Sinä keski-ikäinen ja keskiluokkainen, mitä toivoisit lahjaksi?
Mitä antaa lahjaksi keski-ikäiselle ja hyvässä työssä olevalle henkilölle? Mitä toivoisitte, mikä ilahduttaisi?
Haluaisin muistaa muutamaa minulle tärkeää henkilöä (toinen on mies ja toinen nainen), mutta tuntuu että heillä on jo kaikkea tarpeellista. En tunne kummankaan arkea niin hyvin, että tietäisin mikä siinä voisi olla hyödyksi/iloksi.
Nyt vielä täytyy hieman huomioida tätä koronaa, eli teatterit ja muut elämykselliset lahjat ei välttämättä ole niin hyviä ajatuksia. Saisiko täältä ideoita?
Budjetti esim n. 40-80 e/ lahja.
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaisuuden retriitti Valamoon. Taidekurssi Särestöniemeassä. Museokortti.
Karseita ideoita.
Debiilille kyllä. Silloin kannattaa hankki kynsien viilaus tai tuheron kynintä.
😂 Brassilahjakortti keskiluokkaiselle tuherolle 😂
Hanskat. pipot ja sukat on siitä mukavia että niitä käyttäessä muistuu lahjan antaja aina mieleen.
En ole koskaan uskaltanut toivoa itselleni mitään, ja jostakin syystä olen aina antajan roolissa. Huolehdin joka joulu lahjat ihmisille, mutta oma "lahjasaaliini" on aina vaatimattomimmasta päästä. Ei kukaan koskaan edes tiedustele mitä tarvitsisin tai haluaisin, ja pidän itseäni ihmisenä jolle olisi varmasti helppo ostaa lahjoja. Mutta ehkä ajatellaan, että en tarvitse mitään, ja että minulla on jo kaikkea yllin kyllin.
Vierailija kirjoitti:
Mitäkö itse toivoisin? Jotain videopeliä. En kuitenkaan usko että apn lahjansaajat siitä ilahtuisivat, joten ehdotan heille jotain kudottuja juttuja, sukkia, lapasia, pipoja ja jotain herkkukoria jonka kokoat itse eli ei mitään kaupan valmiita herkkukoreja.
Itse kudottu pipo? Siinäpä lahja, joka näkyisi jossakin välissä lumiukon päässä. Voin vain kuvitella minkä tuntuinen päässä olisi itse kudottu pipo. Se kutittaisi, olisi luultavasti väärän värinen, kokoinen ja oudon muotoinen, joten ei.
En oikein keksisi missä niitä lapasiakaan pitäisi. Ei ainakaan autoillessa ja tai esim. lumia kolatessa, sillä ne olisivat niin liukkaat, että kolan kahva tai ratti ei kädessä pysyisi. Hienosteluhanskoiksi ne jäisivät ja jos sellaisia ei tarvitsisi, niin sitten niitä ei tarvitsisi milloinkaan. Villasukkia on äidin, mummon ja anopin kutomana liikaa.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan uskaltanut toivoa itselleni mitään, ja jostakin syystä olen aina antajan roolissa. Huolehdin joka joulu lahjat ihmisille, mutta oma "lahjasaaliini" on aina vaatimattomimmasta päästä. Ei kukaan koskaan edes tiedustele mitä tarvitsisin tai haluaisin, ja pidän itseäni ihmisenä jolle olisi varmasti helppo ostaa lahjoja. Mutta ehkä ajatellaan, että en tarvitse mitään, ja että minulla on jo kaikkea yllin kyllin.
Oletko kuitenkin yhä elossa? Nipistä itseäsi ja varmista asia! Vaatimattomuutesi ja uhrautuvuutesi esittäminen voi joku kerta kadottaa sinut kokonaan 😳
Lahjoitus suomalaisille eläinsuojeluyhdistyksille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mitään,koska en tarvitse mitään.
Toivon että lahjaani menevä raha annettaisiin vaikka jollekkin vähävaraiselle perheelle lasten joululahjoihin.Tai eläinsuojeluun.Sama täällä. Miksi minä tarvisin sen herkkukorin kun pystyn hankkimaan itse herkkuni? Mieluummin vaikka Prisman nettisivujen kautta Hopen lahjoittama herkkukori vähävaraiselle perheelle.
Vielä mieluummin Hopen kautta joululahja vähävaraiselle teinipojalle koska teinipojat jäävät joka vuosi nuolemaan näppejään lahjojen jaossa.
Ehdottomasti näin. Olen jo vuosia sanonut etten ota lahjoja vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Lahjoitus suomalaisille eläinsuojeluyhdistyksille
Hyvesignalointia ja teeskentelyä 🙄 ”Tänäkin vuonna meidän perheen korttirahat menevät karvatassujen kolehtiin!” Ihan varmaan niin, laiskat ja ahneet paskat. Te mitään kortteja olisi koskaan lähettäneet. Mutta hyvesignalointi, sitä narsismi vaatii!
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin myös esim. juustolajitelmasta ja punaviinistä, Amarone tai jokin muu kiva viini. Lisäksi olisin erittäin mielissäni jos saisin lempi-irtoteetäni. Tätä vartem se tietysti tarvitsee tietää. Glögi olisi myös kiva, mutta sinapit ym erikoisuudet haluaisin jätettävän pois. Erikoisia ei tule käytettyä, viimejouluiset vielä jäljellä. Myös oliivit vaikken niistä niin pidä niin voin maistella muutamia ja ruoanlaitossa käytän niitä myös.
Koska minulla on lapsia, kirjoja en ehdi lukea ammattikirjallisuutta lukuun ottamatta.
Monilla voi käydä siivooja muutenkin, mutta tässä elämäntilanteessa siivouslahjakortti olisi huippu. Ei toki istu tuohon budjettiin.
Juustoja ja viiniä tännekin kiitos. Eikä muuta. Kaikki ylimääräinen herkkukorisälä pois.
Itse tykkäisin villasukista, juustolajitelmasta ja hyvästä viinistä. Myös teelajitelma tulisi käytettyä ja kylpylä/hierontalahjakortti. Yleensä saankin jotain tuollaista, villasukat saan aina :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäkö itse toivoisin? Jotain videopeliä. En kuitenkaan usko että apn lahjansaajat siitä ilahtuisivat, joten ehdotan heille jotain kudottuja juttuja, sukkia, lapasia, pipoja ja jotain herkkukoria jonka kokoat itse eli ei mitään kaupan valmiita herkkukoreja.
Itse kudottu pipo? Siinäpä lahja, joka näkyisi jossakin välissä lumiukon päässä. Voin vain kuvitella minkä tuntuinen päässä olisi itse kudottu pipo. Se kutittaisi, olisi luultavasti väärän värinen, kokoinen ja oudon muotoinen, joten ei.
En oikein keksisi missä niitä lapasiakaan pitäisi. Ei ainakaan autoillessa ja tai esim. lumia kolatessa, sillä ne olisivat niin liukkaat, että kolan kahva tai ratti ei kädessä pysyisi. Hienosteluhanskoiksi ne jäisivät ja jos sellaisia ei tarvitsisi, niin sitten niitä ei tarvitsisi milloinkaan. Villasukkia on äidin, mummon ja anopin kutomana liikaa.
Anteeksi mitä? Itsekudottu pipo huono lahja?
Ymmärrät kai että taitavat tekijät osaavat tehdä.oikean kokoisen pipon ja kunnon materiaalista.
Niin ja se Myssyfarmi. Ihmiset maksaa jopa 89€ noista pipoista. Ja ne on nimenomaan itsetehtyjä.. 40 varsinaissuomalaista mummoa neuloo niitä käsin ja niitä myydään ympäri maailmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan uskaltanut toivoa itselleni mitään, ja jostakin syystä olen aina antajan roolissa. Huolehdin joka joulu lahjat ihmisille, mutta oma "lahjasaaliini" on aina vaatimattomimmasta päästä. Ei kukaan koskaan edes tiedustele mitä tarvitsisin tai haluaisin, ja pidän itseäni ihmisenä jolle olisi varmasti helppo ostaa lahjoja. Mutta ehkä ajatellaan, että en tarvitse mitään, ja että minulla on jo kaikkea yllin kyllin.
Oletko kuitenkin yhä elossa? Nipistä itseäsi ja varmista asia! Vaatimattomuutesi ja uhrautuvuutesi esittäminen voi joku kerta kadottaa sinut kokonaan 😳
Miksi reagoit noin alentavasti? Tunnetko jotenkin syyllisyyttä, kun et antanutkaan lahjoja henkilölle, joka huomioi sinut lahjoilla?
Koulukirjoja keskiasteen opintoihin vähävaraisille lapsille Pelastakaa Lapset ry:n kautta.
(Olin itse lukiolaisena niin vähissä varoissa, että dyykkasin ruokani. Nykyään tulojen ylädesiilissä.)
Jos täytyisi olla jotain tavaraa itselleni, niin ruskovillan silkkivillakalsarit. Bisnespukeutujan ja kotikissan salainen ase talven kylmyyteen. Ihan god tier vaate, sanoo teinit.
Hyvää syötävää ja juotavaa ovat tuntemani keski-ikäiset keskiluokkaiset pyytäneet. Esim tosi hyvä konvehtirasia ja viinipullo. Jotain, mikä kuluu pois. Nykyisin turhaa tavaraa on paljon, ja jopa 20-30v toivovat, ettei tulisi mitään tavaraa, mikä jäisi nurkkiin pyörimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjoitus suomalaisille eläinsuojeluyhdistyksille
Hyvesignalointia ja teeskentelyä 🙄 ”Tänäkin vuonna meidän perheen korttirahat menevät karvatassujen kolehtiin!” Ihan varmaan niin, laiskat ja ahneet paskat. Te mitään kortteja olisi koskaan lähettäneet. Mutta hyvesignalointi, sitä narsismi vaatii!
Vain paha ihminen on aito ja hyvä ihminen, kaikki muu on valheellista hyvesignalointia! Älkää koskaan yrittäkö tehdä mitään hyväksi tulkittavaa!
Pentikiä tai Marimekkoa. Hyvä viini, teatteri-tai elokuvalippuja
Vierailija kirjoitti:
Pentikiä tai Marimekkoa. Hyvä viini, teatteri-tai elokuvalippuja
Marimekosta saa tuolla rahalla yhden ohuen nilkkasukan.
Täällä todettiin kukat tylsiksi. Olen eri mieltä, haluaisin mieluusti kauniisti sidotun asetelman varsinkin jos lahjoittaja on vähän vieraampi eikä voi tietää makuani läheisemmissä asioissa. Mutta ei mistä hyvänsä kaupasta, vaan kukkakaupoissakin on laatueroja. Kannattaa ottaa selvää lähiympäristön parhaista.