Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen ongelmat

Mieletön puolustus, että "tarvitsen päivähoitoa, koska en vain jaksa muuten". Öö miksi teit lapsia jos et pärjää niiden kanssa ilman yhteiskunnan apua? Vielä useamman? Ei yhteiskunta ole sinulle mitään velkaa eikä sen tarvitse hoitaa sinun lapsiasi.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:33"]

Hienoa! Järjen ääni kerrankin kehiin. Miksi pitää tehdä lisää mukeloita, jos yhdenkään kanssa ei onnistu? Kenen ns. iloksi? Ei ainakaan mun - näin riistettynä veronmaksajana.

[/quote]

Eli pakkosterilointiako tässä ajetaan, jotta tietyt ihmiset eivät lisääntyisi ei-toivotusti? Tiedoksesi, nämä ihmiset voivat lisääntyä jos haluavat, koska väkisin ei kukaan ehkäisyä käytä. Hyvinvointiyhteiskunta huolehtii tällaisten ihmisten lapsista mm. päivähoidon avulla.

Olette kummallisia pellejä. Entäs jos joku viikko on töitä viitenä päivänä, seuraavalla viikolla kahtena päivänä ja sitten vaikka kolmena päivänä, sitten pari viikkoa ettei ole ollenkaan.. eikä oikeastaan koskaan tiedä töistä etukäteen kuin edellisenä iltana tai aamuna. On paljon reilumpaa lasta kohtaan valmistella hänet pväkotiin joka aamu, jolloin hänellä on selkeä rytmi ja ymmärtää arjen ja viikonlopun eron. On myös paljon freelancereita. Kun sen päivähoitopaikan hakee niin se on kokopäiväpaikka jos kokopäivähoitoa tarvitsee kuten yleensä tarvitsee. Olette omaan napaanne tuijottavia pikkusieluja. Lopettakaa pakonomainen mielipiteenmuodostus ja pitäkää huolta omista muksuistanne. Kuinka monella teistä on oikeaa kosketusta työn puolesta siihen mistä puhutte?

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:37"]Mieletön puolustus, että "tarvitsen päivähoitoa, koska en vain jaksa muuten". Öö miksi teit lapsia jos et pärjää niiden kanssa ilman yhteiskunnan apua? Vielä useamman? Ei yhteiskunta ole sinulle mitään velkaa eikä sen tarvitse hoitaa sinun lapsiasi.

[/quote]

Mutta kun ne jotka ei välitä, ei vaan välitä. Ne tehtailee ne kersansa ihan riippumatta siitä miten huonosti niille niiden lapsille käy. Pakkosteriloinnit olisivat ihan hyvä vaihtoehto mutta kukaan ei kehtaa esittää sitä julkisuudessa.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:38"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:33"]

Hienoa! Järjen ääni kerrankin kehiin. Miksi pitää tehdä lisää mukeloita, jos yhdenkään kanssa ei onnistu? Kenen ns. iloksi? Ei ainakaan mun - näin riistettynä veronmaksajana.

[/quote]

Eli pakkosterilointiako tässä ajetaan, jotta tietyt ihmiset eivät lisääntyisi ei-toivotusti? Tiedoksesi, nämä ihmiset voivat lisääntyä jos haluavat, koska väkisin ei kukaan ehkäisyä käytä. Hyvinvointiyhteiskunta huolehtii tällaisten ihmisten lapsista mm. päivähoidon avulla.

[/quote]

Ja toivottavasti tällainen huolehtiminen loppuu ainakin jossain määrin. Eihän ihmiset ota ikinä vastuuta itsestään tai lapsistaan kun aina on joku varmistamassa selustan. Ja mistä otetaan rahat tähän hyysäämiseen tässä taloustilanteessa?! Nyt ollaan siinä pisteessä ettei tähän ole enää varaa. Ehkä pakkosterilointikin olisi kärjistetysti hyvä idea jos mikään muu ei toimi. 

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:43"]

Ja toivottavasti tällainen huolehtiminen loppuu ainakin jossain määrin. Eihän ihmiset ota ikinä vastuuta itsestään tai lapsistaan kun aina on joku varmistamassa selustan. Ja mistä otetaan rahat tähän hyysäämiseen tässä taloustilanteessa?! Nyt ollaan siinä pisteessä ettei tähän ole enää varaa. Ehkä pakkosterilointikin olisi kärjistetysti hyvä idea jos mikään muu ei toimi. 

[/quote]

Eli toivot että nämä lapset jätetään heitteille? Kuvittelin hyvinvointiyhteiskunnan huolehtivan heikoimmistaan.  Toivottavasti minun ei tarvitse ikinä tuntea noin pahansuopaa ihmistä kuin sinä olet.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:41"]

Olette kummallisia pellejä. Entäs jos joku viikko on töitä viitenä päivänä, seuraavalla viikolla kahtena päivänä ja sitten vaikka kolmena päivänä, sitten pari viikkoa ettei ole ollenkaan.. eikä oikeastaan koskaan tiedä töistä etukäteen kuin edellisenä iltana tai aamuna. On paljon reilumpaa lasta kohtaan valmistella hänet pväkotiin joka aamu, jolloin hänellä on selkeä rytmi ja ymmärtää arjen ja viikonlopun eron. On myös paljon freelancereita. Kun sen päivähoitopaikan hakee niin se on kokopäiväpaikka jos kokopäivähoitoa tarvitsee kuten yleensä tarvitsee. Olette omaan napaanne tuijottavia pikkusieluja. Lopettakaa pakonomainen mielipiteenmuodostus ja pitäkää huolta omista muksuistanne. Kuinka monella teistä on oikeaa kosketusta työn puolesta siihen mistä puhutte?

[/quote]

Minä olen opiskelija ja meidän lapsi on tarhassa vain silloin, kun olemme luennoilla. Eli epäsäännöllisesti. Ja hyvin menee. Emme todellakaan pidä lasta tarhassa "varmuuden vuoksi", jos olemme itse kotona. Pöyristyttävä ajatuskin.... 

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:41"]

Olette kummallisia pellejä. Entäs jos joku viikko on töitä viitenä päivänä, seuraavalla viikolla kahtena päivänä ja sitten vaikka kolmena päivänä, sitten pari viikkoa ettei ole ollenkaan.. eikä oikeastaan koskaan tiedä töistä etukäteen kuin edellisenä iltana tai aamuna. On paljon reilumpaa lasta kohtaan valmistella hänet pväkotiin joka aamu, jolloin hänellä on selkeä rytmi ja ymmärtää arjen ja viikonlopun eron. On myös paljon freelancereita. Kun sen päivähoitopaikan hakee niin se on kokopäiväpaikka jos kokopäivähoitoa tarvitsee kuten yleensä tarvitsee. Olette omaan napaanne tuijottavia pikkusieluja. Lopettakaa pakonomainen mielipiteenmuodostus ja pitäkää huolta omista muksuistanne. Kuinka monella teistä on oikeaa kosketusta työn puolesta siihen mistä puhutte?

[/quote]

Joo se on varmaan eri asia jos joku on töissä mutta kaikki laiskojen äippälomailijoiden virikelapset pitäis ottaa pois päiväkodista viemästä muiden paikkoja. Tampio! 

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:46"]

Minä olen opiskelija ja meidän lapsi on tarhassa vain silloin, kun olemme luennoilla. Eli epäsäännöllisesti. Ja hyvin menee. Emme todellakaan pidä lasta tarhassa "varmuuden vuoksi", jos olemme itse kotona. Pöyristyttävä ajatuskin.... 

[/quote]

Minä opiskelijana pidin lapseni päivähoidossa lähestulkoon joka arkipäivä, koska tein töitä niinä päivinä kun en ollut koulussa. Töistä ei välttämättä ollut tietoa ennen kuin edellisenä päivänä, joten oli hyvä että lapsilla oli vakituinen päivähoitopaikka, jonne olin varannut joka päivälle hoidon.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:46"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:43"]

Ja toivottavasti tällainen huolehtiminen loppuu ainakin jossain määrin. Eihän ihmiset ota ikinä vastuuta itsestään tai lapsistaan kun aina on joku varmistamassa selustan. Ja mistä otetaan rahat tähän hyysäämiseen tässä taloustilanteessa?! Nyt ollaan siinä pisteessä ettei tähän ole enää varaa. Ehkä pakkosterilointikin olisi kärjistetysti hyvä idea jos mikään muu ei toimi. 

[/quote]

Eli toivot että nämä lapset jätetään heitteille? Kuvittelin hyvinvointiyhteiskunnan huolehtivan heikoimmistaan.  Toivottavasti minun ei tarvitse ikinä tuntea noin pahansuopaa ihmistä kuin sinä olet.

[/quote]

Hyvähän niitä heikompia on tänne lisää pykätä kun yhteiskunta maksaa. Ehkä ihmiset vois joskus ajatella järjellä. Ei se ole mikään ratkaisu että päiväkoti hoitaa näiden "heikompien" mukulat. 

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 20:21"]

Päivähoito on varhaiskasvatusta eikä mielenterveyskuntoutusta! Jos vanhemmista ei ole vanhemmiksi, on lapsen huostaanotto ja sijoittaminen terveeseen perheeseen parempi vaihtoehto - kaiken lisäksi adoptio olisi yhteiskunnalle huomattavasti halvempi vaihtoehto kuin perheen tukeminen 6 vuotta päivähoidon keinoin. Suurin osa näistä tuettujen perheiden lapsista on itse mielenterveys- ja sosiaalipalvelujen asiakkaita viimeistään 18v iässä.

[/quote]

Päivähoito on tukemista kevyemmästä päästä. Moni on saanut siitä tarvittavan avun. Mistä ihmeestä tulee väittämä, että suurinosa noiden perheiden lapsista on mielenterveys- ja sosiaalipalvelujen asiakkaita aikuisina? Hatusta? Perheille, jotka ei saa apua voi käydä huonosti. Sitä paitsi kenen tahansa mieli voi järkkyä jonkun traumaattisen kokemuksen myötä. On vain helppo mollata toisia, koska asia ei muka kosketa itseä. Voitte olla varma, että kaikkien sosiaalitapausten lapset on jatkossakin täysiä hoitopäiviä ihan luvan kanssa. Ja niitä perheitä ei edes hävetä. Mutta heitteille joutuu ne kaikki jotka esim.pelkäävät av:n lynkkausjengiä. Jotenkin ärsyttää, kun ei voida ymmärtää yhtään elämän haurautta ja monimuotoisuutta. 

Tämä puolipäiväisyys vaikuttaa vain niihin perheisiin, joissa on kaksi vanhempaa. Äiti kotona ja isä vie ja hakee vanhemman lapsen hoidosta, koska se on helpointa.

Mitä veikkaatte? Jos kotiloisen ainoa konsti saada isommat lapset päivähoitoon kun itse on vauvan kanssa kotona, vaatisi aina lastensuojeluilmoituksen sekä huostaanoton uhan, kuinka moni ei enää olisikaan niin masentunut? Luulen, että aika moni vie lapsen hoitoon, koska haluaa olla vain vauvan kanssa ja tehdä omasta olostaan mukavan, ei siksi, että olisi oikeasti masentunut tai mielenterveysongelmainen. Systeemiä käytetään hyväksi.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 10:23"]

Minun mielestäni rajaus on ihan hyvä, mutta ei sen takia että "virikelapset" eivät kuuluisi päiväkotiin vaan juuri sen takia, että asennemuutos päiväkodista "säilömispaikkana" muuttuisi enemmän varhaiskasvatukseenpäin. Monessa maassa ajatellaan, että lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen, vaikka kotona olisi vanhempikin. Mutta kyllä se 4-5 tuntia päivässä riittänee siihen. Esim. Ruotsissa nämä aamupäivätunnit ovat kaikille lapsille ILMAISIA.

Meidän kunnassa olen monen kuullut sanovan, etteivät päiväkodit halua ottaa "virikelapsia". Se on kuitenkin lakiin kirjattu subjektiivinen oikeus. Vastaavasti tässä kunnassa moni 3-5-vuotias on jäänyt kokonaan ilman kerhopaikkaakin, ne ovat kiven alla. Kunnasta puuttuu myös kokonaan esim. puistotoiminta tai aivoin päiväkotitoiminta. On aivan käsittämätöntä, ettei kunnalla ole halua tarjota kotilapsille mitään ohjattua toimintaa. Monessa maassa 4-vuotiaat ovat jo koulussa vaikka kotona olisi kuinka kotivanhempi.

Jos tähän lisätään vielä ilmiönä perheiden yksinäisyys, sukupolvien ketjujen katkeaminen niin perheet on aidosti aika yksin, eristettyjä. Se on historiallisena ilmiönä hyvin uusi ja hyyyyyyyvin suomalainen.

[/quote]

Jatkan vielä.

Eli minun mielestäni rajaus on lähtökohtaisesti ok. Jos on erityistä tarvetta, niin sitten mahdollisuus kokopäivähoitoon. Tärkeintä kuitenkin, että oikeus puolipäivähoitoon säilyisi kaikilla.

Itse en ihan ymmärrä joidenkin ehdotonta negatiivista suhtautumista subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen. Pidän pelkästään positiivisena, että 3-5-vuotiaille olisi tarjolla laadukasta, valvottua varhaiskasvatusta 4-5 tuntia päivässä.

Kannattaa muistaa, että lapsiperheiden elämä on muuttunut tässä vuosien varrella, lapsiperheiden palveluista on koko ajan leikattu eikä esim. 90-luvun leikkausten jälkeen niitä ole palautettu ennalleen edes nousukautena. Äitini oli 10 vuotta kotiäitinä 80-luvulla ja 90-luvun alussa, silloin ei toki ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta, MUTTA kotivanhemmille ja kotilapsille oli paljon kunnallisia palveluita. Oli puistotoimintaa, puistoruokailua, kerhotoimintaa, siivousapua yms. Esimerkiksi meidän kunnassamme näistä on jäljellä enää ainoastaan kerhotoiminta, sekin pitkälti vapaaehtoistoimintaan perustuvaa. Kerhopaikoista on pula ja kunnalliset kerhot olivat kokonaan leikkausuhan alaisina alkuvuodesta.

Vastaavasti myös asennemuutos kasvatuksen suhteen on eittämättä tapahtunut tässä välissä. Täällä moni huutelee kuinka ennen on pärjätty ilman subjektiivista päivähoito-oikeutta. Totta, mutta aika ja vaatimukset olivat myös erit. Minun lapsuuteeni kuului olennaisesti se, että ulkoilimme lapsina paljon ILMAN vanhempia. Vaikka olimme kaikki kotihoidossa, taloyhtiössämme oli aivan normaalia että äidit olivat vauvoineen sisällä tekemässä ruokaa sillä aikaa kun me 3-6-vuotiaat ulkoilimme taloyhtiön piha-alueella ja lähistössä keskenämme. (Muistatteko "Äitii tuu ikkunaan, täällä huutaa Minna"-ilmiön?). Lisäksi pihapiirissä oli paljon lapsia, naapurin 10+ vuotiaat tytöt saattoivat hoitaa ja katsella taaperoiden perään. Nykyään vastaavanlainen toiminta saatettaisiin herkästi katsoa heitteillejätöksi, alle kouluikäiset eivät liiku yksinään eivätkä alakouluikäisten vastuulle saa jättää pieniä lapsia. Naapuriapu on loistava asia, jos sellaista on tarjolla ja jos sellaista voi kehittää, mutta monet pihapiirit huutavat tyhjyyttään.

Ihmettelen suuresti, miten äiti on toiselle äidille susi. Ollaan tyytyväisiä kun toisilta äideiltä leikataan apuja. Totuus kuitenkin lienee se, että vaikka jostain leikataan, niin se ei ole mikään tae että päivähoitopaikkoja vapautuisi paremmin tai että hoitoryhmien koko pienenisi. Kyse on säästötoimenpiteistä, ja nythän tuli samalla päätös ryhmäkokojen kasvattamisesta (jos ryhmässä on erityislapsi, joka tarvitsee tukihenkilön). Tämä on LOISTAVA esimerkki siitä, kuinka subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoittamalla ei saada aikaan pienempiä ryhmäkokoja --- tässähän vaan tehostetaan toimintaa entisestään.

Pidettäisiin äidit tässä edes yhtä, mitä enemmän annetaan niiden leikata, sitä enemmän ne myös leikkaavat, ihan meiltä kaikilta.

Ovatko asenteet todella näin äärimmäisiä? Ei kai kukaan voi tosissaan ehdottaa, että masentuneen äidin lapsi pitäisi ottaa huostaan ja antaa adoptoitavaksi?

Tietystikin lapsiperheet, joissa on suuria ongelma, tarvitsisivat enemmän muita tukitoimia. Valitettavasti täällä ei enää ole hirveästi niitä ennaltaehkäiseviä tukitoimia jäljellä. Nykyjärjestelmä puuttuu tilanteeseen lähinnä vasta sitten, kun ongelmat ovat paisuneet niin suuriksi että tarvitaan jo radikaaleja ja äärimmäisiä ratkaisuja. Eikö olisi järkevää yrittää puuttua asioihin jo varhaisessa vaiheessa, kun apua ei vielä tarvita paljoa ja pienellä panostuksella voitaisiin kääntää kurssi toiseen suuntaan? 

Kukaan ei varmastikaan toivo, että lapsia hankittaisiin huonoihin olosuhteisiin, varsinkin jos oma jaksaminen on kortilla. Mutta se on silti asia jolle ei oikeasti voi mitään vaikka siitä ei pitäisikään. Koulutus ja esim. perhesuunnitteluun panostaminen ovat niitä ainoita asioita, joilla ihmiset saataisiin edes jonkin verran harkitsemaan perheen perustamista, mutta on täysin mahdotonta saada tätä ongelmaa poistumaan kokonaan. Joten autetaanko niitä lapsia vai jätetäänkö heidät vanhempien ajattelemattomuuden takia omilleen?

Synnytyksen jälkeinen masennus tai ongelmat oman jaksamisen kanssa ovat hyviä syitä viedä hetkellisesti lapsi kokopäivähoitoon. Niitä ongelmia voi tulla vaikka olisikin miettinyt omaa jaksamistaan etukäteen. Olisi toki hyvä kuitenkin yrittää puuttua peliin siinä vaiheessa, jos lapsi on jatkuvasti kokopäivähoidossa vaikka vanhemmat ovat kotona. Heihin voitaisiin silloin yrittää kohdetaan muita tukitoimenpiteitä tms.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:54"]

Mitä veikkaatte? Jos kotiloisen ainoa konsti saada isommat lapset päivähoitoon kun itse on vauvan kanssa kotona, vaatisi aina lastensuojeluilmoituksen sekä huostaanoton uhan, kuinka moni ei enää olisikaan niin masentunut? Luulen, että aika moni vie lapsen hoitoon, koska haluaa olla vain vauvan kanssa ja tehdä omasta olostaan mukavan, ei siksi, että olisi oikeasti masentunut tai mielenterveysongelmainen. Systeemiä käytetään hyväksi.

[/quote]

Mä luulen että masennus vähenisi kummasti. Masennus on niin muotisairaus tällä hetkellä. Mulle on moni kaveri kertonut vievänsä 2-vuotiaan hoitoon ihan vaan siksi että sais olla vauvan kanssa rauhassa. Toinen selitys on se että esikoinen on niin vilkas, se tarvii virikkeitä ja seuraa. Mutta jos päivähoitopaikan saisi sossun lausunnolla niin varmaan pitäisivät muksunsa kotona. Ja toisaalta ne joilla on vakavia ongelma eivät edes mieti mitään leimautumista vaan haluavat sitä apua keinolla millä hyvänsä. Kyllä näiden lähipiiri ym.yleensä tietääkin näiden ongelmista. 

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:54"]

Mitä veikkaatte? Jos kotiloisen ainoa konsti saada isommat lapset päivähoitoon kun itse on vauvan kanssa kotona, vaatisi aina lastensuojeluilmoituksen sekä huostaanoton uhan, kuinka moni ei enää olisikaan niin masentunut? Luulen, että aika moni vie lapsen hoitoon, koska haluaa olla vain vauvan kanssa ja tehdä omasta olostaan mukavan, ei siksi, että olisi oikeasti masentunut tai mielenterveysongelmainen. Systeemiä käytetään hyväksi.

[/quote]

Juuri näin. Moni "masennus" paranisi kummasti (masennus eli roikutaan koneella ja ei viitsitä olla lapsen kanssa) kun joutuisi erityisesti hakemaan lääkäruntodistuksen.

Voisi jopa jäädä se yksi lapsi tekemättä, kun huomaisi, että hitto, minähän joudun sen itse hoitamaan. Nyt on niin helppoa, kun tekaisee pennun ja jokaisesta lapsesta saa isomman summan lapsilisää ja ilmaisen hoitopaikan.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:54"]

Mitä veikkaatte? Jos kotiloisen ainoa konsti saada isommat lapset päivähoitoon kun itse on vauvan kanssa kotona, vaatisi aina lastensuojeluilmoituksen sekä huostaanoton uhan, kuinka moni ei enää olisikaan niin masentunut? Luulen, että aika moni vie lapsen hoitoon, koska haluaa olla vain vauvan kanssa ja tehdä omasta olostaan mukavan, ei siksi, että olisi oikeasti masentunut tai mielenterveysongelmainen. Systeemiä käytetään hyväksi.

[/quote]

Silloin epäilemättä ihmiset yrittäisivät viimeiseen asti hoitaa lapsensa kotona olivat he kuinka epätoivoisia tahansa. En siis todellakaan näkisi tuota vaihtoehtoa kovinkaan hyvänä ratkaisuna. Eikö ideaalitilanne olisi se, että apua tarvitseva voisi mahdollisimman helposti sitä itselleen saada ilman että pitää pelätä tai murehtia muiden tuomitsemista? Tietysti jotkut käyttävät tälläistä järjestelmää hyväkseen ja en todellakaan pidä sitä hyvänä juttuna, mutta pitääkö niiden keplottelijoiden takia rankaista niitä, jotka todella sitä apua tarvitsevat?

Eivät ne kaikista masentuneimpien vanhempien lapsetkaan pääse aina siitä subjektiivisesta päivähoito-oikeudestaan nauttimaan, jos vanhempi ei jaksa lapsiaan päiväkodissa kuljettaa. Ei niitä lastensuojelun tukitoimena päiväkodissa käyviä lapsia näy kovin sateisina tai pakkaspäivinä hoidossa, ja yhteiskunta maksaa täydet maksut näistäkin hoitopäivistä. Kummasti ne huonostinukkuvien koliikkivauvojen äiditkin jaksavat huonolla kelillä "viettää vapaapäivää" isompien lasten kanssa, jotka eivät pakkaskausina tarvitsekaan joka päivä ikäistään seuraa - paitsi tietenkin jos isä kuskaa lapset työmatkoillaan nauttimaan 10h virikehoitopäivistä.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 23:13"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:54"]

Mitä veikkaatte? Jos kotiloisen ainoa konsti saada isommat lapset päivähoitoon kun itse on vauvan kanssa kotona, vaatisi aina lastensuojeluilmoituksen sekä huostaanoton uhan, kuinka moni ei enää olisikaan niin masentunut? Luulen, että aika moni vie lapsen hoitoon, koska haluaa olla vain vauvan kanssa ja tehdä omasta olostaan mukavan, ei siksi, että olisi oikeasti masentunut tai mielenterveysongelmainen. Systeemiä käytetään hyväksi.

[/quote]

Silloin epäilemättä ihmiset yrittäisivät viimeiseen asti hoitaa lapsensa kotona olivat he kuinka epätoivoisia tahansa. En siis todellakaan näkisi tuota vaihtoehtoa kovinkaan hyvänä ratkaisuna. Eikö ideaalitilanne olisi se, että apua tarvitseva voisi mahdollisimman helposti sitä itselleen saada ilman että pitää pelätä tai murehtia muiden tuomitsemista? Tietysti jotkut käyttävät tälläistä järjestelmää hyväkseen ja en todellakaan pidä sitä hyvänä juttuna, mutta pitääkö niiden keplottelijoiden takia rankaista niitä, jotka todella sitä apua tarvitsevat?

[/quote]

No mutta tätähän se on työelämässäkin. Ennen sai olla omalla ilmoituksella kolme päivää palkallisesti sairaslomalla, mutta systeemin hyväksikäyttäjien takia nykyään jo ensimmäisestäkin päivästä tarvitaan lääkärintodistus tai sitten se on palkatonta vapaata. Miksi kotiäideillä pitäisi olla yhtään helpompaa? Jos systeemiä käytetään väärin, niin kaikki kärsii.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 23:05"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:54"]

Mitä veikkaatte? Jos kotiloisen ainoa konsti saada isommat lapset päivähoitoon kun itse on vauvan kanssa kotona, vaatisi aina lastensuojeluilmoituksen sekä huostaanoton uhan, kuinka moni ei enää olisikaan niin masentunut? Luulen, että aika moni vie lapsen hoitoon, koska haluaa olla vain vauvan kanssa ja tehdä omasta olostaan mukavan, ei siksi, että olisi oikeasti masentunut tai mielenterveysongelmainen. Systeemiä käytetään hyväksi.

[/quote]

Mä luulen että masennus vähenisi kummasti. Masennus on niin muotisairaus tällä hetkellä. Mulle on moni kaveri kertonut vievänsä 2-vuotiaan hoitoon ihan vaan siksi että sais olla vauvan kanssa rauhassa. Toinen selitys on se että esikoinen on niin vilkas, se tarvii virikkeitä ja seuraa. Mutta jos päivähoitopaikan saisi sossun lausunnolla niin varmaan pitäisivät muksunsa kotona. Ja toisaalta ne joilla on vakavia ongelma eivät edes mieti mitään leimautumista vaan haluavat sitä apua keinolla millä hyvänsä. Kyllä näiden lähipiiri ym.yleensä tietääkin näiden ongelmista. 

[/quote]

Onhan tällä vanhempien pahalla ololla ja tuomitsemismentaliteetillä mitään yhteyttä? Tuntuu vähän siltä, että vanhemmuus ja kasvattaminen on nykyään se juttu josta lauotaan aivan järjettömän jyrkkiä mielipiteitä niin mediassa kuin tällä rakkaalla vauvapalstallammekin. Tietysti on hyvä, että nykyään tietoa on paljon ja haitallisia uskomuksia on saatu poistettua, mutta toisaalta tuntuu siltä, että nykyään vanhemmuudessa puututaan ihan kaikkeen. Niihinkin asioihin joilla ei ole mitään merkitystä. En ihmettele, että paha olo lisäntyy tälläisten suorituspaineiden alla...