Miehen yritys menee tärkeysjärjestyksessä aina ykkösenä.
Tarvii vaan avautua, välillä se niin vituttaa.
Voi olla, että mies on töissä ja muissa siihen liittyviin asioissa viikonloput, illat ja toki arkipäivätkin. Tätä tapahtuu ainakin joka toinen viikko keskimäärin.
Hyvä kun klo 22-23 tulee kotiin.
Joka toinen viikko on vaihtelevasti klo 16 eteenpäin kotona, mutta tekee myös niitä hommia kotoa käsin..
Ihmettelee, kuin ennen isintyttö nyt uhmaa sille, miksiköhän? Kun ei se ikinä ole kotona ja jos on, niin on kireä ja kiireinen. "ei nyt ehdi leikkiä".
Olen yrittänyt puhua ja pyytää hankkimaan vapaata, se on aivan mahdollista koska yrityksen tulos on hyvä ja pärjäisi myös vähemmällä.
Pystyy ihan itse kontrolloimaan paljonko niitä hommia tekee.
Eilen jotenkin konkretisoitui, kun juoksi ympäriinsä jotta teki asiakkaan onnelliseksi. Tekee käytännössä mitä vaan jotta asiakas on tyytyväinen, millä hinnalla hyvänsä.
Helvetin hienoahan se.
Kesällekin on jokainen viikonloppu varattu valmiiksi, puhumattakaan viikolle osuvista hommista.
Kotiäitinä hoidan yksin ihan kaiken. Mutta enhän mä saa olla koskaan väsynyt, vaan heti jos olen hetkenkin huonolla tuulella alkaa tuo sankarikin äyskiä ja marttyyrin asenteella puhumaan että no lopettaako sitten kaiken toiminnan ja on vaan.
Kiitos kun luit, jos luit. Sekavaa on.
Kommentit (212)
No käytät mein tilannetta esimerkkinä.
Minun ihanin, fiksuin, urheilullisin tasapainoisin mieheni alkoi yrittäjäksi. Ja se vei mukanaan.niin kiire että välillä ei syömään ehdi.
Sitten aloin sanomaan asioista nätisti. Kunnes aika tiukkaan eli perus vittumaisesti myös. Jonkun on kai sanottava suoraan.
Sitten ongelmat alkoi konkretisoitua, itse puhki ja huolia alkoi lääkitä iltakupilla. Kunnes yksi wiski ei riitä vaan toinen, kolme.
Ja kun se lähin ihminen on niin tärkeä ja huoli on.....toisen jaksamisesta.
On tosi vaikeaa mennä sanomaan toiselle niin että ottaisi vastaan viestin ilman puolustusmuuria ja puolustus reaktiota. On vaikea saada keskustelua aikaiseksi jos toinen on jo niin väsy, puhki, stressaantunut ja jokainen taho vain vaatii " jotain"
Vaikeaa on miehen elämä. Ollakseen haluttava normaalin näköisen miehen pitäisi olla menestynyt ja rikas, mutta töitä ei sitten saakaan tehdä sen eteen.
Homma palaa siis aina siihen, että pitää olla syntynyt kultalusikka suussa. Joko komeaksi tai rikkaaksi.
Sä olet siis kotiäitinä ja mies vastaa perheen tuloista käytännössä yksin.
Mee töihin.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:29"]
Sä olet siis kotiäitinä ja mies vastaa perheen tuloista käytännössä yksin.
Mee töihin.
[/quote]
Voi jessus, lue ketju.
Ja sille joka nyt inisee miten omaisuus nousee viesti viestiltä, tämä ketju ei ole minun omaisuudestani..
Mulla on riittävästi omaisuutta, kaikkea on ole täällä maininnut koska se ei kuulu tähän?
Mulle olisi riittänyt se tavallinen mies tavallisella tulolla. Itse hän halusi alkaa yrittämään.
Mulla on huoli meidän perheestä ja miehen jaksamisesta. Kivahan se on palstalla kaikki kaataa mun niskaan. :)
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:27"]
Olen elänyt alkoholistin kanssa ja nyt olen yrittäjän kanssa. Jossain määrin juomareissa ja yrittäjissä on samaa, on se elämän johtotähti kirkkaana... :) nykyinen mieheni on ollut vuosia yrittäjänä jo ennen tapaamistamme ja on sanonut oppineensa, että tehdäkseen tulosta on oltava vapaa-aikaa ja huolehdittava itsestään, itse kun on tärkein työkalu. Välillä on pakko painaa pitkää päivää ja viikkoa, mutta hän osaa rytmittää sitten siihen vastapainoksi lomaakin, ihan jopa lomamatkoja. Suhteen alussa puhuttiin paljon siitä, että millaista elämä on yrittäjän kanssa, niin sen ansiosta odotin ehkä pahempaakin. Ehkä teidänkin olisi hyvä puhua muuttuneesta elämäntilanteesta ja odotuksistanne toisiltanne nyt.
Jos sun miehellä on ensimmäinen vuosi menossa, niin kai se on vielä opettelua, vaikka olisikin osuuskuntataustaa. Puhu, puhu, puhu ja ole kärsivällinen? Hänen pitää vaan tehdä virheensä.
Toivottavasti hänestä ei tule niitä, jotka menettävät perheensä kun eivät ole koskaan kotona/läsnä siellä ja saavat sitten sydärin, juuri kun ovat saaneet myytyä firman ja päättäneet muuttaa Espanjaan eläkkeelle.
Mun isä on poilttanut itsensä loppuun perusteellisesti yrittäjänä. Ei nukkunut, ei palkannut kiireapua kun oli liian kallista, ei osannut sanoa ei, ja lopputuloksena on särkynyt mieli, sairauseläke ja katkeruus.
Pitäisi olla jokin kerho yrittäjien läheisille ja puolisoille, missä voisi jutella siitä että miten auttaa yrittäjää pysymään järjissään!
[/quote]
Kiitos asiallisesta viestistä.
Olen ehdottomasti samaa mieltä. Olen vaan niin umpikujassa kun en tiedä mitä voin tehdä.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:31"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:29"]
Sä olet siis kotiäitinä ja mies vastaa perheen tuloista käytännössä yksin.
Mee töihin.
[/quote]
Voi jessus, lue ketju.
Ja sille joka nyt inisee miten omaisuus nousee viesti viestiltä, tämä ketju ei ole minun omaisuudestani..
Mulla on riittävästi omaisuutta, kaikkea on ole täällä maininnut koska se ei kuulu tähän?
[/quote]
Kovasti sinulla on itselläsi tarve puhua siitä omaisuudesta. Pysy rouva hyvä aiheessa ja ohjaa keskustelua haluamasi suuntaan äläkä kiukuttele!
pointti on se että yrittämisen myötä on menettänyt terveen kehon =lihakset palaneet energiaksi. On niin väsynyt ja huolissaan ettei saa unta =alkoholia rentoutuakseen. On niin väsynyt ettei vaimo saa seksiä tiiättekö aika tärkeetä parisuhteessa ;-)
Ja ennenkaikkea se hänen henkinen jaksaminen. Se on nyt kuitenkin se tärkein että järjissän pysyy. Ettei tapa itseään, millään tavalla.
Ihan sama vaikka se talo menisi. Mieheni on tärkeämpi vaikka ulkonäkö olisi nykyään eri.
Yrittäjän vaimona en näe tuossa mitään ongelmaa niin kauan, kun yritys ei ole tappiolla.
Parisuhteessa ei ole tarkoitus roikkua puolisossa vaan elää hyvää elämää. Anna miehen tehdä töitä ja nauti kotiäidin vapaudesta. Jos kerran on rahaa, niin asiat ovat todella hyvin.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:35"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:31"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:29"]
Sä olet siis kotiäitinä ja mies vastaa perheen tuloista käytännössä yksin.
Mee töihin.
[/quote]
Voi jessus, lue ketju.
Ja sille joka nyt inisee miten omaisuus nousee viesti viestiltä, tämä ketju ei ole minun omaisuudestani..
Mulla on riittävästi omaisuutta, kaikkea on ole täällä maininnut koska se ei kuulu tähän?
[/quote]
Kovasti sinulla on itselläsi tarve puhua siitä omaisuudesta. Pysy rouva hyvä aiheessa ja ohjaa keskustelua haluamasi suuntaan äläkä kiukuttele!
[/quote]
Hah, just. Eli kun aletaan kaatamaan taloudellista vastuuta minulle, en saa puolustautua ja kertoa omistavani omaisuutta?
Minä kun olin heitä jotka säästivät kauan ennen lapsen tuloa, jotta kykenen olemaan kotona. Tämä keskustelu rahasta oli tässä. :)
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:36"]
Yrittäjän vaimona en näe tuossa mitään ongelmaa niin kauan, kun yritys ei ole tappiolla.
Parisuhteessa ei ole tarkoitus roikkua puolisossa vaan elää hyvää elämää. Anna miehen tehdä töitä ja nauti kotiäidin vapaudesta. Jos kerran on rahaa, niin asiat ovat todella hyvin.
[/quote]
Juu just. Eli en saa toivoa, että lapsella olisi isä, edes kerran viikossa päivän, tai edes puolipäivää kotona? Joka viettäisi lapsen kanssa aikaa.
Parisuhteessakin varmaan on kyse siitä, että ollaan pari, ollaan edes joskus yhdessä, vai mitä?
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 16:30"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 15:08"]
Mä jätin mun yrittäjämiehen. On yhteiset lapset. En kestänyt aina olla yksin. Rahaa oli, mutta se ei tehnyt onnelliseksi. En vain kestänyt olla "se toinen" eikä keskustelusta ollut mitään apua. Mies ei ymmärtänyt ja päätin muuttaa omilleni. Nyt tapailen ihanaa duunarimiestä (tekee hänkin "liikaa" töitä) ja olen onnellinen siitä, että miehellä riittää aikaa sekä omalle elämälleen että meidän suhteelle. I'm happy :)
[/quote]
Säälittävää. Eikö sinulla ole muuta elämää kuin mies?
[/quote] Tottakai on. Mutta en mä halua kuluttaa elämääni huonossa parisuhteessa, etenkin kun huono parisuhde heijastuu herkästi lapsiin, työhön ja muuhunkin sosiaaliseen elämään. Mutta ehkä joku pitää mua säälittävänä, voin elää sen asian kanssa.
Ja ikä oli?! Kiukuttelet kun pikkulapsi jolta on viety kaikki lelut ja karkit kun kaikki ei menekään niin kuin itse haluat ja suunnittelet. Te olette perheenä tehneet päätöksen, että mies ryhtyy yrittäjäksi ja väheiselläkin järjellä varustettu aikuinen kyllä ymmärtää, että silloin ei tunteja lasketa, varsinkaan kun kyse on noinkin tuoreesta yrityksestä niin mikään ei vielä pyöri itsestään. Palaa asiaan parin vuoden päästä.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:37"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:35"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:31"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:29"]
Sä olet siis kotiäitinä ja mies vastaa perheen tuloista käytännössä yksin.
Mee töihin.
[/quote]
Voi jessus, lue ketju.
Ja sille joka nyt inisee miten omaisuus nousee viesti viestiltä, tämä ketju ei ole minun omaisuudestani..
Mulla on riittävästi omaisuutta, kaikkea on ole täällä maininnut koska se ei kuulu tähän?
[/quote]
Kovasti sinulla on itselläsi tarve puhua siitä omaisuudesta. Pysy rouva hyvä aiheessa ja ohjaa keskustelua haluamasi suuntaan äläkä kiukuttele!
[/quote]
Hah, just. Eli kun aletaan kaatamaan taloudellista vastuuta minulle, en saa puolustautua ja kertoa omistavani omaisuutta?
Minä kun olin heitä jotka säästivät kauan ennen lapsen tuloa, jotta kykenen olemaan kotona. Tämä keskustelu rahasta oli tässä. :)
[/quote]
Jospa minäkin kommentoin, oon tuon ekan lainauksen kirjoittaja.
On hyvä, jos sulla on omaisuutta, mutta onko se perheelle tuloa vai omistatko jossain rapakon rannalla mätänevän mökin. Se on se pieni ero siinä onko se omaisuus järkevää.
Mutta hyvä, jos sinusta teillä on päivittäiseen elämiseen ja laskuihin riittävästi rahaa. Voitkin kysyä mieheltäsi onko hän samaa mieltä siinä, että teillä on tarpeeksi käteistä käytössä, saattaa olla eri mieltä. Ei tietenkään välttämättä mutta silloinhan se on vain hyvä asia.
Mitä tulee sun alkuperäiseen viestiisi, niin auttamatta tuli mieleen että sä olet kiittämätön. Miehesi on yrittäjä ja vastuussa perheelleen sekä asiakkailleen. Se, ettei sinusta ole siihen työhön ei saa olla syy sille, että vaadit ja väheksyt hänen ponnistelujaan toimeentulon hankkimiseksi ja yrityksen aseman vakiinnuttamiseksi. "hanki apulainen" on huono kehotus koska palkkakulut ovat, kuten ilmeisen fiksuna ihmisenä varmasti tiedät, suuret. Lisäksi on aina se riski ettei työntekijä olekaan sitoutunut työhönsä jolloin häneen laitettu raha on menetettyä rahaa.
Eli suu soukemmalle jos aiot jatkaakin elämääsi oloneuvoksettarena.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:45"]
Ja ikä oli?! Kiukuttelet kun pikkulapsi jolta on viety kaikki lelut ja karkit kun kaikki ei menekään niin kuin itse haluat ja suunnittelet. Te olette perheenä tehneet päätöksen, että mies ryhtyy yrittäjäksi ja väheiselläkin järjellä varustettu aikuinen kyllä ymmärtää, että silloin ei tunteja lasketa, varsinkaan kun kyse on noinkin tuoreesta yrityksestä niin mikään ei vielä pyöri itsestään. Palaa asiaan parin vuoden päästä.
[/quote]
Kyllä pyörii, hän voi ihan itse valita ottaako keikan vai ei tietylle päivälle. Siinä yritys menee aina perheen edelle, sinua tälläinen ei haittaisi ollenkaan?
Ja kun yrityksestä päätimme, mieskin oli sitä mieltä että perheelle ilman muuta jää aikaa kun yritys alkaa tuottamaan. Toisin kuule kävi.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:45"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:37"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:35"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:31"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:29"]
Sä olet siis kotiäitinä ja mies vastaa perheen tuloista käytännössä yksin.
Mee töihin.
[/quote]
Voi jessus, lue ketju.
Ja sille joka nyt inisee miten omaisuus nousee viesti viestiltä, tämä ketju ei ole minun omaisuudestani..
Mulla on riittävästi omaisuutta, kaikkea on ole täällä maininnut koska se ei kuulu tähän?
[/quote]
Kovasti sinulla on itselläsi tarve puhua siitä omaisuudesta. Pysy rouva hyvä aiheessa ja ohjaa keskustelua haluamasi suuntaan äläkä kiukuttele!
[/quote]
Hah, just. Eli kun aletaan kaatamaan taloudellista vastuuta minulle, en saa puolustautua ja kertoa omistavani omaisuutta?
Minä kun olin heitä jotka säästivät kauan ennen lapsen tuloa, jotta kykenen olemaan kotona. Tämä keskustelu rahasta oli tässä. :)
[/quote]
Jospa minäkin kommentoin, oon tuon ekan lainauksen kirjoittaja.
On hyvä, jos sulla on omaisuutta, mutta onko se perheelle tuloa vai omistatko jossain rapakon rannalla mätänevän mökin. Se on se pieni ero siinä onko se omaisuus järkevää.
Mutta hyvä, jos sinusta teillä on päivittäiseen elämiseen ja laskuihin riittävästi rahaa. Voitkin kysyä mieheltäsi onko hän samaa mieltä siinä, että teillä on tarpeeksi käteistä käytössä, saattaa olla eri mieltä. Ei tietenkään välttämättä mutta silloinhan se on vain hyvä asia.
Mitä tulee sun alkuperäiseen viestiisi, niin auttamatta tuli mieleen että sä olet kiittämätön. Miehesi on yrittäjä ja vastuussa perheelleen sekä asiakkailleen. Se, ettei sinusta ole siihen työhön ei saa olla syy sille, että vaadit ja väheksyt hänen ponnistelujaan toimeentulon hankkimiseksi ja yrityksen aseman vakiinnuttamiseksi. "hanki apulainen" on huono kehotus koska palkkakulut ovat, kuten ilmeisen fiksuna ihmisenä varmasti tiedät, suuret. Lisäksi on aina se riski ettei työntekijä olekaan sitoutunut työhönsä jolloin häneen laitettu raha on menetettyä rahaa.
Eli suu soukemmalle jos aiot jatkaakin elämääsi oloneuvoksettarena.
[/quote]
Omistan ihan rahana, en mökkeinä. Joten se on perheelle tuloa.
Olenko minä jossain puhunut apulaisen palkkaamisesta? En todellakaan.
En vähättele, vaan olen tukenut miestä joka ikisessä paikassa. Miksi miehet saa mennä tuolla ja jättää perheen toissijaiseksi, rahallako ne korvaa sen ettei ole lapselle läsnä?
Ja viimeiseen kommenttiin en viitsi edes kommentoida, älä jaksa jauhaa.
Sepä se. Meillä mies itsekkäästi päätti ryhtyä yrittäjäksi. Itse toivoin että olisi hieman toiseen elämäntilanteeseen sovittanut tätä projektia.
Mutta esimerkiksi iltatee keskusteluun,
Hän yritti. Ja minä hoidin vauvoja.
Kun oli sovittu yhteisiä aamupaloja tai edes jotain aina oli joku tavaran vastaanotto tai asiakas.
Tuun vihaiseksi...
Jätän mieheni tai haluun salasuhteen :-D
Missä vika, kun mies ei viihdy kotona perheensä kanssa?! Parisuhde on kuitenkin kahden kauppa. Yritä asettua miehesi asemaan ja katsoa perheenne asioita hänenkin lasien läpi.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 14:53"]
Missä vika, kun mies ei viihdy kotona perheensä kanssa?! Parisuhde on kuitenkin kahden kauppa. Yritä asettua miehesi asemaan ja katsoa perheenne asioita hänenkin lasien läpi.
[/quote]
No jaa-a? Ei hän ole mistään valittanut, olemme puhuneet ja puhuneet aiheesta eikä hän sano mitään negatiivista perheestämme tai suhteestamme.
Yritys ja raha vaan houkuttaa liikaa.
No käytät mein tilannetta esimerkkinä.
Minun ihanin, fiksuin, urheilullisin tasapainoisin mieheni alkoi yrittäjäksi. Ja se vei mukanaan.niin kiire että välillä ei syömään ehdi.
Sitten aloin sanomaan asioista nätisti. Kunnes aika tiukkaan eli perus vittumaisesti myös. Jonkun on kai sanottava suoraan.
Sitten ongelmat alkoi konkretisoitua, itse puhki ja huolia alkoi lääkitä iltakupilla. Kunnes yksi wiski ei riitä vaan toinen, kolme.
Ja kun se lähin ihminen on niin tärkeä ja huoli on.....toisen jaksamisesta.
On tosi vaikeaa mennä sanomaan toiselle niin että ottaisi vastaan viestin ilman puolustusmuuria ja puolustus reaktiota. On vaikea saada keskustelua aikaiseksi jos toinen on jo niin väsy, puhki, stressaantunut ja jokainen taho vain vaatii " jotain"