Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen ongelmat
Kiristyneet asenteet ja epäilyt vanhempien laiskuudesta tai mukaavudenhalusta ovat nostaneet päivähoito-oikeuden rajaamisen yhteiskunnalliselle tapetille. On mielestäni kummallista, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden hyviä ja huonoa puolia, syitä miksi se alunperinkin on kehitelty, ei pohdita rauhallisesti vaan suurin osa kannanotoista on täysin ehdottomia.
Me kaikki tiedämme, että kaikki vanhemmat eivät ole hyviä hommassaan. Osalla jaksaminen on kortilla vain tilapäisesti, esim. masennuksen takia, mutta joillan huono jaksaminen on valitettavasti se pysyvä olotila. Aina välillä saamme lukea karmeita uutisia, joissa vanhemmat tekevät kammottavia tekoja lapsiaan kohtaan ja joka kertaa alkaa pohdinta ja mietintä: miten näitä tapahtumia voitaisiin ehkäistä? Subjektiivinen päivähoito-oikeus on juurikin asia, joka ennaltaehkäisee loppuunpalamista ja äärimmäisiä tekoja. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen heikentää huonoissa olosuhteissa elävien lasten asemaa, poistaa heidän turvaverkkonsa.
On harmillista, jos jotkut käyttävät tätä oikeutta vain huvin vuoksi kuormittaen järjestelmää, mutta jos tälläisillä päätöksillä pahennetaan heikompien asemaa onko se todella sen arvoista?
Kommentit (127)
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 10:58"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 10:54"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 10:46"]
Miksi kunnan pitäisi tämä kaikki järjestää? Yksityisestikin sen voisi aivan hyvin hoitaa.
[/quote]
Joo, mutta siinä tilanteessa verot alas ja vähintään progressiivinen verotus vähemmän jyrkäksi. Moni keskituloinen maksaa niin kovia veroja, ettei rahaa jää enää yksityisiin palveluihin. Moni korkeatuloinenhan jo nyt ihan perustellusti kysyy, että mitä järkeä maksaa veroja, kun monen mielestä heille ei kuulu enää mitkään julkiset palvelut: päivähoito, kerhotoiminta, lapsilisät, lasten lääkäripalvelutkin hoidetaan vakuutuksin.
[/quote]
Tähän löytyy lääke, äänestäkää kokoomusta, joka haluaa yksityistää kaiken.
[/quote]
En ole koskaan äänestänyt Kokoomusta, mutta ensi vaaleissa saatan äänestääkin.
Tämänkin "oikeuden" kanssa on nyt käymässä niin, että tietyt perheet pääsevät kokopäiväisen ilmaisen kunnallisen hoidon piiriin, mutta se evätään pois ns. perusperheiltä, jotka maksaisivat hoidosta sen korkeimman maksun. Käytäntö tulee leimaamaan osan perheistä ja sulkemaan osan kokonaan pois. Tarve ei kuitenkaan katso tuloja.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 10:53"]
Meillä on neuvolatoiminta, jota voisi tehostaa niin, että avuntarvitsijat jäisivät siihen haaviin ja ohjattaisiin saamaan tarvitsemaansa apua. Tämä apu olisi sitten joko päivähoito (jos lapsen tilanne sitä vaatii), kotiapu ja kotihoidon tuki (niille jotka eivät selviä lasten ja huushollin hoidosta ilman tukiopetusta) tai mielenterveyspalvelu (niille äideille, jotka tosiaan ovat babybluessissa tai vastaavaa).
Tuo hyyyyvin suomalainen ominaisuus että perheet ovat niin yksin pitäisi pistää romukoppaan. Yhteisöllisyys nostaa päätään kaiken maailman katuruokaprojekteissa, kaupunginosapuuhastelussa sun muussa, nyt ei muuta kuin samaa omassa naapurustossa. Kaikki ovat ihan samassa tilanteessa, jolloin uskaltakaa ottaa asia puheeksi ja tukekaa toisianne, se onnistuu, tiedän tämän käytännössä.
[/quote]
Ihmiset ovat käytännössä mukavuudenhaluisia oman edun tavoittelijoita ja totta kai lähes ilmaista hoitoa käytetään hyväksi, jos siihen on mahdollisuus. Hoitopaikkatakuu ja max puolipäivähoito/kerho pitäisi riittää. Isot päiväkodit hoitajineen aivan kaikille lapsille ovat äärimmäisen raskas tapa hoitaa yksittäisiä pahan mielen tarpeita.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 10:40"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 10:23"]
Minun mielestäni rajaus on ihan hyvä, mutta ei sen takia että "virikelapset" eivät kuuluisi päiväkotiin vaan juuri sen takia, että asennemuutos päiväkodista "säilömispaikkana" muuttuisi enemmän varhaiskasvatukseenpäin. Monessa maassa ajatellaan, että lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen, vaikka kotona olisi vanhempikin. Mutta kyllä se 4-5 tuntia päivässä riittänee siihen. Esim. Ruotsissa nämä aamupäivätunnit ovat kaikille lapsille ILMAISIA.
Meidän kunnassa olen monen kuullut sanovan, etteivät päiväkodit halua ottaa "virikelapsia". Se on kuitenkin lakiin kirjattu subjektiivinen oikeus. Vastaavasti tässä kunnassa moni 3-5-vuotias on jäänyt kokonaan ilman kerhopaikkaakin, ne ovat kiven alla. Kunnasta puuttuu myös kokonaan esim. puistotoiminta tai aivoin päiväkotitoiminta. On aivan käsittämätöntä, ettei kunnalla ole halua tarjota kotilapsille mitään ohjattua toimintaa. Monessa maassa 4-vuotiaat ovat jo koulussa vaikka kotona olisi kuinka kotivanhempi.
Jos tähän lisätään vielä ilmiönä perheiden yksinäisyys, sukupolvien ketjujen katkeaminen niin perheet on aidosti aika yksin, eristettyjä. Se on historiallisena ilmiönä hyvin uusi ja hyyyyyyyvin suomalainen.
[/quot
Juuri näin! Hyvä puheenvuoro. Älytöntä on tämä kaikkien lasten sullominen päiväkoteihin jotka eivät pysty enää tarjoamaan laadukasta hoitoa tai varhaiskasvatusta kenellekään koska lapsia ja tarpeita liikaa. Miksi ihmeessä ei perusteta puolipäiväisiä leikkikouluja 3-5vuotiaille jotka eivät tarvitse päiväkotihoitoa? En voi ymmärtää ettei tätä huomattavasti halvempaa lapsi ja perheystävällisempää vaihtoehtoa kehitetä rinnakkain päiväkotihoidon kanssa joka tulisi olla työssäkäyviä vanhempia varten. Ja sitten organisoitu puistotätitoiminta tukemaan taaperon äitiä joka kotona uuden vauvan kanssa. Kyllä vanhemmat voisivat painostaa kunnan päättäjiä!
[/quote]
Onhan niitä kerhoja monessakin kunnassa, mutta täälläkin oli vasta aloitus, jossa kerho ei kelvannut, kun sinne pitäisi itse käydä lapsi viemässä vauvan kanssa. Helpompaa kuljetuttaa lasta päiväkodissa isän työaikojen puitteissa.
[/quote]
kerhot eivät aja samaa asiaa kuin organisoitu leikkikoulutoiminta joka pyrkisi juuri vastaamaan siihen varhaiskasvatukseen joka arvokasta 3-5 vuotiaille. Puolipäiväinen ltojen johtama ja lapsen oikeuksiin kuuluva varhaiskasvatustuki toteutuisi näin huomattavasti taloudellisimmin ja perheystävällisimmin!
Minä sain valtavan avun subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Käytin tuota oikeutta kolmisen kuukautta eli pidin lasta kokopäiväisesti hoidossa, vaikka itse olin kotona. Toinen raskauteni ei mennyt aivan putkeen. Kärsin viimeiset kuukaudet pahoista tyräongelmista, jouduin jopa leikkausveitsen alle. Näin lapseni parhaaksi sen, että hän oli päiväkodissa sen ajan kun mieheni oli töissä sillä kotona hän olisi voinut vain pelailla tietokoneella tai katsoa elokuvia. Minusta ei ollut viihdyttämään tai ulkoilemaan.
Terveyteni alkoi kohenemaan vauvan synnyttyä, mutta koska kuntoni oli rapautunut kuukausien sairastelun ja vuodelevon takia pidin esikoista vielä kuukauden verran päiväkodissa. Sen jälkeen hän onkin sitten ollut kotona.
Tämä tapahtui pari vuotta sitten ja onneksi minun ei tarvinnut tehdä päiväkotiin suurempia selvityksiä tai hakea päivähoito-oikeutta neuvolan tai lastensuojelun kautta. Sain avun heti kun sitä tarvitsin ihan vain subjektiivisen päivähoito-oikeuden kautta. Lupien ja lausuntojen hankkiminen olisi viivästyttänyt avun saamista enkä kyllä edes tiedä olisinko siinä tilanteessa jaksanut sellaista paperisotaa käydä. Tämän takia en kannata subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista.
Ei niihin kerhoihin riitä lastentarhanopettajia ohjaamaan, heistä on päiväkodeissakin pulaa. Mutta laadukasta varhaiskasvatusta pystytään kotonaoloijoille tarjoamaan myös muiden varhaiskasvattajien vetäminä.
Kutsutaan kotona oleville lapsille suunnattuja paikkija sitten kerhoiksi tai leikkikouluiksi niin niitä saadaan lisättyä vatsa, kun perheet eivät käytä päivähoitoa "kerhopaikkana".
Ihan olisi lääkärin todistus riittänyt. Eivät apuatarvitsevat vanhemmat jäisi ilman tukea vaikka subjektiivista oikeutta rajoittettaisiin. Päin vastoin uskon että usein saattaa jopa subjoik. käyttäminen aiheuttaa lapselle sekä vanhemmille enemmän ongelmia kuin hyötyä.
79 lle. Sinun syysi oli perusteltu ja lyhytaikainen tarve. Et olisi varmasti tarvinnut erityisiä hakemuksia etkä lastensuojelua. Ne jotka asioista päättävät osaavat ajatella ja tehdä päätökset perheitä tukien.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 11:27"]
79 lle. Sinun syysi oli perusteltu ja lyhytaikainen tarve. Et olisi varmasti tarvinnut erityisiä hakemuksia etkä lastensuojelua. Ne jotka asioista päättävät osaavat ajatella ja tehdä päätökset perheitä tukien.
[/quote]
Monilla se tarve on vain lyhytaikainen. Sanotko siis, että jatkossakin riittää vain ihan oma ilmoitus asiasta?
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 10:51"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 09:19"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 23:23"]
Mitä se oikeasti hyödyttää, jos mielenterveysongelmista kärsivä pääsee lapsistaan eroon muutamaksi tunniksi vuorokaudessa, kun ne lapset ovat kuitenkin siinä kotosalla yli puolet vuorokaudesta? Eikö lapselle olisi parempi saada sellaiset vanhemmat, jotka todella huolehtivat? Tuollainen muutaman tunnin elvytys/tekohengitys ei poista perimmäistä ongelmaa. Lasku maksetaan myöhemmin ja kalliimmin. Lastensuojelubisnes on kasvava bisnes ja sitä ruokitaan juuri tällä tavalla. Parempi olisi adoptio.
[/quote] Voin sanoa,että osui ja tuntuu todella pahalta. Yleensä en välitä nettijutuista, mutta nyt surettaa... Lapsi on 15 päivää kuussa hoidossa, koska ensinnäkin teen keikkatyötä joka on ihan eri asia opiskelijalla. Lapsi on välillä varulta hoidossa koska työhön saatetaan soittaa ja usein soitetaankin heti ja jos kieltäytyisin usein, ei kohta enää soitettaisi, Minulla on ahdistus-ja uupumustausta ja normaali mies, päivähoito on ennaltaehkäisyssä todella tärkeä. On myös tukiperhe, terapia ja hoidan muutenkin itseäni ja perhettä. Ja silti joku tulee sanomaan, että lapset pitäisi antaa pois.
[/quote]
Oletko koskaan miettinyt, että lapsesi maksavat omalla mielenterveydellään sen, että heillä ei ole tasapainoisia vanhempia?
[/quote] Mies onneksi on ns. normaali. Mutta kyllä, niin paljon ettet uskokaan. Tosin, ei se auta ja siksi teemmekin kaikkemme ettei kierre jatkuisi. Enkä olisi tehnyt lapsia, jos olisin tiennyt.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 11:26"]
Ihan olisi lääkärin todistus riittänyt. Eivät apuatarvitsevat vanhemmat jäisi ilman tukea vaikka subjektiivista oikeutta rajoittettaisiin. Päin vastoin uskon että usein saattaa jopa subjoik. käyttäminen aiheuttaa lapselle sekä vanhemmille enemmän ongelmia kuin hyötyä.
[/quote]
Jos varhaiskasvatuspalveluja näin monipuolistettaisiin silloin myös päiväkodeissa olis vähemmän lapsia ja ltoja vapautuisi leikkikoulujen varhaiskasvatustoimintaan. olen myös melko varma siitä että monelle ltolle työ puolipäiväisessä varhaiskasvatustyössä olisi hyvinkin houkuttelevaa ja johtaisi ehkä siihen että kiinnostus alan valintaan kasvaisi. Tätänykyä ollaan nimittäin tilanteessa että moni lto kokee työnpäiväkodeissa liian rasittavana koska lapsia liikaa ja ryhmät liian suuria jne.
Koska tämä nyt tulee voimaan? Elokuussa 2014 vai elokuussa 2015?
Ajatella, että yksin Espoossa on 1700 sellaista lasta kokopäivähoidossa, joilla on ainakin toinen vanhempi kotona. Siis lähes 30 päiväkodillisen verran!!
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 15:25"]
Mielestäni on ihan ok että virikelapset saavat jatkossa olla vain puolipäivää. Kyllä se 5h riittää ihan hyvin "akkujen lataamiseen".
[/quote]
Virikelapsille kyllä, mutta kun kaikki lapset eivät edusta sitä porukkaa. Kynnys avun hakemiselle nousee, jos sitä varten vaaditaan lääkärin todistuksia tai perusteluja. Leimaantuminen on myös ongelmana sillä kokopäivähoidossa olevien lapsien vanhemmilla (siis jos ovat kotona) tiedetään olevan ongelmia.
Miettikää subjektiivisen päivähoito-oikeuden kannattajat!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Kumpaan kohdistaisitte lapsiperheille suunnattuja rahoja; päivähoitoon kaikille, vaikka ei olis välttämätöntä vai kouluille, erilaisista oppimisvaikeuksista kärsiville lapsille. Yhteiskunnanvarat eivät riitä kaikkeen, se pitäisi meidän kaikkien nyt jo ymmärtää. Itse suuntaisin avun ja tuen niille, jotka sitä todella tarvitsevat etteivät syrjäydy vaan pääsevät mukaan tähän yhteiskuntaan kukin kykyjensä mukaan. Huom!!!! Apua ja tukea tarvitsevat lapset ja nuoret, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia, kiusaajat ja kiusatut, tunne-elämänhäiriöitä, masentuneisuutta, kehitysviivästymiä, kehityshäiriöitä, vaikeita sairauksia..... Tarvitaan arvokeskustelua, mikä meille on tärkeintä ja mistä voidaan luopua, jonkun hyväksi.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 11:50"]
Miettikää subjektiivisen päivähoito-oikeuden kannattajat!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Kumpaan kohdistaisitte lapsiperheille suunnattuja rahoja; päivähoitoon kaikille, vaikka ei olis välttämätöntä vai kouluille, erilaisista oppimisvaikeuksista kärsiville lapsille. Yhteiskunnanvarat eivät riitä kaikkeen, se pitäisi meidän kaikkien nyt jo ymmärtää. Itse suuntaisin avun ja tuen niille, jotka sitä todella tarvitsevat etteivät syrjäydy vaan pääsevät mukaan tähän yhteiskuntaan kukin kykyjensä mukaan. Huom!!!! Apua ja tukea tarvitsevat lapset ja nuoret, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia, kiusaajat ja kiusatut, tunne-elämänhäiriöitä, masentuneisuutta, kehitysviivästymiä, kehityshäiriöitä, vaikeita sairauksia..... Tarvitaan arvokeskustelua, mikä meille on tärkeintä ja mistä voidaan luopua, jonkun hyväksi.
[/quote]
En ole kanssasi varsinaisesti eri mieltä, mutta subjektiivinen päivähoito-oikeus on monessa kunnassa ollut ns. ainoa ennakollinen apu ihan tavallisille perheille. Esimerkiksi meille sanottiin kunnassamme suoraan, että ainoa apua jonka voimme saada refluksi-allergikko-lapsiperheeseemme, jossa mies töidensä takia poissa paljon, oli esikoisen oikeus päivähoitoon. Mitään muuta ei ole tarjolla!
Me emme varmaan monen mielestä tarvitsisikaan mitään apua, ei meillä ole mielenterveydellisiä diagnooseja, emme ole menetettyjä tapauksia. Mutta tunnistimme omat voimavaramme ajoissa ENNEN kuin tilanne olisi riistäytynyt käsistä, ja olisimme saaneet jotain diagnooseja myös tähän perheeseen. Jaksaminen on ollut välillä aivan äärirajoilla, ja esikoiselle on tehnyt todella hyvää päästä pois kotoa.
Näin refluksiperheenä olemme taistelleet jo byrokratiaa vastaan siitä, onko ylipäätänsä olemassa refluksia, pitäisikö kelan korvata siitä aiheutuvia kuluvia. Ajatuskin siitä, että jatkossa pitäisi myös taistella pk-paikasta on todella raskas.
Minusta puolipäiväisyys on ihan ok subjektiivisena oikeutena ja kokopäiväisyys sitten jollain todistuksella. Mutta uskon että tämä todistelu tulee lisäämään byrokratiaa varsinkin tuolla neuvola ja terveyspuolella.
Uskon kuitenkin että monista näistä jotka itse tuntevat tarvitsevansa päivähoitopaikan lapselleen vaikka ovat kotona ovat kyllä valmiita myös taistelemaan sen puolesta ja hankkimaan sen diagnoosin tai todistuksen ja sehän on kunnan järjestettävä pyydettäessä.
Enpä usko että kukaan tulee oikeutta päivähoitoon epäämään jos vanhempi itse ilmoittaa olevansa niin väsynyt esim. koska kukaan ei halua ottaa sitä riskiä että lapsen hyvinvointi vaarannetaan.
En usko että useimmat jättäisivat todistuksen hakematta vain häpeän takia. Kyllä monet vanhemmat ovat tarkkoja oikeuksistaan ja onneksi myös taistelemaan niiden puolesta.
Minunkin lapseni oli päiväkodissa kun olin äitiyslomalla (tosin oli jo yli 3-vuotias) ja jos päivähoitopaikka olisi irronnut vain todistuksella niin sen olisin kyllä hankkinut vaikka mitään sossutapauksia emme olleetkaan. Pelkkä äidin mainitsema väsymys tai uupumus riittää varmaan jo lääkärin tai neuvolan todistuksella päivähoitopaikkaan ja kukaan ei voi sitä kieltääkään jos äiti näin ilmoittaa asian olevan.
Älkää te masennusta tai muuten sairastavat vanhemmat ottako itseenne tästä keskustelusta. Tämä ei koske etupäässä teitä, jotka tarvitsette tukea. Nyt on kyse niistä ns. tavallisista perheistä, joilla ei ole suurempia taloudellisia huolia, sairauksia tms. Äidit pystyvät tekemään kaiken sen ja enemmänkin kuin me päivähoidossa. Se on vaan kovaa kokopäivätyötä ja palkkana oman lapsen iloinen ilme ja hyväntuulisuus. Kavereiden hakeminen työllistää, sen ymmärrän, mutta sen pitää löytyä muualta kuin kalliista kokopäivähoidosta, ehkä sieltä kerhotoiminnasta. Näissä isoissa päivähoitoryhmissä on myös huonot puolensa, joista melu on yksi. Se ei sovi kaikille, aiheuttaa levottomuutta, keskittymiskyky häiriytyy. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla miettisin asiaa lapsi ja perhekohtaisesti
Parempi sekin kuin demari-vassari-vihreämeininki, joka veisi meidät perikatoon.