Nettideitti sanoi ettei tästä taida tulla mitään kun on niin harvakseen tapailtu
Nettideitti sanoi ettei tästä taida tulla mitään kun on niin harvakseen tapailtu. Olin vähän ihmeissäni ja ajattelin miten usein sitä pitäisi tavata. Olen toisella kierroksella, minulla on lapsia ja kiireinen työ. Tavattiin kuitenkin kerran viikossa.
Joten miten usein teitä naiset pitäisi tavata alkuvaiheessa jotta kiinnostus säilyy yllä ja jottei vaikuta yli-innokkaalta? Ja ehdottaako naiset tässä elämänvaiheessa itse tapaamisia jos ovat kiinnostuneita?
Eli oliko vaan kohtelias harjaus (eli ei kiinnosta) tuo harva tapailu?
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni 2-3 kertaa/vko alussa on minimi, jos ei pysty yötä olemaan yhdessä. Alussa sitä haluaa kyllä nähdä suht usein, jos on kemiat kohdannut.
Mutta kyllä naisetkin voisivat olla aloitteellisia tapaamisten ehdottelujen suhteen, ettei miesten tarvisi aina olla aloitteellinen. Kyllä jokainen meistä haluaa olla haluttu, se on universaali ja kokonaisvaltainen tunne.
Ei helvetti, parissa viikossa kiipeilisin seinille jos jonkun ihan uuden tuntemattomuuden kanssa tuota tahtia pitäisi nähdä. Ihan riippumatta siitä miten mukavalta hän vaikuttaa.
t. introvertti
Jos on ihastunut ja kiinnostunut, niin kerta viikossa torppaa ne tunteet aika hyvin. Tulee vaikutelma, että toista ei kiinnosta.
Sitten sinun kannattaa jättää introvertit väliin. Voi aivan hyvin olla ihastunut ja kiinnostunut mutta oma psyyke ei kertakaikkiaan jaksa sitä että on liikaa uutta koko ajan joka päivä jonkun toisen henkilön kanssa.
Yhteyksiä voi toki pitää päivittäin muulla tavoin, ainakin minulle se naamatusten näkeminen ottaa voimille jos sitä on "liikaa".
Kyllä mies oli sikäli oikeassa että kovin harva näkeminen kertoo usein siitä että ne tunteet eivät lopulta ole kovin suuria. Kun on todella ihastunut niin jokainen tunti erossa on kidutusta. Ainakin itselleni tunteista kertoo se että toinen nähdään vaikka keskellä yötä tunnin verran jos ei muuten aikaa löydy.
Toki ihmiset ovat erilaisia tämän suhteen (ja te ilmeisesti juurikin) mutta näin itse sen koen.
Aika huonosti mitään tunteita syttyy, jos ei toista tapaa aidosti. Olen kokeillut muutaman kerran "arki-ilta joka toinen viikko"-kuviota ja homma jää "ihan sama"-asteelle. Nykyään skippaankin jo viestittelyn alussa tapaukset kenen kanssa homma menee liian säätämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tyyppiesimerkki siitä, miten käy, kun vääränlaiset ihmiset toisilleen yrittää pariutua keskenään. Kannattaa hakea kumppania samanlaisilla odotuksilla ja paremmalla yhteensopivuudella.
Olishan tää tapauksen nainen voinut olla hieman rehellisempi ja avoimempi omista odotuksistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Mun mielestä ap pelannut avoimilla korteilla kun taas toinen ei.
joskus sitä miettii millainen sairas nainen näitä juttuja keksii, ja mitkä ovat motiivit
Tämäkin niitä asioita, mistä hyvä keskustella alkuvaiheessa. Minkä verran kukin toivoo tapaamisia ja mihin kukin on kykenevä. Olisi toive ja mahdollisuus mikä tahansa, niin oleellisinta, että nämä ovat suht samaa tasoa osapuolten kesken.
Vierailija kirjoitti:
yleensä miehiltä tulee viesti että ei taida kannattaa jatkaa kun on tuota välimatkaakin, auto katsastamatta, mummon hampaat pitäs laittaa yms juttua heti kun on saanut mällit heitettyä toosaan
kokemuksia?
Niin ja koirakin pitäisi ampua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni 2-3 kertaa/vko alussa on minimi, jos ei pysty yötä olemaan yhdessä. Alussa sitä haluaa kyllä nähdä suht usein, jos on kemiat kohdannut.
Mutta kyllä naisetkin voisivat olla aloitteellisia tapaamisten ehdottelujen suhteen, ettei miesten tarvisi aina olla aloitteellinen. Kyllä jokainen meistä haluaa olla haluttu, se on universaali ja kokonaisvaltainen tunne.
Ei helvetti, parissa viikossa kiipeilisin seinille jos jonkun ihan uuden tuntemattomuuden kanssa tuota tahtia pitäisi nähdä. Ihan riippumatta siitä miten mukavalta hän vaikuttaa.
t. introvertti
Jos on ihastunut ja kiinnostunut, niin kerta viikossa torppaa ne tunteet aika hyvin. Tulee vaikutelma, että toista ei kiinnosta.
Sitten sinun kannattaa jättää introvertit väliin. Voi aivan hyvin olla ihastunut ja kiinnostunut mutta oma psyyke ei kertakaikkiaan jaksa sitä että on liikaa uutta koko ajan joka päivä jonkun toisen henkilön kanssa.
Yhteyksiä voi toki pitää päivittäin muulla tavoin, ainakin minulle se naamatusten näkeminen ottaa voimille jos sitä on "liikaa".
Onpa mustavalkoista. Joka päivä - kerran viikossa - ratkaisujen sijaan on vaihtoehtoja. En minäkään halua, että uusi ihminen on paikalla 24h. Mutta kun tunteita suhteen alkuvaiheessa kehittyy, niitä pitää ruokkia.
Vierailija kirjoitti:
yleensä miehiltä tulee viesti että ei taida kannattaa jatkaa kun on tuota välimatkaakin, auto katsastamatta, mummon hampaat pitäs laittaa yms juttua heti kun on saanut mällit heitettyä toosaan
kokemuksia?
Jaa. Minä ainakin vetosin välimatkaan kun kertaalleen oltiin nähty eikä tehnyt yhtään mieli alkaa heittää mällejä toosaan koska ... "tuote ei vastannut kuvausta" 😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni 2-3 kertaa/vko alussa on minimi, jos ei pysty yötä olemaan yhdessä. Alussa sitä haluaa kyllä nähdä suht usein, jos on kemiat kohdannut.
Mutta kyllä naisetkin voisivat olla aloitteellisia tapaamisten ehdottelujen suhteen, ettei miesten tarvisi aina olla aloitteellinen. Kyllä jokainen meistä haluaa olla haluttu, se on universaali ja kokonaisvaltainen tunne.
Ei helvetti, parissa viikossa kiipeilisin seinille jos jonkun ihan uuden tuntemattomuuden kanssa tuota tahtia pitäisi nähdä. Ihan riippumatta siitä miten mukavalta hän vaikuttaa.
t. introvertti
Jos on ihastunut ja kiinnostunut, niin kerta viikossa torppaa ne tunteet aika hyvin. Tulee vaikutelma, että toista ei kiinnosta.
Sitten sinun kannattaa jättää introvertit väliin. Voi aivan hyvin olla ihastunut ja kiinnostunut mutta oma psyyke ei kertakaikkiaan jaksa sitä että on liikaa uutta koko ajan joka päivä jonkun toisen henkilön kanssa.
Yhteyksiä voi toki pitää päivittäin muulla tavoin, ainakin minulle se naamatusten näkeminen ottaa voimille jos sitä on "liikaa".
Onpa mustavalkoista. Joka päivä - kerran viikossa - ratkaisujen sijaan on vaihtoehtoja. En minäkään halua, että uusi ihminen on paikalla 24h. Mutta kun tunteita suhteen alkuvaiheessa kehittyy, niitä pitää ruokkia.
Missään kohtaa edellisessä ei puhuttu 24h paikalla olosta. Älä keksi olkiukkoja että pääsisit väittelemään niistä ollaksesi "oikeassa". Joillekin kerta viikossa on se tahti joka tuntuu hyvältä, toisille useammin.
Oma mies on erittäin vahvasti introvertti. Ensitreffien jälkeen hän piiritti tiiviisti ja päivittäin, ensimmäiset kaksi viikkoa nähtiin joka päivä. Jos hän olisi laittanut jotain kerta viikkoa, en olisi kiinnostunut lainkaan.
Tapailun lopettamiseen ei pitäisi tarvita tekosyytä, eiköhän se ole ihan ilmoitusasia, että ei tunnu oikealta tms.
Miten osoitit naiselle olevasi hänestä kiinnostunut? Kuinka aktiivisesti soittelitte ja piditte yhteyttä tapaamisen välillä?
Vierailija kirjoitti:
Oma mies on erittäin vahvasti introvertti. Ensitreffien jälkeen hän piiritti tiiviisti ja päivittäin, ensimmäiset kaksi viikkoa nähtiin joka päivä. Jos hän olisi laittanut jotain kerta viikkoa, en olisi kiinnostunut lainkaan.
"Vahvasti introvertti" my hairy ass.
Oletteko pitäneet muuten yhteyttä tapaamisten välillä? Vaikka olisi kiireinen elämä, niin kiinnostunut varmaan ainakin soittelee lähes päivittäin. Jos tapaamisia olisi noin harvoin, eikä miehestä muutenkaan kuuluisi oikein mitään, olettaisin myös, että toista ei kiinnosta tarpeeksi, ja lopettaisin suhteen.
Jos aitoa kiinnostusta on, niin kerta viikossa on liian vähän. Ellei ole todella vahvasti introvertti. Eks mieheni on erityisherkkä introvertti, mutta todella kiinnostunut minusta. Nähtiin alussa todella usein ja kohta ei pystytty olemaan öitä erossa. Lapsetkin ovat huono tekosyy, ellei ole yh. Mikäli on yhteishuoltajuus, niin kyllä sitä aikaa pitäisi löytyä enemmän, jos on aidosti kiinnostunut toisesta. Nykyisellä miehelläni on lapsia, alkuun nähtiin vain joka toinen viikko, mutta sillonkin usein. On hyvä isä ja pitää huolta lapsistaan, ei ole siitä kyse.
Jos haluaa parisuhteen, niin siihen pitää panostaa. Toiseen ihmiseen pitää panostaa, pitää raivata tilaa ja pitää olla halua nähdä. Suhdetta ei voi repiä kasaan tyhjästä. Ihan huolimatta siitä onko lapsia tai ei. Lapset eivät estä tapailua tai seurustelua, jos OIKEASTI haluaa nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Jos aitoa kiinnostusta on, niin kerta viikossa on liian vähän. Ellei ole todella vahvasti introvertti. Eks mieheni on erityisherkkä introvertti, mutta todella kiinnostunut minusta. Nähtiin alussa todella usein ja kohta ei pystytty olemaan öitä erossa. Lapsetkin ovat huono tekosyy, ellei ole yh. Mikäli on yhteishuoltajuus, niin kyllä sitä aikaa pitäisi löytyä enemmän, jos on aidosti kiinnostunut toisesta. Nykyisellä miehelläni on lapsia, alkuun nähtiin vain joka toinen viikko, mutta sillonkin usein. On hyvä isä ja pitää huolta lapsistaan, ei ole siitä kyse.
Jos haluaa parisuhteen, niin siihen pitää panostaa. Toiseen ihmiseen pitää panostaa, pitää raivata tilaa ja pitää olla halua nähdä. Suhdetta ei voi repiä kasaan tyhjästä. Ihan huolimatta siitä onko lapsia tai ei. Lapset eivät estä tapailua tai seurustelua, jos OIKEASTI haluaa nähdä.
Nainen joka jäkättää panostamisesta ja tilojen raivaamisesta on aikamoinen turnoff. Ainakin minua kiinnostaa vain ihminen jonka kanssa on mukava olla ilman että tämä tuntuu tienrakennusprojektilta.
Vierailija kirjoitti:
Olet aivan ulkona tapailun merkityksestä.
Tapailu tarkoittaa, että otat selvää, haluatko viettää toisen kanssa enemmän aikaa. Sen yleensä tietää viimeistään kolmannella tapaamisella.
Jos toteat että seura tuntuu hyvältä, tapailu päättyy ja jokin suhde voi alkaa.
Jos ei kiinnosta, tapailu yksinkertaisesti päättyy , onhan tarkoitus selvinnyt.
Treffikumppanisi etaisi ilmaista, ettet vaikuta riittävän kiinnostuneelta ottamaan selvää, haluatko suhdetta vai et. Sekoitit tapailun suhteeseen ja vaikutit siksi ehkä veltolta.
Mutta eihän kukaan nykyään tapaile / seurustele näin? Nykyään pitää tapailla kuukausia, ja ehdottoman hissukseen eikä saa ilmaista mitään vahvaa, että toinen (yleensä mies) vaan mitenkään säikähdä ja ajattele että tässä nyt on jotain tunteitakin. Pitää olla vapaa ja yleensä nähdä muitakin kunnes ehkä joskus 6-12 kuukauden jälkeen ei ole muutakaan tekemistä, niin ollaan sitten vaikka yhdessä. Ehkä joku tunnekin on syttynyt, mutta se toivo on 1/1000.
En ole koskaan tavannut miestä joka olisi kolmannen tapaamisen jälkeen tiennyt että seura kiinnostaa ja olisimme siirtyneet tapailusta seurusteluun / jonkinlaiseen suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Oma mies on erittäin vahvasti introvertti. Ensitreffien jälkeen hän piiritti tiiviisti ja päivittäin, ensimmäiset kaksi viikkoa nähtiin joka päivä. Jos hän olisi laittanut jotain kerta viikkoa, en olisi kiinnostunut lainkaan.
Ja mulla loppuisi kiinnostus viimeistään viikon päästä, jos joka päivä "piirittäisi". Ahdistavaa. Pahimmassa tapauksessa nämä tunnustavat tunteitaankin heti ja naimisiinkin pitäisi mennä kuukausissa.
Vierailija kirjoitti:
Oma mies on erittäin vahvasti introvertti. Ensitreffien jälkeen hän piiritti tiiviisti ja päivittäin, ensimmäiset kaksi viikkoa nähtiin joka päivä. Jos hän olisi laittanut jotain kerta viikkoa, en olisi kiinnostunut lainkaan.
Ei kuulosta introvertilta alkuunkaan vaan peräkammarinpojalta jolle iski maaninen vaihe kun vihdoin ja viimein sai yhteyden naiseen.
Jos on ihastunut ja kiinnostunut, niin kerta viikossa torppaa ne tunteet aika hyvin. Tulee vaikutelma, että toista ei kiinnosta.