Lue keskustelun säännöt.
Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Vierailija kirjoitti:
Mä tipuin 40v iässä johtoryhmästä työttömäksi, kun firma ei halunnutkaan mua enää äitiysloman jälkeen takaisin. Sain 4kk palkan irtisanomisrahaa ja luulin että kyllä heti saan töitä kun 10v kokemus johtoryhmätasolta. Luulin väärin. Yli vuosi mennyt jo ja olen erittäin pahasti ahdistunut ja uneton tän stressin takia.
Jostain luin että työttömistä yli 20% on erityisasiantuntijoita, päälliköitä, johtajia. Silti työttömistä puhutaan yhdellä tavalla, että he ovat syrjäytynyttä rupusakkia. Tän takia häpeän tilannettani syvästi.
Tuosta saa sen käsityksen, että mikään muu kuin "työ" johtoryhmätasolla ei sinulle kelvannut. Miksi et hankkiutunut muihin töihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no eihän työtön mikään rupusakki ole.
mutta silloin. kun ihmisellä on työpaikka/rahaa/perhe/terveyttä. niin ei osaa ajatella oikeaa elämää vaan elää pilvilinnoissa.
ne kun menettää niin pääsee näkemään vähän todellista elämää. mikä on monen työttömän kohdalla totista totta päivästä/kk/v toiseen.
hyvä ap. että olet päässyt todelliseen elämään.
kannattaa suhteuttaa asiat oikein. työtönkin pärjää kunhan muistaa. ei ne suuret tulot vaan pienet menot.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys on ihmisen parasta aikaa, jokainen työpäivä lyhentää elämää keskimäärin kahdeksalla tunnilla.
Jos työpäivä lyhentää elämää keskimäärin kahdeksalla tunnilla, työttömyyden kanssa menee 24 tuntia päivässä hukkaan. Työtä tehdään siksi, että voi ostaa mitä tarvitsee, työttömänä joutuu tyytymään siihen, mihin on varaa. Pitäis saada lottovoitto (tai eläke), jotta työni vaihtaisin vapaalla oloon.
ap sopivasti porvoosta.
juurikin käsitelty irtisanomisia. hallituksessa.
hyvä yritys mutta ei mene läpi.
Jep jep. Ja jotku vieläpä kadehtii työtöntä tai halveksivat avoimesti. No sepä vaan todistaa sen, että ihmisellä ei ole kokemusta aiheesta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa ihmisillä on vähän epärealistinen kuva elämästä, jos työllistymisen vaihtoehdot ovat joko oman alan kiva työpaikka tai ei mitään. Kaikkialla maailmassa ihmisten pitää tehdä sitä työtä, mitä löytyy. Ei ole varaa odotella jotain unelmaduunia. Itsekin olen tehnyt elämässäni vaikka minkälaista työtä, eri maissa. Minulla on kaksikin maisterin tutkintoa ja silti olen ollut valmis tekemään myös omaa koulutustasoa alempaa työtä. Kaikista töistä oppii jotain ja etenkin oppii arvostamaan muiden työtä. Ja kyllä sitä taloudellisesti elää aina paremmin työllä, kuin työttömänä.
Omasta mielestä siis työttömyys on osittain valintakysymys, jos töitä oikeasti on saatavilla. Ei kaikki voi tehdä mieluisaa tai omaa tutkintoa vastaavaa työtä aina, joskus on otettava vastaan sitä työtä, mitä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelen että suurin ongelmani on rahan puute, ei työn puute. Rahaahan voi saada muutenkin kuin työn kautta. Ainakin teoriassa. Kaikki ongelmani hoituisi rahalla, vaikken ikinä näkisi yhtään työpaikkaa. Eipä ne työt itsessään mitään ihmeellistä useimmiten ole, ainakaan ne missä itse olen ollut.
Raha ei ole se suurin syy miksi haluaisin töihin. Työ tuo sisältöä ja tarkoitusta elämään, yhteisön ja sosiaalisuutta. Kotona masentuu. T: Työtön yh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten te muut työttömät jaksatte tätä? Elämä tuntuu junnaavan paikoillaan, kun muut porhaltaa eteenpäin. Ponnistukset tuntuvat turhalta, tunnut ihmisenä turhalta. Ja tämä tunne vaan pahenee mitä pidempään menee.. Mistä saisi voimaa jaksaa tätä?
Haluaisin näyttää lapselleni esimerkkiä siitä että ihmisen kuuluu käydä töissä. Se on oikeastaan surullisinta työttömyydessäni että en voi sitä tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelen että suurin ongelmani on rahan puute, ei työn puute. Rahaahan voi saada muutenkin kuin työn kautta. Ainakin teoriassa. Kaikki ongelmani hoituisi rahalla, vaikken ikinä näkisi yhtään työpaikkaa. Eipä ne työt itsessään mitään ihmeellistä useimmiten ole, ainakaan ne missä itse olen ollut.
Raha ei ole se suurin syy miksi haluaisin töihin. Työ tuo sisältöä ja tarkoitusta elämään, yhteisön ja sosiaalisuutta. Kotona masentuu. T: Työtön yh
Mullekaan raha ei ole suurin syy (ainakaan vielä, kun sitä on vielä jäljellä) vaan juuri jokin järkevä ja hyödyllinen tekeminen, tietää edes hetkeksi elämän suunnan ja mitä tekee seuraavat kuukaudet, tuntee menevänsä edes jotenkin eteenpäin jne. Itse olen introvertti ja en kaipaa työkavereiden seuraa, joka yleensä vaan väsyttää. Mutta kieltämättä tuntuu yksinäiseltä koska kaikki muut oman elämän ihmiset on töissä tottakai...
Vierailija kirjoitti:
Life is just
Sincc
Tehdäänkö keräys ja ostetaan tuolle Zincille ponnahduslauta parvekkeen kaiteeseen kiinnitettäväksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ihmisillä on vähän epärealistinen kuva elämästä, jos työllistymisen vaihtoehdot ovat joko oman alan kiva työpaikka tai ei mitään. Kaikkialla maailmassa ihmisten pitää tehdä sitä työtä, mitä löytyy. Ei ole varaa odotella jotain unelmaduunia. Itsekin olen tehnyt elämässäni vaikka minkälaista työtä, eri maissa. Minulla on kaksikin maisterin tutkintoa ja silti olen ollut valmis tekemään myös omaa koulutustasoa alempaa työtä. Kaikista töistä oppii jotain ja etenkin oppii arvostamaan muiden työtä. Ja kyllä sitä taloudellisesti elää aina paremmin työllä, kuin työttömänä.
Omasta mielestä siis työttömyys on osittain valintakysymys, jos töitä oikeasti on saatavilla. Ei kaikki voi tehdä mieluisaa tai omaa tutkintoa vastaavaa työtä aina, joskus on otettava vastaan sitä työtä, mitä löytyy.
Jos yhtään olet lukenut ketjua tai tietäisit jotain asiasta niin aika monikin olisi valmis tekemään muutakin työtä kuin jotain hemmetin unelmatyötä tai koulutustaan vastaavaa. Se vaan on eri asia otetaanko sitä sellaiseen muuhun työhön. Etkö lukenut ap:n aloitustakaan, koska hänkin oli jopa muuttanut työn perässä vaikka se ei edes vastannut koulutusta, mutta silti hän on työtön, koska määräaikainen työ loppui. Omalla kommentillasi vahvistat vain mielikuvaa, että työssäoleva ei ymmärrä työttömän todellisuutta, jos luulet, että työttömyys johtuu ennen kaikkea vain siitä, että työtön on haluton tekemään muuta kuin oman alan unelmaduunia ja on siksi työtön.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ihmisillä on vähän epärealistinen kuva elämästä, jos työllistymisen vaihtoehdot ovat joko oman alan kiva työpaikka tai ei mitään. Kaikkialla maailmassa ihmisten pitää tehdä sitä työtä, mitä löytyy. Ei ole varaa odotella jotain unelmaduunia. Itsekin olen tehnyt elämässäni vaikka minkälaista työtä, eri maissa. Minulla on kaksikin maisterin tutkintoa ja silti olen ollut valmis tekemään myös omaa koulutustasoa alempaa työtä. Kaikista töistä oppii jotain ja etenkin oppii arvostamaan muiden työtä. Ja kyllä sitä taloudellisesti elää aina paremmin työllä, kuin työttömänä.
Omasta mielestä siis työttömyys on osittain valintakysymys, jos töitä oikeasti on saatavilla. Ei kaikki voi tehdä mieluisaa tai omaa tutkintoa vastaavaa työtä aina, joskus on otettava vastaan sitä työtä, mitä löytyy.
Ja ei vaikka sinä olisit maisterina saanut muitakin töitä ja niitä alempiakin niin ei se tarkoita, että muut saisi. Jos et juuri ole työttömyyttä kokenut niin et kyllä sitä ymmärrä mitä se oikeasti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ihmisillä on vähän epärealistinen kuva elämästä, jos työllistymisen vaihtoehdot ovat joko oman alan kiva työpaikka tai ei mitään. Kaikkialla maailmassa ihmisten pitää tehdä sitä työtä, mitä löytyy. Ei ole varaa odotella jotain unelmaduunia. Itsekin olen tehnyt elämässäni vaikka minkälaista työtä, eri maissa. Minulla on kaksikin maisterin tutkintoa ja silti olen ollut valmis tekemään myös omaa koulutustasoa alempaa työtä. Kaikista töistä oppii jotain ja etenkin oppii arvostamaan muiden työtä. Ja kyllä sitä taloudellisesti elää aina paremmin työllä, kuin työttömänä.
Omasta mielestä siis työttömyys on osittain valintakysymys, jos töitä oikeasti on saatavilla. Ei kaikki voi tehdä mieluisaa tai omaa tutkintoa vastaavaa työtä aina, joskus on otettava vastaan sitä työtä, mitä löytyy.
Joo kyllä siinä vaiheessa alan nähdä punaista, kun joku alkaa päteä, että olen maisterina työtön, koska kelpuutan vain oman alan unelmaduunit. Tosiaan muutin itse maisterina toiselle paikkakunnalle, josta en tuntenut ketään, puoliso jäi toiselle paikkakunnalle töihin ja tekemään pienipalkkaista ei oman alan työtä, joka osoittautui vielä erittäin kuormittavaksi, mutta otin vielä jatkoakin vastaan tuossa työssä jota vihasin. Se oli kuitenkin määräaikainen homma joka loppui ja nyt olen taas työtön. Kuulostaako sinusta todella siltä, että olen työtön koska muu kuin oman alan työ ei kelpaisi minulle? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ihmisillä on vähän epärealistinen kuva elämästä, jos työllistymisen vaihtoehdot ovat joko oman alan kiva työpaikka tai ei mitään. Kaikkialla maailmassa ihmisten pitää tehdä sitä työtä, mitä löytyy. Ei ole varaa odotella jotain unelmaduunia. Itsekin olen tehnyt elämässäni vaikka minkälaista työtä, eri maissa. Minulla on kaksikin maisterin tutkintoa ja silti olen ollut valmis tekemään myös omaa koulutustasoa alempaa työtä. Kaikista töistä oppii jotain ja etenkin oppii arvostamaan muiden työtä. Ja kyllä sitä taloudellisesti elää aina paremmin työllä, kuin työttömänä.
Omasta mielestä siis työttömyys on osittain valintakysymys, jos töitä oikeasti on saatavilla. Ei kaikki voi tehdä mieluisaa tai omaa tutkintoa vastaavaa työtä aina, joskus on otettava vastaan sitä työtä, mitä löytyy.
Joo kyllä siinä vaiheessa alan nähdä punaista, kun joku alkaa päteä, että olen maisterina työtön, koska kelpuutan vain oman alan unelmaduunit. Tosiaan muutin itse maisterina toiselle paikkakunnalle, josta en tuntenut ketään, puoliso jäi toiselle paikkakunnalle töihin ja tekemään pienipalkkaista ei oman alan työtä, joka osoittautui vielä erittäin kuormittavaksi, mutta otin vielä jatkoakin vastaan tuossa työssä jota vihasin. Se oli kuitenkin määräaikainen homma joka loppui ja nyt olen taas työtön. Kuulostaako sinusta todella siltä, että olen työtön koska muu kuin oman alan työ ei kelpaisi minulle? Ap
Suutuksissani kirjoitin mitä sattuu. Eli siis itse muutin pienipalkkaisen ei oman alan työn perässä ja puoliso jäi toiseen kaupunkiin tekemään omaa työtään.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ihmisillä on vähän epärealistinen kuva elämästä, jos työllistymisen vaihtoehdot ovat joko oman alan kiva työpaikka tai ei mitään. Kaikkialla maailmassa ihmisten pitää tehdä sitä työtä, mitä löytyy. Ei ole varaa odotella jotain unelmaduunia. Itsekin olen tehnyt elämässäni vaikka minkälaista työtä, eri maissa. Minulla on kaksikin maisterin tutkintoa ja silti olen ollut valmis tekemään myös omaa koulutustasoa alempaa työtä. Kaikista töistä oppii jotain ja etenkin oppii arvostamaan muiden työtä. Ja kyllä sitä taloudellisesti elää aina paremmin työllä, kuin työttömänä.
Omasta mielestä siis työttömyys on osittain valintakysymys, jos töitä oikeasti on saatavilla. Ei kaikki voi tehdä mieluisaa tai omaa tutkintoa vastaavaa työtä aina, joskus on otettava vastaan sitä työtä, mitä löytyy.
Voi hyvä ihme sentään, mitä tekstiä. Olethan trolli, olethan? Ainakin tulit hienosti todistaneeksi otsikon sanoman "työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Life is just
Sincc
Tehdäänkö keräys ja ostetaan tuolle Zincille ponnahduslauta parvekkeen kaiteeseen kiinnitettäväksi?
Tai johonkin possunvaaleanpunaiseen, ruusu-unelmaiseen, höttöempatia heissulivei ihanaiset höpönöpönassuset -aivopesuun?
Vierailija kirjoitti:
Entinen työtön kirjoitti:
Työttömyys Suomessa on valinta. Suurinosa ei halua mennä kuin "oman alan töihin" ja vähintään samalla palkalla kuin ennenkin. Kukaan ei halua opiskella/nähdä minkäänlaista vaivaa edes työttömänä ollessaan,
Huh heijaa :)
Työttömänä opiskeluun pitää olla työkkärin lupa, ja niitäpä ei noin vain heltiä. Olen työtön softainssi, olisin halunnut CAD-kurssille tai vaikka hitsausta opiskelemaan, jolloin olisin voinut vaihtaa alaa, mutta työkkäri torppasi suunnitelman.
Päätin sitten opiskella lisää omaa alaa ja suorittaa maisteriopinnot, siihen sain luvan. Kas kummaa, työnantajat kiinnostuivat heti enemmän, kun saatoinkin sanoa olevani opiskelija enkä työtön. Työkkärin opinnoille antama aikamäärä umpeutui alkusyksystä, mutta en uskalla ottaa papereita ulos, koska silloin putoaisin työnantajien silmissä takaisin työttömien kategoriaan, mikä heikentää työllistymismahdollisuuksia. Opiskelen siis vielä lisää.
Oppilaitokselle homma sopii, työkkärille ei. Työkkärin mielestä en opintojeni takia ole työmarkkinoiden käytettävissä, vaikka koko ajan haen töitä. Työttömyyskorvausta en saa, koska virallisesti en ole työtön, vaikka käytännössä olen. Elelen siis säästöilläni vain. Et voi syyttää minua edes tuilla roikkumisesta.
Tämä suomalainen byrokratiapelleily on jotain järkyttävää typeryydessään. Onnekseni olen tällä hetkellä työelämässä, että ei tarvitse olla tekemisissä noiden virastojen kanssa. Välillä olen elellyt säästöilläni jos olen joutunut työttömäksi, kun en ole halunnut olla tekemisissä noiden hölmöjen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ihmisillä on vähän epärealistinen kuva elämästä, jos työllistymisen vaihtoehdot ovat joko oman alan kiva työpaikka tai ei mitään. Kaikkialla maailmassa ihmisten pitää tehdä sitä työtä, mitä löytyy. Ei ole varaa odotella jotain unelmaduunia. Itsekin olen tehnyt elämässäni vaikka minkälaista työtä, eri maissa. Minulla on kaksikin maisterin tutkintoa ja silti olen ollut valmis tekemään myös omaa koulutustasoa alempaa työtä. Kaikista töistä oppii jotain ja etenkin oppii arvostamaan muiden työtä. Ja kyllä sitä taloudellisesti elää aina paremmin työllä, kuin työttömänä.
Omasta mielestä siis työttömyys on osittain valintakysymys, jos töitä oikeasti on saatavilla. Ei kaikki voi tehdä mieluisaa tai omaa tutkintoa vastaavaa työtä aina, joskus on otettava vastaan sitä työtä, mitä löytyy.
Osaatko edes lukea tätä ketjua? Meille maistereille ei useinkaan muita töitä ole tarjolla kuin oman alan, naureskellaan rekryprosessissa että mitä tuokin luuseri tätä aspan paikkaa hakee, ei ole pärjännyt elämässään, saattavat kutsua haastatteluun vittuillakseen. Suomessa koulutetaan liikaa ihmisiä ja sitten joudut yhteiskunnan hylkiöksi siitä syystä että olet ahkeroinut turvataksesi itsellesi mahdollisimman hyvän työllisyyden korkeakoulututkinnolla.
Ja turha jauhaa paskaa, että amis olisi ollut parempi. Mennään me kaikki amikseen ja lopetetaan yliopistot. Tässä surkean pienessä maassa kun ei työmarkkinat toimi ollenkaan. Olen ulkomailtakin muinoin hakenut koulutustani vastaavaa työtä, sitä saamatta.
No, itse lähden opiskelemaan tuurilla uutta alaa, ja samantien voisin pyyhkiä perseeni kovan alan akateemisella tutkinnollani. Ja elän valtavassa köyhyydessä seuraavat 3,5 vuotta, työkkäri ei tätä tue.
Laskin on kone. Tekoäly on ohjelma. AI osaa jo säveltää, kirjoittaa lyhyitä uutisia, runoja, koodata, tehdä kulunvalvontaa, etsiä poikkeavuuksia datamassoista, mainostaa, diagnosoida ja myydä. Tässä vain osa. Tämä kaikki on tullut parissa vuodessa. 10 vuoden päästä monet ominaisuudet ovat autonomisissa älykkäissä roboteissa. Kyllä, AI vie monen työt. Perustulokeskustelu on käyty jo, sitä ei vain haluta myöntää. Suomi taas laahaa perässä tässäkin, toki samalla kustannamme Espanjaan perustuloa.