Löytyykö muita (30v molemmin puolin), jotka aloittamassa yrittämistä pian?
Hei!
Olisi hienoa löytää samassa tilanteessa olevia, joten kokeillaanpas :)
Meillä on haaveiltu lapsesta (lapsista) tosi pitkään, mutta elämäntilanteet eivät ole olleet asialle otollisia, ja ennen kaikkea on tainnut puuttua rohkeutta. Syön edelleen pillereitä, mutta meillä on mietinnässä, olisiko tämä laatta se viimeinen.
Olisi ihanaa löytää muita omasta perheestä haaveilevia. Itselläni on mielessä tosi monenlaista pohdintaa: pitkä parisuhde, taiteen tekemisen yhdistäminen perheeseen, pumpuliset vauvahaaveet...Ja täällä voisi ehkä siitä yrittämisestäkin kirjoitella, hui! Katsotaan, löytyykö juttuseuraa :)
Tyttö ja varis
Kommentit (876)
[quote author="janetteO" time="26.01.2015 klo 17:32"]
Moikka!
On ollu oikeesti ikävä teitä! Tosi hassua, mutta te ihanat kasvottomat samassa elämäntilanteessa olevat, samalla vuosikymmenellä syntyneet naiset olette tosi tärkeitä minulle! Kirjoitin tässä välissä yhden viestin ja lähettäessäni sitä sivut tilttasivat ja viesti pyyhkiytyi bittiavaruuteen vähän niinkuin tämä minun vauvakuumeeni, kova on yritys ja mikään ei mene perille ;)
Kiitos kaikille vielä tuesta ja tsempeistä ja kokemuksista <3 Kävin viime viikon maanantaina sitten yksityisellä ja oli niin miellyttävä kokemus että mielelläni maksoi siitä 127e! (Ei otettu papaa, sillä seulat alkaa tänä vuonna iän puolesta). Oli ihana naislääkäri, jonka tutkittavana oli jopa miellyttävä olla.. Kaikki kunnossa, mutta limakalvo paksu niinkuin loppukierrossa, sain terolutit ja lempeänä neuvona 5-10% painonpudotuksen, jonka toin itse esiin, mutta se on nyt ensihoitona "lapsettomuuteen".
Teroluteista kysymys.. minulla alkoi jo 4. päivänä tiputtelu ja tässä välissä tullut ruskeaa vuotoa ja nyt jo ihan punaista, ja kuuri on vielä torstaihin, syönkö sen silti loppuun? Ajattelin kyllä syödä sillä haluan kaikki tavarat sieltä kohdusta ulos ja aloittaa "puhtaalta pöydältä" .
Olen ollut tosi maassa ja vauvakuume on ihan fyysinen olotila, joka saa herkistymään välittömästi ja se suurimmalle osalle täysin luonnollinen ja normaali asia olisi minulle suurempi onni ja haave kuin mikään lottovoitto maailmassa... :, (
Anteeksi niin pitkä sepustus itsestä, luin kaikkien teidän viestit ja elän täysillä mukana! Lefemme oikeesti 4 raskaana!! Voin vain kuvitella miltä tuntuu.. :( Megan toivon niin kaikkea hyvää tuohon kontrolliin! Onko lääkäri tuonut esiin mahdollisuutta siitä että siellä voisi olla sellainen vika mikä on täysin korjattavissa? Juuri sillä kivesbiopsialla tai mikä olikaan.. jännitän jokatapauksessa puolestanne ja toivon parempaa tulosta kontrolliin :)! <3 Tyttö ja varis tsemppiä superpaljon torstaihin! Melita ikävää että kuukautiset alkoivat, olin jo ihan varma että teillä on tärpännyt kun jännittäen luin tuolta kertyneitä viestejä.. ihana kuitenkin kuulla miten tasapainoinen näkemys sinulla on asiaan.. olisipa itsellänikin :) Ja kaikille muillekin voimia koitoksiin ja tervetuloa piki piki! :)
[/quote]kiitos paljon, nyt jännään siihen 7 päivään saakka,,,mutta tilasin sellaisia herkempiä testejä jostka mittaa 10 mol vai miten se oli kun norrmissa oli 20-20 sitä raskaushormonia ja testaan aperjantaina jo innookkaana, ja toiveikkaana.. :) oli kaikenlaisia nipistelyjä ja nippauksia, nyt ei niinkään, olisiko ollut mieleikuvitusken tuotetta kun niin kovasti haluaisin raskautua :)
Nyt olen hämilläni...mitäköhän tää mun kroppa meinaa? Nyt ei ole yön aikana tullut siteeseen kuin pieni ruskea tuhru, eikä vessassa käydessä tullut verta eikä paperiin jäänyt verta lainkaan....mulla on toinen ja kolmas päivä aina kovimmat vuoto päivät ja eilen illalla jo aloin ihmetellä että illalla vuoto tuntu tyrehtyneen...ja mun menkat ovat aina kestäneet keskimäärin 5-6päivää....öh...hämmentävää...taidan tehdä testin uudestaan torstaina ihan vaan varmuuden vuoksi....
Melita, tuohan kuulostaa lupaavalta, valemenkoilta...! Tule raportoimaan, pydyvätkö poissa, ja miten tilanne etenee.
Janetteo, ehdinkin jo ikävöidä sinua! <3 Teroluteista, minullakin on tiputellut kuurin aikana hieman, se on ihan normaalia. Kiitos torstaitsempeistä! ♠ Samaistun niin tuohon vauvakuumeen tuntumiseen fyysisesti ja mielen olemiseen maassa. Tämä on tapahtunut itsellä vähän huomaamattakin, olen viime aikoina vasta havahtunut siihen, miten usein tunnen surua. Olen myös muuttunut yhä herkemmäksi viime kesän surujen ja tämän surun myötä. Maailmalla tapahtuvat hirveydet ovat välillä turhankin voimakkaasti mielessä...
Välillä tekee mieli kiljua, kun joku puhuu/kirjoittaa vauvapalstoilla, että lasta yrittävät eivät saisi stressata. (Ymmärrän sen kauniin ajatuksen siinä taustalla juu...) Stressaaminen on minusta ihan väärä sana sille, jos lasta on yritetty jo pitkään rennommin, ovulaatiota metsästäen, kaikin tavoin, ja on joko tutkimuksilla todettua tai aika todennäköistä, että kaikki ei ole elimellisestikään kunnossa. Tuntuu vähän samalta, kun joku sanoisi, että älä stressaa, niin tuo sun vakava sairaus kyllä paranee.
Tässä potilaslehden linkkiä aiheesta stressi ja lapsettomuus. Ainakin itseä auttaa ymmärtämään ja jossain määrin hyväksymään, että tämä asia on aika iso juttu mielen kannalta, ja vaatii paljon henkistä työtä. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/5000/sll262012-2076.pdf
Melita.. Mä jo kerkesin ihmetellä sun kärsivällisyyttä, että ihanko oikeasti malttaisit olla testaamatta. Itsellä testi ainakin tuo vaan varmuutta ja omalla tavallaan rauhoittaa, koska negan näkemiseen on jollain tasolla jo tottunut. Nimimerkillä dpo6 testaisinko? :D Dpo9 on pakko, koska viikonloppuna suunnitelmia, joihin liittyy alkoholi. Eli sinne odottelen.
Tuosta stressistä. Toki varmasti vauvakuume voi aiheuttaa pahaakin stressiä, mutta jotenkin ajattelen, että vasta terveyteen ja esimerkiksi yöuniin vaikuttava stressitila haittaa hedelmällisyyttä. Mulla vielä pysyy jännityksen tasolla, mutta enpä tiedä miten sitten on, jos lapsettomuustutkimuksiin joudutaan etenemään.
Kiitos Megan uskonvahvistuksesta nuihin tutkimuksin hakeutumisen suhteen. Maaliskuun loppupuolella siis kyllä soitan ja selvitän miten homma lähtis etenemään. Eli ns. luomumahdollisuuksia on vielä tämä ja kaksi sen jälkeen. Vähiin käy... :/
Hormonaalisen ehkäisyn lopetettuani mulla oli ensin muutamat sellaiset vuodoltaan ihan normaaleiksi miellettävät kuukautiset, mutta sitten ne alkoivat olla just sellaista, että alkaneet ihan poikkeuksetta parin päivän tiputtelulla, sitten yksi päivä sellaista ihan kunnollista vuotoa ja sitten vuoto vähentynyt ihan merkittävästi ja pari päivää mennään vielä tiputtelulla. En tarvitse kun yhtenä päivänä kuukautisissa kunnon suojaa, muuten pärjään pikkuhousunsuojalla. Arvatkaa vaan, kuinka monta raskaustestiä tein vielä tuossa kesällä siinä toivossa, että näiden on oltava jotkut valemenkat.. No, eipä olleet. Ja nyt olen jo tottunut siihen, että niukahkoja ovat yleensä. Mutta mullahan nyt ei ole edelleenkään poissuljettu sitä keltarauhasen vajaatoimintaa, joten voi olla, että mulla on tosi ohut kohdun limakalvokin. Missään ultrassa sitä ei ole ainakaan kovin paksuksi kehuttu. :( Sillon kun söin venhänalkioöljyä, kuukautiset olivat ehkä himpun verran runsaampia, jos oikein muistan.
Toivotaan että sulla Melita olisi nämä ns. valemenkat kuitenkin kyseessä, tsemppiä!
Janetteo: Ei lääkäri ole puhunut mitään kivesbiobsiasta siittiöiden vähäisestä määrästä huolimatta. Mutta ei halunnut muutenkaan yhden näytteen perusteella nyt lähteä analysoimaan, että ehkä ensi kuussa olemme sitten hiukan viisaampia.
Tyttö ja varis: Kiitos kun linkkasit tuon artikkelin, se oli mielenkiintoinen. Itselläni ainakin stressi on osittain vaan lisääntynyt, koska tieto lisää tunnetusti tuskaa. Mutta vaikea tältä stressiltä on täysin välttyäkään. Koen kuitenkin jotenkin rauhoittavaksi sen, että yritämme asialle nyt kuitenkin tehdä jotain. Ja nyt olen oikeastaan hyvin "tasaisesti" stressaantunut. Ennen tutkimusten aloittamista sain sellaisia ahdistus- ja itkukohtauksia keskellä yötäkin, kun mietin kaikkia mahdollisia syitä tähän lapsettomuuteen ja huolestuin kaikesta mahdollisesta, mitä kropassani tunnen jne. Saattoi olla päiviä, jolloin itkin aamusta iltaan. Nyt tällaista ei enää ole. Olen vaan surullinen ilman suurempia tunteenpurkauksia.
Kai tämänkin stressin kanssa ajan kanssa oppii elämään. Ehkä tämä on sellaista kroonista stressiä, jollaista yrittäjätkin usein potevat.
Megan, edelleen kirves kaivossa kp8
[quote author="piki piki79" time="26.01.2015 klo 11:01"][quote author="Tyttö ja varis" time="25.01.2015 klo 19:55"]Melita, olen tosi pahoillani :,( Ei ole reilua... Onko alkanut vuoto ihan normaalia? Lämmin halaus täältä ruudun takaa. ♥
Piki piki, toivottavasti saatte asiat selvitettyä parhain päin!
[/quote]
Niinpä ei paskempaan paikkaan olisi voinut sattua..
[/quote]
Kiitos, kaikki on taas hyvin
Olin ihan varma Melita, että saat tänään jo haalean plussan...Pahoittelut täältä! Onko vuoto pysynyt poissa? Mitähän se keho nyt niin hämmentelee...
Megan, lapsettomuudessa alkaa ikään kuin uusi, aika raskas vaihe siitä, kun saa tietää että kaikki ei ole kunnossa. Tuossa artikkelissa oli nimetty sellaisia asioita, joita koen juuri nyt, ja se tuntui helpottavalta. Mutta tosiaankin, artikkelissa oli lohdullista myös se, että lapsettomuuden (ja hoitojen) aiheuttama stressi ei tutkitusti haittaa hoidoissa raskaaksi tulemista!
Lämmin tsemppi Lefemmelle näihin päiviin!
Täällä jännittäen huomista ultraa. Ovulaatiotestit aloitin, eikä vielä näy mitään merkittävää..
Tyttö ja varis kp 11.
Mun piti kommentoida Asistente sinulle, mutta joku oikosulku. Tehän olette harpanneet ison askeleen eteenpäin adoptiota harkitessanne. Voimaa ja rohkeutta pohdintoihin! Itselläkin adoptoimisen ajatus käy mielessä tasaisin väliajoin. Saa nähdä, mitä tulevaisuus tuo.
Hei Kaikille.. Ja kiva kun minua oli jossain vaiheessa keskustelua kaivattukkin.
Täällä siis edelleen yritellään. Neljäs kk siis menossa ja kp27 eli kuukautisia odotellessa. Kierto on ollut ehkäisyn jälkeen 26-28. Puhuin joskus aikoinani että minulla on leikkaus joka vähän hidastaa yrittämistä. No, leikkaus (ja sitä kautta lääkkeiden syönti) osui sellaiseen aikaan, että ollaan jatkettu yrittämistä koko ajan. Pientä rusehtavaa vuotoa on ollut nyt pari päivää, mutta vielä ei varsinaisia kuukautisia. Tein jo tuossa varmuudeksi testin (elämäni ensimmäinen) mutta negatiivista näytti. Epäilys vain heräsi, sillä kärsin pari päivää vatsataudista vaikka kellään lähipiirissä ei sellaista ole ollut ja olen kuullut että joillakin se on ihan alkuraskauden oireita. Mutta ei nyt vielä hirvittävästi toiveita herätellä. Hieman kyllä huolestuttaa/ahdistaa tämä yrittäminen, joten ajattelin varata yksityiseltä ajan ja katsoa että miltä kaikki näyttää. Samoin mies lupasi käydä testaamassa sperman laadun. Missä sen näytteen voi muuten käydä antamassa? En ole asiaa tarkemmin selvitellyt, mutta ajattelin että täällä varmasti joku tietää :) Eli voiko ihan perus yksityiselle lääkäriasemalle mennä tällaisen asian kanssa, kun kunnalliselle puolelle ei näillä yrityskuukausilla taida olla mitään asiaan.
Ihan kaikkien kuulumisista en ole nyt täysin selvillä vaikka silloin tällöin olen blogia lukenutkin: toivotaan siis kaikille rutkasti hyviä uutisia ja hermoja odotteluun. Oli siinä odottelussa sitten kysymys eri kierron vaiheista tai sitten hoitoon pääsystä. Olette ajatuksissa :)
Moon, kiva kun palasit!! Tuosta tutkimuksiin hakeutumisesta, tiedän miten kaikennielevä tunne vauvakuume on, ja miten paljon huolia ja pelkoa voi liittyä siihen, kun pelkää, tuleeko yksi oman elämän keskeisimmistä unelmista toteutumaan. Mutta haluaisin myös rauhoitella sinua, 4 kierron yrittäminen on täysin normaalia. Sinullahan ovat oikein säännölliset kierrotkin. Tässä vaiheessa ei ole mielestäni mitään syytä olettaa, että teissä olisi mitään vikaa! :) Aivan ensimmäisissä kierroissa raskaaksi tulevia on loppujen lopuksi aika pieni osa kaikista yrittäjistä. Eli ihan vielä en käyttäisi rahoja lääkärikäynteihin. :) Mutta tiedän, miltä hirveä vauvakuume tuntuu, ja tiedän, miten vaikeaa on taipua siihen, että omat suunnitelmat eivät tässä asiassa pädekään. Eli tsemppiä täältä! Sullahan on mahdollisuus tehdä positiivinen testi vielä tässäkin kierrossa.
Meganille, jos sinua kiinnosti edellinen lukuvinkki, täältä pukkaa lisää. :) Olen nyt ekaa kertaa käynyt vilkuilemassa Simpukan sivuja. Tällaista mielenkiintoista gradua aloin nyt lueskelemaan. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/93832/gradu01315.pdf?sequence=1
Tässä vielä sivu, jossa muitakin linkkejä. http://www.simpukka.info/lapsettomuus-parisuhteessa-2/
Vesiräntäisessä illassa sisällä aikaa tappava T&V
T&V: Kiitos ihanasta vastauksestasi. :) Ja olet kyllä aivan oikeassa eli tämä 4kk yritin on vielä hyvin normaalia. Lähinnä haluaisin tarkistaa että kaikki perusasiat on kunnossa ja suurimmalta osin siksi että saisin mielenrauhaan sekä sen kautta myös stressin vähentämiseen. Lisäksi viimeisestä gyne käynnistä on luvattoman paljon aikaa, joten se olisi joka tapauksessa edessä. Joten ajattelin maksaa sitten vähän enemmän samalla kerralla niin saan hieman enemmän tietoja. :) Miehellä on lisäksi todella kattava työterveys jossa kuulu tietty määrä erikoisläärärin vastaanottoja vuodessa. Pohdiskelin siis voisiko tällaisen asian hoitaa sitä kautta. Kuukautiset sitten alkoivat yöllä, mutta niin vähän ounastelin. Ehkä toisaalta ihan hyvä tällä kierrolla näin, sillä leikkaus oli kuitenkin kierron aikana ja melko HC lääkityksellä mentiin. Ei tarvitse sitten miettiä että olisiko siitä ehkä kuitenkin voinut olla haittaa jos hedelmöitys olisi tapahtunut. Mutta näin siis polkaistiin käyntiin viides kierros. Yllättävän vähän on haikea olo, vaikka ei tärpännyt. Eli ehkä tämä tästä. Muuten vain normaalia itkuherkkyyttä, kuten yleensä kuukautisten aikaan. ;) Mies parka, varsinkin kun tähän yhdistetään tämä kokotan sairaslomalla oleminen ja se että ei pääse liikkumaan neljän seinän sisältä minnekkään. Ja normaalisti kun viuhdon paikasta toiseen kuin aropupu.. :D
Melita: Toivottavasti tuo epäselvä tilanne tuosta selviää ja kierto normalisoituu. Voin vain kuvitella kuinka hämmentävää se on, varsinkin kun yrittäessä ainakin itse seuraa tarkasti oman kropan viestejä. Välillä niitä on kuitenkin "hieman" haastava tulkita. Tsemppiä. <3
Piti tulla heti raportoimaan. Samalla ehdin itsekin oikeastaan vasta ajatella aamun lääkärikäyntiä, päivä on ollut kiireinen ja on ollut pakko tsempata ja keskittyä ihan muihin asioihin.
Ei järin hyviä uutisia tullut meille ultrassa. Taas kerran siellä on vain 13mm rakkula, ja limakalvo on nyt ihan poikkeuksellisen ohut. En edes muista tarkkaa mittaa, mutta 3 milliä ja jotain.
Lääkäri oli taas ihan uusi, eli Megan uumoilit oikein noiden vaihtuvuutta. Tuntui aika pahalta, että hän ei edes oikein tiennyt meidän hoitohistoriaa. Hän meinasi lähettää minut ilman jatkoultrauksia kotiin tekemään ovulaatiotestejä, jos se munarakkula sieltä vielä lähtisi kasvamaan. :,(
Siinä vaiheessa sain onneksi sanottua, että jo kahdessa kierrossa kasvu on pysähtynyt tähän vaiheeseen, (kun kasvua on seurattu kolme ultraa per clomikierto) joten en usko että rakkula välttämättä kasvaa, ja tuntuisi tosi kurjalta olla edes seuraamatta tilannetta!
Tämän jälkeen lääkäri sanoi, että no siinä tapauksessa tilanne onkin täysin eri. Hän määräsi nyt pistoshoitoa heti tähän kiertoon munarakkulan kypsymisen auttamiseksi edelleen. Minun pitää pistää Gonal-f -pistoksia nyt huomisesta alkaen ainakin kolmena päivänä. Maanantaina ultrataan ja otetaan verikoe (en edes tajunnut kysyä, mikä, olin niin pyörryksissä) ja sitten mahdollisesti irrotuspiikki, siihenkin on jo resepti.
Olen aika pyörällä päästäni. Tuntuu myös pahalta, ja melkeinpä pelottavalta, että lääkärin hoitopäätökset voivat olla jostain omasta yksittäisestä lauseesta kinni, jonka tajuat tai et tajua sanoa. Nyt vaan toivon, että maanantaina minua ultraa sama lääkäri, jonka hoidossa olin tänään.
Pelottaa tuo pistäminen ja nämä vähän kovemmat hormonihoidot, joihin yhtäkkiä olemme ampaisseet. (Hyperstimulaationkin vaara taitaa olla todellisempi kuin clomifeneilla) Ja onko munasarjoissani jotain pahasti vialla, kun clomeilla ei ole vaikutusta...
Tyttö ja varis, odottelinkin täällä jo sun kuulumisia tämän päiväisestä. Tulin tosi surulliseksi puolestasi, että uutiset eivät olleet tuon parempia. :( Mulla oli ainakin sama lääkäri siinä kontrollissa sitten. Varasiko kätilö ajan heti hoitohuoneessa? Silloin luultavasti laittoi juuri tälle kyseiselle lääkärille, joka sinulla nyt oli (minulla vielä taisi varmistaa tältä lääkäriltä siinä, että käykö että laittaa ajan tuolle päivälle ja tuohon aikaan).
Mua niin pelottaa noi pistokset, koska mulla on kamala piikkikammo. Just ja just pystyn verikokeissa ja rokotuksessa käymään, mutta se, että itse pistäisin itseäni - tuntuu mahdottomalta ajatukselta. Toki olen näitä asioita ehtinyt jo päässäni pyöritellä, koska tällä hetkellä näyttää enemmän kun todennäköiseltä että kaikkein rankimpiin hoitoihin joudutaan. Oli pakko googlettaa tuo hyperstimulaatio heti ja se vaikutti kyllä ihan kamalalta.. Toivon sydämestäni, että sinulle ei mitään tuollaista tule! Voiko muuten clomifenista olla jotain haittaa hormonitoiminnalle, jos sitä syö useissa perättäisissä kierroissa? Kuinka paljon lääkäri(t) ovat kertoneet sinulle noiden hormonien vaikutuksista, myös haittavaikutuksista?
Toivotaan, että maanantaina pistosten ansiosta tilanne olisi ultrassa ihan toisenlainen kuin tänään. Muuta emme nyt voi, kun toivoa ja pitää peukkuja. Tulethan taas kertomaan tänne meille, miten kävi. Myötäelän kovasti tätä tilannettanne, vaikka meillä tilanne on kovin erilainen, niin kuitenkin hyvin samanlainen. Kaikki ne tunteet laidasta laitaan, mitä tähän hommaan liittyy.. Huh!
Itselläni on muutaman kuukauden breikin jälkeen pieni kiinnostus ovulaatiotesteihin taas nostanut päätään. Toisaalta huvittaisi testata vaikka ihan vaan omaksi iloksi (että toimiiko kroppa), mutta toisaalta pelkään stressaavani vaan itseäni niillä. Ja toisaalta, miksi tekisin niitä, kun todennäköisesti mieheni ei minua kuitenkaan pysty hedelmöittämään ja sitten surkuttelisin vaan "hukkaan" menevää mahdollista ovulaatiota? Vai pitäisikö tässä vaan alkaa uskomaan ihmeisiin ja unohtaa kaikki realiteetit?
Hui T&V, kuulostaapa jännittävältä. Tosin todella harmillista tuo lääkärin vaihtuvuus. Itse olen sitä mieltä että parasta aina kertoa kaikki varsinkin jos on uusi naama. Kuitenkaan et voi mennä koskaan takuuseen hoitavasta lääkäristä. Ihmisiä nekin on ja mistä tietää vaikka olisivat joskus omissa huolissaan ja ajatuksissaan. Laitan sormet nyt ristiin että pistokset auttaisivat. Kuitenkin ne tarjoavat ja avaavat uusia mahdollisuuksia vaikka ovatkin pelottavan kuuloisia! Pidä meidät ajan tasalla. Jännitän täällä puolestasi ja kiinnostaa kovin mitä tekevät ja miltä ne pistokset tuntuvat.
Moikka!
On ollu oikeesti ikävä teitä! Tosi hassua, mutta te ihanat kasvottomat samassa elämäntilanteessa olevat, samalla vuosikymmenellä syntyneet naiset olette tosi tärkeitä minulle! Kirjoitin tässä välissä yhden viestin ja lähettäessäni sitä sivut tilttasivat ja viesti pyyhkiytyi bittiavaruuteen vähän niinkuin tämä minun vauvakuumeeni, kova on yritys ja mikään ei mene perille ;)
Kiitos kaikille vielä tuesta ja tsempeistä ja kokemuksista <3 Kävin viime viikon maanantaina sitten yksityisellä ja oli niin miellyttävä kokemus että mielelläni maksoi siitä 127e! (Ei otettu papaa, sillä seulat alkaa tänä vuonna iän puolesta). Oli ihana naislääkäri, jonka tutkittavana oli jopa miellyttävä olla.. Kaikki kunnossa, mutta limakalvo paksu niinkuin loppukierrossa, sain terolutit ja lempeänä neuvona 5-10% painonpudotuksen, jonka toin itse esiin, mutta se on nyt ensihoitona "lapsettomuuteen".
Teroluteista kysymys.. minulla alkoi jo 4. päivänä tiputtelu ja tässä välissä tullut ruskeaa vuotoa ja nyt jo ihan punaista, ja kuuri on vielä torstaihin, syönkö sen silti loppuun? Ajattelin kyllä syödä sillä haluan kaikki tavarat sieltä kohdusta ulos ja aloittaa "puhtaalta pöydältä" .
Olen ollut tosi maassa ja vauvakuume on ihan fyysinen olotila, joka saa herkistymään välittömästi ja se suurimmalle osalle täysin luonnollinen ja normaali asia olisi minulle suurempi onni ja haave kuin mikään lottovoitto maailmassa... :, (
Anteeksi niin pitkä sepustus itsestä, luin kaikkien teidän viestit ja elän täysillä mukana! Lefemme oikeesti 4 raskaana!! Voin vain kuvitella miltä tuntuu.. :( Megan toivon niin kaikkea hyvää tuohon kontrolliin! Onko lääkäri tuonut esiin mahdollisuutta siitä että siellä voisi olla sellainen vika mikä on täysin korjattavissa? Juuri sillä kivesbiopsialla tai mikä olikaan.. jännitän jokatapauksessa puolestanne ja toivon parempaa tulosta kontrolliin :)! <3 Tyttö ja varis tsemppiä superpaljon torstaihin! Melita ikävää että kuukautiset alkoivat, olin jo ihan varma että teillä on tärpännyt kun jännittäen luin tuolta kertyneitä viestejä.. ihana kuitenkin kuulla miten tasapainoinen näkemys sinulla on asiaan.. olisipa itsellänikin :) Ja kaikille muillekin voimia koitoksiin ja tervetuloa piki piki! :)