Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Vierailija kirjoitti:
” Minä olen hakenut satoja työpaikkoja laidasta laitaan ja päässyt puoleen tusinaan haastatteluun. Aina on löytynyt joku sopivampi. ”
Varmasti löytyy jos ei ole näyttöä viime aikaisesta työstä.. ilmoittaudu vapaaehtoisiin työharjoitteluihin kuten minäkin.. olin koko ajan työelämässä mukana, osa-aiakisena, työharjoittelijana, ja kövin lukuisissa haastatteluissa.. kantoinhedelmöö se, etten jäänyt kotiin vaan tein sitten ilmaista työharjoittelua.
Kyllä olet tehnyt oikein.! Työharjoittelussa olet nähnyt mitä yrityksissä vaaditaan ja saanut uuden näköalan. Alhaalta sitä voi lähteä kipuamaan ylöspäin ja työllistää lopulta itsensä. Pitää siis olla liikkeessä.
Vierailija kirjoitti:
Mä muistelen haikeudella työttömyyttäni. Rahaa ei ollut hupeihin, mutta en ole ollut kertaakaan eläessäni niin onnellinen kuin sen 4 kk aikana, kun sain tehdä mitä halusin. Heräsin aamulla aikaisin, urheilin, deittailin... kesä tuntui pitkältä ja kauniilta. Nyt kun teen 50-h työviikkoa ja rahaa on kuin roskaa, en mitään muuta haikaile kuin niitä neljää kuukautta kahdeksan vuotta sitten. Köyhyys ei haitannut yhtään, koska vastineeksi oli vapaa. Toisaalta siis ymmärrän elämäntapatyöttömiä, toisaalta taas ärsyttää että joutuu paiskimaan töitä niska limassa elättääkseen ne.
Raha ei tuo onnea. Vapaus tuo. Valitettavasti eivät kulje käsi kädessä, ellei ole perijä tai lottovoittaja.
Vapaus on vaikeaa ilman toimeentuloa nykyisin, varsinkin täällä suomessa, että ikävä kyllä. Jos sun kokemus on neljä kuukautta työttömänä, (varmaan oot saanut ansiosidonnaista yms?) et tiedä työttömyydestä mitään.
Neljän vuoden jälkeen 500e/kk. Siitä on vapaus aika kaukana. Kyllähän siinä kelan luukulla on mukavaa kuukaudesta toiseen selitellä hakemuksiin miksi ei pääse edes niihin 9e/päivä pihatöihin. Seuraavaksi te-toimistoon hakemaan töitä tuloksetta. Tällä hetkellä korona on (teko)syy, ettei saa EDES sitä orjatyötä. Jo nyt alkaa olla tili tyhjänä ja ensi kuussakin pitäisi vuokra ja laskut tolla rahalla maksaa.
Vapautta? Helppoahan se on sanoa jos kokemusta työttömyydestä on 4kk ja rahaa on kuin roskaa. Sano toi vielä parin vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Mä muistelen haikeudella työttömyyttäni. Rahaa ei ollut hupeihin, mutta en ole ollut kertaakaan eläessäni niin onnellinen kuin sen 4 kk aikana, kun sain tehdä mitä halusin. Heräsin aamulla aikaisin, urheilin, deittailin... kesä tuntui pitkältä ja kauniilta. Nyt kun teen 50-h työviikkoa ja rahaa on kuin roskaa, en mitään muuta haikaile kuin niitä neljää kuukautta kahdeksan vuotta sitten. Köyhyys ei haitannut yhtään, koska vastineeksi oli vapaa. Toisaalta siis ymmärrän elämäntapatyöttömiä, toisaalta taas ärsyttää että joutuu paiskimaan töitä niska limassa elättääkseen ne.
Raha ei tuo onnea. Vapaus tuo. Valitettavasti eivät kulje käsi kädessä, ellei ole perijä tai lottovoittaja.
Vaihdetaanko elämiä? Minä otan sinun työsi, asuntosi, eläkkeesi, puhtaat luottotietosi ja irtaimistosi, ja sinä tulet tänne asuntolaan elämään viidensadan euron työmarkkinatuella mukanasi pari vaatekertaa, vanha kannettava tietokone ja henkihieverissä oleva puhelin.
Pitkäaikaistyöttömyys 26 vuoden katkeamattoman työnteon jälkeen vei minulta muutamassa vuodessa aivan kaiken. Edes omaiseni eivät halua enää olla tekemisissä kanssani. Olen hakenut koko ajan työtä, suorittanut uuden tutkinnonkin, mutta minua ei haluta minnekään. Näistä oloista olisi aika hankala edes lähteä töihin, mutta kun eläkeikään on vielä toistakymmentä vuotta, olisi pakko päästä sitä eläkettä keräämään.
Ainoastaan raha voi tuoda minulle minkäänlaista toivettakaan onnentunteesta. Mitä pitemmälle tilanne kehittyy, sitä enemmän rahaa tarvittaisiin. Sitä rahaa vain ei ole tulossa mistään suunnasta. Mutta sinä haikailet työttömäksi, minä taas töihin, joten vaihdetaanko?
Olin "tarvittaessa töihin kutsuttava", eli joskus oli 3 kk ilman töitä (yleensä n. viikoksi kerrallaan osasivat sanoa tarvitsevatko vai eivätkö). Joskus olin jo matkalla töihin (ajomatkaa 30km), puolessa välissä sain pomolta viestin, ettei tarvita tänään. Se stressin määrä, kun koko ajan sai hermoilla onkohan nyt tänään/huomenna töitä vai ei, ja kuinka pitkäksi aikaa, oonko koko päivän vai 3 tuntia?
Hain yhteen kokoaikatyöhön, ja pääsinkin haastatteluun. Lupasivat soittaa päätöksestään myöhemmin. Kun soittivat ja sanoivatkin että valitsivat minut, olin hetken aikaa puhelimessa hiljaa ja vastasin hämmentyneenä "...siis, oikeesti??" -juu, ihan oikeasti :D
Sen jälkeen tasaista kokoaikatyötä ja stressiä ei ole. Palkka ei ole kovin hyvä, mutta rahavirta on tasainen ja varma, sekä tärkeimpänä; töissä on mukava ilmapiiri. Vaikka välillä joutuu laskujen eräpäivää vähän siirtelemään, ei se ole mitään verrattuna siihen stressiin ja ahdistukseen mitä oli työttömänä, tai siinä "tarvittaessa töihin kutsuttavana".
Haluaisin kyllä lähteä opiskelemaankin, mutta en tiedä kuinka selviäisin asuntolainasta ja muista laskuista. Myöskin se, että mitä jos en saisikaan työtä enää sen jälkeen, tai jos saisin, saisinko ikinä kokoaikatyötä/vakipaikkaa, jos saisin, niin mitä jos ihmiset siellä olisivat aivan perseestä?
Nyt on turvallinen olo, enkä ainakaan vielä ole valmis hyppäämään tuntemattomaan ja kestämään sitä stressin määrää mitä voisi tulla, kun rahallisesti asiat muuttuisivat.
Eräässä toisessa keskustelussa oli insinööriksi valmistunut tyyppi joka uskoi pääsevänsä töihin, otti tähän asiaan uskoen siis ison opintolainan koska luuli että on ns maksukykyä myöhemmin.. no.. valmistui eikä töitä ole, että näinkin voi käydä.
tavallaan on turhaa suitsuttaa että mennä kouluun (jonne ei muutenkaan vaan mennä) että sitte on töitä, usko itseesi rahota elämäsi opintolainalla!! kun totuus voi olla sitten kaikkea muuta.. ei paljon naurata maksella siitä 500€ työttömyysrahasta lainaa takasin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä muistelen haikeudella työttömyyttäni. Rahaa ei ollut hupeihin, mutta en ole ollut kertaakaan eläessäni niin onnellinen kuin sen 4 kk aikana, kun sain tehdä mitä halusin. Heräsin aamulla aikaisin, urheilin, deittailin... kesä tuntui pitkältä ja kauniilta. Nyt kun teen 50-h työviikkoa ja rahaa on kuin roskaa, en mitään muuta haikaile kuin niitä neljää kuukautta kahdeksan vuotta sitten. Köyhyys ei haitannut yhtään, koska vastineeksi oli vapaa. Toisaalta siis ymmärrän elämäntapatyöttömiä, toisaalta taas ärsyttää että joutuu paiskimaan töitä niska limassa elättääkseen ne.
Raha ei tuo onnea. Vapaus tuo. Valitettavasti eivät kulje käsi kädessä, ellei ole perijä tai lottovoittaja.
Vapaus on vaikeaa ilman toimeentuloa nykyisin, varsinkin täällä suomessa, että ikävä kyllä. Jos sun kokemus on neljä kuukautta työttömänä, (varmaan oot saanut ansiosidonnaista yms?) et tiedä työttömyydestä mitään.
Neljän vuoden jälkeen 500e/kk. Siitä on vapaus aika kaukana. Kyllähän siinä kelan luukulla on mukavaa kuukaudesta toiseen selitellä hakemuksiin miksi ei pääse edes niihin 9e/päivä pihatöihin. Seuraavaksi te-toimistoon hakemaan töitä tuloksetta. Tällä hetkellä korona on (teko)syy, ettei saa EDES sitä orjatyötä. Jo nyt alkaa olla tili tyhjänä ja ensi kuussakin pitäisi vuokra ja laskut tolla rahalla maksaa.
Vapautta? Helppoahan se on sanoa jos kokemusta työttömyydestä on 4kk ja rahaa on kuin roskaa. Sano toi vielä parin vuoden päästä.
No, tuo oli hänen kokemuksensa ja ihan yhtä arvokas kuin sinunkin.
Olen itse ikuinen pätkätyöläinen ja nyt alalla joka vie kaikki mehut. Ei työ mikään autuaaksitekevä asia ole. Suosittelen miettimään esim. sitä paljonko työtä on tarpeeksi. Rahattomuus on työttömyydessä raskasta mutta vapaus on mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Maataloustukien poistaminen on kannatettava ehdotus.
Sen verran vielä tarkentaen, että myös luonnonhaittakorvaus,
satovahinkokorvaus ja viljelijäin lomaraha kuuluvat olla
poistettavien tukien joukossa, kuten myös kaiken maailman
investointituet, nuoren viljelijän tuet sekä
ehdottomasti myös luopumistuet.Samassa yhteydessä tulee ajankohtaiseksi
myös valtion osuuden (yli 650 M€) poistaminen
viljelijäin työeläkekorvauksesta.Operaation vaikutusta ruuan kuluttajahintaan on
vaikea arvioida. Linsenssiaatti Perttu Pyykönen
Pellervon taloudellisesta tutkimuskeskuksesta
epäili taannoin, että kansallisen tuen poistaminen nostaisi
hintoja korkeintaan viidellä (5) prosentilla.
Kaikkien maataloustukien poistaminen EU-alueella
...viljely loppuisi.
Myös tukien aiheuttaman tyhjäkäynnin, kuten vasikkaralli,
poisjäänti pikemminkin olisi kuluttajahintoja alentava
tekijä.Maataloustukien mielettömyyteen on herätty muun muassa
kokoomusnuorten joukossa, kuten oheinen linkki
todistaa. Poliittista tahtoa alkaa löytyä.
AIDA-kaavassa ollaan siirtymässä viimeiseen A:han.Pääperiaate - tukien poistaminen - on ....nuoret.fi/kohti-maataloustuista-luopumista/
Varmuusvarannot ovat turhia, sillä pahassa tilanteessa herrat kaappaavat ne varannot. Rahvas jäisi nälkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä muistelen haikeudella työttömyyttäni. Rahaa ei ollut hupeihin, mutta en ole ollut kertaakaan eläessäni niin onnellinen kuin sen 4 kk aikana, kun sain tehdä mitä halusin. Heräsin aamulla aikaisin, urheilin, deittailin... kesä tuntui pitkältä ja kauniilta. Nyt kun teen 50-h työviikkoa ja rahaa on kuin roskaa, en mitään muuta haikaile kuin niitä neljää kuukautta kahdeksan vuotta sitten. Köyhyys ei haitannut yhtään, koska vastineeksi oli vapaa. Toisaalta siis ymmärrän elämäntapatyöttömiä, toisaalta taas ärsyttää että joutuu paiskimaan töitä niska limassa elättääkseen ne.
Raha ei tuo onnea. Vapaus tuo. Valitettavasti eivät kulje käsi kädessä, ellei ole perijä tai lottovoittaja.
Vaihdetaanko elämiä? Minä otan sinun työsi, asuntosi, eläkkeesi, puhtaat luottotietosi ja irtaimistosi, ja sinä tulet tänne asuntolaan elämään viidensadan euron työmarkkinatuella mukanasi pari vaatekertaa, vanha kannettava tietokone ja henkihieverissä oleva puhelin.
Pitkäaikaistyöttömyys 26 vuoden katkeamattoman työnteon jälkeen vei minulta muutamassa vuodessa aivan kaiken. Edes omaiseni eivät halua enää olla tekemisissä kanssani. Olen hakenut koko ajan työtä, suorittanut uuden tutkinnonkin, mutta minua ei haluta minnekään. Näistä oloista olisi aika hankala edes lähteä töihin, mutta kun eläkeikään on vielä toistakymmentä vuotta, olisi pakko päästä sitä eläkettä keräämään.
Ainoastaan raha voi tuoda minulle minkäänlaista toivettakaan onnentunteesta. Mitä pitemmälle tilanne kehittyy, sitä enemmän rahaa tarvittaisiin. Sitä rahaa vain ei ole tulossa mistään suunnasta. Mutta sinä haikailet työttömäksi, minä taas töihin, joten vaihdetaanko?
Lasketaanpas. 26 vuotta töitä. Oletetaan, että et ole käynyt kouluja vaan aloittanut heti työt 18v iässä. Nämä yhteen on 44v. Sitten sanot, että eläkeikään on 20v. Nämä yhteen on 64v. Eläkeikä 65v. Eli tätä "pitkäaikaistyöttömyyttä" on vuosi. Vuodessa olet pitkäaikaistyötön ja menettänyt aivan kaiken? Joko olet mokaillut rankemman kerran muutakin tai sitten tapasi valehdella on se syy miksi omaisetkaan ei halua olla tekemisissä kanssasi. Työnteon ja muun elämänhallinnan suhteen olet nähtävästi jo luovuttanut, mutta mukavampi ihminen voit yrittää olla. Voit saada edes läheisesi takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä yks vaja kki spämm äää tääl näitä työtön ja tuki ketjuja
jatkuvasti. Tekee ensin ns. pehmeän aloituksen ja
sen jälkeen uppaa ketjua vastaamalla ite itelleen
ja tuen saajia tyyliin...(ja vielä työaikaan,mode kko?)-Näyttää siltä että työtön on loistava keksimään syyn työttömyyteen. Jos käy
-Mene telakalle. Siellä on muitakin itsensä elättäjiä
-Mene töihin äläkä valita saatanan sopuli!! Ei työttömät tarvii mitään lisätuki
-os et työtä hakemalla saa, niin voit vaikka alkaa YKSIN YRITTÄJÄKSI!
-Työttömien kannttaisi mennä oikeisiin töihin ja lopettaa so
- mikä auttaa lusmujen työllistymistä
-yllä töitä saa kun jaksaa vain hakea! Suomi
-niille joiden mielestä työttömät pitäisi laittaa työvelvoitteeseen
-Työttömistä voidaan tehdä myös miinanraivaajia
-Työtöntä voisi verrata punikkiin.Kyseessä on SELVÄÄ VI HA PUHETTA jossa ras is tisesti
lainvastaisesti hyökätään yhtä
kansanryhmää kohtaan.Jos puhutaan tuista,niin silloin on oikeudenmukaista
puhua ja laittaa samalle viivalle KAIKKI tuet,niin
nähdään kuka niitä tukia oikein saa!On todella kummallista että tätä,ketjun aloittajaa,ko kkarepers ua.
mielipuolta,
ahdistaa noin paljon se että joku työtön posion
mummo saa muutaman kopeekan tukea että saa voita leivän päälle.Kaikki tuet framille!
Sulle olisi hyvä mennä vaikka kirjoituksen alkeet-kurssille. Työväentoimistolta/työkkäristä löytyy suomen alkeiskursseja-jos vaan halua löytyy.
Tunnekuohussa tulee helposti lukivirhe/virheitä.
En minä tätä tässä ringissä niin vakavasti ottaisi. -Se on sentään tosi, että meillä on paholaiset päättämässä. On vähän maita, joissa omien laaja sortaminen on näin voimakasta. Ilmankos on kansa hupenemassa, mutta uuseliitti on arvossaan.
en yhtään ihmettele ettei ihmiset perusta perhettä tässä maassa enää samaanmalliin kuin aiemmin, kuka haluaa tarjota lapselle näin epävarmaa sontaa missä saatat elää vuosi kausia & pahimmassa tapauksessa koko elämäsi kelan tuen varassa koska töitä ei ole tai niihin ei tule valituksi.
Tai joo sit on pätkää jotka loppuu samantien kun pomo kuulee että vauva on tulossa.. eipä enää tulekaan sopparille jatkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä muistelen haikeudella työttömyyttäni. Rahaa ei ollut hupeihin, mutta en ole ollut kertaakaan eläessäni niin onnellinen kuin sen 4 kk aikana, kun sain tehdä mitä halusin. Heräsin aamulla aikaisin, urheilin, deittailin... kesä tuntui pitkältä ja kauniilta. Nyt kun teen 50-h työviikkoa ja rahaa on kuin roskaa, en mitään muuta haikaile kuin niitä neljää kuukautta kahdeksan vuotta sitten. Köyhyys ei haitannut yhtään, koska vastineeksi oli vapaa. Toisaalta siis ymmärrän elämäntapatyöttömiä, toisaalta taas ärsyttää että joutuu paiskimaan töitä niska limassa elättääkseen ne.
Raha ei tuo onnea. Vapaus tuo. Valitettavasti eivät kulje käsi kädessä, ellei ole perijä tai lottovoittaja.
Vaihdetaanko elämiä? Minä otan sinun työsi, asuntosi, eläkkeesi, puhtaat luottotietosi ja irtaimistosi, ja sinä tulet tänne asuntolaan elämään viidensadan euron työmarkkinatuella mukanasi pari vaatekertaa, vanha kannettava tietokone ja henkihieverissä oleva puhelin.
Pitkäaikaistyöttömyys 26 vuoden katkeamattoman työnteon jälkeen vei minulta muutamassa vuodessa aivan kaiken. Edes omaiseni eivät halua enää olla tekemisissä kanssani. Olen hakenut koko ajan työtä, suorittanut uuden tutkinnonkin, mutta minua ei haluta minnekään. Näistä oloista olisi aika hankala edes lähteä töihin, mutta kun eläkeikään on vielä toistakymmentä vuotta, olisi pakko päästä sitä eläkettä keräämään.
Ainoastaan raha voi tuoda minulle minkäänlaista toivettakaan onnentunteesta. Mitä pitemmälle tilanne kehittyy, sitä enemmän rahaa tarvittaisiin. Sitä rahaa vain ei ole tulossa mistään suunnasta. Mutta sinä haikailet työttömäksi, minä taas töihin, joten vaihdetaanko?
Lasketaanpas. 26 vuotta töitä. Oletetaan, että et ole käynyt kouluja vaan aloittanut heti työt 18v iässä. Nämä yhteen on 44v. Sitten sanot, että eläkeikään on 20v. Nämä yhteen on 64v. Eläkeikä 65v. Eli tätä "pitkäaikaistyöttömyyttä" on vuosi. Vuodessa olet pitkäaikaistyötön ja menettänyt aivan kaiken? Joko olet mokaillut rankemman kerran muutakin tai sitten tapasi valehdella on se syy miksi omaisetkaan ei halua olla tekemisissä kanssasi. Työnteon ja muun elämänhallinnan suhteen olet nähtävästi jo luovuttanut, mutta mukavampi ihminen voit yrittää olla. Voit saada edes läheisesi takaisin.
Ensimmäinen kommenttini jäi se*suuriin, joten nyt tiivistän sen, mitä minulla on sinulle, häijylle id*ootille, sanottavana. Ihan pieni yksityiskohta: miten sinä et voi tietää, mitä "toistakymmentä" tarkoittaa?
Aloitin kokopäivätyöt vuonna 1990 ja valmistuin maisteriksi muutamaa vuotta myöhemmin. Olen ollut reilut kuusi vuotta työttömänä, ja kun ensimmäiset kolme niistä olin tuloton enkä viranomaisten määrittelyerimielisyyksien vuoksi päässyt tukienkaan piiriin ennen kuin oli liian myöhäistä (takautuvat tukipäätökset eivät kuukausien jälkeen enää korjanneet tilannetta), katastrofi oli käsillä ilman penninkään velkaakin.
Sinä olet selvästi elänyt sattumalta niin turvallista elämää, ettei sinulla ole mitään käsitystä siitä, mitä ihmiselle voi pahimmillaan tapahtua ja miten pienestä asiasta voi lähteä liikkeelle täystuho. Olet selvästi myös riittävän tyh*ä ja ilkeä, että sepustat yllä olevan kaltaisia kuvitelmia vain loukataksesi muita. Kehottaisin sinua häpeämään itseäsi, mutta olen aivan varma siitä, että noilla älynlahjoilla et osaa.
usko omiin kykyihin on alkanut loppua, en usko enää töihin pääsyyn enkä siihen että pääsisin kouluun.
Hakijoita on jokapaikkaan niin paljon ja haetaan sitä P A R A S T A, ei riitä että oot ihan hyvä vaan pitää tosiaan olla sitä priima porukkaa.
"suomalaiset maailman onnellisinta kansaa" tän lauseen keksijä tais olla aineissa.
Vierailija kirjoitti:
usko omiin kykyihin on alkanut loppua, en usko enää töihin pääsyyn enkä siihen että pääsisin kouluun.
Hakijoita on jokapaikkaan niin paljon ja haetaan sitä P A R A S T A, ei riitä että oot ihan hyvä vaan pitää tosiaan olla sitä priima porukkaa."suomalaiset maailman onnellisinta kansaa" tän lauseen keksijä tais olla aineissa.
Ei aina haeta parasta. Minulle sanottiin työpaikkahaastattelussa, että parasta tai edes hyvää ei etsitä, vaan sitä, joka suostuu tekemään työn tarjotulla (hyvin pienellä) palkalla. Saatoin hyvinkin olla hakijoista paras, mutta en silti saanut paikkaa.
Hain nyt turun ammattikorkeaan tradenomi linjalle, 1.6 on pääsykoe. Aika omituista ettei tuossa koulutuksessa tarvitse lukea mitään etukäteen, vaan pääsykokeeseen mennään kun aika on ja tehdään omalla läppärillä koe ja sillä sipuli. Jos pääsen opiskelemaan niin on sekin parempi kuin täysin työttömänä oleminen. Mulle on yks hailee saanko töitä tradenomin papereilla, kunhan saa edes 3.5v ajaksi jotain sisältöä elämään.
T: Merkonomi
Vierailija kirjoitti:
Hain nyt turun ammattikor
keaan tradenomi linjalle, 1.6 on pääsykoe. Aika omituista ettei tuossa koulutuksessa tarvitse lukea mitään etukäteen, vaan pääsykokeeseen mennään kun aika on ja tehdään omalla läppärillä koe ja sillä sipuli. Jos pääsen opiskelemaan niin on sekin parempi kuin täysin työttömänä oleminen. Mulle on yks hailee saanko töitä tradenomin papereilla, kunhan saa edes 3.5v ajaksi jotain sisältöä elämään.T: Merkonomi
Jostain luin että joku insinööri on ne kokeet suunnitellu että sama koe muka kävis kaikille aloille mitä AMKeissa nyt on.. Yliopistolla on sit edelleen se ennakko materiaali ymmärtääkseni.
Tsemppiä kaikille! Tärkeintä on, että yrittää hakea töitä. Valitettavasti tilanne nyt on mikä on. Yritetään ymmärtää ja kannustaa toisiamme. Kesä ja auringonpaiste tulossa. Nautitaan elämän pienistä asioista. Jokainen on tärkeä ja ainutlaatuinen. Työ ei määrittele millaisia olemme ihmisinä. Olemme kukin yksilöitä ja arvokkaita. Pidetään toisistamme huolta. Yhdessä.
-ttä töitä löytyy kyllä kaikiille joka niiitä haluaa tehdä?
Miksi tältä foorumilta ei löydy yhtään asiallista
työtön-ketjua?! Miksi joka ketjun aloittajan
perimmäinen tarkoitus on selkästi haukkua työttömiä
tyyliin, luuserit, menkää töihin jne sekä
itkeä työttömien ja köyhien tuet pois-itkuvirttä?!
Miksi?! Ja sitten vielä useimmiten näissä ketjuissa
tuodaan myös esiin politiikka jossa puhutan vihervassareista
jne.ku ne antaa tukia ja elämisen mahkuja köyhille.
Kummallista lapuaan liikkeen bolsevismia näiltä
kikkarepersu..uilta ja kepuleilta.
Töistä jäädään pois yhä useammin mielenterveyden pettäessä – ”Erityisen huolestuttavaa”
oka toisella työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvalla syy on mielenterveysongelmissa.
Mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus on kasvanut.
Vuonna 1995 noin joka kolmas työkyvyttömyyseläkkeelle jäävä jätti työt mielenterveyden pettäessä. 2015 osuus oli jo noin puolet. Määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta.
– Erityisen huolestuttavaa sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta on nuorten osuuden kasvu näissä tilastoissa, Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta varoittaa tiedotteessaan.
Mielenterveysongelmat vievät ihmisen työkyvyttömäksi usein aikaisemmin kuin esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet. 2015 mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä oli 45,2 vuotta. Se on yli kuusi vuotta aiemmin kuin työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005107227.html
Vierailija kirjoitti:
en yhtään ihmettele ettei ihmiset perusta perhettä tässä maassa enää samaanmalliin kuin aiemmin, kuka haluaa tarjota lapselle näin epävarmaa sontaa missä saatat elää vuosi kausia & pahimmassa tapauksessa koko elämäsi kelan tuen varassa koska töitä ei ole tai niihin ei tule valituksi.
Tai joo sit on pätkää jotka loppuu samantien kun pomo kuulee että vauva on tulossa.. eipä enää tulekaan sopparille jatkoa."
Totta. Tai todennäköisesti joudut painostetuksi karenssin uhalla 9euron orjatyöhön/päivä. Tai saat karenssin uudessa aktiivimallissa jokatapauksessa, kun et onnistu hakemaan jonkun täysääliön määrittämää työpaikkamäärää per viikko aneemisislta nykytyömarkkinoilta.
Perusta toki perhe!
En ole unohtanut sitä haastattelua, jossa haastattelija useamman vuoden osa-aikaisesta työsuhteestani kysyi "Saatko sinä tästä palkkaa?"
Kyllä sain, kiitos kysymästä. Hänkin varmasti sai omasta työstään palkkaa.
En tuon kokemuksen jälkeen oikein osaa nähdä, että palkattomalla työllä olisi erityistä arvoa työllistymisessä. Miksi siitä palkanmaksusta olisi muuten kysytty?