Miksi synnyttävän naisen oikeudet herättävät raivoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt ei liity synnytykseen, vaan kohdunulkoiseen raskauteen, jonka sairastin joulu-tammikuussa. Soitin useaan kertaan naistentautien klinikalle ja kerroin pahoista oireistani, joita olivat kuukauden kestänyt runsas verinen vuoto emättimestä, rintojen turvotus, kovat vatsakivut ja pistelyt, oksentelu ja pahoinvointi. Tein muutamia raskaustestejä tuona kuuna, ja näyttivät negaa. Klinikalta todettiin aika vähättelevään sävyyn, että "nuorilla naisilla on normaalia, että on kovia kuukautiskipuja" tai että "varmaan jouluna tuli syötyä vähän liikaa ja vatsa oireilee"!!!?

No en sitten hakeutunut lääkäriin, koska luotin klinikan hoitajiin. Uutena vuotena sitten pyörryin ja menin shokkiin. Onneksi mies oli paikalla, koska muuten olisin kuollut sisäiseen verenvuotoon.

Mies vei minut sairaalaan ja matkalla heräsin. Menin päivystysjonoon itkien ja tuskissani, enkä pystynyt edes istua. Silti minulle sanottiin, että jonota siinä niinkuin muutkin potilaat.

Onneksi eräs ihana mies huudahti vastaanottoon että "viekää tuo nainen heti hoitoon, voin odottaa."

Selvisi että oli siis kohdunulkoinen ja jos en olisi päässyt heti leikkaukseen, olisin kuollut.

Leikkauksen jälkeen, kun minulta siis poistettiin toinen munanjohtimeni, gynekologi tenttasi, että miksi en olllut huolehtinut ehkäisystä. Kerroin että vahinko oli sattunut, yleensä otan tarkkaan pillerini. Hän oli kuitenkin jotenkin kylmä ja suhtautui minuun kuin johonkin saastaan.

Oli onneksi monia ihania hoitajiakin, mutta on tässä naistentautien hoidossa vielä paljon petrattavaa.

Tämä kohdunulkoinen raskaus on aika suppeasti tiedossa suurimmalta osalta. Ihan tuntuu että terveydenhoitajillakin, joilla pitäisi sitä asiantuntemusta olla. Edes jos on pientäkin epäilyä oireiden perusteella, pitäisi heti ottaa vakavasti. Serkkuni kuoli muutama vuosi sitten nimenomaan tähän sisäiseen verenvuotoon, eli toisinsanoen raskautta ei oltu huomattu. Raskauden tässä tapauksessa näkee pelkästään verikokeesta yleensä. On aivan käsittämätöntä, että moni nainen menettää elimiään tai jopa kuolee kohdunulkoiseen raskauteen nykyäänkin. Tuntuu että asiaa ei osata jotenkin huomioida terveydenhuollossa. Serkkukin oli siis käynyt kyllä lääkäreillä, mutta mitään ei oltu sitten saatu selville?! Suututtaa.

Onneksi sinä selvisit.

Tästä pitäisi valistaa naisia, koska ei kukaan osaa tällaisia päästään oivaltaa, jos terveydenammattilaisetkaan eivät ota vakavissaan oireita, jotka selvästi ovat poikkeuksellisia.

Mun paras ystävä kuoli ulkoiseen raskauteen 21-vuotiaana.;( ihan kyyneleet virraten tulee luettua koko ketjua, mutta tän alkuperäisen viestin lukeminen nostatti muistot pintaan ystävästä.

Hänellä oli raskaus kehittymässä munanjohtimessa, ja huomattiin vasta sitten kun "räjähti" eli verenvuoto alkoi kertyä vatsaonteloon. En tiennyt tästä mitään, koska ei kukaan muukaan tiennyt. Ei ystävänikään. En tajua miksei naisille opasteta myös kohdunulkoisesta raskaudesta jo koulussa terveydentietotunneilla. Vai onko niin, että kaikkea ei jakseta ja viutsitä kertoa?? Raskaus on tärkeä aihe nuorille, ja myös se, että kaikki raskaudet eivät ole siellä missä pitäisi eli kohdussa, jolloin tämmöinen "ei kohdullinen" raskaus on hengenvaarallinen.

Ystäväni muistolle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se tuntuu osalle naisista olla vaikea paikka hyväksyä, että synnytyssairaalassa se tähti on se vauva eikä se nainen. Sen vauvan hyvinvointiahan siellä tarkkaillaan ja siksi tutkitaan kohdunkaulan aukenemista, etenkin, jos vedet on jo menneet. 

Mikä tähti?

Potilaan oikeudet sekä ihmisoikeudet eivät katoa synnytyssairaalan ovien sulkeuduttua. Ilman naista ei ole mitään lasta eikä siten koko yhteiskuntaa. Siksi synnyttäjää kunnioitetaan.

Ei kait se synnyttäjä mikään potilas ole?

Missäs sinä olit, kun aivoja jaettiin? Et synnyttämässä ainakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänä kun katsoo somessa odottavia äitejä, ja sen jälkeen niitä hymyileviä posekuvia, joissa kerrotaan kuinka upeasti kaikki meni, ei ole ihme, että synnytyksen nurjasta puolesta on nuorilla naisilla hyvin vähän mielikuvaa. Kun kysyy äidiltä, millaista oli synnyttää, sitä kaunistellaan, koska niin ollaan totuttu ja nähty muidenkin tekevän.

Kun kuninkaallinen nainen synnttää, hän on siinä sekunnissa korkkarit jalassa vilkuttamassa iloisena kansalleen. Miksi synnytystä romantisoidaan? Se on suuri ongelma, johon naisia ajetaan yhteiskunnan toimesta.

Tuli mieleen tuosta, että silloin kun Herttuatar Catherine synnytti esikoisensa niin hän ensimmäisten kuvien julkaisun jälkeen sai kritiikkiä koska näytti lihavalta. Voi v*ttu sanon minä, hänen synnytyksestään oli silloin kulunut hädin tuskin vuorokautta! Eihän siinä ajassa kohtu ole ehtinyt vielä edes supistua normaaliin kokoonsa. Muutenkin jossain vaiheessa (varmaan juuri tuolloin) tuntui olevan todella trendikästä ihannoida julkkisnaisia, joilla äsken koettu raskaus ei näkynyt missään. Tyyliin iih, Rouva Kaunotar heti synnytyksen jälkeen entisissä mitoissaan, aivan kuin ei raskaana olisi ollutkaan!

Mielestäni todellakin vahingollista.

Tuo on kyllä oikeasti ihan käsittämätöntä. Näytti lihavalta! Se on jännä juttu, miten ne sisuskalut ei mystisesti muutamassa tunnissa palaa takaisin "lepotilaansa", saati kohdun lisäksi ne muut edes kunnolla aloilleen. Ja mistä senkään tietää, millainen synnytys vaikka Catherinella on silloin ollut, ja miten hankalaa se kaiken kansan pällisteltävänä seisoskelu on kenties tuntunut. Urhea nainen, kerta kaikkiaan.

Kyllä synnyttäjä on potilas. Hyvin paljon toki riippuu yksiköstä, puhutaanko potilaasta, asiakkaasta tai vaikkapa asukkaasta (tuo viimeinen pätee pitkäaikaislaitoksiin), mutta mielestäni synnyttäjät ovat kyllä nimenomaan potilaita.

Synnyttäjä on myös asiakas. Lääkärit, hoitajat ja kätilöt ovat siis asiakaspalvelijoita. Ainakin meillä hoitoalan opinnoissa puhutaan koko ajan nimenomaan ASIAKKAISTA ja muutenkin korostetaan vuorovaikutuksen ja asiakaspalvelun tärkeyttä.

Mutta ilmeisesti kaikille nämä asiat eivät todellakaan ole itsestäänselviä. Tässäkin ketjussa on väitetty, että synnyttäjä ei ole asiakas eikä hänellä näin ollen ole oikeutta vaatia mitään - kyllä hän vain on nimenomaan asiakas, ja häntä hoitavat ihmiset ovat asiakaspalvelijoita. 

Naistenklinikka on pahin!

Toivoisin, että tämä nainen, joka telkkarissa valitti synnytysväkivallasta haastettaisi kunnianloukkauksesta oikeuteen.

Kaikki sympatiani kätilöille ja lääkäreille.

Terveisin 17 vuotiaana ulkomailla synnyttänyt ilman tukihenkilöä.

Reipas tyttö sanoi lastenlääkäri, tarkoitti minua.

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin, että tämä nainen, joka telkkarissa valitti synnytysväkivallasta haastettaisi kunnianloukkauksesta oikeuteen.

Kaikki sympatiani kätilöille ja lääkäreille.

Terveisin 17 vuotiaana ulkomailla synnyttänyt ilman tukihenkilöä.

Reipas tyttö sanoi lastenlääkäri, tarkoitti minua.

Voi sääli sinua. Lasten ei kuuluisi tehdä lapsia. Raskaus taisi olla yllätys, selvisikö vasta kun synnytys oli käynnissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi jännä et YKSIKÄÄN synnärillä työskentelevä ei ole tullut tähän ketjuun kommentoimaan että hyvä kun puhutte näistä kokemuksistanne, että pystyn tarkastelemaan myös omaa tekemistäni, ettei vastaavaa enää sattuisi.

Ei ainuttakaan, vai olenko väärässä?

Ja monet gynet ja kätilöt tätä lukee..

Sulla on pikkasen liian suuret luulot tuon teidän vinkumisen vaikutuksesta. Kermaperseitä, joilla ei ole oikeita ongelmia vouhkaa tyhjästä.

Taidat olla mies? No, älä huoli - tulevaisuudessa TE olette se synnyttävä osapuoli kunhan tiede kehittyy tarpeeksi. Katsotaan onko sitten kivaa.

No tietenkin on kivaa, tiede siinä samalla kehittää hommaa muutenkin ja tuollainen perinteinen synnytys jätetään vain naisille.

Jotkut vanhan liiton tyyliin ajattelevat kätilöt/lääkärit/hoitajat ilmeisesti tuumaavat, että kun synnytyksessä joka tapauksessa sattuu niin saman konkurssiin vaan kaikki eli kaikenlainen henkinen ja fyysinen sivallus on ok.

Omakin mielipiteeni saattaisi olla sävyltään hieman toisensuuntainen ellen olisi synnyttänyt pari vuotta sitten esikoistani. Sen kokemuksen jälkeen ymmärtää että harva asia on yhtä halveksittava ja alhainen kuin synnyttävälle tai juuri synnyttäneelle lisäkipua aiheuttava tai vittuileva hoitohenkilökunnan jäsen.

Ennen kuin olet synnyttänyt itse niin sulla ei ole mitään käsitystä miten pelottavaa voi varsinkin ensimmäisellä kerralla olla siinä tilanteessa, niissä kivuissa ja elävä olento on puskemassa ulos kropastasi. Voin vakuuttaa ettei se ole tilanne, jossa sulta pitäisi vaatia sietokykyä vinoilevalle hoitajalle tai runnovalle kätilölle. Se on tilanne, jossa pitäisi saada olla 100% varmasti turvassa ja tietää varmuudella, että kaikki mitä tehdään tehdään takuuvarmasti kunnioittaen ja mahdollisimman hellästi. Pitäisi saada olla varma ettei samassa tilassa pyöri elämäänsä kyllästynyt kätilö, joka saa pikku kiksiä siitä kun pikkasen liian kovakouraisesti painelee mahaasi tms. Tämä ei ole mitään elämyshakuisuutta vaan ihan puhtaasti sitä, että toisen ihmisen synnyttäminen on sen verran rajuabtouhua että se pitäisi saada tehdä 100% turvallisessa paikassa ja turvallisessa sekä henkisesti että fyysisesti. Se, että saadaan terve vauva ulos on upeaa, mutta se ainoastaan ei riitä. Pitää myös ymmärtää, että yhtä tärkeää on saada nainen ulos synnytyslaitokselta asiallisesti, lämpimästi ja kunnioituksella kohdattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi jännä et YKSIKÄÄN synnärillä työskentelevä ei ole tullut tähän ketjuun kommentoimaan että hyvä kun puhutte näistä kokemuksistanne, että pystyn tarkastelemaan myös omaa tekemistäni, ettei vastaavaa enää sattuisi.

Ei ainuttakaan, vai olenko väärässä?

Ja monet gynet ja kätilöt tätä lukee..

Sulla on pikkasen liian suuret luulot tuon teidän vinkumisen vaikutuksesta. Kermaperseitä, joilla ei ole oikeita ongelmia vouhkaa tyhjästä.

Taidat olla mies? No, älä huoli - tulevaisuudessa TE olette se synnyttävä osapuoli kunhan tiede kehittyy tarpeeksi. Katsotaan onko sitten kivaa.

No tietenkin on kivaa, tiede siinä samalla kehittää hommaa muutenkin ja tuollainen perinteinen synnytys jätetään vain naisille.

Nauttisitte nyt koko rahalla, kun pääsisitte synnyttämään yhteiskunnan rahoilla. Sehän teitä on eniten harmittanut.

Mielestäni syntymättömällä lapsella tulisi olla myös enemmän oikeuksia. Synnyttäjät pohtivat synnytysvärejä, istukkakapseleita yms. Tärkeintä on kuitenkin se vauva ja mikäli synnytyksen kulku edellyttää synnytyssuunnitelmasta poikkeamista tulee se tehdä. Synnytyksestä on yhteiskunnasta tehty kokemus ja sitten ollaan pettyneitä siihen, että toiveet eivät toteutuneet. Eikö terveen lapsen tulisi olla tärkeintä? Vai mennäänkö kokemus edellä, jotta äidit olisivat tyytyväisiä?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni syntymättömällä lapsella tulisi olla myös enemmän oikeuksia. Synnyttäjät pohtivat synnytysvärejä, istukkakapseleita yms. Tärkeintä on kuitenkin se vauva ja mikäli synnytyksen kulku edellyttää synnytyssuunnitelmasta poikkeamista tulee se tehdä. Synnytyksestä on yhteiskunnasta tehty kokemus ja sitten ollaan pettyneitä siihen, että toiveet eivät toteutuneet. Eikö terveen lapsen tulisi olla tärkeintä? Vai mennäänkö kokemus edellä, jotta äidit olisivat tyytyväisiä?

Kerro nyt ihan aluksi miksi vauvan kuuluu olla naista tärkeämpi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa varsinaiseen synnytysväkivaltaan ja sitä kokeneiden kokemuksia vähättelemättä, minusta on jotenkin loukkaavaa, että tätä asiaa ajetaan ikäänkuin me too/minä myös-kampanjan ja tunnisteen alla.

Me too-liikehdinnässä on kyse seksuaalisesta ahdistelusta/väkivallasta, misogyniasta, toksisesta maskuliinisuudesta, vallankäytöstä, tarkoituksellisesta satuttamisesta ja pahimmillaan rikollisista teoista. Kyseessä on eri asia, joka on paljon laajempi, ja jonka lonkerot ulottuvat monelle elämän ja yhteiskunnan osa-alueelle. 

En ole perehtynyt synnytysväkivaltakäsitteeseen kuin melko pintapuolisesti, mutta mielestäni sitä ei tulisi edes näkyvyyden maksimointitarkoituksissa niputtaa yhteen me toon kanssa. 

Ajattelet nyt jotenkin rajoittuneesti. Käytä enemmänkin käsitettä sukupuoli. Ei patriarkaaliset asenteet aina heijasti ahtaasti käsittäen seksuaalisena häirintänä, vaan myös sukupuoleen perustuvana epäasiallisena käytöksenä.

Synnytysväkivallassa on ehkä enemmänkin kyse vallankäytöstä, jossa vanhakantaiset asenteet naisista passiivisina kohteina vaikuttavat. Siinä missä vaikka syöpäpotilaalta kysyttäisiin mielipidettä ja osallistettaisiin omaan hoitoon, niin miksi synnyttäjiä kohdellaan toisin?

En tiedä mikä tässä asiassa on lopullinen totuus, mutta näiden asioiden parantamiseksi niistä on täysin oikeutettua keskustella ja toimia. Varsinkin kun kyse on julkisen sektorin laitoksista, joita me kaikki rahoitamme.

Joidenkin keskustelijoiden pyrkimys väheksyä tästä puhuvia ja heidän kokemuksiaan, kuulostaa ikävästi aivan samalta vanhalta misogynialta johon meetookin reagoi.

Minä en vaan mitenkään pysty mielessäni niputtamaan saman sateenvarjon alle ns. synnytysväkivaltaa ja esim. kokemuksia siitä, kuinka tuntematon mies tarttuu väkisin kiinni kadulla ja yrittää suudella ja kähmiä, tai sitä kuinka miespuolinen pomo lähentelee työpaikalla.

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin, että tämä nainen, joka telkkarissa valitti synnytysväkivallasta haastettaisi kunnianloukkauksesta oikeuteen.

Kaikki sympatiani kätilöille ja lääkäreille.

Terveisin 17 vuotiaana ulkomailla synnyttänyt ilman tukihenkilöä.

Reipas tyttö sanoi lastenlääkäri, tarkoitti minua.

Olen samaa mieltä. Synnytyspelkoihin ja tilanteiden jälkipuintiin olisi kyllä syytä panostaa. Ihminen kokee traumaattisen tilanteen usein väärin. Jos esim. onnettomuudessa olleita haastatellaan niin heidän muistikuvat ja kokemukset on usein erilaisia, vaikka kaikki ovat kokeneet saman tilanteen. Sama tässä "synnytysväkivallassa". Naisen kokemus on ollut traumaattinen ja se on totta, että sitä ei pidä pelkällä "sinulla on terve vauva" purkaa. Mutta on sekin törkeää, että syyttää hengenpelastaneita väkivallasta tai raiskauksesta. Jokaista tarinaa yhdistää joku erikoistilanne mihin sairaala on reagoinut. Tällä logiikalla voisi perustaa vaikka #metooelvytettävänä. Se on myös väkivaltaa, kylkiluita katkeilee jne. Tai jos tulee tilanne nopeasti missä lapsenne on juoksemassa auton alle, nappaatte hänestä kiinni, tulipalo syttyy kotonanne ja joudutte väkisin raahaamaan puoliunisen taaperon pihalle. Pystyttekö selittämään ja perustelemaan siinä miksi teette niin? Jos ette niin #metooperheväkivaltaa. Muistakaa, että kätilöt ja lääkäritkin on vaan ihmisiä. Jos vauvan sydänkäyrä on suora niin ihan totta, pitääkö alkaa perustella ja kysyä lupaa? Viereisessä salissa voi myös olla kriittinen vaihe menossa ja päätöksiä pitää tehdä nopeasti ja arvioida koko ajan missä voi olla pidempään ja missä ei. Eihän se kivaa ole. Joku vertasi leikkaukseen niin siinä tapauksessa pitäisi sali olla palkattuna omalla henkilökunnalla. Mitä jos synnytys kestää monta päivää? Joka saliin vaan oma henkilökunta? Sinänsä kyllä ihana ajatus, mutta ei ihan realismia. Olisiko yksityiselle synnytyssairaalalle kysyntää ja voisiko tämä aktivistiryhmä olla sitä perustamassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin, että tämä nainen, joka telkkarissa valitti synnytysväkivallasta haastettaisi kunnianloukkauksesta oikeuteen.

Kaikki sympatiani kätilöille ja lääkäreille.

Terveisin 17 vuotiaana ulkomailla synnyttänyt ilman tukihenkilöä.

Reipas tyttö sanoi lastenlääkäri, tarkoitti minua.

Olen samaa mieltä. Synnytyspelkoihin ja tilanteiden jälkipuintiin olisi kyllä syytä panostaa. Ihminen kokee traumaattisen tilanteen usein väärin. Jos esim. onnettomuudessa olleita haastatellaan niin heidän muistikuvat ja kokemukset on usein erilaisia, vaikka kaikki ovat kokeneet saman tilanteen. Sama tässä "synnytysväkivallassa". Naisen kokemus on ollut traumaattinen ja se on totta, että sitä ei pidä pelkällä "sinulla on terve vauva" purkaa. Mutta on sekin törkeää, että syyttää hengenpelastaneita väkivallasta tai raiskauksesta. Jokaista tarinaa yhdistää joku erikoistilanne mihin sairaala on reagoinut. Tällä logiikalla voisi perustaa vaikka #metooelvytettävänä. Se on myös väkivaltaa, kylkiluita katkeilee jne. Tai jos tulee tilanne nopeasti missä lapsenne on juoksemassa auton alle, nappaatte hänestä kiinni, tulipalo syttyy kotonanne ja joudutte väkisin raahaamaan puoliunisen taaperon pihalle. Pystyttekö selittämään ja perustelemaan siinä miksi teette niin? Jos ette niin #metooperheväkivaltaa. Muistakaa, että kätilöt ja lääkäritkin on vaan ihmisiä. Jos vauvan sydänkäyrä on suora niin ihan totta, pitääkö alkaa perustella ja kysyä lupaa? Viereisessä salissa voi myös olla kriittinen vaihe menossa ja päätöksiä pitää tehdä nopeasti ja arvioida koko ajan missä voi olla pidempään ja missä ei. Eihän se kivaa ole. Joku vertasi leikkaukseen niin siinä tapauksessa pitäisi sali olla palkattuna omalla henkilökunnalla. Mitä jos synnytys kestää monta päivää? Joka saliin vaan oma henkilökunta? Sinänsä kyllä ihana ajatus, mutta ei ihan realismia. Olisiko yksityiselle synnytyssairaalalle kysyntää ja voisiko tämä aktivistiryhmä olla sitä perustamassa?

Taas väitetään, että näitä väärinkäytöksiä tapahtuisi vain hätätilanteissa ja siksi jotkin toimenpiteet olisivat pakollisia. Älä juutu siihen, koska tämä ei ole totta, vaan näitä tapahtuu muutenkin, kuin siinä akuutissa synnytystilanteessa. Jos olet lukenut jotain rajuimpia viestejä kyllä ne aika hyvin vertautuvat väkivaltatilanteisiin, enkä minä pidä sitä yhtään törkeänä tai liioiteltuna. Onko sillä motiivilla kauheasti väliä, jos todellisuus kuitenkin on että siinä satutetaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa varsinaiseen synnytysväkivaltaan ja sitä kokeneiden kokemuksia vähättelemättä, minusta on jotenkin loukkaavaa, että tätä asiaa ajetaan ikäänkuin me too/minä myös-kampanjan ja tunnisteen alla.

Me too-liikehdinnässä on kyse seksuaalisesta ahdistelusta/väkivallasta, misogyniasta, toksisesta maskuliinisuudesta, vallankäytöstä, tarkoituksellisesta satuttamisesta ja pahimmillaan rikollisista teoista. Kyseessä on eri asia, joka on paljon laajempi, ja jonka lonkerot ulottuvat monelle elämän ja yhteiskunnan osa-alueelle. 

En ole perehtynyt synnytysväkivaltakäsitteeseen kuin melko pintapuolisesti, mutta mielestäni sitä ei tulisi edes näkyvyyden maksimointitarkoituksissa niputtaa yhteen me toon kanssa. 

Ajattelet nyt jotenkin rajoittuneesti. Käytä enemmänkin käsitettä sukupuoli. Ei patriarkaaliset asenteet aina heijasti ahtaasti käsittäen seksuaalisena häirintänä, vaan myös sukupuoleen perustuvana epäasiallisena käytöksenä.

Synnytysväkivallassa on ehkä enemmänkin kyse vallankäytöstä, jossa vanhakantaiset asenteet naisista passiivisina kohteina vaikuttavat. Siinä missä vaikka syöpäpotilaalta kysyttäisiin mielipidettä ja osallistettaisiin omaan hoitoon, niin miksi synnyttäjiä kohdellaan toisin?

En tiedä mikä tässä asiassa on lopullinen totuus, mutta näiden asioiden parantamiseksi niistä on täysin oikeutettua keskustella ja toimia. Varsinkin kun kyse on julkisen sektorin laitoksista, joita me kaikki rahoitamme.

Joidenkin keskustelijoiden pyrkimys väheksyä tästä puhuvia ja heidän kokemuksiaan, kuulostaa ikävästi aivan samalta vanhalta misogynialta johon meetookin reagoi.

Minä en vaan mitenkään pysty mielessäni niputtamaan saman sateenvarjon alle ns. synnytysväkivaltaa ja esim. kokemuksia siitä, kuinka tuntematon mies tarttuu väkisin kiinni kadulla ja yrittää suudella ja kähmiä, tai sitä kuinka miespuolinen pomo lähentelee työpaikalla.

Minun mielestäni näitä kahta ei edes ole niputettu millään lailla yhteen, vai onko? Metoo oli oma kampanjansa, tämä synnytysjuttu omansa. Toki molemmissa on kyse siitä, että naisiin kohdistuvissa asenteissa on parantamisen varaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin, että tämä nainen, joka telkkarissa valitti synnytysväkivallasta haastettaisi kunnianloukkauksesta oikeuteen.

Kaikki sympatiani kätilöille ja lääkäreille.

Terveisin 17 vuotiaana ulkomailla synnyttänyt ilman tukihenkilöä.

Reipas tyttö sanoi lastenlääkäri, tarkoitti minua.

Olen samaa mieltä. Synnytyspelkoihin ja tilanteiden jälkipuintiin olisi kyllä syytä panostaa. Ihminen kokee traumaattisen tilanteen usein väärin. Jos esim. onnettomuudessa olleita haastatellaan niin heidän muistikuvat ja kokemukset on usein erilaisia, vaikka kaikki ovat kokeneet saman tilanteen. Sama tässä "synnytysväkivallassa". Naisen kokemus on ollut traumaattinen ja se on totta, että sitä ei pidä pelkällä "sinulla on terve vauva" purkaa. Mutta on sekin törkeää, että syyttää hengenpelastaneita väkivallasta tai raiskauksesta. Jokaista tarinaa yhdistää joku erikoistilanne mihin sairaala on reagoinut. Tällä logiikalla voisi perustaa vaikka #metooelvytettävänä. Se on myös väkivaltaa, kylkiluita katkeilee jne. Tai jos tulee tilanne nopeasti missä lapsenne on juoksemassa auton alle, nappaatte hänestä kiinni, tulipalo syttyy kotonanne ja joudutte väkisin raahaamaan puoliunisen taaperon pihalle. Pystyttekö selittämään ja perustelemaan siinä miksi teette niin? Jos ette niin #metooperheväkivaltaa. Muistakaa, että kätilöt ja lääkäritkin on vaan ihmisiä. Jos vauvan sydänkäyrä on suora niin ihan totta, pitääkö alkaa perustella ja kysyä lupaa? Viereisessä salissa voi myös olla kriittinen vaihe menossa ja päätöksiä pitää tehdä nopeasti ja arvioida koko ajan missä voi olla pidempään ja missä ei. Eihän se kivaa ole. Joku vertasi leikkaukseen niin siinä tapauksessa pitäisi sali olla palkattuna omalla henkilökunnalla. Mitä jos synnytys kestää monta päivää? Joka saliin vaan oma henkilökunta? Sinänsä kyllä ihana ajatus, mutta ei ihan realismia. Olisiko yksityiselle synnytyssairaalalle kysyntää ja voisiko tämä aktivistiryhmä olla sitä perustamassa?

Taas väitetään, että näitä väärinkäytöksiä tapahtuisi vain hätätilanteissa ja siksi jotkin toimenpiteet olisivat pakollisia. Älä juutu siihen, koska tämä ei ole totta, vaan näitä tapahtuu muutenkin, kuin siinä akuutissa synnytystilanteessa. Jos olet lukenut jotain rajuimpia viestejä kyllä ne aika hyvin vertautuvat väkivaltatilanteisiin, enkä minä pidä sitä yhtään törkeänä tai liioiteltuna. Onko sillä motiivilla kauheasti väliä, jos todellisuus kuitenkin on että siinä satutetaan? 

Tämän ketjun viesteistähän käy ilmi, että kätilön on saatava tehdä sisätutkimus vaikka väkisin, koska muuten Vauva Kuolee. Synnyttäneen naisen mahaa ja rintoja pitää päästä runnomaan, koska muuten Vauva Kuolee. Lääkäri ei voi edes tervehtiä potilasta, koska muuten Vauva Kuolee. Kauhea kiire koko ajan, ja Vauva Meinaa Kuolla. Synnyttäjä ei saisi pyytää itselleen mitään, koska... no, tiedättehän. Jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa varsinaiseen synnytysväkivaltaan ja sitä kokeneiden kokemuksia vähättelemättä, minusta on jotenkin loukkaavaa, että tätä asiaa ajetaan ikäänkuin me too/minä myös-kampanjan ja tunnisteen alla.

Me too-liikehdinnässä on kyse seksuaalisesta ahdistelusta/väkivallasta, misogyniasta, toksisesta maskuliinisuudesta, vallankäytöstä, tarkoituksellisesta satuttamisesta ja pahimmillaan rikollisista teoista. Kyseessä on eri asia, joka on paljon laajempi, ja jonka lonkerot ulottuvat monelle elämän ja yhteiskunnan osa-alueelle. 

En ole perehtynyt synnytysväkivaltakäsitteeseen kuin melko pintapuolisesti, mutta mielestäni sitä ei tulisi edes näkyvyyden maksimointitarkoituksissa niputtaa yhteen me toon kanssa. 

Ajattelet nyt jotenkin rajoittuneesti. Käytä enemmänkin käsitettä sukupuoli. Ei patriarkaaliset asenteet aina heijasti ahtaasti käsittäen seksuaalisena häirintänä, vaan myös sukupuoleen perustuvana epäasiallisena käytöksenä.

Synnytysväkivallassa on ehkä enemmänkin kyse vallankäytöstä, jossa vanhakantaiset asenteet naisista passiivisina kohteina vaikuttavat. Siinä missä vaikka syöpäpotilaalta kysyttäisiin mielipidettä ja osallistettaisiin omaan hoitoon, niin miksi synnyttäjiä kohdellaan toisin?

En tiedä mikä tässä asiassa on lopullinen totuus, mutta näiden asioiden parantamiseksi niistä on täysin oikeutettua keskustella ja toimia. Varsinkin kun kyse on julkisen sektorin laitoksista, joita me kaikki rahoitamme.

Joidenkin keskustelijoiden pyrkimys väheksyä tästä puhuvia ja heidän kokemuksiaan, kuulostaa ikävästi aivan samalta vanhalta misogynialta johon meetookin reagoi.

Minä en vaan mitenkään pysty mielessäni niputtamaan saman sateenvarjon alle ns. synnytysväkivaltaa ja esim. kokemuksia siitä, kuinka tuntematon mies tarttuu väkisin kiinni kadulla ja yrittää suudella ja kähmiä, tai sitä kuinka miespuolinen pomo lähentelee työpaikalla.

Minun mielestäni näitä kahta ei edes ole niputettu millään lailla yhteen, vai onko? Metoo oli oma kampanjansa, tämä synnytysjuttu omansa. Toki molemmissa on kyse siitä, että naisiin kohdistuvissa asenteissa on parantamisen varaa. 

Niin, saman sateenvarjon alle siinä mielessä, että nämä ovat tilanteita joissa ennen kaikkea yritetään käyttää valtaa naisiin ja minusta se on se pääpointti. Eihän ne luonteeltaan sinänsä ole samoja asioita, mutta kuuluu samaan aihepiiriin. Jos kerran väkivalta on väärä termi mikä olisi parempi ja kuvaavampi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni syntymättömällä lapsella tulisi olla myös enemmän oikeuksia. Synnyttäjät pohtivat synnytysvärejä, istukkakapseleita yms. Tärkeintä on kuitenkin se vauva ja mikäli synnytyksen kulku edellyttää synnytyssuunnitelmasta poikkeamista tulee se tehdä. Synnytyksestä on yhteiskunnasta tehty kokemus ja sitten ollaan pettyneitä siihen, että toiveet eivät toteutuneet. Eikö terveen lapsen tulisi olla tärkeintä? Vai mennäänkö kokemus edellä, jotta äidit olisivat tyytyväisiä?

Kerro nyt ihan aluksi miksi vauvan kuuluu olla naista tärkeämpi?

En ole se jota lainaat mutta uskoakseni hän tarkoitti että tilanteessa jossa vastakkain on naisen toivomus ja vauvan henki ja terveys niin vauvan kuuluisi olla etusijalla. Ei niin että ihan vain huvin vuoksi tehdään juuri se mitä äiti eniten pelkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa varsinaiseen synnytysväkivaltaan ja sitä kokeneiden kokemuksia vähättelemättä, minusta on jotenkin loukkaavaa, että tätä asiaa ajetaan ikäänkuin me too/minä myös-kampanjan ja tunnisteen alla.

Me too-liikehdinnässä on kyse seksuaalisesta ahdistelusta/väkivallasta, misogyniasta, toksisesta maskuliinisuudesta, vallankäytöstä, tarkoituksellisesta satuttamisesta ja pahimmillaan rikollisista teoista. Kyseessä on eri asia, joka on paljon laajempi, ja jonka lonkerot ulottuvat monelle elämän ja yhteiskunnan osa-alueelle. 

En ole perehtynyt synnytysväkivaltakäsitteeseen kuin melko pintapuolisesti, mutta mielestäni sitä ei tulisi edes näkyvyyden maksimointitarkoituksissa niputtaa yhteen me toon kanssa. 

Ajattelet nyt jotenkin rajoittuneesti. Käytä enemmänkin käsitettä sukupuoli. Ei patriarkaaliset asenteet aina heijasti ahtaasti käsittäen seksuaalisena häirintänä, vaan myös sukupuoleen perustuvana epäasiallisena käytöksenä.

Synnytysväkivallassa on ehkä enemmänkin kyse vallankäytöstä, jossa vanhakantaiset asenteet naisista passiivisina kohteina vaikuttavat. Siinä missä vaikka syöpäpotilaalta kysyttäisiin mielipidettä ja osallistettaisiin omaan hoitoon, niin miksi synnyttäjiä kohdellaan toisin?

En tiedä mikä tässä asiassa on lopullinen totuus, mutta näiden asioiden parantamiseksi niistä on täysin oikeutettua keskustella ja toimia. Varsinkin kun kyse on julkisen sektorin laitoksista, joita me kaikki rahoitamme.

Joidenkin keskustelijoiden pyrkimys väheksyä tästä puhuvia ja heidän kokemuksiaan, kuulostaa ikävästi aivan samalta vanhalta misogynialta johon meetookin reagoi.

Minä en vaan mitenkään pysty mielessäni niputtamaan saman sateenvarjon alle ns. synnytysväkivaltaa ja esim. kokemuksia siitä, kuinka tuntematon mies tarttuu väkisin kiinni kadulla ja yrittää suudella ja kähmiä, tai sitä kuinka miespuolinen pomo lähentelee työpaikalla.

Minun mielestäni näitä kahta ei edes ole niputettu millään lailla yhteen, vai onko? Metoo oli oma kampanjansa, tämä synnytysjuttu omansa. Toki molemmissa on kyse siitä, että naisiin kohdistuvissa asenteissa on parantamisen varaa. 

Niin, saman sateenvarjon alle siinä mielessä, että nämä ovat tilanteita joissa ennen kaikkea yritetään käyttää valtaa naisiin ja minusta se on se pääpointti. Eihän ne luonteeltaan sinänsä ole samoja asioita, mutta kuuluu samaan aihepiiriin. Jos kerran väkivalta on väärä termi mikä olisi parempi ja kuvaavampi? 

Hei, minä olen itse asiassa samaa mieltä kanssasi. Mielestäni synnytysväkivalta on aivan sopiva termi kuvaamaan tässä ketjussa kerrottuja tapauksia. Vastasin vain tuolle toiselle, kun itse en ainakaan ole nähnyt käytettävän #metoo-tunnusta tämän asian yhteydessä (ehkä olen väärässä tuossa, en tiedä). Olet ihan oikeassa siinä, että kummankin taustalla on samat asenteet. 

- tuo jolle vastasit