Miksi synnyttävän naisen oikeudet herättävät raivoa?
Voitteko kertoa? Aika sairaita "keskusteluja" ollut palstalla tänään.
Kommentit (2135)
Siis kelle ei ole itsestäänselvää, että äidin eli naisen elämä on hätätilanteessa tottakai merkittävämpi kuin vauvan? Eihän kukaan halua toisten kuolevan, mutta tämä on aivan päivänselvä asia.
Näytä kokonaan
Tämän ketjun viesteistähän käy ilmi, että kätilön on saatava tehdä sisätutkimus vaikka väkisin, koska muuten Vauva Kuolee.
---
Minä kielsin tekemästä sisätutkimusta, olin niin kipeä ja sekaisin.
Lääkäri teki sen väkisellä, ja hyvä että teki.
Synnytys ei ollut edistynyt, ja tuon tutkimuksen perusteella lähdettiin sektioon.
Jos lääkäri olisi kuunnellut ja totellut minua, eikä siis olisi tutkinut, vauvani olisi kuollut.
Kiitos lääkärille, ettet totellut minua, vaan menit oman ammattitaitosi mukaan.
Koska olette vain synnytyskoneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin, että tämä nainen, joka telkkarissa valitti synnytysväkivallasta haastettaisi kunnianloukkauksesta oikeuteen.
Kaikki sympatiani kätilöille ja lääkäreille.
Terveisin 17 vuotiaana ulkomailla synnyttänyt ilman tukihenkilöä.
Reipas tyttö sanoi lastenlääkäri, tarkoitti minua.Olen samaa mieltä. Synnytyspelkoihin ja tilanteiden jälkipuintiin olisi kyllä syytä panostaa. Ihminen kokee traumaattisen tilanteen usein väärin. Jos esim. onnettomuudessa olleita haastatellaan niin heidän muistikuvat ja kokemukset on usein erilaisia, vaikka kaikki ovat kokeneet saman tilanteen. Sama tässä "synnytysväkivallassa". Naisen kokemus on ollut traumaattinen ja se on totta, että sitä ei pidä pelkällä "sinulla on terve vauva" purkaa. Mutta on sekin törkeää, että syyttää hengenpelastaneita väkivallasta tai raiskauksesta. Jokaista tarinaa yhdistää joku erikoistilanne mihin sairaala on reagoinut. Tällä logiikalla voisi perustaa vaikka #metooelvytettävänä. Se on myös väkivaltaa, kylkiluita katkeilee jne. Tai jos tulee tilanne nopeasti missä lapsenne on juoksemassa auton alle, nappaatte hänestä kiinni, tulipalo syttyy kotonanne ja joudutte väkisin raahaamaan puoliunisen taaperon pihalle. Pystyttekö selittämään ja perustelemaan siinä miksi teette niin? Jos ette niin #metooperheväkivaltaa. Muistakaa, että kätilöt ja lääkäritkin on vaan ihmisiä. Jos vauvan sydänkäyrä on suora niin ihan totta, pitääkö alkaa perustella ja kysyä lupaa? Viereisessä salissa voi myös olla kriittinen vaihe menossa ja päätöksiä pitää tehdä nopeasti ja arvioida koko ajan missä voi olla pidempään ja missä ei. Eihän se kivaa ole. Joku vertasi leikkaukseen niin siinä tapauksessa pitäisi sali olla palkattuna omalla henkilökunnalla. Mitä jos synnytys kestää monta päivää? Joka saliin vaan oma henkilökunta? Sinänsä kyllä ihana ajatus, mutta ei ihan realismia. Olisiko yksityiselle synnytyssairaalalle kysyntää ja voisiko tämä aktivistiryhmä olla sitä perustamassa?
Taas väitetään, että näitä väärinkäytöksiä tapahtuisi vain hätätilanteissa ja siksi jotkin toimenpiteet olisivat pakollisia. Älä juutu siihen, koska tämä ei ole totta, vaan näitä tapahtuu muutenkin, kuin siinä akuutissa synnytystilanteessa. Jos olet lukenut jotain rajuimpia viestejä kyllä ne aika hyvin vertautuvat väkivaltatilanteisiin, enkä minä pidä sitä yhtään törkeänä tai liioiteltuna. Onko sillä motiivilla kauheasti väliä, jos todellisuus kuitenkin on että siinä satutetaan?
Ei, vaan syytetään, että on tarkoitus satuttaa. Satuttaa ja on tarkoitus satuttaa, on niissä iso ero. Vertasin elvytykseen. Mieti sitä kautta, niin ehkä ymmärrät.
Olen lukenut kaikki kirjoitukset ja katsonut sen dokumentin. Olen täällä lukenut mielipiteitä. Synnytysosastosta ei ole ammatillista kokemusta, mutta sairaalaelämästä muuten sen verran, että ymmärrän nuo tilanteet kokonaisuuksina. Vaikka SINUN salissa on kaikki periaatteessa ihan ok (kätilöt eivät tarkoituksella varmaan myöskään lietso paniikkia) niin kokonaistilanne voi olla kiireinen. Enkä sanonut, että on oikein, mutta realiteetit on mitä on. Jos viereisen salin vauva on hengenvaarassa ei kätilö tai lääkäri voi lähteä mihinkään kovin syvällisiin perusteluihin välttämättä. Joskus hän voi olla vaan niin ajatuksissaankin, kun 12 tunnin työvuoron lopussa miettii samaan aikaan monen eri synnyttäjän tilannetta. Ei ole ok, että jää joku asia selittämättä, mutta se on inhimillistä. Se EI ole raiskaus.
Uskon, että joku syy siellä jokaisen tilanteen taustalla on, ja ne pitäisikin käydä läpi. Ei niin, että nähdään vain putkiaivomaisesti se oma "minun pimppi" siinä, vaikka itselle se tietysti onkin se oma kokemus ja tärkein. Mutta se ei ole totuus. Se ei tarkoita sitä, että henkilökunnan TARKOITUS on ollut satuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vanhan liiton tyyliin ajattelevat kätilöt/lääkärit/hoitajat ilmeisesti tuumaavat, että kun synnytyksessä joka tapauksessa sattuu niin saman konkurssiin vaan kaikki eli kaikenlainen henkinen ja fyysinen sivallus on ok.
Omakin mielipiteeni saattaisi olla sävyltään hieman toisensuuntainen ellen olisi synnyttänyt pari vuotta sitten esikoistani. Sen kokemuksen jälkeen ymmärtää että harva asia on yhtä halveksittava ja alhainen kuin synnyttävälle tai juuri synnyttäneelle lisäkipua aiheuttava tai vittuileva hoitohenkilökunnan jäsen.
Ennen kuin olet synnyttänyt itse niin sulla ei ole mitään käsitystä miten pelottavaa voi varsinkin ensimmäisellä kerralla olla siinä tilanteessa, niissä kivuissa ja elävä olento on puskemassa ulos kropastasi. Voin vakuuttaa ettei se ole tilanne, jossa sulta pitäisi vaatia sietokykyä vinoilevalle hoitajalle tai runnovalle kätilölle. Se on tilanne, jossa pitäisi saada olla 100% varmasti turvassa ja tietää varmuudella, että kaikki mitä tehdään tehdään takuuvarmasti kunnioittaen ja mahdollisimman hellästi. Pitäisi saada olla varma ettei samassa tilassa pyöri elämäänsä kyllästynyt kätilö, joka saa pikku kiksiä siitä kun pikkasen liian kovakouraisesti painelee mahaasi tms. Tämä ei ole mitään elämyshakuisuutta vaan ihan puhtaasti sitä, että toisen ihmisen synnyttäminen on sen verran rajuabtouhua että se pitäisi saada tehdä 100% turvallisessa paikassa ja turvallisessa sekä henkisesti että fyysisesti. Se, että saadaan terve vauva ulos on upeaa, mutta se ainoastaan ei riitä. Pitää myös ymmärtää, että yhtä tärkeää on saada nainen ulos synnytyslaitokselta asiallisesti, lämpimästi ja kunnioituksella kohdattuna.
Tämä
Vierailija kirjoitti:
Näytä kokonaan
Tämän ketjun viesteistähän käy ilmi, että kätilön on saatava tehdä sisätutkimus vaikka väkisin, koska muuten Vauva Kuolee.
---
Minä kielsin tekemästä sisätutkimusta, olin niin kipeä ja sekaisin.
Lääkäri teki sen väkisellä, ja hyvä että teki.
Synnytys ei ollut edistynyt, ja tuon tutkimuksen perusteella lähdettiin sektioon.
Jos lääkäri olisi kuunnellut ja totellut minua, eikä siis olisi tutkinut, vauvani olisi kuollut.
Kiitos lääkärille, ettet totellut minua, vaan menit oman ammattitaitosi mukaan.
Oletko nyt ihan varma, että tilanne meni noin? Kuulostaa kyllä siltä, että lääkäri teki tuossa vähän väärin. Jos jotain tehdään "väkisellä", silloin ei kyllä toimita ihan oikein. Älä oleta että kaikki olisivat tuossa tilanteessa tyytyväisiä, vaikka itse oletkin lopputulokseen tyytyväinen.
Olen nuori nainen, tarkalleen 23-vuotias ja tähän asti olen puinut sitä ajatusta, tehdäkö lapsia vai ei. Opinnot hyvällä mallilla ja hyvä mies kainalossa. Mahikset olisi tehdä, mutta en tiedä haluanko/pystynkö. Olen jo tähän ikäänkin kokenut traumoja ihan riittävästi, että en tiedä pystyisinkö kestämään enää yhtäkään lisää. Ainakaan niin, että itse ajaisin itseni tähän traumaan tekemällä lapsen. Ehkä pärjään parilla lemmikillä ja sillä miehelläni.
Jokatapauksessa olette rohkeita naisia ja kaikki arvostus teille. Olen syvästi pahoillani puolestanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin, että tämä nainen, joka telkkarissa valitti synnytysväkivallasta haastettaisi kunnianloukkauksesta oikeuteen.
Kaikki sympatiani kätilöille ja lääkäreille.
Terveisin 17 vuotiaana ulkomailla synnyttänyt ilman tukihenkilöä.
Reipas tyttö sanoi lastenlääkäri, tarkoitti minua.Olen samaa mieltä. Synnytyspelkoihin ja tilanteiden jälkipuintiin olisi kyllä syytä panostaa. Ihminen kokee traumaattisen tilanteen usein väärin. Jos esim. onnettomuudessa olleita haastatellaan niin heidän muistikuvat ja kokemukset on usein erilaisia, vaikka kaikki ovat kokeneet saman tilanteen. Sama tässä "synnytysväkivallassa". Naisen kokemus on ollut traumaattinen ja se on totta, että sitä ei pidä pelkällä "sinulla on terve vauva" purkaa. Mutta on sekin törkeää, että syyttää hengenpelastaneita väkivallasta tai raiskauksesta. Jokaista tarinaa yhdistää joku erikoistilanne mihin sairaala on reagoinut. Tällä logiikalla voisi perustaa vaikka #metooelvytettävänä. Se on myös väkivaltaa, kylkiluita katkeilee jne. Tai jos tulee tilanne nopeasti missä lapsenne on juoksemassa auton alle, nappaatte hänestä kiinni, tulipalo syttyy kotonanne ja joudutte väkisin raahaamaan puoliunisen taaperon pihalle. Pystyttekö selittämään ja perustelemaan siinä miksi teette niin? Jos ette niin #metooperheväkivaltaa. Muistakaa, että kätilöt ja lääkäritkin on vaan ihmisiä. Jos vauvan sydänkäyrä on suora niin ihan totta, pitääkö alkaa perustella ja kysyä lupaa? Viereisessä salissa voi myös olla kriittinen vaihe menossa ja päätöksiä pitää tehdä nopeasti ja arvioida koko ajan missä voi olla pidempään ja missä ei. Eihän se kivaa ole. Joku vertasi leikkaukseen niin siinä tapauksessa pitäisi sali olla palkattuna omalla henkilökunnalla. Mitä jos synnytys kestää monta päivää? Joka saliin vaan oma henkilökunta? Sinänsä kyllä ihana ajatus, mutta ei ihan realismia. Olisiko yksityiselle synnytyssairaalalle kysyntää ja voisiko tämä aktivistiryhmä olla sitä perustamassa?
Taas väitetään, että näitä väärinkäytöksiä tapahtuisi vain hätätilanteissa ja siksi jotkin toimenpiteet olisivat pakollisia. Älä juutu siihen, koska tämä ei ole totta, vaan näitä tapahtuu muutenkin, kuin siinä akuutissa synnytystilanteessa. Jos olet lukenut jotain rajuimpia viestejä kyllä ne aika hyvin vertautuvat väkivaltatilanteisiin, enkä minä pidä sitä yhtään törkeänä tai liioiteltuna. Onko sillä motiivilla kauheasti väliä, jos todellisuus kuitenkin on että siinä satutetaan?
Tämän ketjun viesteistähän käy ilmi, että kätilön on saatava tehdä sisätutkimus vaikka väkisin, koska muuten Vauva Kuolee. Synnyttäneen naisen mahaa ja rintoja pitää päästä runnomaan, koska muuten Vauva Kuolee. Lääkäri ei voi edes tervehtiä potilasta, koska muuten Vauva Kuolee. Kauhea kiire koko ajan, ja Vauva Meinaa Kuolla. Synnyttäjä ei saisi pyytää itselleen mitään, koska... no, tiedättehän. Jne.
Kyllä se asenne, että sairaala on joku viiden tähden hotelli missä voi vaan pyytää asioita, on ihan yleisesti aika vanhanaikainen. Yritä ymmärtää, että siellä on koko käytävällinen täynnä synnytyssaleja. Ei sinulla ole omaa henkilökuntaa siinä selittämässä ja perustelemassa. Parhaiten tähän voisi puuttua jo neuvolassa, että nämä asiat selitettäisiin rautalangasta ennen sitä, kun tilanne on päällä ja hormonit ja kipu sumentaa kaiken. Pitkät synnytysvalmennukset kaikille yms. ja synnytyksen jälkeen keskustelu.
Vierailija kirjoitti:
Mä en lapsia tuu synnyttämään. Ihan tarpeeksi ollut traumoja muutenkin. Mulle riittää unelmieni mies, joka ei myöskään tarvitse lasta elämäänsä. Pärjätään koirien kanssa.
Ihailtavan vastuullista! Jos on käsittelemättömiä traumoja, siirtää kärsimyksensä lapsilleen. Arvostan valintaasi.
Kenen turvallisuudella tai oikeuksilla tai kiireellä sitten perustellaan tai oikeutetaan se, jos vauvan synnyttyä äiti tikataan kasaan ilman puudutteita? Minun mieleeni ei tule yhtään ainutta pätevää syytä tuollaiselle toiminnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin, että tämä nainen, joka telkkarissa valitti synnytysväkivallasta haastettaisi kunnianloukkauksesta oikeuteen.
Kaikki sympatiani kätilöille ja lääkäreille.
Terveisin 17 vuotiaana ulkomailla synnyttänyt ilman tukihenkilöä.
Reipas tyttö sanoi lastenlääkäri, tarkoitti minua.Olen samaa mieltä. Synnytyspelkoihin ja tilanteiden jälkipuintiin olisi kyllä syytä panostaa. Ihminen kokee traumaattisen tilanteen usein väärin. Jos esim. onnettomuudessa olleita haastatellaan niin heidän muistikuvat ja kokemukset on usein erilaisia, vaikka kaikki ovat kokeneet saman tilanteen. Sama tässä "synnytysväkivallassa". Naisen kokemus on ollut traumaattinen ja se on totta, että sitä ei pidä pelkällä "sinulla on terve vauva" purkaa. Mutta on sekin törkeää, että syyttää hengenpelastaneita väkivallasta tai raiskauksesta. Jokaista tarinaa yhdistää joku erikoistilanne mihin sairaala on reagoinut. Tällä logiikalla voisi perustaa vaikka #metooelvytettävänä. Se on myös väkivaltaa, kylkiluita katkeilee jne. Tai jos tulee tilanne nopeasti missä lapsenne on juoksemassa auton alle, nappaatte hänestä kiinni, tulipalo syttyy kotonanne ja joudutte väkisin raahaamaan puoliunisen taaperon pihalle. Pystyttekö selittämään ja perustelemaan siinä miksi teette niin? Jos ette niin #metooperheväkivaltaa. Muistakaa, että kätilöt ja lääkäritkin on vaan ihmisiä. Jos vauvan sydänkäyrä on suora niin ihan totta, pitääkö alkaa perustella ja kysyä lupaa? Viereisessä salissa voi myös olla kriittinen vaihe menossa ja päätöksiä pitää tehdä nopeasti ja arvioida koko ajan missä voi olla pidempään ja missä ei. Eihän se kivaa ole. Joku vertasi leikkaukseen niin siinä tapauksessa pitäisi sali olla palkattuna omalla henkilökunnalla. Mitä jos synnytys kestää monta päivää? Joka saliin vaan oma henkilökunta? Sinänsä kyllä ihana ajatus, mutta ei ihan realismia. Olisiko yksityiselle synnytyssairaalalle kysyntää ja voisiko tämä aktivistiryhmä olla sitä perustamassa?
Taas väitetään, että näitä väärinkäytöksiä tapahtuisi vain hätätilanteissa ja siksi jotkin toimenpiteet olisivat pakollisia. Älä juutu siihen, koska tämä ei ole totta, vaan näitä tapahtuu muutenkin, kuin siinä akuutissa synnytystilanteessa. Jos olet lukenut jotain rajuimpia viestejä kyllä ne aika hyvin vertautuvat väkivaltatilanteisiin, enkä minä pidä sitä yhtään törkeänä tai liioiteltuna. Onko sillä motiivilla kauheasti väliä, jos todellisuus kuitenkin on että siinä satutetaan?
Tämän ketjun viesteistähän käy ilmi, että kätilön on saatava tehdä sisätutkimus vaikka väkisin, koska muuten Vauva Kuolee. Synnyttäneen naisen mahaa ja rintoja pitää päästä runnomaan, koska muuten Vauva Kuolee. Lääkäri ei voi edes tervehtiä potilasta, koska muuten Vauva Kuolee. Kauhea kiire koko ajan, ja Vauva Meinaa Kuolla. Synnyttäjä ei saisi pyytää itselleen mitään, koska... no, tiedättehän. Jne.
Kyllä se asenne, että sairaala on joku viiden tähden hotelli missä voi vaan pyytää asioita, on ihan yleisesti aika vanhanaikainen. Yritä ymmärtää, että siellä on koko käytävällinen täynnä synnytyssaleja. Ei sinulla ole omaa henkilökuntaa siinä selittämässä ja perustelemassa. Parhaiten tähän voisi puuttua jo neuvolassa, että nämä asiat selitettäisiin rautalangasta ennen sitä, kun tilanne on päällä ja hormonit ja kipu sumentaa kaiken. Pitkät synnytysvalmennukset kaikille yms. ja synnytyksen jälkeen keskustelu.
Ai. Minusta taas tuo sinun asenteesi on aika vanhanaikainen. Tunnut olevan jotenkin sitä mieltä, että synnyttäjät on laitettava takaisin ruotuun nöyryyttämällä. Olen muuten aika varma, että useimmat synnyttäjät ovat enemmänkin hämmentyneitä ja peloissaan eivätkä niinkään vaativia. Tässäkin ketjussa moni on kertonut, että huonon kohtelun edessä on niin tyrmistynyt, ettei tilanteessa osaa reagoida eikä jälkeenpäin ole voimia tehdä virallista valitusta, koska tilanteesta traumatisoituneena on täysin poikki eikä kukaan uskoisi.
Siinä ei ole yhtään mitään väärää, jos pyytää itselleen asiallista ja kunnioittavaa kohtelua. Senhän pitäisi olla itsestäänselvyys.
P.S. Turhaan saarnaat minulle suoraan. Minä en ole synnyttänyt enkä tule synnyttämäänkään. Satun vain olemaan empaattinen ihminen, jota kiinnostaa muidenkin hyvinvointi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näytä kokonaan
Tämän ketjun viesteistähän käy ilmi, että kätilön on saatava tehdä sisätutkimus vaikka väkisin, koska muuten Vauva Kuolee.
---
Minä kielsin tekemästä sisätutkimusta, olin niin kipeä ja sekaisin.
Lääkäri teki sen väkisellä, ja hyvä että teki.
Synnytys ei ollut edistynyt, ja tuon tutkimuksen perusteella lähdettiin sektioon.
Jos lääkäri olisi kuunnellut ja totellut minua, eikä siis olisi tutkinut, vauvani olisi kuollut.
Kiitos lääkärille, ettet totellut minua, vaan menit oman ammattitaitosi mukaan.Oletko nyt ihan varma, että tilanne meni noin? Kuulostaa kyllä siltä, että lääkäri teki tuossa vähän väärin. Jos jotain tehdään "väkisellä", silloin ei kyllä toimita ihan oikein. Älä oleta että kaikki olisivat tuossa tilanteessa tyytyväisiä, vaikka itse oletkin lopputulokseen tyytyväinen.
On kyllä ihme vänkäämistä, viestin kirjoittaja oli tyytyväinen, mutta ei kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en lapsia tuu synnyttämään. Ihan tarpeeksi ollut traumoja muutenkin. Mulle riittää unelmieni mies, joka ei myöskään tarvitse lasta elämäänsä. Pärjätään koirien kanssa.
Ihailtavan vastuullista! Jos on käsittelemättömiä traumoja, siirtää kärsimyksensä lapsilleen. Arvostan valintaasi.
Tuskinpa kirjoittaja tarkoitti asiaa ihan näinkään. Enemmän oman hyvinvointinsa kannalta eikä tulevan lapsen, koska ei selllaista halua. Vähän kuulostat kettuilevalta.
Vierailija kirjoitti:
Kenen turvallisuudella tai oikeuksilla tai kiireellä sitten perustellaan tai oikeutetaan se, jos vauvan synnyttyä äiti tikataan kasaan ilman puudutteita? Minun mieleeni ei tule yhtään ainutta pätevää syytä tuollaiselle toiminnalle.
Ilman sitä Vauvaa Kuolee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin, että tämä nainen, joka telkkarissa valitti synnytysväkivallasta haastettaisi kunnianloukkauksesta oikeuteen.
Kaikki sympatiani kätilöille ja lääkäreille.
Terveisin 17 vuotiaana ulkomailla synnyttänyt ilman tukihenkilöä.
Reipas tyttö sanoi lastenlääkäri, tarkoitti minua.Olen samaa mieltä. Synnytyspelkoihin ja tilanteiden jälkipuintiin olisi kyllä syytä panostaa. Ihminen kokee traumaattisen tilanteen usein väärin. Jos esim. onnettomuudessa olleita haastatellaan niin heidän muistikuvat ja kokemukset on usein erilaisia, vaikka kaikki ovat kokeneet saman tilanteen. Sama tässä "synnytysväkivallassa". Naisen kokemus on ollut traumaattinen ja se on totta, että sitä ei pidä pelkällä "sinulla on terve vauva" purkaa. Mutta on sekin törkeää, että syyttää hengenpelastaneita väkivallasta tai raiskauksesta. Jokaista tarinaa yhdistää joku erikoistilanne mihin sairaala on reagoinut. Tällä logiikalla voisi perustaa vaikka #metooelvytettävänä. Se on myös väkivaltaa, kylkiluita katkeilee jne. Tai jos tulee tilanne nopeasti missä lapsenne on juoksemassa auton alle, nappaatte hänestä kiinni, tulipalo syttyy kotonanne ja joudutte väkisin raahaamaan puoliunisen taaperon pihalle. Pystyttekö selittämään ja perustelemaan siinä miksi teette niin? Jos ette niin #metooperheväkivaltaa. Muistakaa, että kätilöt ja lääkäritkin on vaan ihmisiä. Jos vauvan sydänkäyrä on suora niin ihan totta, pitääkö alkaa perustella ja kysyä lupaa? Viereisessä salissa voi myös olla kriittinen vaihe menossa ja päätöksiä pitää tehdä nopeasti ja arvioida koko ajan missä voi olla pidempään ja missä ei. Eihän se kivaa ole. Joku vertasi leikkaukseen niin siinä tapauksessa pitäisi sali olla palkattuna omalla henkilökunnalla. Mitä jos synnytys kestää monta päivää? Joka saliin vaan oma henkilökunta? Sinänsä kyllä ihana ajatus, mutta ei ihan realismia. Olisiko yksityiselle synnytyssairaalalle kysyntää ja voisiko tämä aktivistiryhmä olla sitä perustamassa?
Yksityisen idea kosahtaa siihen, että terveydenhuoltolain mukaan synnytyksiä hoitaakseen on sairaalassa oltava ympärivuorokautinen päivystysmahdollisuus, anestesiapäivystys, välitön leikkausvalmius, valmiudet välittömään verensiirtoon ja sitä varten tarvittaviin tutkimuksiin ja diagnostiikkaan, sekä välitön valmius tehostettuun hoitoon ja jälkitarkkailuun. Juuri tämän lain takia synnytyksiä ajetaan alas maakuntasairaaloista. Millään terveysalan yksityisellä yrityksellä ei ole nyhjäistä tarvittavia resursseja tuon kokoisen laitoksen pyörittämiseen. HUS tosin tekee yksityisiä synnytyksiä sivubisnenksenä, mutta ne luonnollisesti tapahtuvat samoissa tiloissa, jolloin synnytysten hoitamisen lainmukaiset kriteerit täyttyvät.
Mitä kiireeseen vetoamisen tulee, potilaalle on mahdollista myös kertoa aiheesta jälkeenpäin ja keskustella tapahtuneesta. Tämä auttaa potilasta ymmärtämään kiireessä tehtyjä hoitopäätöksiä, joita ei juuri sillä hetkellä voitu perustella ja hälventää mahdollisia väärinkäsityksiä. Puhuminen ei maksa mitään ja auttaa todella monessa asiassa. Traumojen syntyminen viestii että potilaskohtaaminen/ kommunikaatio on epäonnistunut.
Sitäpaitsi jokaisen ammattitaitoisen terv.huollon henkilön sääntö nro 1 : kiire ei saa vaikuttaa potilaan kohtaamiseen.
Tätä olen itse urallani soveltanut ja koskaan vielä ainakaan en ole saanut huonoa potilaspalautetta.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni syntymättömällä lapsella tulisi olla myös enemmän oikeuksia. Synnyttäjät pohtivat synnytysvärejä, istukkakapseleita yms. Tärkeintä on kuitenkin se vauva ja mikäli synnytyksen kulku edellyttää synnytyssuunnitelmasta poikkeamista tulee se tehdä. Synnytyksestä on yhteiskunnasta tehty kokemus ja sitten ollaan pettyneitä siihen, että toiveet eivät toteutuneet. Eikö terveen lapsen tulisi olla tärkeintä? Vai mennäänkö kokemus edellä, jotta äidit olisivat tyytyväisiä?
Siis anteeksi nyt vaan, mutta mitä ihmettä.
Oletko koskaan synnyttänyt? Pystytkö ymmärtämään sitä pelkoa ja avuttomuutta, joka ensisynnyttäjällä on?
Ainoat toiveeni synnytyksestä olivat, että kaikki menisi hyvin ja minua kohdeltaisiin asiallisesti.
No, kätilö tiuski siihen malliin, kuin olisin ollut joku häirikkö. Kaiken kivun, epätietoisuuden ja pelon keskellä tuo tosissaan tuntui jo niin pahalta ja turvattomalta, että yllättäen synnytyksen eteneminenkin pysähtyi.
Synnytyslääkäri oli onneksi ystävällinen, mutta kätilö tiuski loppuun asti.
Todella karmeaa, jos pelkästään perusystävällisen kohtelun toivominen on jotain utopistista elämystavoittelua.
Nämä synnytykseen liittyvien ongelmien kyseenalaistajat ovat jotain sellaisia ihmisiä, kenen seuraan en istuisi vaikka seisoisin muuten matkan Ivalosta Helsinkiin. Oksettavaa. Mutta naisvihahan tuosta paistaa läpi, sekä joidenkin naisten aivopesyn lopputulos. Eivät itsekään arvosta omiaan.. kuvottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni syntymättömällä lapsella tulisi olla myös enemmän oikeuksia. Synnyttäjät pohtivat synnytysvärejä, istukkakapseleita yms. Tärkeintä on kuitenkin se vauva ja mikäli synnytyksen kulku edellyttää synnytyssuunnitelmasta poikkeamista tulee se tehdä. Synnytyksestä on yhteiskunnasta tehty kokemus ja sitten ollaan pettyneitä siihen, että toiveet eivät toteutuneet. Eikö terveen lapsen tulisi olla tärkeintä? Vai mennäänkö kokemus edellä, jotta äidit olisivat tyytyväisiä?
Siis anteeksi nyt vaan, mutta mitä ihmettä.
Oletko koskaan synnyttänyt? Pystytkö ymmärtämään sitä pelkoa ja avuttomuutta, joka ensisynnyttäjällä on?
Ainoat toiveeni synnytyksestä olivat, että kaikki menisi hyvin ja minua kohdeltaisiin asiallisesti.
No, kätilö tiuski siihen malliin, kuin olisin ollut joku häirikkö. Kaiken kivun, epätietoisuuden ja pelon keskellä tuo tosissaan tuntui jo niin pahalta ja turvattomalta, että yllättäen synnytyksen eteneminenkin pysähtyi.Synnytyslääkäri oli onneksi ystävällinen, mutta kätilö tiuski loppuun asti.
Todella karmeaa, jos pelkästään perusystävällisen kohtelun toivominen on jotain utopistista elämystavoittelua.
Ja unohtui vielä. Oli sen verran mieleenpainuva tuo kokemus, että sanoin jo lapsivuodeosastolla miehelle, etten aio enää palata tänne. Eli lapsiluku jää yhteen.
Kun synnyttäjä kieltäytyy toimenpiteestä, tulevaisuudessa tilanteeseen on lomake.
Lomakkeessa synnyttäjä ilmoittaa kieltäytyneensä toimenpiteestä (useita vaihtoehtoja, rasti ruutuun), jolla vältytään myöhemmin potilasvahinkoilmoitukset.
Synnyttäjä kieltää sisätutkimuksen, jolla varmistetaan että kohdunsuu on 10 cm auki. Kätilö ei siis pysty antamaan ponnistamiselle lupaa.
Puudutettuna ei välttämättä ole ponnistamisen tarvetta, synnytys venyy, vauva vaurioituu. Synnyttäjä allekirjoitti paperin, jossa kieltäytyy tutkimuksesta, potilasvahinkoa ei tapahtunut, vahinko oli synnyttäjän aiheuttama.
Ponnistusvaiheessa kätilö näkee, että väliliha lähtee repeämään peräaukkoa kohti. Kätilö ehdottaa välilihan leikkausta, jolloin repeämää ei tule, tai sen suunta kääntyy sivulle, jolloin peräaukko säästyy.
Synnyttäjä kieltäytyy, ei muuta kuin lomake nenän alle ja nimi paperiin.
Synnyttäjä kieltäytyi toimenpiteestä ja sulkijalihas repesi, synnyttäjän oma vika. Nimi paperissa, ei potilasvahinkoa.
Ei tämä ole mikään uusi juttu, ennen asiasta ei vain puhuttu tällä tavalla julkisuudessa. Minä olen jo lapsesta asti kuunnellut kun äiti ystävineen kävi läpi kamalia synnytyksiään, kuinka oli sadistisia kätilöitä ja tuskallisia toimenpiteitä. Ihan kauheita juttuja, menivät aina muka sivuun keskustelemaan tai toiseen huoneeseen mutta kyllähän lapsi kuulee ja muistaa.
Tätä keskustelua lukiessani olen pohtinut, miksi ei ymmärretä että sadistisia hoitoalan ihmisiä oikeasti hakeutuu alalle? KAIKILLE aloille, joissa voi käyttää valtaa ja pääsee tekemisiin heikossa tilassa olevien ihmisten kanssa, hakeutuu ja työskentelee myös mieleltään häiriintyneitä. Onhan se jo muilla aloilla moneen kertaan todettu, miksi siis synnytykset olisivat jotenkin eri asia?