Lue keskustelun säännöt.
Miksi elokuvaa 50 shades of grey niin haukuttiin?
25.11.2020 |
Satuin puolihuolimattomasti seuraamaan eilen leffaa ja ihan hyvähän se oli. Ei nyt mikään mestariteos tietenkään, mutta ihan laatuviihdettä. Kuitenkin sekä kirjaa että elokuvaa on kovasti haukuttu. Onko siinä kyse jonkinlaisesta torjuntareaktiosta?
Kommentit (211)
Tämä elokuva on pelkästään sitä mitä elokuvissa vihaan: Tekotaiteellisia. Ainut millä on väliä on se, törröttävätkö näyttelijät huuliaan tarpeeksi, kuulostavatko heidän käheät äänensä tarpeeksi salaperäiseltä, merkitykselisiltä ja seksikkäiltä, onko kehon asennot niin, että näyttävät hyvältä, onko maisemat tarpeeksi mahtipontisia ja lumoavia, näytetäänkö tunteet tarpeeksi näkyvästi, mutta silti luonnottoman hillitysti.
Yksikään asia ei ole lähelläkään aitoutta ja kun alan miettimään, jos törmäisin tuollaisiin eleisiin oikeassa elämässä niin naurun pidättely olisi erittäin hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kenenkään kannata tosiaankaan nähdä vaivaa lukea tai katsoa 100-prosenttista kuraa.
Mutta niinpä vain kritisoijatkin näkevät sen vaivan.
Jostain sekin kertoo. Itse asiassa se kertoo kaiken olennaisen.
Vaikeahan mitään on kritisoida näkemättä tai lukematta. Ja toisaalta, jos näin tekisi, varmasti sanoisit, että turha kritisoida, kun ei ole asiaan tutustunut.
Olen samaa mieltä siitä, että parhaat taideteokset vaikuttavat voimakkaasti myös niiden arvostelijoihin.
Eivät ehkä voi tai kehtaa sitä myöntää, mutta avikutus on selvä. Ja kateus. Suomessa se voittaa kiimankin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kenenkään kannata tosiaankaan nähdä vaivaa lukea tai katsoa 100-prosenttista kuraa.
Mutta niinpä vain kritisoijatkin näkevät sen vaivan.
Jostain sekin kertoo. Itse asiassa se kertoo kaiken olennaisen.
Meinaatko ihan oikeasti että kaikki tosiasiassa salaa tykkäsivät kirjasta, eivät vain kehtaa myöntää? Vai mitä ihmettä ajat takaa? Minä luen kahdesta kolmeen kirjaa viikossa ja luin tuon ykkösosan koska en uskonut että se voi olla niin huono kuin mainostettiin. Oli se. En lukenut loppuja, enkä katsonut elokuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta olisi voinut saada ihan hyvänkin, kun olisi rankasti työstänyt tekstiä ja ottanut oikeasti sadistisen alistussuhteen keskiöön. Dornan teki upean dominoijan (to the extreme) The Fallissa, joten paukkuja kyllä löytyy. Minusta tuntuu, että halusi tehdä The Fallin roolin vain näyttääkseen, että pystyy. 50 Shades selvästi hävetti häntä.
Mikä on "oikeasti sadistinen"? Olihan tuo jo silkkaa sadismia rakastuneelle osapuolelle, että toinen haluaa hänet käyttöönsä vain tietyin ehdoin ja vain omilla ehdoillaan. Yhdessä ei nukuta ja alistajaa ei saa koskea. Alistajan ei tarvitse tehdä tiliä menemisistään, mutta alistetulle on määrätty sallitut ruuatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä siitä, että parhaat taideteokset vaikuttavat voimakkaasti myös niiden arvostelijoihin.
Eivät ehkä voi tai kehtaa sitä myöntää, mutta avikutus on selvä. Ja kateus. Suomessa se voittaa kiimankin.
Eli siis jos tuotat pökäleen hienolle lautaselle, sivelet sen päällisen kullalla ja kysyt ihmisiltä mielipidettä tästä suuresta taiteestasi, ja he ovat suurissa määrin sitä mieltä että huono on, ovat he oikeasti vain kateellisia sinun uskomattomille taiteellisille kyvyillesi? Että tämä suuren negatiivisuuden määrä kertoo ainoastaan siitä että kyse on nimenomaan parhaista taideteoksista, koska se aiheuttaa niin voimakkaita tunteita?
Vierailija kirjoitti:
Tämä elokuva on pelkästään sitä mitä elokuvissa vihaan: Tekotaiteellisia. Ainut millä on väliä on se, törröttävätkö näyttelijät huuliaan tarpeeksi, kuulostavatko heidän käheät äänensä tarpeeksi salaperäiseltä, merkitykselisiltä ja seksikkäiltä, onko kehon asennot niin, että näyttävät hyvältä, onko maisemat tarpeeksi mahtipontisia ja lumoavia, näytetäänkö tunteet tarpeeksi näkyvästi, mutta silti luonnottoman hillitysti.
Yksikään asia ei ole lähelläkään aitoutta ja kun alan miettimään, jos törmäisin tuollaisiin eleisiin oikeassa elämässä niin naurun pidättely olisi erittäin hankalaa.
Kaikesta olen kuullut leffaa syytettävän, mutta en sentään vielä tekotaiteellisuudesta :-D
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuosta olisi voinut saada ihan hyvänkin, kun olisi rankasti työstänyt tekstiä ja ottanut oikeasti sadistisen alistussuhteen keskiöön. Dornan teki upean dominoijan (to the extreme) The Fallissa, joten paukkuja kyllä löytyy. Minusta tuntuu, että halusi tehdä The Fallin roolin vain näyttääkseen, että pystyy. 50 Shades selvästi hävetti häntä.
Olen samaa mieltä Dornanista. Siis jumankeuta kun sukat pyörivät jalassa The Fallia katsoessa, mutta tuosta leffasta riitti vain muutama haastattelu ja traileri (kirjan olen lukenut). Dornan on itsekin sanonut että haluaisi pyyhkiä sen pois uraltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni elokuvat (kirjoja en ole lukenut) kuvaavat ja glorifioivat hieman vaarallisella tavalla BDSM -suhdetta.
Minä en näe elokuvissa hyvää parisuhdetta tai turvallista ja suostumuksellista dominointia vaan henkistä väkivaltaa ja liiallista omistushalua.
Niin minäkin näen, henkistä väkivaltaa. Minusta elokuvassa ei ihannoida alistavaa suhdetta, mutta siinä näytetään se, mikä moisessa kiehtoo ja houkuttelee. Se voi aluksi tuntua jännittävältä ja romanttiselta, mutta vaatii itsensä kieltämistä ja tukahduttamista ja sisältää hyväksikäyttöä. Minusta se näkyi elokuvassa hyvin. Ja olen siis nähnyt vain yhden elokuvan, mutta sen lopusta päätellen jatkoa seuraa. Mahdollisesti alistamisen ihannointi näkyy sitten niissä?
ap
Esitin itseni ehkä hieman huonosti. Olen siis samaa mieltä kanssasi, kyllä.
Se mitä yritin saada sanotuksi, on se, että mielestäni elokuvat epäonnistuvat tekemään pesäeroa siihen, kuvaavatko ne:
- Tervettä BDSM -suhdetta
- Henkistä väkivaltaa
Molemmat näkökulmat olisivat siis täysin OK. Nämä kaksi aspektia ovat vain hyvin, hyvin erilaisia. Henkinen väkivalta ei kuulu BDSM -suhteeseen. Alistaminen ja nöyryyttäminen voivat kuulua, kyllä, mutta vikaan mennään siinä vaiheessa kun kontrollointia ilmenee ilman suostumusta.
Kyllähän tätä rajanvetoa ja henkistä kasvamista sitten (muistaakseni ) viimeisessä elokuvassa tehtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mikään "nolla" yksinkertaisesti voi saavuttaa sellaista suosiota kuin tuo kirja ja elokuva ovat saavuttaneet.
Ja sehän kritisoijia v-tuttaa... Heh!
Juu, on totta, ettei Suomessa olisi alun perin julkaistu, koska ei vastaa vasemmistolaista ajatusmaailmaa, joka hallitsee täällä.
Vierailija kirjoitti:
Siitä vain yrittämään perässä tekemään "Fifty Shades Of Greyt"...
Ei onnistu?
Niinpä niin...
Tämä on mielestäni aina kummallinen argumentti siihen kun kritisoi jotain negatiivisesti.
Tokihan maailma olisi varmaan hyvin erilainen, jos menestynyttä viihdettä ja kulttuuria saisi kritisoida vain menestyneet viihteen ja kulttuurin tekijät. Tavallinen kansa, jolle tämä tuotos on lopulta tarkoitettu, olisi vain hiljaa ja ottaisi vastaan sen mitä annetaan. Toisaalta, epäilenpä, että jos tämmöinen järjestelmä olisi olemassa, tämä kyseinen kirja ja sen filmasointi, eivät olisi koskaan nähneet päivänvaloa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on hyvä sarja, jossa Jamie Dornan tekee sen roolin, joka kutkuttelee 50 shadesin takana.
En ole lukenut kirjaa, mutta katsoin viime kesänä elokuvien ykkös- ja kakkososat. Etukäteen tiesin, että kyseessä nuori ja kokematon nuori nainen, jota kokenut miljonääri tutustuttaa sm-seksiin. Ykkösosan lopussa nainen saa tarpeekseen ja lähtee. Kakkososa alkaa, kun nainen on saanut yliopisto-opinnot loppuun ja on ollut jo muutaman vuoden töissä. Sitä ei kerrottu, miten pitkän ajan he olivat yhdessä aloitettuaan uudestaan tapailun. Sitten vietettiin miehen synttäreitä ja voi tavaton, tuo kokenut mies täytti ihan 27 vuotta. Sehän on ollut parikymppinen suhteen alussa! Kivasti tuli myös selville miehen innostus sm-seksiin ja tietyn näköisiin naisiin: mies kosti äidilleen, kun äiti hylkäsi hänet lapsena. Sori, jos joltain spoilasin, mutta nuohan oli ihan sanoinkuvaamattoman surkeaa käsikirjoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirja on paska. Olen lukenut parempia Harlekiini romaaneja. Jopa Jenny Everleigh on parempi.
"Että tämä suuren negatiivisuuden määrä kertoo ainoastaan siitä että kyse on nimenomaan parhaista taideteoksista, koska se aiheuttaa niin voimakkaita tunteita?"
Suuri taide tuottaa voimakkaita reaktioita, puolesta ja vastaan. Negarienkin on pakko katsoa ja lukea ne. Näin se vain on ja menee. Tässä elämässä.
Kirja on tehnyt amerikkalaisille kirkossa käyville kotirouville joille tamponi on kauhistus. Euroopassa kirjat ovat päätyneet alelaariin kun parempia kirjoja on tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni elokuvat (kirjoja en ole lukenut) kuvaavat ja glorifioivat hieman vaarallisella tavalla BDSM -suhdetta.
Minä en näe elokuvissa hyvää parisuhdetta tai turvallista ja suostumuksellista dominointia vaan henkistä väkivaltaa ja liiallista omistushalua.
Niin minäkin näen, henkistä väkivaltaa. Minusta elokuvassa ei ihannoida alistavaa suhdetta, mutta siinä näytetään se, mikä moisessa kiehtoo ja houkuttelee. Se voi aluksi tuntua jännittävältä ja romanttiselta, mutta vaatii itsensä kieltämistä ja tukahduttamista ja sisältää hyväksikäyttöä. Minusta se näkyi elokuvassa hyvin. Ja olen siis nähnyt vain yhden elokuvan, mutta sen lopusta päätellen jatkoa seuraa. Mahdollisesti alistamisen ihannointi näkyy sitten niissä?
ap
Esitin itseni ehkä hieman huonosti. Olen siis samaa mieltä kanssasi, kyllä.
Se mitä yritin saada sanotuksi, on se, että mielestäni elokuvat epäonnistuvat tekemään pesäeroa siihen, kuvaavatko ne:
- Tervettä BDSM -suhdetta
- Henkistä väkivaltaaMolemmat näkökulmat olisivat siis täysin OK. Nämä kaksi aspektia ovat vain hyvin, hyvin erilaisia. Henkinen väkivalta ei kuulu BDSM -suhteeseen. Alistaminen ja nöyryyttäminen voivat kuulua, kyllä, mutta vikaan mennään siinä vaiheessa kun kontrollointia ilmenee ilman suostumusta.
Kyllähän tätä rajanvetoa ja henkistä kasvamista sitten (muistaakseni ) viimeisessä elokuvassa tehtiin.
Hmm... Ihanne olisi tietysti, että oikean maailman BDSM-suhteet olisivat "terveitä". Mutta ihmiset on ihmisiä, eivätkä ne ole välttämättä terveitä. Miksi henkistä väkivaltaa BDSM-suhteessa ei saisi esittää? Sellaista tapahtuu todellisessa elämässäkin. Ja vieläpä niin, että alistaja valehtelee itselleen, että kaikesta on sovittu, tämä tapahtuu molempien tahdosta - vaikka oikeasti tietää alistaneensa myös henkisesti ja painostaneensa ja manipuloineensa kumppaninsa koko juttuun. Vallankäytöstähän ihmissuhteissa hyvin usein on kyse. Eivät eri seksuaaliset suuntaukset voi olla etuoikeutettuja niin, että niistä saa esittää vain ihanteellisia representaatioita.
ap
No sitä haukuttiin sen takia kun se oli ihan täyttä scheissea. Amerikkalaista pikkutuhmaa hömppää.
Ja vielä paljon huonompaa kuin 80-luvun "eroottiset trillerit" (kuka muistaa?).
Siis jopa Netflixin "originaali"-scheisset on parempaa ajantäytettä (ei tosin paljoakaan)
Toki osa on tykännyt. RotteTomatoes antaa 41 % katsojascoren. Jatko-osat on sitten tuosta alaspäin.
Vierailija kirjoitti:
"Että tämä suuren negatiivisuuden määrä kertoo ainoastaan siitä että kyse on nimenomaan parhaista taideteoksista, koska se aiheuttaa niin voimakkaita tunteita?"
Suuri taide tuottaa voimakkaita reaktioita, puolesta ja vastaan. Negarienkin on pakko katsoa ja lukea ne. Näin se vain on ja menee. Tässä elämässä.
Tässä puolustajalle suuri taideteos.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jumalan_teatteri
Niinpä, naiset itsekin puhuvat (häpeillen) esim. "hömppäkirjallisuudesta". Miksi? Eivät ne miesten kiinnostuksen kohteet sen ylevämpiä ole kuin naistenkaan. Ne ovat vain erilaisia.