Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Yle: Väitöstutkimus: Äidit tinkivät urahaaveistaan – perheen sisällä yllättävän vähän neuvotteluvaraa työssäkäynnistä
https://yle.fi/uutiset/3-11668087
Oletko sinä joutunut tinkimään urahaaveistasi tai jopa urastasi perheesi takia? Onko se tasa-arvo oikeasti levinnyt perheiden sisälle, niin että mies jäisi hoitamaan lapsia, jotta vaimon ura etenisi?
Kommentit (1316)
Vierailija kirjoitti:
Jouduin uhraamaan. Mies halusi lapsen ja kun siitä puhuttiin lupasi ja vannoi, että hän kyllä jää koti-isäksi ja mä saan mennä takaisin töihin heti, kun haluan. Kunhan vaan antaisin hänelle lapsen, koska hän ei muuta halua kuin olla isä. Paskat. Kun lapsi syntyi miehen mieli muuttui. Olikin äidin tehtävä olla kotona ja hoitaa lasta ja hänen elättää perhe, koska se on miehen tehtävä perheen päänä ja miehenä.
Töiden jälkeen ei sitten jaksanut enää hoitaa lastakaan. Itse en oikeastaan edes halunnut koko lasta, taivuin miehen mieliksi. 7kk olin kotona ja päätin itse, että lapsi menee hoitoon. Löysin yhden pph:n, joka otti pieniäkin ja lapsi meni 8kk iässä hoitoon. Mies inisi, mutta ei suostunut jäämään kotiin. Lopulta meille tuli ero ja minä lähdin ja tein miehestä pääasiallisen huoltsjan. Siitäkin hän inisi, että ku haittaa töitä olla lähivanhempi. Mä otan lapsen joka toinen viikonloppu pe-su ja maksan elarit.
Koitko tuolloin paremmaksi ratkaisuksi tehdä miehelle lapsi vastentahtoisesti kuin päättää suhde? Vai onko tämä katumus tullut vasta jälkikäteen suhteen mentyä metsään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No itsehän te miehenne valitsette?
Minulla esim. molemmat isoäidit olleet uranaisia ja isoisät huolehtineet selkeästi enemmän kodista ja lapsista.
Isoisät on isoäitejä useamman vuoden nuorempia, vähän vähemmän koulutettuja ja pienempituloisia.
Tämä siis tietysti jo vuosikymmeniä sitten.Se, että suurinosa naisista ei ole esim. heidän luonteisiaan ja haluaa olla parisuhteessa piian asemassa johonkin itseään vähän vanhempaan ja vahvempiluontoiseen mieheen jonka kanssa on ”turvallinen olo”, on ihan niiden naisten asia.
Kaikkea ei voi saada ja tasa-arvoa turha vinkua, kun pariutumisessa ei kuitenkaan haluta tehdä muutoksia vaan etsitään edelleen sitä vähän vanhempaa, ”kokeneempaa”, parempituloista ja ”turvallista” miestä.
Tottakai se parisuhteen dynamiikka sitten on mitä on, kun lähtökohdat on nuo!Miten olisi vaikka vastuu valinnoista?
Ihan uteliaisuudesta, millaiset hyväpalkkaiset urat isoäitisi ovat vuosikymmeniä sitten tehneet? Millä aloilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itsehän te miehenne valitsette?
Minulla esim. molemmat isoäidit olleet uranaisia ja isoisät huolehtineet selkeästi enemmän kodista ja lapsista.
Isoisät on isoäitejä useamman vuoden nuorempia, vähän vähemmän koulutettuja ja pienempituloisia.
Tämä siis tietysti jo vuosikymmeniä sitten.Se, että suurinosa naisista ei ole esim. heidän luonteisiaan ja haluaa olla parisuhteessa piian asemassa johonkin itseään vähän vanhempaan ja vahvempiluontoiseen mieheen jonka kanssa on ”turvallinen olo”, on ihan niiden naisten asia.
Kaikkea ei voi saada ja tasa-arvoa turha vinkua, kun pariutumisessa ei kuitenkaan haluta tehdä muutoksia vaan etsitään edelleen sitä vähän vanhempaa, ”kokeneempaa”, parempituloista ja ”turvallista” miestä.
Tottakai se parisuhteen dynamiikka sitten on mitä on, kun lähtökohdat on nuo!Miten olisi vaikka vastuu valinnoista?
Ihan uteliaisuudesta, millaiset hyväpalkkaiset urat isoäitisi ovat vuosikymmeniä sitten tehneet? Millä aloilla?
Lääkäri ja ekonomi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itsehän te miehenne valitsette?
Minulla esim. molemmat isoäidit olleet uranaisia ja isoisät huolehtineet selkeästi enemmän kodista ja lapsista.
Isoisät on isoäitejä useamman vuoden nuorempia, vähän vähemmän koulutettuja ja pienempituloisia.
Tämä siis tietysti jo vuosikymmeniä sitten.Se, että suurinosa naisista ei ole esim. heidän luonteisiaan ja haluaa olla parisuhteessa piian asemassa johonkin itseään vähän vanhempaan ja vahvempiluontoiseen mieheen jonka kanssa on ”turvallinen olo”, on ihan niiden naisten asia.
Kaikkea ei voi saada ja tasa-arvoa turha vinkua, kun pariutumisessa ei kuitenkaan haluta tehdä muutoksia vaan etsitään edelleen sitä vähän vanhempaa, ”kokeneempaa”, parempituloista ja ”turvallista” miestä.
Tottakai se parisuhteen dynamiikka sitten on mitä on, kun lähtökohdat on nuo!Miten olisi vaikka vastuu valinnoista?
Ihan uteliaisuudesta, millaiset hyväpalkkaiset urat isoäitisi ovat vuosikymmeniä sitten tehneet? Millä aloilla?
Lääkäri ja ekonomi
Hienolta kuulostaa. Minun isoäitini eivät sodan vuoksi pystyneet käymään edes kansakoulua täysipituisena loppuun. Lähtökohdissa voi olla ihmisten välillä paljon eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itsehän te miehenne valitsette?
Minulla esim. molemmat isoäidit olleet uranaisia ja isoisät huolehtineet selkeästi enemmän kodista ja lapsista.
Isoisät on isoäitejä useamman vuoden nuorempia, vähän vähemmän koulutettuja ja pienempituloisia.
Tämä siis tietysti jo vuosikymmeniä sitten.Se, että suurinosa naisista ei ole esim. heidän luonteisiaan ja haluaa olla parisuhteessa piian asemassa johonkin itseään vähän vanhempaan ja vahvempiluontoiseen mieheen jonka kanssa on ”turvallinen olo”, on ihan niiden naisten asia.
Kaikkea ei voi saada ja tasa-arvoa turha vinkua, kun pariutumisessa ei kuitenkaan haluta tehdä muutoksia vaan etsitään edelleen sitä vähän vanhempaa, ”kokeneempaa”, parempituloista ja ”turvallista” miestä.
Tottakai se parisuhteen dynamiikka sitten on mitä on, kun lähtökohdat on nuo!Miten olisi vaikka vastuu valinnoista?
Ihan uteliaisuudesta, millaiset hyväpalkkaiset urat isoäitisi ovat vuosikymmeniä sitten tehneet? Millä aloilla?
Lääkäri ja ekonomi
Ensimmäinem mummo loi uraa Porvoon sairaalassa ja toinen mummo haastavassa asiantuntijatyössä suuren porvoolaisfirman keskijohdossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä keskustelu nyt kaikin tavoin osoittaa sen, että perhevapaauudistus on enemmän kuin tervetullut kaikkien kannalta.
Isät tai äidit, kummatkaan eivät pääse käyttämään väärällä tavalla valtaa kotona, eli isät kieltäytymään omasta vastuustaan, tai äidit estämään isien kotiin jäämistä.
Työnantajille nuori nainen ei enää ole samalla lailla riski, ja miesten työnantajat eivät voi enää uhkailla sanktioilla isyysvapaiden pitämisestä.
Kuka tätä siis enää vastustaa? Ja muistakaahan: ruotissa asiat on olleet näin ( 6+6+6-malli) jo 90-luvulta asti, ja ei siellä perheet kuole köyhyyteen kun isätkin on vuorollaan kotona, päin vastoin tasa-arvo on paljon paremmalla mallilla.
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu nyt kaikin tavoin osoittaa sen, että perhevapaauudistus on enemmän kuin tervetullut kaikkien kannalta.
Isät tai äidit, kummatkaan eivät pääse käyttämään väärällä tavalla valtaa kotona, eli isät kieltäytymään omasta vastuustaan, tai äidit estämään isien kotiin jäämistä.
Työnantajille nuori nainen ei enää ole samalla lailla riski, ja miesten työnantajat eivät voi enää uhkailla sanktioilla isyysvapaiden pitämisestä.
Kuka tätä siis enää vastustaa? Ja muistakaahan: ruotissa asiat on olleet näin ( 6+6+6-malli) jo 90-luvulta asti, ja ei siellä perheet kuole köyhyyteen kun isätkin on vuorollaan kotona, päin vastoin tasa-arvo on paljon paremmalla mallilla.
Todella sairas ajatus että virkamiehet tai paremminkin virkanaiset päättäisivät miten perheen sisällä ajankäyttö jaetaan. Sairas ja idi oo ttimainen. Etkö osaa sopia miehesi kanssa itse mitä haluat tehdä?
Oletko uhriutuva suoma lainen nai nen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itsehän te miehenne valitsette?
Minulla esim. molemmat isoäidit olleet uranaisia ja isoisät huolehtineet selkeästi enemmän kodista ja lapsista.
Isoisät on isoäitejä useamman vuoden nuorempia, vähän vähemmän koulutettuja ja pienempituloisia.
Tämä siis tietysti jo vuosikymmeniä sitten.Se, että suurinosa naisista ei ole esim. heidän luonteisiaan ja haluaa olla parisuhteessa piian asemassa johonkin itseään vähän vanhempaan ja vahvempiluontoiseen mieheen jonka kanssa on ”turvallinen olo”, on ihan niiden naisten asia.
Kaikkea ei voi saada ja tasa-arvoa turha vinkua, kun pariutumisessa ei kuitenkaan haluta tehdä muutoksia vaan etsitään edelleen sitä vähän vanhempaa, ”kokeneempaa”, parempituloista ja ”turvallista” miestä.
Tottakai se parisuhteen dynamiikka sitten on mitä on, kun lähtökohdat on nuo!Miten olisi vaikka vastuu valinnoista?
Ihan uteliaisuudesta, millaiset hyväpalkkaiset urat isoäitisi ovat vuosikymmeniä sitten tehneet? Millä aloilla?
Lääkäri ja ekonomi
Ensimmäinem mummo loi uraa Porvoon sairaalassa ja toinen mummo haastavassa asiantuntijatyössä suuren porvoolaisfirman keskijohdossa
Kerrot vain itsestäsi ja kuplastasi tuolla, ettet voi uskoa kenelläkään olleen tuollaisia isoäitejä...
Minä halusin itse jäädä kotiin. Uran (ihan merkittävän sellaisen) uhraaminen on tämän kaiken arvoista, en vaihtaisi päivääkään. Voin paremmin kuin koskaan ennen. Selusta pitää kuitenkin olla turvattu esim. eron varalta, ilman sitä ei tämmöiseen järjestelyyn pidä ryhtyä.
Olen saanut myös paljon kannustusta ystäviltä, että pääsen vielä etenemään suoritetuilla meriiteillä, kun lapsi on isompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu nyt kaikin tavoin osoittaa sen, että perhevapaauudistus on enemmän kuin tervetullut kaikkien kannalta.
Isät tai äidit, kummatkaan eivät pääse käyttämään väärällä tavalla valtaa kotona, eli isät kieltäytymään omasta vastuustaan, tai äidit estämään isien kotiin jäämistä.
Työnantajille nuori nainen ei enää ole samalla lailla riski, ja miesten työnantajat eivät voi enää uhkailla sanktioilla isyysvapaiden pitämisestä.
Kuka tätä siis enää vastustaa? Ja muistakaahan: ruotissa asiat on olleet näin ( 6+6+6-malli) jo 90-luvulta asti, ja ei siellä perheet kuole köyhyyteen kun isätkin on vuorollaan kotona, päin vastoin tasa-arvo on paljon paremmalla mallilla.
Miten isää voidaan estää pitämästä isyysvapaata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itsehän te miehenne valitsette?
Minulla esim. molemmat isoäidit olleet uranaisia ja isoisät huolehtineet selkeästi enemmän kodista ja lapsista.
Isoisät on isoäitejä useamman vuoden nuorempia, vähän vähemmän koulutettuja ja pienempituloisia.
Tämä siis tietysti jo vuosikymmeniä sitten.Se, että suurinosa naisista ei ole esim. heidän luonteisiaan ja haluaa olla parisuhteessa piian asemassa johonkin itseään vähän vanhempaan ja vahvempiluontoiseen mieheen jonka kanssa on ”turvallinen olo”, on ihan niiden naisten asia.
Kaikkea ei voi saada ja tasa-arvoa turha vinkua, kun pariutumisessa ei kuitenkaan haluta tehdä muutoksia vaan etsitään edelleen sitä vähän vanhempaa, ”kokeneempaa”, parempituloista ja ”turvallista” miestä.
Tottakai se parisuhteen dynamiikka sitten on mitä on, kun lähtökohdat on nuo!Miten olisi vaikka vastuu valinnoista?
Ihan uteliaisuudesta, millaiset hyväpalkkaiset urat isoäitisi ovat vuosikymmeniä sitten tehneet? Millä aloilla?
Lääkäri ja ekonomi
Hienolta kuulostaa. Minun isoäitini eivät sodan vuoksi pystyneet käymään edes kansakoulua täysipituisena loppuun. Lähtökohdissa voi olla ihmisten välillä paljon eroa.
Se on totta, mutta luonne myös vaikuttaa.
Toisaalta lähtökohdat muovaa myös sitä luonnetta paljon.
Eli esim. vaikka isoäitini kouluttautuikin hyvin (koska se oli perheensä tapa), niin se ei vielä aja tuollaiseen elämäntyyliin, vaan itsenäinen luonne.
Moni hyväosainen nainen alkoi jonkun varakkaan miehen kotirouvaksi, eli luonne on ajanut töihin.
Mutta lähinnä tämä oli vain esimerkki siitä, että jos ”ennenkin” on osattu toimia toisin, niin miksi ei nykyään?
Itse väitänkin, että iso osa naisista on vain sen luonteisia, että haluavat palvella eivätkä olla itsenäisiä.
Siksi on se voimakkaampi mies, joka määrää perheen tahdin kun nainen häärää.
Mikään pakko ei ole alistua, nykyisillä äideillä ei ole sotaa tai muuta selityksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itsehän te miehenne valitsette?
Minulla esim. molemmat isoäidit olleet uranaisia ja isoisät huolehtineet selkeästi enemmän kodista ja lapsista.
Isoisät on isoäitejä useamman vuoden nuorempia, vähän vähemmän koulutettuja ja pienempituloisia.
Tämä siis tietysti jo vuosikymmeniä sitten.Se, että suurinosa naisista ei ole esim. heidän luonteisiaan ja haluaa olla parisuhteessa piian asemassa johonkin itseään vähän vanhempaan ja vahvempiluontoiseen mieheen jonka kanssa on ”turvallinen olo”, on ihan niiden naisten asia.
Kaikkea ei voi saada ja tasa-arvoa turha vinkua, kun pariutumisessa ei kuitenkaan haluta tehdä muutoksia vaan etsitään edelleen sitä vähän vanhempaa, ”kokeneempaa”, parempituloista ja ”turvallista” miestä.
Tottakai se parisuhteen dynamiikka sitten on mitä on, kun lähtökohdat on nuo!Miten olisi vaikka vastuu valinnoista?
Ihan uteliaisuudesta, millaiset hyväpalkkaiset urat isoäitisi ovat vuosikymmeniä sitten tehneet? Millä aloilla?
Lääkäri ja ekonomi
Ensimmäinem mummo loi uraa Porvoon sairaalassa ja toinen mummo haastavassa asiantuntijatyössä suuren porvoolaisfirman keskijohdossa
Kerrot vain itsestäsi ja kuplastasi tuolla, ettet voi uskoa kenelläkään olleen tuollaisia isoäitejä...
Mikset vastaa siihen kysymykseen miten sinä toimit puolisona ja vanhempana? Vai eikö sinulla ole lapsia eikä puolisoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NUORET NAISET MASENTUNEEMPIA KUIN MIEHET
Ammattihenkilöiden vastaanotolla on jo ollut jonkin aikaa havaittavissa ilmiö: nuorten (25-35-vuotiaiden) naisten henkinen pahoinvointi lisääntyy. Se näkyi ja näkyy syömishäiriöoireena, henkisenä kireytenä, haluttomuutena, uupumisena, masennuksena, ilmiönä, jonka nuori nainen mielellään ilmaisee muodikkaasti sanalla: "burn out". Yhä useammin se näkyy myös "naiseus hukassa, äitiys hukassa" -syndroomana.
Professori Elina Haavio-Mannilan erään noin 15 vuotta sitten Suomessa tehdyn tutkimuksen sivutuloksena näkyi, että naisten itsemurhat olivat merkittävästi lisääntyneet. Kun tätä ilmiötä tarkasteltiin enemmän, havaittiin, että kysymys on noin 40-vuotiaista naisista ja riskit masennukseen ja suorastaan itsemurhaan lisääntyivät sitä enemmän, mitä koulutetumpi nainen oli. Riski oli suurin huippukoulutetulla, eronneella 40-vuotiaalla uranaisella. Kun tätä tulosta selvennettiin vielä haastatteluin, tuli esille,että nämä naiset kertoivat kokevansa ikäänkuin "tulleensa petetyiksi" yhteiskunnan taholta. Nämä naiset ilmaisivat myös sellaisen näkökannan, että jos he saisivat nyt valita uran ja perheen tai lasten välillä, he valitsisivat lapset. Näiden naisten yhteisiä tuntoja oli, että he kokivat jääneensä jostain oleellisesti paitsi.
Mielestäni tämä tutkimus ja sen tulos heijastaa juuri oivallisesti nykynaisen mielialoja ja siihen liittyviä taustoja. Meillä on nyt sukupolvi noin 30-vuotiaita äitejä tai sinkkuja, joista on kasvatettu alusta lähtien tehosuorittajia ja kilpailijoita, menestyjiä, kiitettävien arvosanojen metsästäjiä, kuuden-seitsemän laudaturin ylioppilaiksi tähtääviä, kauniita, trimmattuja uratykkejä.
Sitten jossain vaiheessa ihminen ei jaksakaan tätä menoa. Tulee turtumus, väsymys, pelko, halu hypätä pois.
Kun se tulee murrosvaiheessa tai vähän sen jälkeen, nuorella naisella nykymenossa on seurauksena vaara alkaa oireilla jonkinlaisella syömishäiriöllä.Tämä buumi tuli jo vuosia sitten vyöryen paljolti sitä tuntemattoman hoitohenkilökunnan ja lama-Suomen syliin. Nyt muutaman vuoden ajan havaittavissa oleva uusi ilmiö on nuorten naisten uupuminen, masennus, runsas alkoholin käyttö, haluttomuus lasten tekoon ja edelleen yhä hälyttävämpänä vaikeus löytää äitiys.
On asioita, joita ei voikaan suorittaa, "ei osaa", sanoo tämä nuori suoriutujanainen. On asioita, joita voi vain löytää elämyksellisesti tunteen kautta, tunteen tasolla. Pitäisi kyetä pysähtymään ja tuntemaan eikä vaan suorittamaan senhetkistä elämää, elämäntilannetta. Tällaisia asioita ovat ihmissuhteet ja rakkaussuhteet, mitkä siinä murrosiän kynnyksellä koetaan usein uusina, pelottavina ja jännittävinä asioina. Niitä ei kuitenkaan voi hallita pelkästään tekemällä ja suorittamalla, vaan niissä liikutaankin tunne-elämän alueella. Parisuhde ja äitiys ovat juuri näitä asioita.
Nuori kunnollinen, kiltti, puurtamalla elämässään selviytymään oppinut ja kasvatettu nainen joutuu yllättäen huomaamaan, että elämä ei enää menekään suorittamalla. Että on olemassa muitakin sääntöjä. Jos nämä säännöt ovatkin hukassa, nuori nainen menettää elämänsä hallinnan tunteen. Ja sehän onkin kaikkein kauhistuttavinta tästä nuoresta naisesta, joka on tottunut nimenomaan hallitsemaan itsensä, ympäristönsä ja siten siis elämänsä.
http://www.mansnerus.com/artikkelit/nuoretnaiset.html
mies52v
Setämiehet on innokkaita heittämään naiset kotiin, mutta ei elättämään vaimojaan.
Nykyään tunnetaan myös sellaiset myyttiset hahmot kuin isät. Hekin osaavat ottaa vastuuta lapsistaan, uskomatonta kyllä.
Kyllä ne vaimot ovat eläneet ihan hellan ääressä jo vuosituhansia ja jopa saaneet rasvaa ympärilleen☺️
Juu osaavat ottaa vähän liikaakin ja siksi parisuhteidenkin kipinä sammuu.😗
""YLEn Aamu-TV:n haastattelema Dunderfelt muistuttaa kirjassaan Parisuhteen kemia, että nykyaikainen tasa-arvo samanlaisuutena toimii kyllä yhteiskunnallisella tasolla, mutta ei parisuhteessa.
Parisuhteen seksuaalisuus herää erilaisuudesta. Ilman erilaisuutta mies yrittää tulla liian paljon naisen ja nainen miehen kaltaiseksi, jolloin seurauksena on seksuaalisen jännitteen katoaminen."" ja tämä tarkoittaa eroa, jossa lapset kärsii ja sairastuu.
mies52v
Öh? Vetelet mutkia nyt suoriksi jos ymmärrän sanomasi oikein. Naisten paikka ei ole keittiössä eikä miestenkään liioin autotallissa. En ihan tiedä mitä Dunderfelt ylläolevalla lausunnolla tarkoitti. Toivottavasti ei sitä, että on hyvä, että naiset pysyvät naisille tarkoitetuilla paikoilla (esim. siellä keittiössä) ja miehet pysyköön omilla paikoillaan, jotta seksuaalinen jännite säilyy. Miesten ja naisten erilaisuus ja seksuaalinen jännite ei ole riippuvaista siitä, että kukin pysyy perinteisesti sukupuolille asetetuilla paikoillaan vaan vaikkapa näkökulmien ja lähestymistapojen eroavaisuuksista. Mies voi ihan hyvin vaihtaa niitä kakkavaippoja, pestä pyykit ja laittaa ruokaa, mutta tekee ne omalla tavallaan ja nainen voi hoitaa autoon liittyvät asiat omalla tavalla. En siis tiedä tarkoititko kommentillasi, että naiset pysyköön naisina heille osoitetuilla paikoilla ja miehet miehinä heille osoitetuilla paikoilla. Kukin toteuttaa omaa naiseuttaan ja mieheyttään omalla tavalla. Seksi ei myöskään ole ainoa liittoa kasassa pitävä asia, ei edes top3 asia.
Nykymiehillä, jotka ovat 30v tai alle, ei taida olla tällaisia asenteita enää. Oma mieheni ainakin tykkää, että voi jättää autoon ja moneen muuhun asiaan liittyvät jutut minun vastuulleni tarvittaessa ja itse tykkää laittaa ruuat ja pestä pyykit. Seksiäkin on yllin kyllin ja seksuaalista jännitettä.
Vierailija kirjoitti:
jännää, ettei kaikkea voikaan saada
Mutta siitä voi aina uhriutua ja syyttää miestä.
Ja saada muut naiset mukaansa ja jopa puolu eet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itsehän te miehenne valitsette?
Minulla esim. molemmat isoäidit olleet uranaisia ja isoisät huolehtineet selkeästi enemmän kodista ja lapsista.
Isoisät on isoäitejä useamman vuoden nuorempia, vähän vähemmän koulutettuja ja pienempituloisia.
Tämä siis tietysti jo vuosikymmeniä sitten.Se, että suurinosa naisista ei ole esim. heidän luonteisiaan ja haluaa olla parisuhteessa piian asemassa johonkin itseään vähän vanhempaan ja vahvempiluontoiseen mieheen jonka kanssa on ”turvallinen olo”, on ihan niiden naisten asia.
Kaikkea ei voi saada ja tasa-arvoa turha vinkua, kun pariutumisessa ei kuitenkaan haluta tehdä muutoksia vaan etsitään edelleen sitä vähän vanhempaa, ”kokeneempaa”, parempituloista ja ”turvallista” miestä.
Tottakai se parisuhteen dynamiikka sitten on mitä on, kun lähtökohdat on nuo!Miten olisi vaikka vastuu valinnoista?
Ihan uteliaisuudesta, millaiset hyväpalkkaiset urat isoäitisi ovat vuosikymmeniä sitten tehneet? Millä aloilla?
Lääkäri ja ekonomi
Ensimmäinem mummo loi uraa Porvoon sairaalassa ja toinen mummo haastavassa asiantuntijatyössä suuren porvoolaisfirman keskijohdossa
Kerrot vain itsestäsi ja kuplastasi tuolla, ettet voi uskoa kenelläkään olleen tuollaisia isoäitejä...
Kerrot vain itsestäsi tuolla, että luulet minun epäilevän kaikkia kun epäilen vain sinua. 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jännää, ettei kaikkea voikaan saada
Mutta siitä voi aina uhriutua ja syyttää miestä.
Ja saada muut naiset mukaansa ja jopa puolu eet.
Mitä kaikkea sinä olet joutunut urallasi tekemään toisin lasten syntymän jälkeen? Mikä on muuttunut?
Meillä tilanne oli se että itse valmistuin vasta koulusta kun aloimme odottaa esikoista. Tottakai minä jäin kotiin kun työpaikkaa ei ollut minne palata.
4 lasta ja lähes 10 vuotta kotona. Välissä yritin etsiä töitä mutta todellisuus oli se ettei kukaan halunnut palkata 10 v kotona ollutta jolla ei työkokemusta.
Tällä hetkellä tilanne se että olen pitkäaikaistyötön joka ei ole ikinä tehnyt oman alan töitä. Koulusta valmistuin vuosikurssini parhaana, mutta ammattitaito valui kuin hiekka sormien välistä kun jäin lasten kanssa kotiin.
Syrjäytynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itsehän te miehenne valitsette?
Minulla esim. molemmat isoäidit olleet uranaisia ja isoisät huolehtineet selkeästi enemmän kodista ja lapsista.
Isoisät on isoäitejä useamman vuoden nuorempia, vähän vähemmän koulutettuja ja pienempituloisia.
Tämä siis tietysti jo vuosikymmeniä sitten.Se, että suurinosa naisista ei ole esim. heidän luonteisiaan ja haluaa olla parisuhteessa piian asemassa johonkin itseään vähän vanhempaan ja vahvempiluontoiseen mieheen jonka kanssa on ”turvallinen olo”, on ihan niiden naisten asia.
Kaikkea ei voi saada ja tasa-arvoa turha vinkua, kun pariutumisessa ei kuitenkaan haluta tehdä muutoksia vaan etsitään edelleen sitä vähän vanhempaa, ”kokeneempaa”, parempituloista ja ”turvallista” miestä.
Tottakai se parisuhteen dynamiikka sitten on mitä on, kun lähtökohdat on nuo!Miten olisi vaikka vastuu valinnoista?
Ihan uteliaisuudesta, millaiset hyväpalkkaiset urat isoäitisi ovat vuosikymmeniä sitten tehneet? Millä aloilla?
Lääkäri ja ekonomi
Hienolta kuulostaa. Minun isoäitini eivät sodan vuoksi pystyneet käymään edes kansakoulua täysipituisena loppuun. Lähtökohdissa voi olla ihmisten välillä paljon eroa.
Sama juttu.Toisen urahaaveet loppuivat siihen, että ei ollut koulua sodan aikana ja toisen siihen, että joutui sotaan sotimaan nuorena.
Alue: Aihe vapaa
Millainen vanhempi ja puoliso sinä olet?