Yle: Väitöstutkimus: Äidit tinkivät urahaaveistaan – perheen sisällä yllättävän vähän neuvotteluvaraa työssäkäynnistä

Naiset haluaa sluibata vaan, ja syytellä siitä muita. Työ ei oikein tunnu naisille maistuva. ei kotityöt eikä rehelliset työt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten suurempi hoivavietti ja miesten suurempi työntekovietti on ihan kulttuurin ja kasvatuksen tulos. On totta, että nainen kokee vauvan odotuksen, synnytyksen ja imetyksen kautta lapsen tulon konkreettisemmin kuin mies ja hormonitkin vaikuttaa, mutta tutkimusten mukaan myös miehen hormonitoiminta muuttuu jos hän on tiiviisti mukana odotuksessa ja vauvan hoidossa, joten miehillekin tulee "hoivavietti" jos antaa sen tapahtua.

Ei ole kasvatuksen tulos. Eikä varsinkaan kulttuurin. Vai voitko nimetä kulttuurin, jossa isät hoitaisivat vauvoja enemmän kuin äidit? Sellaista ei ole. Metsästäjä-keräilijäkulttuureissa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että sylilasta kantaa puolet ajasta oma äiti, 10–30 % vanhempi sisarus, isoäiti noin 10 % ja muut sukulaiset 15–20 %. Sylilapsen isä ja veli kantavat lasta keskimäärin 1–5 % ajasta (Rotkirch 2015).

Taustalla on pitkä nisäkäslajien evoluution tuottama muokkaus. Ihminen on toki joustava ja on totta, että esim. pienen lapsen kanssa paljon aikaa lähikontaktissa viettävän miehen testosteronitaso laskee, mikä lisää hoivaavuutta ja vähentää kilpailullisuutta työelämässä, mutta sellaista kasvatusmetodia tai kulttuuritekijää ei ole, joka poistaisi sukupuolten väliset erot niin, ettei niillä olisi merkitystä.

Ihmiset ovat lopulta kuitenkin yksilöitä, ja siksi on tärkeää, että yhteiskunta mahdollistaa perheille erilaiset ratkaisut sen mukaan, mikä perheelle sopii. Jollekin isälle vauvan hoivaaminen sopii paremmin kuin äidille ja toisessa perheessä vanhemmat voivat olla siinä yhtä hyviä, mutta se, että enemmistö perheistä valitsee perinteisen ratkaisun, ei ole yleinen tasa-arvo-ongelma. Mikä tahansa vastuunjakomalli voi olla ongelma, jos osapuolet itse kokevat sen epäreiluksi ja itselleen sopimattomaksi, mutta siinä tapauksessa kannattaa keskittyä muuttamaan niitä oman perheen käytäntöjä, eikä vaatia poliittisia ratkaisuja, jotka pakottavat muut ihmiset tekemään ratkaisuja, joita he eivät halua.

Yhteiskunta voi kuitenkin lisätä tasa-arvoa sillä, että isiä kannustetaan pitämään vapaat kiintiöimällä ne. Jos se ei ole perheelle mieluinen vaihtoehto, niin äidin kotiin jäämisen voi rahoittaa ihan itse.

Millä tavalla tasa-arvo lisääntyy, jos äiti joutuu hoitamaan lasta kotona ilman rahaa? Kun pientä vauvaa ei oteta päivähoitoonkaan. Vai perustetaanko päiväkoteihin vauvoille seimiä 70-luvun malliin niille perheille, joissa isä ei pidä perhevapaakiintiötään?

Suurituloisetkin suomalaiset ovat oikeasti köyhiä. Verotus pitää siitä huolen. Harvalla miehellä on oikeasti varaa pitää kotirouvaa. Siksi työhön menosta ei tingitä. Ei edes ns. isotuloisen suomalaisen miehen palkalla naista ja lapsia elätetä kovin kaksisella elintasolla. Asunto voi olla ok, mutta Suomessa nyt tunnetusti kaikki on kallista. Juttu on kokonaan toinen esim. yhdysvalloissa. Siellä kouluttu voi oikeasti tienata ihan karseasti koko perheelle.

Mä en edes halunnut lapsia, mies ylipuhui.

Olin työtön niin loogista että olin kotona, pää kyllä levisi monta kertaa.

Kun menin töihin tienasin jokunen vuosi myöhemmin enemmän kun mies ja nyt se on vuorostaan työtön, joten jos iltatähden erehtyis tekemään niin mies kyllä jäisi kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

voi huoh sentään. Voimaantukaa lisää vaan. Naisen tehtävä on jäädä kotiin hoitamaan lapsia ja näin on aina ollut. Kaikki nykyiset ongelmat johtuu siitä, että laitokset kasvattaa lapset.

Missä sellainen "naisen tehtävä" on määrätty? Ja millä ehdoilla?

Vain äiti on nainen. Onko äidillä muuta tehtävää? Sori nyt vaan, mutta tytöillä ei ole oikeastaan yhtään mitään käyttöä. Pojat voivat tehdä kaikki mitä tytötkin mutta paremmin.

Ehkä, mutta eipä niitä kyvykkäitä poikia joka hommaan riitä. Tosiasia on, että työnantajan kannalta hieman keskivertoa paremmin suoriutuva tyttö on parempi valinta, kuin keskivertoa huonommin suoriutuva poika.

Tällaista nai*svihaista jäätävän alentavaa yleistämistä kuuntelette miehiltä, ja vieläpä annatte heille palkintona sukunimivallan? Tässä taas kiitos!

Hieman eri sävy asepalveluskeskustelussa. Miksi naisia ollaan pakottamassa armeijaan mutta miehiä ei pakoteta hoitovapaalle tai nimenvaihtoon? Huh miten kaksinaamaisia, naisvihaisia ja itsekkäitä miehet ovat. Koko ajan yleistämässä.

Miten te oikeasti jaksatte näitä? :D Jos miehet on kerta niin inhimillisiä, haluan selityksen sille miksi joka kolmas nainen kokee parisuhdenväkivaltaa Suomessa ;) On siinä ukon kiitos taas teille! Lisäksi mies saa nimensä aina lapsille ja akallekin, ja silti ei ota mitään vastuuta perheestä. :D

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei pysty oman miehensä kanssa neuvottelemaan ja sopimaan kummallekin sopivasta järjestelystä, tuskin työelämä hänessä kovinkaan kummoista naisjohtajaa menettää.

Kouluttautumalla hyväpalkkaiselle alalle, tiebaamalka hyvin ja valitsemalka oikeanlaisen miehen nainen pystyy valkan hyvin luomaan uraa. Itsestä se on kiinni, ei yhteiskunnasta.

T. Ylilääkäriäiti, joka jakoi miehensä kanssa hoitovapaan 1:1

Ei vaan mies on täysin epäluotettava työelämään sopimaton.

Sinä et ole äiti etkä lääkäri vaan sovi nistimies. Kukaan sivistynyt nainen ei dissaa toisia naisia.

Miksi tämä on ongelma? Miksi naisen työssäkäynti on arvokkaampaa kuin hänen vapautensa töistä olla lasten kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Moni nainen ihan mielellään uhraa uransa, jos vaan saa lapsia. Miehen tehtävä on olla provider, miehelle voi olla henkisesti vaikeaa jäädä kotiin jumiin.

Minulla on ura eikä lapsia, voisin antaa uran pois, jos tilalle tulisi lapset, mutta ei sitä enää voi muuttaa.

No eikä uhraa. Ja kyllä se kotona jumissa oleminen on nimenomaan naiselle raskasta kaikin tavoin.

Mies yksinkertaisempana sopisi paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä on ongelma? Miksi naisen työssäkäynti on arvokkaampaa kuin hänen vapautensa töistä olla lasten kanssa?

Vain töissäoleminen on vapaus niin naiselle kuin miehellekin. Ei naisten tarvitse hoitaa lapsia, sen voi tehdä miehet.

Olen joutunut tinkimään urasta ihan työnantajien takia. Kilpailua voi olla mutta työnantajat voivat kerta toisensa jälkeen valita nuoremman tai uudemman. 

Ehkä etenkin työnantajanainen kokee luontevaksi, että itse esim. 50-vuotiaana pomottaa n. 30-vuotiaita. Tai tietyn oloisia ja näköisiä.

Vierailija kirjoitti:

Kun tilanne tämä, tuntuu irvokkaalta, että jotkut puhuvat että perheiden pitää itse saada päättää. Ja kuitenkin se päätös on aina sama: nainen kotiin. Siksi tarvitaan vaikka pakolla erilliset perhevapaat miehille.

Tämä kannustaisikin miehiä hankkimaan lapsia naisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä on ongelma? Miksi naisen työssäkäynti on arvokkaampaa kuin hänen vapautensa töistä olla lasten kanssa?

Vain töissäoleminen on vapaus niin naiselle kuin miehellekin. Ei naisten tarvitse hoitaa lapsia, sen voi tehdä miehet.

Naiset voivat olla synnyttämättä, aivan kuten miehetkin.

Vierailija kirjoitti:

Näin feministisenä aikana on varmaan epäsuosittua sanoa, että naisen on yleensä luonnollisempaa jäädä hoitamaan lapsia:

- naisille syntyy helpommin side vauvaan odotusaikana esim. hormonien vaikutuksesta ja siitä että on kantanut ja synnyttänyt lapsen

- naiset ovat luonnostaan enemmän turvallisuushakuisia ja miehet riskinottajia; kumpi piirre sopii pienen lapsen kanssa paremmin?

- miehille on tyypillisempää keskittyä töihin kaiken muun elämän kustannuksella

- naiset ovat keskimäärin sosiaalisempia kuin miehet ja lasten kanssa tarvitaan sosiaalisia taitoja

- naisilla on yleensä suurempi hoivavietti luonnostaan

Tosin nykyajan feministisessä yhteiskunnassa ei haluta tunnustaa tällaisia eroja, vaan rummutetaan kaikkia eroavaisuuksia pienemmiksi, vaikka lain pakottamana jos ihmiset eivät muuten halua.

Naisilla ei ole hoivaviettiä.

Naiset ovat viisaus, äly, järki, tietämys, taito ja osaaminen. Näitä ei voi jättää hyödyntämättä työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä on ongelma? Miksi naisen työssäkäynti on arvokkaampaa kuin hänen vapautensa töistä olla lasten kanssa?

Vain töissäoleminen on vapaus niin naiselle kuin miehellekin. Ei naisten tarvitse hoitaa lapsia, sen voi tehdä miehet.

Kyseessä on perhevapaa, vanhempainvapaa. Vapaus olla poissa töistä lasten kanssa. Näin konservatiivin mielestä sinä olet jopa epäinhimillinen.

Vierailija kirjoitti:

Minun kokemus naisten urahaaveista on että pitäisi saada olla kotona ja kuitenkin samaan aikaan edetä uralla ja palkka juoksee. Jos tämä on sitä niin sanottua sortoa niin naisten pitäisi oikeasti havahtua oikeaan elämään. Minulta ainakin loppuu empatia siinä kohtaa kun tutut naiset itkee että palkka on niin huono ja sitten selviää että tekevät osa-aikatyötä ja itse tuntipalkkakorvaus on aivan kohdillaan. Pitäisi vain työtätekemättömät tunnit kuitenkin työelämän heille maksaa. Miksi? Tuskin miehillekään mitään isirahaa maksetaan poissaoleskelusta yhtään sen enempää kuin kellekään muulle.

Miehet haluaa maata kotona mutta tilit pitäisi täyttyä rahasta. Naiset opiskelevat, ovat töissä, menevät elämässä eteenpäin, elättävät itsensä ja perheensä, ovat jalat maassa realisteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin feministisenä aikana on varmaan epäsuosittua sanoa, että naisen on yleensä luonnollisempaa jäädä hoitamaan lapsia:

- naisille syntyy helpommin side vauvaan odotusaikana esim. hormonien vaikutuksesta ja siitä että on kantanut ja synnyttänyt lapsen

- naiset ovat luonnostaan enemmän turvallisuushakuisia ja miehet riskinottajia; kumpi piirre sopii pienen lapsen kanssa paremmin?

- miehille on tyypillisempää keskittyä töihin kaiken muun elämän kustannuksella

- naiset ovat keskimäärin sosiaalisempia kuin miehet ja lasten kanssa tarvitaan sosiaalisia taitoja

- naisilla on yleensä suurempi hoivavietti luonnostaan

Tosin nykyajan feministisessä yhteiskunnassa ei haluta tunnustaa tällaisia eroja, vaan rummutetaan kaikkia eroavaisuuksia pienemmiksi, vaikka lain pakottamana jos ihmiset eivät muuten halua.

Naisilla ei ole hoivaviettiä.

Naiset ovat viisaus, äly, järki, tietämys, taito ja osaaminen. Näitä ei voi jättää hyödyntämättä työelämässä.

Kyllä, juuri nuo piirteet korostuvat naisvaltaisilla aloilla missä ei ole koskaan mitään kitkaa ja vuosikymmeniä kestäviä riitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun kokemus naisten urahaaveista on että pitäisi saada olla kotona ja kuitenkin samaan aikaan edetä uralla ja palkka juoksee. Jos tämä on sitä niin sanottua sortoa niin naisten pitäisi oikeasti havahtua oikeaan elämään. Minulta ainakin loppuu empatia siinä kohtaa kun tutut naiset itkee että palkka on niin huono ja sitten selviää että tekevät osa-aikatyötä ja itse tuntipalkkakorvaus on aivan kohdillaan. Pitäisi vain työtätekemättömät tunnit kuitenkin työelämän heille maksaa. Miksi? Tuskin miehillekään mitään isirahaa maksetaan poissaoleskelusta yhtään sen enempää kuin kellekään muulle.

Miehet haluaa maata kotona mutta tilit pitäisi täyttyä rahasta. Naiset opiskelevat, ovat töissä, menevät elämässä eteenpäin, elättävät itsensä ja perheensä, ovat jalat maassa realisteja.

51% parisuhteista on sellaisia joissa mies tienaa merkittävästi enemmän kuin nainen. Tämä siis jo ennen lapsia. Vain 29% on edes jokseenkin tasa-arvoisia ja vain 20% on sellaisia joissa nainen tienaa miestä enemmän.

Miksi näin jos kerrn elätätte perheenne? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä on ongelma? Miksi naisen työssäkäynti on arvokkaampaa kuin hänen vapautensa töistä olla lasten kanssa?

Vain töissäoleminen on vapaus niin naiselle kuin miehellekin. Ei naisten tarvitse hoitaa lapsia, sen voi tehdä miehet.

Kyseessä on perhevapaa, vanhempainvapaa. Vapaus olla poissa töistä lasten kanssa. Näin konservatiivin mielestä sinä olet jopa epäinhimillinen.

Se ei ole mikään vapaa samaten kuin äitiysloma ei ole mikään loma vaan todella kovaa työtä. Siksi miehet niitä hyljeksii ja pakoilee kun ovat laiskoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei pysty oman miehensä kanssa neuvottelemaan ja sopimaan kummallekin sopivasta järjestelystä, tuskin työelämä hänessä kovinkaan kummoista naisjohtajaa menettää.

Kouluttautumalla hyväpalkkaiselle alalle, tiebaamalka hyvin ja valitsemalka oikeanlaisen miehen nainen pystyy valkan hyvin luomaan uraa. Itsestä se on kiinni, ei yhteiskunnasta.

T. Ylilääkäriäiti, joka jakoi miehensä kanssa hoitovapaan 1:1

Ei vaan mies on täysin epäluotettava työelämään sopimaton.

Sinä et ole äiti etkä lääkäri vaan sovi nistimies. Kukaan sivistynyt nainen ei dissaa toisia naisia.

Totta en olenikinä kuullut että kukaan nainen dissaisi toista naista.

Meillä työnantaja maksaa kuuden kuukauden palkan vanhempainvapaalla olevalle vanhemmalle. Itse aion sen kuusi kuukautta olla vapaalla ja sen jälkeen palaan töihin. Mies saa pitää omat vapaansa sen jälkeen ja sitten lapsi päivähoitoon tai vaihtoehtoisesti perustamme jonkinlaisen hoitoringin, jotta ei joudu liian isoon ryhmään liian pienenä. N27