Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon kirjoittanut tähän ketjuun aiemminkin mutta kirjoitetaan uudestaan.
Olen ollut yli 2v nyt työttömänä. 2 ammattitutkintoa ja yo-todistus löytyy. 10v työhistoria.
Ja ei, kukaan ei palkkaa mua töihin. Saan jatkuvasti kutsuja haastatteluun, eli oon ilmiesesti paperilla "houkutteleva". Mutta haastatteluissa vaan näen miten haastattelija alkuinnostus hiipuu ja hiipuu....
En vaan osaa markkinoida itseäni. En tiedä mikä on vialla ja se ahdistaa.
Sekin on ihan kamalaa, että nykyään kysytään "Mikä on syynä ettet ole saanut töitä? Osaatko sanoa, miksi sua ei ole vielä kukaan palkannut?" Nää on semmosia kysymyksiä, että jään vaan sanattomaksi rekryäjän empatiakyvyttömyydestä. Mistä hitosta minä tiedän! Jos tietäisin, niin en varmaan olisi työtön.
It**mur** on mielessä joka päivä.
N31
Tuntuu ihan kliseeltä tää mutta älä luovuta! Monet työhaastattelijat on empatiakyvyttömiä ja kovia mutta aina löytyy joku kiva ja iloinenkin, kliseeltä myös kuulostaa että hymyile,ole iloinen ja nauravainen, mutta monesti se tepsii.
Kokeiltu on, ei auta.
joskus aattelin että kahvilassa voisi olla mukavaa työskennellä mutta sen jälkeen kun mm espresso house tuli otsikoihin kertomuksillaan mitä siellä ns oikeasti tapahtuu, karisi nekin ajatukset.
kiireinen työ *askalla palkalla epähygieenisissä oloissa ilman taukoja.. hip hurraa
Röissä kirjoitti:
Hakekaa hyvät ihmiset piilotyöpaikkoja, eli sellaisia joista ei ole mitään ilmoitusta. Itsellä on lähes aina sattunut että yrityksellä on tarve heti tai muutaman kuukauden sisällä.. jos on julkinen ilmoitus, sinne hukutte hakemusten sekaan..
Ne on kuule pikkukylässä aika äkkiä haettu.
Vierailija kirjoitti:
Röissä kirjoitti:
Hakekaa hyvät ihmiset piilotyöpaikkoja, eli sellaisia joista ei ole mitään ilmoitusta. Itsellä on lähes aina sattunut että yrityksellä on tarve heti tai muutaman kuukauden sisällä.. jos on julkinen ilmoitus, sinne hukutte hakemusten sekaan..
Ne on kuule pikkukylässä aika äkkiä haettu.
Niin on eikä niihin välttämättä tai hyvinkään mahdollisesti tuu minkäänlaista reaktiota ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon kirjoittanut tähän ketjuun aiemminkin mutta kirjoitetaan uudestaan.
Olen ollut yli 2v nyt työttömänä. 2 ammattitutkintoa ja yo-todistus löytyy. 10v työhistoria.
Ja ei, kukaan ei palkkaa mua töihin. Saan jatkuvasti kutsuja haastatteluun, eli oon ilmiesesti paperilla "houkutteleva". Mutta haastatteluissa vaan näen miten haastattelija alkuinnostus hiipuu ja hiipuu....
En vaan osaa markkinoida itseäni. En tiedä mikä on vialla ja se ahdistaa.
Sekin on ihan kamalaa, että nykyään kysytään "Mikä on syynä ettet ole saanut töitä? Osaatko sanoa, miksi sua ei ole vielä kukaan palkannut?" Nää on semmosia kysymyksiä, että jään vaan sanattomaksi rekryäjän empatiakyvyttömyydestä. Mistä hitosta minä tiedän! Jos tietäisin, niin en varmaan olisi työtön.
It**mur** on mielessä joka päivä.
N31
Tuntuu ihan kliseeltä tää mutta älä luovuta! Monet työhaastattelijat on empatiakyvyttömiä ja kovia mutta aina löytyy joku kiva ja iloinenkin, kliseeltä myös kuulostaa että hymyile,ole iloinen ja nauravainen, mutta monesti se tepsii.
:D Kokeiltu on. Hymyilen niin että naamaa särkee, naurahdan huonoillekin jutuille oikeassa kohdassa. osaan kehua itseäni (en liikaa)......
Kaikki sanoo, ole oma itsesi. En voi. Mä EN OLE iloinen ja nauravainen. En ainakaan työpaikalla missä ahdistun muista ihmisistä.
Olen muutes aina saanut hyvää palautetta positiivisuudesta ja siitä että jaksan aina hymyillä. Oikeasti käyn välillä vessassa lätkimässä turtia poskiani kun tekohymy puuduttaa. Mutta muuta en voi, mulla on luonnostaan niin yrmy ilme, että mun on pakko esittää iloista ja pakkohymyillä.
se N31 kelle vastasit
Ei voida puhua syrjäytyneistä työttömistä vaan pikemminkin syrjäytetyistä työttömistä. Tuntuu että aina kaikki uudet kyhäelmät mitä hallituskin keksii on vaan kidutus mielessä tehty ja mietitty, ja nimeenomaan niin että se osuu ja uppoaa jo ennestään vaikeassa tilanteessa olevaan. Koska on se päivä kun työnantajaa syytetään? koska se työnantaja, joka tekee valinnat kenet palkkaa, joutuu vastuuseen siitä että työttömien hakemukset menee suoraan mappiin ö sen sijaan että kivitetään työtöntä kun häntä ei valittu?!
Vierailija kirjoitti:
Voi itku ja parku...näitä kun lukee taidan tietää syyn miksi ovat työttömiä.
Kaikki sen tietävät, ei tarvi kuin tietää paljonko on hakijoita/ avoimia työpaikkoja
Vierailija kirjoitti:
Voi itku ja parku...näitä kun lukee taidan tietää syyn miksi ovat työttömiä.
Kerro? Minä en tiedä miksi olen työtön?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi itku ja parku...näitä kun lukee taidan tietää syyn miksi ovat työttömiä.
Kerro? Minä en tiedä miksi olen työtön?
Minäkin haluan tietää, miksi olen työtön.
t. 26 vuoden työkokemuksella
Sitä en ymmärrä että miksi joidenkin mielestä työttömillä ei saa olla ihan mitään toiveita mitä tulee työpaikkaan jonne olisi hakemassa? ei saa olla toiveita sijainnista, ei palkasta, ei työtunneista ei ihan yhtään mistään. Työttömien kohdalla järkevästi ajattelu katsotaan heti nirsoiluksi ja silleen että haluaa vaan loisia, jos taas työllistynyt haluaa vaihtaa työpaikkaa ja kertoo että ei hae 10h/vko töihin tai puhelinmyyjäksi, niin hänelle vaan nyökytellään että ihan fiksua.
Tämä ulottuu myöskin siihen kuka soveltuu millekin alalle, paljon ollaan tunkemassa työttömiä sote alalle välittämättä siitä soveltuuko kyseinen ihminen oikeasti alalle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon kirjoittanut tähän ketjuun aiemminkin mutta kirjoitetaan uudestaan.
Olen ollut yli 2v nyt työttömänä. 2 ammattitutkintoa ja yo-todistus löytyy. 10v työhistoria.
Ja ei, kukaan ei palkkaa mua töihin. Saan jatkuvasti kutsuja haastatteluun, eli oon ilmiesesti paperilla "houkutteleva". Mutta haastatteluissa vaan näen miten haastattelija alkuinnostus hiipuu ja hiipuu....
En vaan osaa markkinoida itseäni. En tiedä mikä on vialla ja se ahdistaa.
Sekin on ihan kamalaa, että nykyään kysytään "Mikä on syynä ettet ole saanut töitä? Osaatko sanoa, miksi sua ei ole vielä kukaan palkannut?" Nää on semmosia kysymyksiä, että jään vaan sanattomaksi rekryäjän empatiakyvyttömyydestä. Mistä hitosta minä tiedän! Jos tietäisin, niin en varmaan olisi työtön.
It**mur** on mielessä joka päivä.
N31
Tuntuu ihan kliseeltä tää mutta älä luovuta! Monet työhaastattelijat on empatiakyvyttömiä ja kovia mutta aina löytyy joku kiva ja iloinenkin, kliseeltä myös kuulostaa että hymyile,ole iloinen ja nauravainen, mutta monesti se tepsii.
:D Kokeiltu on. Hymyilen niin että naamaa särkee, naurahdan huonoillekin jutuille oikeassa kohdassa. osaan kehua itseäni (en liikaa)......
Kaikki sanoo, ole oma itsesi. En voi. Mä EN OLE iloinen ja nauravainen. En ainakaan työpaikalla missä ahdistun muista ihmisistä.
Olen muutes aina saanut hyvää palautetta positiivisuudesta ja siitä että jaksan aina hymyillä. Oikeasti käyn välillä vessassa lätkimässä turtia poskiani kun tekohymy puuduttaa. Mutta muuta en voi, mulla on luonnostaan niin yrmy ilme, että mun on pakko esittää iloista ja pakkohymyillä.
se N31 kelle vastasit
Mä sain asiakkailta 6kk aikana 6 kiitoskirjettä, ja päivittäin paljon suullista positiivista palautetta asiakkailta, silti en ole merkonomin tutkinnolla töihin päässyt. Valmistuin 2.4.2020, ja edellinen kaupan alan haastattelu oli vuosi sitten, että näin. Edelleen työttömänä täysin turhalla ja arvottomalla tutkinnolla.
Vierailija kirjoitti:
te-toimisto = työttömien kiusaus ja kyykytys toimisto
oikeaa työtä ei niiden kautta kyllä saa eikä heillä ole antaa muutenkaan hyviä neuvoja esim opintojen aloituksen suhteen mutta nopeita ne on ottamaan tuet pois ja tunkemaan orjatöihin.
en edelleenkään tajua että jos työtöntä ei työnantaja palkkaa palkalliseksi niin mitä se asiaa muuttais että tää kyseinen työtön olisi ensin siellä työpaikassa vaikka 2kk ilmaiseksi?? tottakai ne ilmaisesta työvoimasta tykkää ja samalla nauraa partaansa että tuokin tollo luulee tästä jotain hyötyvänsä
te-toimisto = työllistymisen estotoimisto
Juu niin tekee, mutta matalapalkkaisia töitä kuten siivoojaa ei edes tekoäly korvaa
Täällä yksi matalapalkka alan siivooja,6 vuotta nykyisessä firmassa ja lähtöpalkka oli 9,05 e/h, nyt 11,02 e/h että kannatti ryhtyä siivoojaksi😅 toisaalta en saisi mitään muutakaan töitä. Pitää olla kaikenmaailman kortteja suoritettuna ja suurinpiirtein satoja vuosia työkokemusta!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon kirjoittanut tähän ketjuun aiemminkin mutta kirjoitetaan uudestaan.
Olen ollut yli 2v nyt työttömänä. 2 ammattitutkintoa ja yo-todistus löytyy. 10v työhistoria.
Ja ei, kukaan ei palkkaa mua töihin. Saan jatkuvasti kutsuja haastatteluun, eli oon ilmiesesti paperilla "houkutteleva". Mutta haastatteluissa vaan näen miten haastattelija alkuinnostus hiipuu ja hiipuu....
En vaan osaa markkinoida itseäni. En tiedä mikä on vialla ja se ahdistaa.
Sekin on ihan kamalaa, että nykyään kysytään "Mikä on syynä ettet ole saanut töitä? Osaatko sanoa, miksi sua ei ole vielä kukaan palkannut?" Nää on semmosia kysymyksiä, että jään vaan sanattomaksi rekryäjän empatiakyvyttömyydestä. Mistä hitosta minä tiedän! Jos tietäisin, niin en varmaan olisi työtön.
It**mur** on mielessä joka päivä.
N31
Tuntuu ihan kliseeltä tää mutta älä luovuta! Monet työhaastattelijat on empatiakyvyttömiä ja kovia mutta aina löytyy joku kiva ja iloinenkin, kliseeltä myös kuulostaa että hymyile,ole iloinen ja nauravainen, mutta monesti se tepsii.
:D Kokeiltu on. Hymyilen niin että naamaa särkee, naurahdan huonoillekin jutuille oikeassa kohdassa. osaan kehua itseäni (en liikaa)......
Kaikki sanoo, ole oma itsesi. En voi. Mä EN OLE iloinen ja nauravainen. En ainakaan työpaikalla missä ahdistun muista ihmisistä.
Olen muutes aina saanut hyvää palautetta positiivisuudesta ja siitä että jaksan aina hymyillä. Oikeasti käyn välillä vessassa lätkimässä turtia poskiani kun tekohymy puuduttaa. Mutta muuta en voi, mulla on luonnostaan niin yrmy ilme, että mun on pakko esittää iloista ja pakkohymyillä.
se N31 kelle vastasit
Mä sain asiakkailta 6kk aikana 6 kiitoskirjettä, ja päivittäin paljon suullista positiivista palautetta asiakkailta, silti en ole merkonomin tutkinnolla töihin päässyt. Valmistuin 2.4.2020, ja edellinen kaupan alan haastattelu oli vuosi sitten, että näin. Edelleen työttömänä täysin turhalla ja arvottomalla tutkinnolla.
Täällä yksi kanssa joka vuonna 2009 valmistui Merkonomin tutkinnolla, puoli vuotta tein kaupassa töitä ja minuakin kehuttiin että ilman sua ei pärjättäisi yms,kuitenkaan työsopimusta ei jatkettu ja seuraavalla viikolla eräs ulkomaalainen luokkatoverini pääsi jollain tuella sinne töihin. Sen jälkeen en ole päivääkään tämän alan töitä saanut,uutta ammattia opiskelin mutta eipä tuota tälläkään tutkinnolla saa töitä. Siivousalan töitä olen tehnyt 10 vuotta mutta on paikat niin rikki että saa nähdä jäänkö varhaiseläkkeelle. Ja tällä palkalla ei paljon ostella, vuokraan ja pakollisiin menee ja siitä ei jääkkään säästöön sit mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon kirjoittanut tähän ketjuun aiemminkin mutta kirjoitetaan uudestaan.
Olen ollut yli 2v nyt työttömänä. 2 ammattitutkintoa ja yo-todistus löytyy. 10v työhistoria.
Ja ei, kukaan ei palkkaa mua töihin. Saan jatkuvasti kutsuja haastatteluun, eli oon ilmiesesti paperilla "houkutteleva". Mutta haastatteluissa vaan näen miten haastattelija alkuinnostus hiipuu ja hiipuu....
En vaan osaa markkinoida itseäni. En tiedä mikä on vialla ja se ahdistaa.
Sekin on ihan kamalaa, että nykyään kysytään "Mikä on syynä ettet ole saanut töitä? Osaatko sanoa, miksi sua ei ole vielä kukaan palkannut?" Nää on semmosia kysymyksiä, että jään vaan sanattomaksi rekryäjän empatiakyvyttömyydestä. Mistä hitosta minä tiedän! Jos tietäisin, niin en varmaan olisi työtön.
It**mur** on mielessä joka päivä.
N31
Tuntuu ihan kliseeltä tää mutta älä luovuta! Monet työhaastattelijat on empatiakyvyttömiä ja kovia mutta aina löytyy joku kiva ja iloinenkin, kliseeltä myös kuulostaa että hymyile,ole iloinen ja nauravainen, mutta monesti se tepsii.
:D Kokeiltu on. Hymyilen niin että naamaa särkee, naurahdan huonoillekin jutuille oikeassa kohdassa. osaan kehua itseäni (en liikaa)......
Kaikki sanoo, ole oma itsesi. En voi. Mä EN OLE iloinen ja nauravainen. En ainakaan työpaikalla missä ahdistun muista ihmisistä.
Olen muutes aina saanut hyvää palautetta positiivisuudesta ja siitä että jaksan aina hymyillä. Oikeasti käyn välillä vessassa lätkimässä turtia poskiani kun tekohymy puuduttaa. Mutta muuta en voi, mulla on luonnostaan niin yrmy ilme, että mun on pakko esittää iloista ja pakkohymyillä.
se N31 kelle vastasit
Ei ihmiset tyhmiä ole,ne näkee ettei hymy ja iloisuus ole aitoa ja tietävät että teeskentelet,Harva palkkaa yrmyä ja tekopirteää ellei sitten ole esim 20 vuotta samasta alasta kokemusta ja on vanhempi + 35---->
Itse työttömyys oli ihan täydellistä, mutta töihin paluu helvettiä, työolot ja palkat oli entisen uran aikana muuttuneet täysin ja nyt en saanut enää sellaisia etuja kuin ennen ja palkkakin on pienempi mitä sain ansiosidonnaista ja vain murto osa entisestä palkasta.
Työttömänä oli aikaa vaikka mihin, ehti harrastella, sijoittaa, huolehtia kunnosta ja muuta.
Ehti jonotella vaikka missä ja asioida hammaslääkärissä kellonajoista ja sijanneista riippumatta, mistään ei ollut huolen häivää.
Kaikki ohjelmat ja urheilutapahtumat pystyi katsomaan vaikka olisi tullut yöllä tai aamulla, ei ollut töitä esteenä eikä tarvinnut mennä ajoissa nukkumaan jos ei halunnut.
Pakko sen on silti aina töihin palata, ei omatunto kestä toisten rahoilla kotona istumista, vuoden kehtasi nauttia, kun oli isosta palkasta maksanut kunnon verotkin.
Ja ehtihän tuossa työttömyyden aikana hyvin kotiakin remontoida ja sisusutaa ja aika paljon puuhastella myös kesämökillä.
Vierailija kirjoitti:
Itse työttömyys oli ihan täydellistä, mutta töihin paluu helvettiä, työolot ja palkat oli entisen uran aikana muuttuneet täysin ja nyt en saanut enää sellaisia etuja kuin ennen ja palkkakin on pienempi mitä sain ansiosidonnaista ja vain murto osa entisestä palkasta.
Työttömänä oli aikaa vaikka mihin, ehti harrastella, sijoittaa, huolehtia kunnosta ja muuta.
Ehti jonotella vaikka missä ja asioida hammaslääkärissä kellonajoista ja sijanneista riippumatta, mistään ei ollut huolen häivää.
Kaikki ohjelmat ja urheilutapahtumat pystyi katsomaan vaikka olisi tullut yöllä tai aamulla, ei ollut töitä esteenä eikä tarvinnut mennä ajoissa nukkumaan jos ei halunnut.
Pakko sen on silti aina töihin palata, ei omatunto kestä toisten rahoilla kotona istumista, vuoden kehtasi nauttia, kun oli isosta palkasta maksanut kunnon verotkin.
Ja ehtihän tuossa työttömyyden aikana hyvin kotiakin remontoida ja sisusutaa ja aika paljon puuhastella myös kesämökillä.
Minä vaihtaisin heti mainitsemasi puuhastelut ja aamunukkumiset työpaikkaan. Olen itse asiassa anonutkin töihinpääsyä jo kuudetta vuotta, mutta ei kukaan innostu. En minäkään itse töistä välttämättä innostu, mutta palkasta kyllä - pikkuruisilla tuilla eläminen on helvettiä.
taivastellaan että miksei työttömät mene töihin loisimasta kun on noita vapaita paikkoja niiiin paljon! joo on niitä, ravintola & sote alalle miltä ihmisiä karkasi korona ajan alettua ja sitten varasto alaa joka myöskin vaatii suurin osa koulutuksia/kortteja sekä trukin ajo taitoa ja yleensä kirsikkana kakun päälle, auton koska työpaikka sijaitsee paikassa jonne ei julkisella pääse.
Tuntuu ihan kliseeltä tää mutta älä luovuta! Monet työhaastattelijat on empatiakyvyttömiä ja kovia mutta aina löytyy joku kiva ja iloinenkin, kliseeltä myös kuulostaa että hymyile,ole iloinen ja nauravainen, mutta monesti se tepsii.