Miksi niin moni poistaa nykyään kaikki sometilit?
Kommentit (286)
Ei aiheuttanut kateutta tai ahdistusta tai muutakaan, en vain enää halunnut olla osallisena sellaiseen touhuun. Ihan kuten en halua olla osallisena vaikkapa lahkolaisuuteen tai koulukiusaamiseenkaan, tai luonnon roskaamiseen. Selkeästi face oli tarkoitettu tietyntyyppiselle väestölle, ja kun itse en siihen osaan kuulu, niin on vähän kuin yrittäisi väkisin kuunnella lastenlauluja, vaikka pitää oikeasti bodomista ja klassisesta. Moni muu on tosiaan tehnyt ihan tahollaan muilta kysylemättä saman, ja olemme nyt siten yhdessä facettomia :D
Instasta en luovu, koska ehtymätön kissavideoiden lähde. En seuraa mitään siellä, eikä kukaan seuraa minua, mutta kissavideot ilman mainoksia, AH!
Vierailija kirjoitti:
Olen itse hyvää vauhtia luisumassa tähän joukkoon. Ensin poistuin lähes kaikista Fb-ryhmistä, sitten poistin puolitutut kavereista ja seuratuista. Instan pistin lisäksi yksityiseksi. Jodelista lähdin myös. Täälläkin tulee enää käytyä harvoin.
Olen vähän alle 30, ja jotenkin vaan yhtäkkiä iski sellainen olo että miksi haaskaan aikaani tällaiseen. Jodelissa jauhantaan, Naistenhuoneen draamojen seuraamiseen, instagramin valmiiksi pureskellun sisällön kuluttamiseen. Huomasin, että some ei tuota enää positiivista sisältöä elämääni, niin umpikliseeltä kun se kuulostaakin.
Varmaan vaikuttaa myös se, että koronaeristyksen vuoksi kaikkia someja tuli ahmittua järjetön yliannostus keväällä, kun ei saanut mitään muuta tehdä.
Mäkin käytännössä käytän FB:tä enää vain harrasteryhmäni tiedotusten seuraamiseen ja erilaisten ryhmätapaamisten järjestelyyn.
Instaa käytän vähän enemmän, pääosin harrastuksiin liittyvien juttujen seuraamiseen.
Niihin ihmisiin, joiden kuulumisista olen säännöllisesti kiinnostunut, otan yhteyttä muuten ihan henkilökohtaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä näillä ihmisillä ei myöskään ole juurikaan elämää. Arki on sitä töissä käymistä, lasten harrastuksiin kuskaamista, ja Tanssi Tähtien Kanssa sunnuntaina. Eivät matkustele, harrasta itse mitään, ole luovia jne.
Jos pitäisi arvata niin tuntevat varmaan huonommuutta? Meitä ns. "maailman kansalaisia" kohtaan, joilla on jännittävät elämät. Matkustelua, uusia asioita, hienoja ravintoloita.
N25
Ainakin ne useat kymmenet "maailman kansalaiset", jotka tunnen (ja joihin itsekin kuvittelen kuuluvani) nimenomaan eivät ole kovinkaan kiinnostuneita sosiaalisesta mediasta, eikä heillä olisi siihen aikaakaan. Myös matkustelua on näillä ihmisillä elämässä sen verran (toki ei nyt korona-aikana), että se ei ole mitään ihmeellistä, vaan tavallista on ihan muuttaa maasta toiseen, kirjaimellisesti ympäri maailmaa.
En katso tv:stä mitään tanssia tähtien kanssa (vähän olisi vaikeaakin kun ei Suomi-kanavat näy täällä), lapsia ei ole eikä tule, luovuutta epäilisin jossain määrin olevan kun tuotoksistani maksetaan rahaa tuntemattomien toimesta ja matkustelua on ollut sen verran, että huvikseni en viitsi kovinkaan paljoa sitä harrastaa. Myös useammassa maassa on tullut asuttua.
En koe itseäni mitenkään poikkeukselliseksi, vaikka olen 30-40-v. ikäluokaa eikä minulla ole koskaan ollut mitään sometiliä. Tykkään yksityisyydestä. Whatsapp, Skype ym. toki käytössä videopuheluihin ja viesteihin, kun ovat käteviä kauempaa käsin kommunikointiin. Tätä palstaa olen korona-aikana välillä lukenut, ehkä jonkinlaisen Suomi-tunnelman takia, mutta ei laske anonyymiä palstan lukua sosiaaliseen mediaan kuuluvaksi (vaikka tämän kommentin tänne kirjoitinkin).
Vierailija kirjoitti:
Alkoi aiheuttaa liikaa päänvaivaa. Alun spontaanius ja riemu vaihtui pähkäilyyn ja ahdistukseen. Mitä isommaksi kaveripiiri tuli, sitä enemmän joutui miettimään päivityksiään ja kohderyhmää ja kenelle haluan tämän näkyvän. Myös lupien pyytely kuvien julkaisuun alkoi rasittaa, koska eihän toisista saa julkaista kuvia ilman lupaa ja lasten kuvien julkaisu alkoi mietityttää. Alkoi myös stressata pakkotykkäilyt ja pakolliset syntymäpäiväonnittelut jne. En tosin poistanut tiliä kokonaan, vaikka en vuosiin ole sinne postannutkaan, ja seurannut lähinnä ryhmiä.
Tämä kuulostaa kyllä hurjalta. Miten jotkut saavat somettamisestakin tehtyä noin ison ongelman? Jos ei jaksa, niin ei vain päivitä tai lue. Niin helppoa se on.
Vierailija kirjoitti:
Alkoi aiheuttaa liikaa päänvaivaa. Alun spontaanius ja riemu vaihtui pähkäilyyn ja ahdistukseen. Mitä isommaksi kaveripiiri tuli, sitä enemmän joutui miettimään päivityksiään ja kohderyhmää ja kenelle haluan tämän näkyvän. Myös lupien pyytely kuvien julkaisuun alkoi rasittaa, koska eihän toisista saa julkaista kuvia ilman lupaa ja lasten kuvien julkaisu alkoi mietityttää. Alkoi myös stressata pakkotykkäilyt ja pakolliset syntymäpäiväonnittelut jne. En tosin poistanut tiliä kokonaan, vaikka en vuosiin ole sinne postannutkaan, ja seurannut lähinnä ryhmiä.
En ymmärrä, en kerta kaikkiaan ymmärrä. Ihan itse tehtyjä ongelmia. Minun ei tulisi mieleenkään julkaista lasten kuvia, vaikka sellaisia olisi. En ylipäänsä julkaise kuvia ihmisistä. Minut saa tägätä, jos on esim. joku työyhteisön virkistyspäivässä otettu kuva, mutta somessa ei ole yhtään itse postaamaani kuvaa esimerkiksi puolisostani ja minusta. En koe mitään tarvetta kertoa siihen. Profiilikuvaani vaihdan ehkä parin vuoden välein.
Harrastuksistani postailen kuvia, koska kaksi harrastustani liittyy nimenomaan kädentaitoihin ja siihen, että jaetaan onnistumisia ja inspiraatiota. En itse esiinny niissä kuvissa. Tällä hetkellä suosituin postaukseni näyttää saaneen 92 tykkäystä. Ei siis kannata lopettaa päivätyötään ryhtyäkseen some-vaikuttajaksi sen harrastuksen piirissä :DDD
En koskaan pakkotykkäile. Tykkään vain, jos kuva tai kommentti on tykkäämisen arvoinen. En onnittelue syntymäpäivinä. En ole koskaan kokenut, että pitäisi.
Minulle some on kontaktiverkosto ja tiedon lähde. En ymmärrä, miksi siitä pitäisi ottaa stressiä. Enkä ymmärrä mitä hienoa olisi luopua somesta mutta tuhlata aikaansa tällä palstalla, missä ei opi mitään, ei saa mitään hyödyllistä tietoa esim. niistä paikallisen kirjaston aukioloajoista tai siitä että tämän kaupungin liikuntatilat on taas suljettu. Luopuisin ehdottomasti mieluummin tästä kuin FB:sta ja vastaavista, jos pitäisi valita.
Leila Koo kirjoitti:
Poistin Facebook-tilini jo 2 vuotta sitten, koska en hyväksy Facebookin toimintalinjaa. Ehdin olla Facessa 10 vuotta, mutta ei ole tullut ikävä.
Samasta syystä boikotoin myös WhatsApp -sovellusta.
Mikä tämä toimintalinja on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, koska tulevaisuudessa yksityisyys tulee olemaan ihan käsittämättömän kovaa valuuttaa. (Samasta syystä kummastakaan lapsestani ei ole missään somessa - ainakaan minun ottamiani tai ainakaan minun luvallani julkaistuja - kuvia.)
Siksi, koska elämä on minulle näyttänyt, ketkä ovat oikeita ystäviäni. Tänään vien eräälle heistä kirjeen postiin.
Siksi, koska entisenä koulukiusattuna ja epäsuosittuna tyyppinä ne somen karkelot vain nostavat ne entiset kelpaamattomuuden tunteet pintaan. Vaikka olen jo keski-ikäinen tantta.
Siksi, koska ainakin omassa elämässäni pätee yhä lujemmin sanonta: "Syvimmissä vesissä ne isot kalat uivat." Eli ne tyypit, jotka vähiten mesoavat itsestään ja saavutuksistaan, ovat yleensä eniten sinut itsensä kanssa. (Mutta HUOM! Eivät kaikki.)
Siksi, koska minulla ei ole sinne mitään annettavaa. Yrittäjänä hankin asiakkaani muita teitä.
Siksi.
Tämä on täysin totta. Yksityisyyttä kun ei millään saa takaisin kun sen on menettänyt.
Mietitty tuossa seuralaisen kanssa esim. sitä, että minkähänlaiseen myllytykseen koulussa joutuvat näiden some/realityjen lapset. "Vieläkö isälläs käy kettu kolossa?" tai "Onkos äites se diplomi-inssi, jolta kuka vaan saa?". Netistähän ei mikään katoa.
Muistuu mieleen se tapaus kun jonkun radioketjun juontajat löysivät vanhasta pornolehdestä runkkauksen SM-kisat. Soittivat sitten voittajalle, kun minet oli mainittu lehdessä. Oli joltisenkin vaivautunut. Ja kyseessä oli vielä lehtiaika
Ja tämä liittyy somen käyttöön niin, että...? Luulin, että tässä keskustellaan meidän tavallisten ihmisten somesta, ei reality-ohjelmiin osallistujien.
Kesällä kävin viimeksi FB:ssä. En ole saanut aikaiseksi poistaa tiliä, mutta tosiasia on, että kyllästyin. Kovin aktiivinen en edes ollut, mutta lopulta alkoi tuntua, että viesitteli mitä vain, niin aina joku pahoitti mielensä. Kenties liioittelen, mutta korona alkoi mielestäni käydä joidenkin mielen päälle. Tämä sitten ilmeni vihamielisyytenä ja tahallisena väärinymmärtämisenä. Aikanaan facesta tuli hyvä mieli, ei enää.
Instaa vähemmän käytänkään ja Linkedin on työantajan toiveesta aikanaan otettu. Joulunpyhien aikana aioin lähettää viestit tärkeimmille ystäville ja ilmoittaa, että poistun, mutta että meilata ja skypettää voidaan vaikka huomenna.
Aika aikaa kutakin, jotkut asiat vaan jotenkin "happanevat".
Vierailija kirjoitti:
Koska oikea elämä kiinnostaa somea enemmän. Koska se vie aikaa, ja somen tuijotus on kuin heittäisi rahaa roskiin, käytän aikana mielummin tehokkaammin. Aikaa vapautuu enemmän lapsen kanssa olemiseen, palautumiseen, liikuntaan, ruuanlaittoon ja leipomiseen, jne. jne.
ethän sinä nytkään ole oikeassa elämässä vaan turhimmasta turhimmalla palstalla. Tästä ei ole sitä vähääkään hyötyä mitä somesta on oikeinkäytettynä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta vuotta jaksaa käyttää aikaansa siihen, että katselee kuvia tuttujen ja semivieraiden naamoista puhelinkameran selfie-linssin ja filtterien läpi, kuvia etelänlomilta ja ravintolaillallisilta, joilla et itse ole ollut mukana? Onhan se nyt aika outoa, kun asiaa ajattelee. Saati että itse postaisi näitä jonnekin.
Lapsena en keksinyt mitään tylsempää kuin sukulaisten ja tuttavien matkakuvien katselu. Silloin oli niitä jotain dia-projektoreita ja kuvia katseltiin yhdessä. Kuva-albumeita oli myös. 80-90 -lukua. Olen huomannut saman tylsistymisen some-kuvien suhteen: ne on aina jotenkin samankaltaisia, niissä on samat asiat ja jutut toistuu.
Käytän somea enkä katsele sen paremmin tuttuja kuin seminvieraiden naamakuvia tai kuvia etelänlomilta ja ravintolaillallisilta. Ne harvat, mitä näkyy virrassa, ohitan alle sekunnissa.
Herää kysymys, että miten te somea oikein käytätte, jos käsityksenne siitä on tuollainen.
Kiitos tästä ketjusta, ihmiskunnan toivo ei ole vielä mennyt. Jos vielä saataisiin nuoret järkeistymään tämän asian suhteen. Heillä ahdistus on varmaan paljon suurempi, ja somea käytetään jopa koulukiusaamiseen.
Jotkut nuoret viettävät aikaansa yhdessä somettamalla toisilleen metrin päähän.
Suomessahan some-riippuvuus on erityisen suuri, koska muualla maksetaan ajasta, jonka yhteys on auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska oikea elämä kiinnostaa somea enemmän. Koska se vie aikaa, ja somen tuijotus on kuin heittäisi rahaa roskiin, käytän aikana mielummin tehokkaammin. Aikaa vapautuu enemmän lapsen kanssa olemiseen, palautumiseen, liikuntaan, ruuanlaittoon ja leipomiseen, jne. jne.
ethän sinä nytkään ole oikeassa elämässä vaan turhimmasta turhimmalla palstalla. Tästä ei ole sitä vähääkään hyötyä mitä somesta on oikeinkäytettynä.
Vai vielä oikein käytettynä. Juuri tämän vuoksi väsyin someen, kun siellä on niin paljon näitä oikein tietäjiä, jotka mielestään ovat päteviä kertomaan, mistä on minulle on mitäkin hyötyä.
Minä olen saanut tästä keskustelusta iloa, jota esim FB ei ole tarjonnut vuosiin. Joten jospa sinä pidättäytyisit someilemaan ja antaisit toisten tehdä päätökset puolestaan.
Omalla kohdalla some ei vaan nappaa. Facebookin poistin vuosia sitten, en postannut sinne kertaakaan mitään. Twitter ja instagram löytyy mutta ne ovat nimimerkillä joka ei ole mitenkään yhdistettävissä minuun. En tiedä onko muilla samaa, mutta itsellä kytee takaraivossa jatkuva pelko siitä että vaikka postaisikin kuvan tai jotain joka vaikuttaa nyt hirveän hyvältä idealta, se saattaa nolottaa muutaman vuoden päästä.
Olin facessa, mutta en oikein keksinyt mitä sinne postaisin. Mitä haluaisin huutaa torilla kaikkien kuullen. No, en oikeastaan mitään. Twitteriä, instaa, snäppiä en ole edes harkinnut. Tämä palsta on ok, kun ei tarvitse sitoutua mihinkään. Voi kirjoitella anonyyminä silloin kuin huvittaa. Ei ole pakkoa. Whatsappia käytän niin kuin ennen vanhaan tekstareita. En ole ryhmissä, vaan käyn yksityisiä keskusteluja läheisteni kanssa. Jos niistä joku algoritmi seuloo avainsanoja markkinointia varten, niin onnee vaan.
Hyvä idea! Siis poistaa tilit. Vielä kun muistasi kaikki alter egot. Tai ehkä he saavat jatkaa omaa tietään.
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Poistin Facebook-tilini jo 2 vuotta sitten, koska en hyväksy Facebookin toimintalinjaa. Ehdin olla Facessa 10 vuotta, mutta ei ole tullut ikävä.
Samasta syystä boikotoin myös WhatsApp -sovellusta.
Mikä tämä toimintalinja on?
Valtavasti feikkitilejä huijaustarkoituksessa. Ilmiannoin näitä Facebookille ja olin itse vähällä saada bannit.
Ei kunnioita yksityisyyttä, vaan myy käyttäjien tietoja. Ei estänyt vihakampanjoita.
Pari linkkiä:
https://harto.wordpress.com/2012/08/03/facebookin-varjopuolet-kuusi-pah…
Somen poistaa sellaiset jotka ei osaa hallita some-käyttöään tai tuntevat jotenkin ylisuuria paineita olla aktiivinen siellä.
Eli periaatteessa somesta poistuminen on heikkous jota yritetän selitellä tekosyinä vakoilu, muiden käytös ja mitä nyt keksitäänkään.
Tosiasiassa ei ole pakko seurata ketään vaan ne voi piilottaa, FB ei vakoile sen enempää kuin muut alustat, somessa ei ole pakko käydä joka päivä eikä tarvi tuntea paineita tehdä mitään siellä. Eli somesta ei ole haittaa ellei itse tee siitä haitan itselleen. Päinvastoin, somesta on lähinnä hyötyä kun silloin tällöin tarvii, esim haluaa pitää yhteyttä tai käyttää some-ryhmiä.
Itse en ainakaan keksi miksi minun pitäisi poistaa somen. Varmaan sen takia että osaan hallita some-käyttöni enkä ota siitä paineita.
Ne jotka poistaneet somen, yleensä pitävät siitä kovaa ääntä. Tämä kertoo heidän epävarmuudestaan, FOMO, eli fear of missing out, ja toivoisivat muidenkin poistuvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoi aiheuttaa liikaa päänvaivaa. Alun spontaanius ja riemu vaihtui pähkäilyyn ja ahdistukseen. Mitä isommaksi kaveripiiri tuli, sitä enemmän joutui miettimään päivityksiään ja kohderyhmää ja kenelle haluan tämän näkyvän. Myös lupien pyytely kuvien julkaisuun alkoi rasittaa, koska eihän toisista saa julkaista kuvia ilman lupaa ja lasten kuvien julkaisu alkoi mietityttää. Alkoi myös stressata pakkotykkäilyt ja pakolliset syntymäpäiväonnittelut jne. En tosin poistanut tiliä kokonaan, vaikka en vuosiin ole sinne postannutkaan, ja seurannut lähinnä ryhmiä.
En ymmärrä, en kerta kaikkiaan ymmärrä. Ihan itse tehtyjä ongelmia. Minun ei tulisi mieleenkään julkaista lasten kuvia, vaikka sellaisia olisi. En ylipäänsä julkaise kuvia ihmisistä. Minut saa tägätä, jos on esim. joku työyhteisön virkistyspäivässä otettu kuva, mutta somessa ei ole yhtään itse postaamaani kuvaa esimerkiksi puolisostani ja minusta. En koe mitään tarvetta kertoa siihen. Profiilikuvaani vaihdan ehkä parin vuoden välein.
Harrastuksistani postailen kuvia, koska kaksi harrastustani liittyy nimenomaan kädentaitoihin ja siihen, että jaetaan onnistumisia ja inspiraatiota. En itse esiinny niissä kuvissa. Tällä hetkellä suosituin postaukseni näyttää saaneen 92 tykkäystä. Ei siis kannata lopettaa päivätyötään ryhtyäkseen some-vaikuttajaksi sen harrastuksen piirissä :DDD
En koskaan pakkotykkäile. Tykkään vain, jos kuva tai kommentti on tykkäämisen arvoinen. En onnittelue syntymäpäivinä. En ole koskaan kokenut, että pitäisi.
Minulle some on kontaktiverkosto ja tiedon lähde. En ymmärrä, miksi siitä pitäisi ottaa stressiä. Enkä ymmärrä mitä hienoa olisi luopua somesta mutta tuhlata aikaansa tällä palstalla, missä ei opi mitään, ei saa mitään hyödyllistä tietoa esim. niistä paikallisen kirjaston aukioloajoista tai siitä että tämän kaupungin liikuntatilat on taas suljettu. Luopuisin ehdottomasti mieluummin tästä kuin FB:sta ja vastaavista, jos pitäisi valita.
Kukaan ei käske ottamaan siitä stressiä.
Osa (kasvava määrä ihmisiä) vaan kokee somen vaikuttavan negatiivisesti omaan hyvinvointiin ja elämään, joten mun mielestä on aivan loogista poistaa tällainen häiriötekijä. Miksi somessa pitäisi olla?
Ne kirjaston aukioloajat löytyy myös kirjaston ja kunnan sivuilta, samoin liikuntapaikkojen tilanteet. Sun mielestä joku FB on näppärä, moni muu ei koe sitä mitenkään tarpeelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Somen poistaa sellaiset jotka ei osaa hallita some-käyttöään tai tuntevat jotenkin ylisuuria paineita olla aktiivinen siellä.
Eli periaatteessa somesta poistuminen on heikkous jota yritetän selitellä tekosyinä vakoilu, muiden käytös ja mitä nyt keksitäänkään.
Tosiasiassa ei ole pakko seurata ketään vaan ne voi piilottaa, FB ei vakoile sen enempää kuin muut alustat, somessa ei ole pakko käydä joka päivä eikä tarvi tuntea paineita tehdä mitään siellä. Eli somesta ei ole haittaa ellei itse tee siitä haitan itselleen. Päinvastoin, somesta on lähinnä hyötyä kun silloin tällöin tarvii, esim haluaa pitää yhteyttä tai käyttää some-ryhmiä.
Itse en ainakaan keksi miksi minun pitäisi poistaa somen. Varmaan sen takia että osaan hallita some-käyttöni enkä ota siitä paineita.
Ne jotka poistaneet somen, yleensä pitävät siitä kovaa ääntä. Tämä kertoo heidän epävarmuudestaan, FOMO, eli fear of missing out, ja toivoisivat muidenkin poistuvan.
Entä sitten? Jos somesta ei saa elämäänsä mitään positiivista, miksi sitä pitäisi käyttää?
Kuule mulla pitäisi olla tuo kaikki, kauniiksi kehuvat, matkoja ja jännä harrastus, mutta fiiliseni on ihan sama.
Sinäkin olet aivan varmasti todella hyvä tyyppi, jolla on ystävyyttä ja muuta hyvää toisille annettava, mutta some helposti saa uskomaan muuta ja syö tätä.
Ollaan mieluummin somemasentuneita kuin somesokeutuneita!