Yle: Väitöstutkimus: Äidit tinkivät urahaaveistaan – perheen sisällä yllättävän vähän neuvotteluvaraa työssäkäynnistä
https://yle.fi/uutiset/3-11668087
Oletko sinä joutunut tinkimään urahaaveistasi tai jopa urastasi perheesi takia? Onko se tasa-arvo oikeasti levinnyt perheiden sisälle, niin että mies jäisi hoitamaan lapsia, jotta vaimon ura etenisi?
Kommentit (1316)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tilanne tämä, tuntuu irvokkaalta, että jotkut puhuvat että perheiden pitää itse saada päättää. Ja kuitenkin se päätös on aina sama: nainen kotiin. Siksi tarvitaan vaikka pakolla erilliset perhevapaat miehille.
Tällaisten juttujen takia meillä jäi lapsiluku yhteen. Olin kolme vuotta kotona ja en todellakaan olisi kyennyt menemään töihin samalla kun imetin tai ylipäätään kun lapsi oli pieni ja herätteli öisin. Olin hormonien ja väsymyksen takia mielialoiltani hyvin ailahteleva. Varsinkin silloin kun lopetin imetyksen alkoi masennus. Eli mitähän hyötyä siitäkin olisi ollut: Saikulla olisin kuitenkin joutunut olemaan.
Kaikilla ei ole myöskään siistiä sisätyötä. Omaan työhöni kuului ulkona oleminen pitkiäkin aikoja. En olisi päässyt missään vaiheessa pumppaamaan maitoa pois vaan olisin kastellut työpaidat ja saanut rintatulehduksen töissä. Lisäksi työhön kuului hallintaotteet asiakkaisiin jotka olivat väkivaltaisia.
Tuntuu, että näissä ajatellaan vain toimistotyöläisiä.
Miten on niin vaikeaa hyväksyä biologiset tosiasiat? Aina voi sönköttää että isä voi ruokkia lasta pullosta, mutta meille kyllä neuvolassa kerrottiin että imuote on erilainen nännistä ja pullosta, eli voi tulla ongelmia jos vaihtelee. Lapsi ei enää hyväksykään jompaa kumpaa. Valittiin siis rinnat ja se, ettei tarvitse tuttipulloja pestä.
Lisäksi joillain naisilla se maidontuotanto on luokkaa oma meijeri, eli sitä tulee suihkuamalla pitkään. Imetin reilun vuoden. Lopussakin omat työvuoroni olisivat olleet liian pitkiä ja hankalia.
Juuri näin. Tuntuu, että lapsettomat täällä vaativat kiivaasti, että äidin pitää vaikka väkisin palata töihin vaikka vauva olisi täysimetyksellä.
Ne on elämästä vieraantuneita kommentteja. Ei taatusti paranna naisten eikä lasten asemaa kiskoa vauva äidin rinnoilta. Kaikki äidit eivät tosiaan tee myöskään siistiä sisätyötä puhumattakaan etätyöstä.
Mediaani imetysaika on 6kk ja täysimetysaika vain 1,5kk. Suurin osa ei imetä enää esim. 7kk ikäistä lasta ollenkaan. On ihan eri tarina, jos äiti haluaa olla kotona, mutta jos äiti toivoo, että vapaat jaettaisiin tasan ja lapsen isälläkin sellainen suunnitelma oli, kunnes keksi, ettei vauvan kanssa kotona olekaan niin inspiroivaa ja päättikin, ettei sittenkään jää kotiin, jolloin lapsen äidin on käytännössä pakko pitää kaikki perhevapaat, niin asetelma on ihan eri.
Äiti haluaa olla kotona? Mitäs jos sovittais ettei ne saa jäädä kotiin vaikka haluaisivat. Eihän se nyt niin mene että toimitaan äidin mielihalujen mukaan ja jälkikäteen vääristellään kuka toivoi ja mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tilanne tämä, tuntuu irvokkaalta, että jotkut puhuvat että perheiden pitää itse saada päättää. Ja kuitenkin se päätös on aina sama: nainen kotiin. Siksi tarvitaan vaikka pakolla erilliset perhevapaat miehille.
Tällaisten juttujen takia meillä jäi lapsiluku yhteen. Olin kolme vuotta kotona ja en todellakaan olisi kyennyt menemään töihin samalla kun imetin tai ylipäätään kun lapsi oli pieni ja herätteli öisin. Olin hormonien ja väsymyksen takia mielialoiltani hyvin ailahteleva. Varsinkin silloin kun lopetin imetyksen alkoi masennus. Eli mitähän hyötyä siitäkin olisi ollut: Saikulla olisin kuitenkin joutunut olemaan.
Kaikilla ei ole myöskään siistiä sisätyötä. Omaan työhöni kuului ulkona oleminen pitkiäkin aikoja. En olisi päässyt missään vaiheessa pumppaamaan maitoa pois vaan olisin kastellut työpaidat ja saanut rintatulehduksen töissä. Lisäksi työhön kuului hallintaotteet asiakkaisiin jotka olivat väkivaltaisia.
Tuntuu, että näissä ajatellaan vain toimistotyöläisiä.
Miten on niin vaikeaa hyväksyä biologiset tosiasiat? Aina voi sönköttää että isä voi ruokkia lasta pullosta, mutta meille kyllä neuvolassa kerrottiin että imuote on erilainen nännistä ja pullosta, eli voi tulla ongelmia jos vaihtelee. Lapsi ei enää hyväksykään jompaa kumpaa. Valittiin siis rinnat ja se, ettei tarvitse tuttipulloja pestä.
Lisäksi joillain naisilla se maidontuotanto on luokkaa oma meijeri, eli sitä tulee suihkuamalla pitkään. Imetin reilun vuoden. Lopussakin omat työvuoroni olisivat olleet liian pitkiä ja hankalia.
Juuri näin. Tuntuu, että lapsettomat täällä vaativat kiivaasti, että äidin pitää vaikka väkisin palata töihin vaikka vauva olisi täysimetyksellä.
Ne on elämästä vieraantuneita kommentteja. Ei taatusti paranna naisten eikä lasten asemaa kiskoa vauva äidin rinnoilta. Kaikki äidit eivät tosiaan tee myöskään siistiä sisätyötä puhumattakaan etätyöstä.
Mediaani imetysaika on 6kk ja täysimetysaika vain 1,5kk. Suurin osa ei imetä enää esim. 7kk ikäistä lasta ollenkaan. On ihan eri tarina, jos äiti haluaa olla kotona, mutta jos äiti toivoo, että vapaat jaettaisiin tasan ja lapsen isälläkin sellainen suunnitelma oli, kunnes keksi, ettei vauvan kanssa kotona olekaan niin inspiroivaa ja päättikin, ettei sittenkään jää kotiin, jolloin lapsen äidin on käytännössä pakko pitää kaikki perhevapaat, niin asetelma on ihan eri.
Äiti haluaa olla kotona? Mitäs jos sovittais ettei ne saa jäädä kotiin vaikka haluaisivat. Eihän se nyt niin mene että toimitaan äidin mielihalujen mukaan ja jälkikäteen vääristellään kuka toivoi ja mitä.
No kyllä se perusperiaate nyt vaan näin on, että perheet saavat itse päättää. Käytännössä tämä usein on miehen päätös, että mies joko haluaa jäädä perhevapaille tai ei halua. Jos ei halua, niin naisen on sitten oltava kotona siihen asti, että muksun voi laittaa päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tilanne tämä, tuntuu irvokkaalta, että jotkut puhuvat että perheiden pitää itse saada päättää. Ja kuitenkin se päätös on aina sama: nainen kotiin. Siksi tarvitaan vaikka pakolla erilliset perhevapaat miehille.
Tällaisten juttujen takia meillä jäi lapsiluku yhteen. Olin kolme vuotta kotona ja en todellakaan olisi kyennyt menemään töihin samalla kun imetin tai ylipäätään kun lapsi oli pieni ja herätteli öisin. Olin hormonien ja väsymyksen takia mielialoiltani hyvin ailahteleva. Varsinkin silloin kun lopetin imetyksen alkoi masennus. Eli mitähän hyötyä siitäkin olisi ollut: Saikulla olisin kuitenkin joutunut olemaan.
Kaikilla ei ole myöskään siistiä sisätyötä. Omaan työhöni kuului ulkona oleminen pitkiäkin aikoja. En olisi päässyt missään vaiheessa pumppaamaan maitoa pois vaan olisin kastellut työpaidat ja saanut rintatulehduksen töissä. Lisäksi työhön kuului hallintaotteet asiakkaisiin jotka olivat väkivaltaisia.
Tuntuu, että näissä ajatellaan vain toimistotyöläisiä.
Miten on niin vaikeaa hyväksyä biologiset tosiasiat? Aina voi sönköttää että isä voi ruokkia lasta pullosta, mutta meille kyllä neuvolassa kerrottiin että imuote on erilainen nännistä ja pullosta, eli voi tulla ongelmia jos vaihtelee. Lapsi ei enää hyväksykään jompaa kumpaa. Valittiin siis rinnat ja se, ettei tarvitse tuttipulloja pestä.
Lisäksi joillain naisilla se maidontuotanto on luokkaa oma meijeri, eli sitä tulee suihkuamalla pitkään. Imetin reilun vuoden. Lopussakin omat työvuoroni olisivat olleet liian pitkiä ja hankalia.
Juuri näin. Tuntuu, että lapsettomat täällä vaativat kiivaasti, että äidin pitää vaikka väkisin palata töihin vaikka vauva olisi täysimetyksellä.
Ne on elämästä vieraantuneita kommentteja. Ei taatusti paranna naisten eikä lasten asemaa kiskoa vauva äidin rinnoilta. Kaikki äidit eivät tosiaan tee myöskään siistiä sisätyötä puhumattakaan etätyöstä.
Mediaani imetysaika on 6kk ja täysimetysaika vain 1,5kk. Suurin osa ei imetä enää esim. 7kk ikäistä lasta ollenkaan. On ihan eri tarina, jos äiti haluaa olla kotona, mutta jos äiti toivoo, että vapaat jaettaisiin tasan ja lapsen isälläkin sellainen suunnitelma oli, kunnes keksi, ettei vauvan kanssa kotona olekaan niin inspiroivaa ja päättikin, ettei sittenkään jää kotiin, jolloin lapsen äidin on käytännössä pakko pitää kaikki perhevapaat, niin asetelma on ihan eri.
Äiti haluaa olla kotona? Mitäs jos sovittais ettei ne saa jäädä kotiin vaikka haluaisivat. Eihän se nyt niin mene että toimitaan äidin mielihalujen mukaan ja jälkikäteen vääristellään kuka toivoi ja mitä.
No kyllä se perusperiaate nyt vaan näin on, että perheet saavat itse päättää. Käytännössä tämä usein on miehen päätös, että mies joko haluaa jäädä perhevapaille tai ei halua. Jos ei halua, niin naisen on sitten oltava kotona siihen asti, että muksun voi laittaa päiväkotiin.
Mistä tiedät että se on miehen päätös? Onko tilastoja? Mikä on usein? Onko 4/10 usein vai vaaditaanko 8/10 ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tilanne tämä, tuntuu irvokkaalta, että jotkut puhuvat että perheiden pitää itse saada päättää. Ja kuitenkin se päätös on aina sama: nainen kotiin. Siksi tarvitaan vaikka pakolla erilliset perhevapaat miehille.
Tällaisten juttujen takia meillä jäi lapsiluku yhteen. Olin kolme vuotta kotona ja en todellakaan olisi kyennyt menemään töihin samalla kun imetin tai ylipäätään kun lapsi oli pieni ja herätteli öisin. Olin hormonien ja väsymyksen takia mielialoiltani hyvin ailahteleva. Varsinkin silloin kun lopetin imetyksen alkoi masennus. Eli mitähän hyötyä siitäkin olisi ollut: Saikulla olisin kuitenkin joutunut olemaan.
Kaikilla ei ole myöskään siistiä sisätyötä. Omaan työhöni kuului ulkona oleminen pitkiäkin aikoja. En olisi päässyt missään vaiheessa pumppaamaan maitoa pois vaan olisin kastellut työpaidat ja saanut rintatulehduksen töissä. Lisäksi työhön kuului hallintaotteet asiakkaisiin jotka olivat väkivaltaisia.
Tuntuu, että näissä ajatellaan vain toimistotyöläisiä.
Miten on niin vaikeaa hyväksyä biologiset tosiasiat? Aina voi sönköttää että isä voi ruokkia lasta pullosta, mutta meille kyllä neuvolassa kerrottiin että imuote on erilainen nännistä ja pullosta, eli voi tulla ongelmia jos vaihtelee. Lapsi ei enää hyväksykään jompaa kumpaa. Valittiin siis rinnat ja se, ettei tarvitse tuttipulloja pestä.
Lisäksi joillain naisilla se maidontuotanto on luokkaa oma meijeri, eli sitä tulee suihkuamalla pitkään. Imetin reilun vuoden. Lopussakin omat työvuoroni olisivat olleet liian pitkiä ja hankalia.
Juuri näin. Tuntuu, että lapsettomat täällä vaativat kiivaasti, että äidin pitää vaikka väkisin palata töihin vaikka vauva olisi täysimetyksellä.
Ne on elämästä vieraantuneita kommentteja. Ei taatusti paranna naisten eikä lasten asemaa kiskoa vauva äidin rinnoilta. Kaikki äidit eivät tosiaan tee myöskään siistiä sisätyötä puhumattakaan etätyöstä.
Mediaani imetysaika on 6kk ja täysimetysaika vain 1,5kk. Suurin osa ei imetä enää esim. 7kk ikäistä lasta ollenkaan. On ihan eri tarina, jos äiti haluaa olla kotona, mutta jos äiti toivoo, että vapaat jaettaisiin tasan ja lapsen isälläkin sellainen suunnitelma oli, kunnes keksi, ettei vauvan kanssa kotona olekaan niin inspiroivaa ja päättikin, ettei sittenkään jää kotiin, jolloin lapsen äidin on käytännössä pakko pitää kaikki perhevapaat, niin asetelma on ihan eri.
Äiti haluaa olla kotona? Mitäs jos sovittais ettei ne saa jäädä kotiin vaikka haluaisivat. Eihän se nyt niin mene että toimitaan äidin mielihalujen mukaan ja jälkikäteen vääristellään kuka toivoi ja mitä.
No kyllä se perusperiaate nyt vaan näin on, että perheet saavat itse päättää. Käytännössä tämä usein on miehen päätös, että mies joko haluaa jäädä perhevapaille tai ei halua. Jos ei halua, niin naisen on sitten oltava kotona siihen asti, että muksun voi laittaa päiväkotiin.
Mistä tiedät että se on miehen päätös? Onko tilastoja? Mikä on usein? Onko 4/10 usein vai vaaditaanko 8/10 ?
Mieti nyt ihan käytännössä. Voisko sen 7kk vauvan äiti vaan sanoa, että ei kiitos, ei mua huvita enää olla kotona? 7kk vauvan isä sen sijaan voi aivan hyvin sanoa, ettei huvita jäädä perhevapaille. Ja huom, päiväkoteihin otetaan yleensä n. 10kk eteenpäin.
Arvovalintoja. Itse valitsin olla lapsen kanssa, halusin. ei se työelämä sieltä mihinkään karkaa. Lasten lapsuutta et saa takaisin. Nimim kolme lasta ihan itse hoitanut kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tilanne tämä, tuntuu irvokkaalta, että jotkut puhuvat että perheiden pitää itse saada päättää. Ja kuitenkin se päätös on aina sama: nainen kotiin. Siksi tarvitaan vaikka pakolla erilliset perhevapaat miehille.
Tällaisten juttujen takia meillä jäi lapsiluku yhteen. Olin kolme vuotta kotona ja en todellakaan olisi kyennyt menemään töihin samalla kun imetin tai ylipäätään kun lapsi oli pieni ja herätteli öisin. Olin hormonien ja väsymyksen takia mielialoiltani hyvin ailahteleva. Varsinkin silloin kun lopetin imetyksen alkoi masennus. Eli mitähän hyötyä siitäkin olisi ollut: Saikulla olisin kuitenkin joutunut olemaan.
Kaikilla ei ole myöskään siistiä sisätyötä. Omaan työhöni kuului ulkona oleminen pitkiäkin aikoja. En olisi päässyt missään vaiheessa pumppaamaan maitoa pois vaan olisin kastellut työpaidat ja saanut rintatulehduksen töissä. Lisäksi työhön kuului hallintaotteet asiakkaisiin jotka olivat väkivaltaisia.
Tuntuu, että näissä ajatellaan vain toimistotyöläisiä.
Miten on niin vaikeaa hyväksyä biologiset tosiasiat? Aina voi sönköttää että isä voi ruokkia lasta pullosta, mutta meille kyllä neuvolassa kerrottiin että imuote on erilainen nännistä ja pullosta, eli voi tulla ongelmia jos vaihtelee. Lapsi ei enää hyväksykään jompaa kumpaa. Valittiin siis rinnat ja se, ettei tarvitse tuttipulloja pestä.
Lisäksi joillain naisilla se maidontuotanto on luokkaa oma meijeri, eli sitä tulee suihkuamalla pitkään. Imetin reilun vuoden. Lopussakin omat työvuoroni olisivat olleet liian pitkiä ja hankalia.
Juuri näin. Tuntuu, että lapsettomat täällä vaativat kiivaasti, että äidin pitää vaikka väkisin palata töihin vaikka vauva olisi täysimetyksellä.
Ne on elämästä vieraantuneita kommentteja. Ei taatusti paranna naisten eikä lasten asemaa kiskoa vauva äidin rinnoilta. Kaikki äidit eivät tosiaan tee myöskään siistiä sisätyötä puhumattakaan etätyöstä.
Mediaani imetysaika on 6kk ja täysimetysaika vain 1,5kk. Suurin osa ei imetä enää esim. 7kk ikäistä lasta ollenkaan. On ihan eri tarina, jos äiti haluaa olla kotona, mutta jos äiti toivoo, että vapaat jaettaisiin tasan ja lapsen isälläkin sellainen suunnitelma oli, kunnes keksi, ettei vauvan kanssa kotona olekaan niin inspiroivaa ja päättikin, ettei sittenkään jää kotiin, jolloin lapsen äidin on käytännössä pakko pitää kaikki perhevapaat, niin asetelma on ihan eri.
Äiti haluaa olla kotona? Mitäs jos sovittais ettei ne saa jäädä kotiin vaikka haluaisivat. Eihän se nyt niin mene että toimitaan äidin mielihalujen mukaan ja jälkikäteen vääristellään kuka toivoi ja mitä.
No kyllä se perusperiaate nyt vaan näin on, että perheet saavat itse päättää. Käytännössä tämä usein on miehen päätös, että mies joko haluaa jäädä perhevapaille tai ei halua. Jos ei halua, niin naisen on sitten oltava kotona siihen asti, että muksun voi laittaa päiväkotiin.
Ikävää, jos sinun perheessä kumpikaan ei haluaisi olla perhevapaalla edes vauva-aikaa. Useimmat äidit haluavat olla vauvan kanssa ja varmasti monet isät.
En tiedä yhtäkään pikkuvauvaperhettä, joka riitelisi siksi, ettei kumpikaan halua olla kotona. Jos tällainen tilanne tosiaan on, säälin lasta jota kukaan ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei tähän mitään väitöstutkimusta olis tarvittu kun kaikki tämän tietää
No millä luulet että humanistit saatais valmistumaan?
Mitä tekemistähumanistien valmistumisella on väitöskirjan kanssa? Lähtökohtaisesti pitää olla valmis, ennenkuin aloittaa väitöskirjaa.
Kuinkahan yleistä on, että kumpikaan vanhemmista ei halua olla alle vuoden ikäisen kansaa vapaalla. Tuskin kovin yleinen, sillä Suomessa on melko harvinaista, että vauva aloittaa päivähoidon heti vanhempainvapaan jälkeen.
Useimpia vauvoja hoidetaan kotona vielä vanhempainvapaan jälkeenkin, mikä ei sovi yhteen sen narratiivin kanssa, että kotona lusitaan pakosta vain siihen saakka, kun vauvan voi tyrkätä päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tilanne tämä, tuntuu irvokkaalta, että jotkut puhuvat että perheiden pitää itse saada päättää. Ja kuitenkin se päätös on aina sama: nainen kotiin. Siksi tarvitaan vaikka pakolla erilliset perhevapaat miehille.
Tällaisten juttujen takia meillä jäi lapsiluku yhteen. Olin kolme vuotta kotona ja en todellakaan olisi kyennyt menemään töihin samalla kun imetin tai ylipäätään kun lapsi oli pieni ja herätteli öisin. Olin hormonien ja väsymyksen takia mielialoiltani hyvin ailahteleva. Varsinkin silloin kun lopetin imetyksen alkoi masennus. Eli mitähän hyötyä siitäkin olisi ollut: Saikulla olisin kuitenkin joutunut olemaan.
Kaikilla ei ole myöskään siistiä sisätyötä. Omaan työhöni kuului ulkona oleminen pitkiäkin aikoja. En olisi päässyt missään vaiheessa pumppaamaan maitoa pois vaan olisin kastellut työpaidat ja saanut rintatulehduksen töissä. Lisäksi työhön kuului hallintaotteet asiakkaisiin jotka olivat väkivaltaisia.
Tuntuu, että näissä ajatellaan vain toimistotyöläisiä.
Miten on niin vaikeaa hyväksyä biologiset tosiasiat? Aina voi sönköttää että isä voi ruokkia lasta pullosta, mutta meille kyllä neuvolassa kerrottiin että imuote on erilainen nännistä ja pullosta, eli voi tulla ongelmia jos vaihtelee. Lapsi ei enää hyväksykään jompaa kumpaa. Valittiin siis rinnat ja se, ettei tarvitse tuttipulloja pestä.
Lisäksi joillain naisilla se maidontuotanto on luokkaa oma meijeri, eli sitä tulee suihkuamalla pitkään. Imetin reilun vuoden. Lopussakin omat työvuoroni olisivat olleet liian pitkiä ja hankalia.
Juuri näin. Tuntuu, että lapsettomat täällä vaativat kiivaasti, että äidin pitää vaikka väkisin palata töihin vaikka vauva olisi täysimetyksellä.
Ne on elämästä vieraantuneita kommentteja. Ei taatusti paranna naisten eikä lasten asemaa kiskoa vauva äidin rinnoilta. Kaikki äidit eivät tosiaan tee myöskään siistiä sisätyötä puhumattakaan etätyöstä.
Mediaani imetysaika on 6kk ja täysimetysaika vain 1,5kk. Suurin osa ei imetä enää esim. 7kk ikäistä lasta ollenkaan. On ihan eri tarina, jos äiti haluaa olla kotona, mutta jos äiti toivoo, että vapaat jaettaisiin tasan ja lapsen isälläkin sellainen suunnitelma oli, kunnes keksi, ettei vauvan kanssa kotona olekaan niin inspiroivaa ja päättikin, ettei sittenkään jää kotiin, jolloin lapsen äidin on käytännössä pakko pitää kaikki perhevapaat, niin asetelma on ihan eri.
Äiti haluaa olla kotona? Mitäs jos sovittais ettei ne saa jäädä kotiin vaikka haluaisivat. Eihän se nyt niin mene että toimitaan äidin mielihalujen mukaan ja jälkikäteen vääristellään kuka toivoi ja mitä.
No kyllä se perusperiaate nyt vaan näin on, että perheet saavat itse päättää. Käytännössä tämä usein on miehen päätös, että mies joko haluaa jäädä perhevapaille tai ei halua. Jos ei halua, niin naisen on sitten oltava kotona siihen asti, että muksun voi laittaa päiväkotiin.
Mistä tiedät että se on miehen päätös? Onko tilastoja? Mikä on usein? Onko 4/10 usein vai vaaditaanko 8/10 ?
Mieti nyt ihan käytännössä. Voisko sen 7kk vauvan äiti vaan sanoa, että ei kiitos, ei mua huvita enää olla kotona? 7kk vauvan isä sen sijaan voi aivan hyvin sanoa, ettei huvita jäädä perhevapaille. Ja huom, päiväkoteihin otetaan yleensä n. 10kk eteenpäin.
Entä voiko äiti sanoa että minä pidän kaikki vapaat, sinä pidät pakollisen minimin?
Olipas huonosti kirjoitettu artikkeli. Neuvotteluvara siitä, kumpi käyttää perhevapaat, on totta kai aika olematon, jos lapsen isä on perheen ainoa varma tulonsaaja.
Jos ainoa luotettava tulonsaaja on lapsen äiti, hänellä on kuitenkin myös synnytys ja imetys harteillaan, jolloin äiti jää yleensä kotiin joksikin aikaa jo sen takia. Isällä ei ole mitään tällaista pakollista syytä jäädä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Kaivoin sitten tuon väitöskirjan netistä. Heti johdannossa kerrotaan, että siihen on valittu nimenomaan äitejä "työelämän laitamilta", jotka ei edusta perinteistä palkkatyötä.
Kuitenkin tutkimuksesta on uutisoitu kuin sen tulokset olisi yleistettävissä kaikkiin äiteihin. Tutkimukseen ei siis ole haastateltu lainkaan ns. perinteisissä työsuhteissa olevia äitejä.
Onko mikään uutinen, että tällaisissa perheissä vakaamman tulonsaajan ura menee edelle?
Aina potäis perehtyä itse tutkimukseen. Lehdissä joko ei ole tutkimusten ymmärtäjiä, tai luulen pikemmin, et tarkoituksenhakuisesti uutisoidaan vääristellen. Eihän niistä uutisista kukaan muuten innostu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tilanne tämä, tuntuu irvokkaalta, että jotkut puhuvat että perheiden pitää itse saada päättää. Ja kuitenkin se päätös on aina sama: nainen kotiin. Siksi tarvitaan vaikka pakolla erilliset perhevapaat miehille.
Tällaisten juttujen takia meillä jäi lapsiluku yhteen. Olin kolme vuotta kotona ja en todellakaan olisi kyennyt menemään töihin samalla kun imetin tai ylipäätään kun lapsi oli pieni ja herätteli öisin. Olin hormonien ja väsymyksen takia mielialoiltani hyvin ailahteleva. Varsinkin silloin kun lopetin imetyksen alkoi masennus. Eli mitähän hyötyä siitäkin olisi ollut: Saikulla olisin kuitenkin joutunut olemaan.
Kaikilla ei ole myöskään siistiä sisätyötä. Omaan työhöni kuului ulkona oleminen pitkiäkin aikoja. En olisi päässyt missään vaiheessa pumppaamaan maitoa pois vaan olisin kastellut työpaidat ja saanut rintatulehduksen töissä. Lisäksi työhön kuului hallintaotteet asiakkaisiin jotka olivat väkivaltaisia.
Tuntuu, että näissä ajatellaan vain toimistotyöläisiä.
Miten on niin vaikeaa hyväksyä biologiset tosiasiat? Aina voi sönköttää että isä voi ruokkia lasta pullosta, mutta meille kyllä neuvolassa kerrottiin että imuote on erilainen nännistä ja pullosta, eli voi tulla ongelmia jos vaihtelee. Lapsi ei enää hyväksykään jompaa kumpaa. Valittiin siis rinnat ja se, ettei tarvitse tuttipulloja pestä.
Lisäksi joillain naisilla se maidontuotanto on luokkaa oma meijeri, eli sitä tulee suihkuamalla pitkään. Imetin reilun vuoden. Lopussakin omat työvuoroni olisivat olleet liian pitkiä ja hankalia.
Juuri näin. Tuntuu, että lapsettomat täällä vaativat kiivaasti, että äidin pitää vaikka väkisin palata töihin vaikka vauva olisi täysimetyksellä.
Ne on elämästä vieraantuneita kommentteja. Ei taatusti paranna naisten eikä lasten asemaa kiskoa vauva äidin rinnoilta. Kaikki äidit eivät tosiaan tee myöskään siistiä sisätyötä puhumattakaan etätyöstä.
Mediaani imetysaika on 6kk ja täysimetysaika vain 1,5kk. Suurin osa ei imetä enää esim. 7kk ikäistä lasta ollenkaan. On ihan eri tarina, jos äiti haluaa olla kotona, mutta jos äiti toivoo, että vapaat jaettaisiin tasan ja lapsen isälläkin sellainen suunnitelma oli, kunnes keksi, ettei vauvan kanssa kotona olekaan niin inspiroivaa ja päättikin, ettei sittenkään jää kotiin, jolloin lapsen äidin on käytännössä pakko pitää kaikki perhevapaat, niin asetelma on ihan eri.
Se, että Suomessa on Pohjoismaiden alhaisimmat imetysluvut, ei korjaudu sillä että estetään imettäviä äitejä imettämästä.
Miten esimerkiksi Ruotsissa onnistuu se, että äitejä ei tuupita alle vuoden ikäisen vauvan luota mihinkään? Suomalaisille toitotetaan jatkuvasti, että pitää ottaa Ruotsista mallia tasa-arvoisessa vanhemmuudessa. Ruotsissa kuitenkin äidit ovat sen ensimmäisen vuoden useimmiten vapaalla. Ehkä siellä feministitkin tunnustavat äitiyden ja imetyksen arvon toisin kuin täällä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksessa nousi esiin, että äidit joustavat omasta ajastaan ja omista urasuunnitelmistaan, mikäli varhaiskasvatusjärjestelmä ei pysty vastaamaan epätyypillisten työaikojen ja -paikkojen perheiden tarpeisiin, Rokkonen kertoo.
Uudenlaisia paikkoja sukupuolijärjestyksen murtamiseen ja itsensä toteuttamiseen
Työelämän muuttuessa osalle ei ole tarjolla koulutusta vastaavaa työtä, osa puolestaan uupuu liiallisen työmäärän alle. Äitiys antaa tutkimuksen perusteella mahdollisuuden pysähtyä elämänkaaressa ja pohtia, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa sekä antaako nykyinen työ kaivattuja haasteita ja turvatun toimeentulon. Pienten lasten äidit punnitsevat myös työn ekologisia ja inhimillisiä arvoja.
Rajoiltaan hauraammaksi muuttuvat työt koskettavat erityisesti kotoa käsin työskenteleviä äitejä, jotka taiteilevat konkreettisesti työn ja äitiyden asettamien yhtäaikaisten odotusten välillä.
Lue: etsitään muutama puuhastelija jotka eivät ole edes kunnolla työelämässä, ja syytetään miehiä siitä ettei niiden ukot jää kotiin hoitamaan lapsia...
Luuletko, ettei haukuttavaa muuten ole, et pitää ihan väikkäri tehdä, ihan vaan, et päästäis haukkumaan?
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu kun perhebarometrissa erityisesti naiset vastustivat iseille korvamerkittyjä lisäkuukausia ja halusivat sen sijaan "perheen saavan itse päättää".
Tässä nyt vähän haiskahtaa se, että halutaan jäädä kotiin mutta siitä on sitten mukavaa uhriutua.
Mitä helvataa on tää teidän jankuttama uhriutuminen? Saako siitä rahaa?
Viimeaikoina suurimmat uhriutujat löytyy täältä, miehet ruikuttaa kuin ikinä ennen. Ku naiset byhyy ja feministit byhöö...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu kun perhebarometrissa erityisesti naiset vastustivat iseille korvamerkittyjä lisäkuukausia ja halusivat sen sijaan "perheen saavan itse päättää".
Tässä nyt vähän haiskahtaa se, että halutaan jäädä kotiin mutta siitä on sitten mukavaa uhriutua.
Mitä helvataa on tää teidän jankuttama uhriutuminen? Saako siitä rahaa?
Viimeaikoina suurimmat uhriutujat löytyy täältä, miehet ruikuttaa kuin ikinä ennen. Ku naiset byhyy ja feministit byhöö...
Me ei sentään tehdä väikkäriä aiheesta, ja laiteta lehdistöä tekemään valheellista artikkelia teikäläisistä.
Naiset ei ymmärrä että perhe on yhteinen projekti. Työelämä ja pienlapsivaihe on olosuhteiltaan pahimmillaan kylmää kyytiä. Feminismi opettaa surutta panemaan kaiken ikävän miehen harteille ja ottamaan avioeron. Perheen selviytyminen kovissa oloissa vaatisi sitoutumista yhteiseen rojektiin....naiset ei osaa pysty tähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tilanne tämä, tuntuu irvokkaalta, että jotkut puhuvat että perheiden pitää itse saada päättää. Ja kuitenkin se päätös on aina sama: nainen kotiin. Siksi tarvitaan vaikka pakolla erilliset perhevapaat miehille.
Tällaisten juttujen takia meillä jäi lapsiluku yhteen. Olin kolme vuotta kotona ja en todellakaan olisi kyennyt menemään töihin samalla kun imetin tai ylipäätään kun lapsi oli pieni ja herätteli öisin. Olin hormonien ja väsymyksen takia mielialoiltani hyvin ailahteleva. Varsinkin silloin kun lopetin imetyksen alkoi masennus. Eli mitähän hyötyä siitäkin olisi ollut: Saikulla olisin kuitenkin joutunut olemaan.
Kaikilla ei ole myöskään siistiä sisätyötä. Omaan työhöni kuului ulkona oleminen pitkiäkin aikoja. En olisi päässyt missään vaiheessa pumppaamaan maitoa pois vaan olisin kastellut työpaidat ja saanut rintatulehduksen töissä. Lisäksi työhön kuului hallintaotteet asiakkaisiin jotka olivat väkivaltaisia.
Tuntuu, että näissä ajatellaan vain toimistotyöläisiä.
Miten on niin vaikeaa hyväksyä biologiset tosiasiat? Aina voi sönköttää että isä voi ruokkia lasta pullosta, mutta meille kyllä neuvolassa kerrottiin että imuote on erilainen nännistä ja pullosta, eli voi tulla ongelmia jos vaihtelee. Lapsi ei enää hyväksykään jompaa kumpaa. Valittiin siis rinnat ja se, ettei tarvitse tuttipulloja pestä.
Lisäksi joillain naisilla se maidontuotanto on luokkaa oma meijeri, eli sitä tulee suihkuamalla pitkään. Imetin reilun vuoden. Lopussakin omat työvuoroni olisivat olleet liian pitkiä ja hankalia.
Juuri näin. Tuntuu, että lapsettomat täällä vaativat kiivaasti, että äidin pitää vaikka väkisin palata töihin vaikka vauva olisi täysimetyksellä.
Ne on elämästä vieraantuneita kommentteja. Ei taatusti paranna naisten eikä lasten asemaa kiskoa vauva äidin rinnoilta. Kaikki äidit eivät tosiaan tee myöskään siistiä sisätyötä puhumattakaan etätyöstä.
Mediaani imetysaika on 6kk ja täysimetysaika vain 1,5kk. Suurin osa ei imetä enää esim. 7kk ikäistä lasta ollenkaan. On ihan eri tarina, jos äiti haluaa olla kotona, mutta jos äiti toivoo, että vapaat jaettaisiin tasan ja lapsen isälläkin sellainen suunnitelma oli, kunnes keksi, ettei vauvan kanssa kotona olekaan niin inspiroivaa ja päättikin, ettei sittenkään jää kotiin, jolloin lapsen äidin on käytännössä pakko pitää kaikki perhevapaat, niin asetelma on ihan eri.
Äiti haluaa olla kotona? Mitäs jos sovittais ettei ne saa jäädä kotiin vaikka haluaisivat. Eihän se nyt niin mene että toimitaan äidin mielihalujen mukaan ja jälkikäteen vääristellään kuka toivoi ja mitä.
Eihän kukaan estä äitiä olemasta kotona vaikka koko loppuikäänsä! Siitä ei vaan enää makseta.
Minun puolestani itse kukin saa tehdä miten tahtoo. Niin minäkin tein. Lähdin töihin, kun lapsi oli 8 kk, jotta ehdin hankkia tuloja seuraavaa äitiyspäivärahaa varten. Isä olikin sen jälkeen poissa valtion virasta monta vuotta.
Isi kirjoitti:
Naiset ei ymmärrä että perhe on yhteinen projekti. Työelämä ja pienlapsivaihe on olosuhteiltaan pahimmillaan kylmää kyytiä. Feminismi opettaa surutta panemaan kaiken ikävän miehen harteille ja ottamaan avioeron. Perheen selviytyminen kovissa oloissa vaatisi sitoutumista yhteiseen rojektiin....naiset ei osaa pysty tähän.
Jos pikkulapsivaihe on helpompaa yksin ilman miestä, niin kyllä se on mies, joka ei siihen projektiin osallistunut. Päinvastoin, lisäsi taakkaa mm. valittamalla.
Eikä todellakaan voi mennä minkään sellaisen taakse, että mies elättäisi perhettä tms. Minulla (naisella) tuli pitkä lovi säästöihin perhevapaiden aikana, vaikka toki laskin kulutusta normaalista huomattavasti. Mies tienasi ja säästi normaalisti. Eron jälkeen minä tienaan miestä enemmän, vaikka hoidan lapsiarjen yksin ja mies vain joka toisen viikonlopun.
Vierailija kirjoitti:
Olen joutunut. Tosin tämä johtuu lähinnä siitä että jouduttiin muuttamaan sinne missä miehen työ oli. Täällä taas ei oo töitä mulle. Toki jos oltais jääty vanhalle paikalle elintasomme olis todella huono mun pienellä paska palkalla tai työttömyyskorvauksella eikä mulla oo mitään etenemis mahdollisuuksia omalla alallani. Joten loppujenlopuksi hyvä näin. Ei meillä mies vois jäädä kotiin perhe vapaille koska sillon meillä jäis laskut, talolainat ja ruuat saamatta.
Toivottavasti olet miettinyt miten pärjäisit mahdollisen eron varalta
Parasta olisi että naiset pakotettaisiin töihin jo muutaman viikon, korkeintaan yhden kuukauden jälkeen.