Lue keskustelun säännöt.
Miksi synnyttävän naisen oikeudet herättävät raivoa?
Voitteko kertoa? Aika sairaita "keskusteluja" ollut palstalla tänään.
Kommentit (2135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö miettiä hoitoalan resursseja? Kiireessä eivät kätilöt ja lääkäritkään varmasti ehdi tehdä töitään aina niin hyvin kuin haluaisivat.
Kuitenkin sen luvankysymisen voi toteuttaa vaikka niitä hanskoja laittaessaan. Vaatii vain vähän viitsimistä. Toki olen samaa mieltä resursseista, mutta se ettei potilaan kanssa viitsitä kommukoida on vain ammattitaidottomuutta.
Siis mitä ihmeen lupaa siinä pitää kysyä? Joidenkin sekopäiden kanssa saa kyllä neuvotella vaikka kuinka pitkään, jos sille tielle lähdetään.
Lupaa tehdä sisätutkimus? Tietenkin se pitää kysyä!
Ei siinä tarvitse neuvotella ”joidenkin sekopäiden kanssa” sen pidempään kuin muidenkaan. Jos ei sisätutkimukseen suostuta, lääkäri kertoo miksi hän kokee sen tarpeellisena ja jos ei potilas suostu, asia on sillä selvä. Aikaa menee sen max 2min.Ja miksi pitäisikään koska hoitoon hakeutumisella antaa luvan, joten pitää neuvotella viimeistään heti saavuttaessa että onko mahdollista kieltäytyä joistakin tutkimuksista, eihän niitä nyt sentään kesken toimenpiteen ruveta perumaan.
Tässähän se koko ydin on. Että siksi pyydetään se lupa ENNEN toimenpidettä. Ei jokainen tavantallaaja joka ensimmäistä kertaa menee synnyttämään tiedä mitä kaikkea toimenpiteitä siellä mahdollisesti tehdään. Siksi se lupa kysytään, eikä oleteta että synnyttäjä osaa heti alkuun kertoa mitä ei missäkin tapauksessa halua tehtävän. Varsinkin kun se mieli voi muuttua ja se on ihan ok. Minäkin luulin haluavani lämpimiä kaurapusseja tai kylmäpusseja alaselälleni synnytykseen, mutta ne sattuivat ihan hirveästi siinä tilassa. Oli ihan ok muuttaa mieltään siinä paikan päällä ja sanoa että ei, tuo tuntuu pahalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu olevan meidän yhteiskunnassa yksi niistä viimeisistä asioista missä naiseen on voitu käyttää valtaa, verhoamalla se “lapsen parhaaseen”. Koska kukapa sitä ei oman lapsensa parasta haluaisi, ja ei ole soveliasta arvostella tahoja tai ihmisiä jotka sitä lapsen parasta tavoittelee työkseen - keinoista viis. Eli naisia on voitu kohdella törkeästi ja sitten hiljennetty sillä että pitää nyt olla kiitollinen ja nöyrä kun sai lapsen elävänä syliin.
Äärimmäisen sairastahan se on kun oikein ajattelee ja jos sen kohteeksi joutuu.
Itselleni oli esikoisen syntymän jälkeen todella vaikea paikka kun jälkitarkastuksessa laitettiin kolmen omanikäisen mieskandin eteen. Lääkäri kyseli siinä (asiaan kuuluvasti tottahan toki) synnytyksen kulun ja imetysten lisäksi minun alapään tilasta ja olenko harrastanut synnytyksen jälkeen seksiä ja miltä se tuntui ja miksi harrastin ennen jälkitarkastusta. Yksi näistä kandeista teki myös sisätutkimuksen ja en olisi sitä halunnut, mut koin että siihen painostettiin eikä suostumustani itseasiassa edes kysytty; se vaan ilmoitettiin että näissä on kandit aina mukana. Olin silloin 23 v enkä uskaltanut kyseenalaistaa asioita tms. Piti vaan olla onnellinen ja hymyillä kun sai terveen vauvan.
Hyi minua alkoi ihan ahdistaa tämä kuvailusi :(
Minusta on käsittämätöntä ettei jotkut mukamas ymmärrä miksi tällaiset käytännöt todennäköisesti tuntuvat nöyryyttävältä sille, joka tämmöisen kohteeksi joutuu. Ei se ole helppoa puhua omista henkilökohtaisista ja intiimeistä asioista uppo-oudolle henkilölle, vaikka kuinka olisikin terveyden ammattilainen, saatika että tilanteessa on useita outoja (mies)henkilöitä! Ja näiden edessä pitäisi sitten riisuutuakin. Meille on kyllä upotettu syvästi kuinka etenkin naisten seksuaalisuuteen kuuluvat asiat ovat helposti muidenkin asioita (ehkäisyasiat ja sitten suoraan tämä lisääntyminen) ja sitten niihin tunnutaan suhtautuvan arkipäiväisellä välinpitämättömyydellä. Hyvin harvoinhan miehet edes joutuvat intiimeissä asioissa samanlaiseen syyniin, kuin naiset joutuvat, joten moni ei kai osaa edes ajatella sitä. Vaikka lääkärille alapäät on kuinka elin, kuin elin ja terveysasia se EI OLE sitä sille potilaalle.
Minuakin ahdisti lukiessa tämän 23-vuotiaan nuoren naisen kuvausta, kuinka mieskandit ILMAN HÄNEN SUOSTUMUSTAAN tekivät sisätutkimusta. Ja kuinka hän YRITTI KIELTÄYTYÄ sanallisesti jopa, sanoi ei, mutta sitä ei otettu tosissaan. Miten pahalta sen on täytynyt tuntua! Ja vuosien ajan.
Ja vasta nyt olet tullut ajatelleeksi tai antanut itsellesi luvan ajatella, että on toimittu väärin.
Olen itsekin ollut vastaavissa tilanteissa lääkäreiden vastaanotoilla, vaikka synnyttänyt en olekaan. On ollut seksuaalisesti epämääräistä puhuttelua ja eräskin selän tutkimus, josta nyt jälkikäteen olen muilta terveydenhuollon ammattilaisilta saanut tietää, että (mieslääkärillä) ei olisi ollut syytä pyytää riisumaan rintsikoita laittaessaan minua tekemään erilaisia liikkeitä edessään.
Eräs ystäväni joutui neurologin tekemään tarpeettomaan rintojen palpointiin. Hän valitti asiasta Aviin, ja neurologi (nyt jo eläkkeellä) perusteli vastauksessaan, että teki kaikille naispotilaille rintojen tutkimuksen. Siis huom. ala, neurologia. Hän sai Avilta lievimmän mahdollisen seuraamuksen: "huomion kiinnittäminen" siihen, ettei rintojen palpointi kuulu osaksi neurologista perustutkimusta. Ystäväni oli pettynyt seuraamuksen lievyyteen. Häntä tapahtuma oli ahdistanut kovasti.
Jonkin aikaa Avin päätöksen jälkeen (joka luonnollisesti meni tiedoksi lääkärin esimiehille) kyseinen neurologi sai työpaikallaan ylennyksen. Hän toimi yksityisellä lääkäriasemalla, nyt siis jo tosiaan eläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän toki, että jokut ovat häveliäämpiä/ujompia jne kuin toiset mutta miten ne lääkärit ja hoitajat opiskelisivat, jos eivät saa olla läsnä tutkimuksissa ja tehdäkin niitä?
Kysymys ei ole häveliäisyydestä eikä ujoudesta, vaan itsemääräämisestä ja omien psyykkis-fyysisten rajojen määrittelystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten karmea kohtelu ei valitettavasti rajoitu vain synnytyksiin. Gynekologisen leikkauksen jälkitarkastuksessa lääkäri vain tuli ja survaisi voimalla ultralaitteen sisään mitään varoittamatta. Sattui aivan järkyttävästi kun aiheutti jonkunlaisen lantion alueen kouristuksen. Miksi ei voinut kertoa etukäteen? Mikä siinä on oikeasti niin vaikeaa? En minä mitään päänsilityksiä kaipaan, ihan pelkkä "noniin, nyt ultrataan" olisi riittänyt. Samanlaisia kokemuksia on ystäväpiirillä usealla.
Olen sinun ollee gynetuolissa jalat levällään. Niin oikein ymmärrä mikä tuossa yllätti🤔
Et ymmärrä, miksi jääkylmän esineen survaisu liikaa voimaa käyttäen herkälle alueelle yllättää, vielä varoittamatta?
Voi kai siitä huomauttaa heti että sattuu tai tuntuu kylmältä, eihän lääkäri sitä voi tietää jos ei mitään sano.
Lääkärin pitää tietää tuo ja varsinkin silloin, kun hän survoo jotain toisen sisuksiin yllättäen ja vielä leikkauksen jälkeen.
Normaalijärkisen potilaan oletetaan reagoivan tilanteessa jonka kokee epämiellyttävänä. Tai josko on niin suuri shokki ettei saa sanaa suustaan. Mutta ehkä tässä kuitenkin on taustalla, että jälkikäteen on tullut paha mieli, vaikka merkityksetöntä ei ole sekään.
Lääkärit on erittäin suurta auktoriteettia ja luottamusta nauttiva ammattikunta suurimmalle osalle rivikansalaisista. Suurin osa todellakin menee hämilleen ja hiljaiseksi jos lääkäri alkaa kyselemättä tehdä jotain väärää, kunhan vaan lääkäri käyttäytyy kuten kaikki olisi normaalisti. Eihän potilas silloin voi suurimmassa osassa tapauksia tietää, ettei jonkun toimenpiteen kuulu/tarvitse sattua. Useimmat kuitenkin reagoi kun sattuu, hengitys tihenee, silmiin nousee kyyneliä, jne. normaaleja fyysisiä vasteita kipuun. Ammattitaitoinen lääkäri tunnistaa merkit ja myös itse reagoi asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö miettiä hoitoalan resursseja? Kiireessä eivät kätilöt ja lääkäritkään varmasti ehdi tehdä töitään aina niin hyvin kuin haluaisivat.
Kuitenkin sen luvankysymisen voi toteuttaa vaikka niitä hanskoja laittaessaan. Vaatii vain vähän viitsimistä. Toki olen samaa mieltä resursseista, mutta se ettei potilaan kanssa viitsitä kommukoida on vain ammattitaidottomuutta.
Siis mitä ihmeen lupaa siinä pitää kysyä? Joidenkin sekopäiden kanssa saa kyllä neuvotella vaikka kuinka pitkään, jos sille tielle lähdetään.
Lupaa tehdä sisätutkimus? Tietenkin se pitää kysyä!
Ei siinä tarvitse neuvotella ”joidenkin sekopäiden kanssa” sen pidempään kuin muidenkaan. Jos ei sisätutkimukseen suostuta, lääkäri kertoo miksi hän kokee sen tarpeellisena ja jos ei potilas suostu, asia on sillä selvä. Aikaa menee sen max 2min.Ja miksi pitäisikään koska hoitoon hakeutumisella antaa luvan, joten pitää neuvotella viimeistään heti saavuttaessa että onko mahdollista kieltäytyä joistakin tutkimuksista, eihän niitä nyt sentään kesken toimenpiteen ruveta perumaan.
Tässähän se koko ydin on. Että siksi pyydetään se lupa ENNEN toimenpidettä. Ei jokainen tavantallaaja joka ensimmäistä kertaa menee synnyttämään tiedä mitä kaikkea toimenpiteitä siellä mahdollisesti tehdään. Siksi se lupa kysytään, eikä oleteta että synnyttäjä osaa heti alkuun kertoa mitä ei missäkin tapauksessa halua tehtävän. Varsinkin kun se mieli voi muuttua ja se on ihan ok. Minäkin luulin haluavani lämpimiä kaurapusseja tai kylmäpusseja alaselälleni synnytykseen, mutta ne sattuivat ihan hirveästi siinä tilassa. Oli ihan ok muuttaa mieltään siinä paikan päällä ja sanoa että ei, tuo tuntuu pahalta.
Kaikkea ei voida räätälöidä yksilöllisten mielihalujen mukaan, pitäisihän sen olla pläkkiselvää että jos on varattu kaksi lääkäriä ja kolme hoitajaa, potilas hoitopöydällä jalat levitettynä, niin ei siinä ruveta enää neuvottelemaan että salliiko tehtävän, vaan potilaan oletetaan pystyvän ennakoimaan jo siinä vaiheessa kun lääkäri selostaa toimenpiteistä, tuskin edes yksityissairaalassa lähdetään lennosta muuttamaan hoitosuunniltelmaa, sekin osaltaan potilasturvallisuutta, että hoito suunnitellaan ennakolta varautuen esilletulevien poikkeamien aiheuttamiin riskeihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkäreiden ja hoitajien tulisi opiskella myös ihan niitä sosiaalisia taitoja. Minullekin synnytyksessä kätilö sanoi, että lopeta ulina ei sitä jaksa kukaan kuunnella, kun olin 15h ollut järkyttävissä kivuissa vauvan huonon asennon vuoksi. Sama hoitaja myös kielsi epiduraalin kunnes mies joutui hakemaan toi se kätilön paikalle. Pahoittelut sain toiselta kätilöltä ja pyysi tekemään valituksen tästä työkavereita kun on aina ilmeisesti tuollainen, mutta pomo ei tee asialle mitään. Oli kyllä suht kamala muisto sekin eli en yhtään ihmettele miksi joku saa traumat huonosta hoidosta.
Miten voi olla näin vaikea monen ymmärtää tämän asian pointti.. Eihän kyse ole siitä että nainen ei olisi antanut lupaa tehdä tutkimusta, vaan siitä kun mitään ei kysytä tai asiasta ei kerrota! Itsekin synnyttäneenä koin monet asiat asiattomia, esim kipulääkettä piti kerjätä kun ei kuulema näkynyt naamasta että sattuu, sisätutkimukset tehtiin tyyliin survomalla kerrasta sormet sisälle, tosin hoitaja sanoi kokeilevansa, ei siinä mitään, noin tuntia ennen ponnistusta koin hirveää pissahätää, kätilö suuttui kun pyysin katetroimaan, mutta teki sen kuitenkin, ja sanoikin että tulipa sittenkin paljon vaikka luuli että muuten vain sanon paineentunnetta hädäksi, sitten synnytyksen jälkeen nämä vatsanpainelut ennakkoilmoittamatta..
Ja sittenhän on nämä synnytyksen jälkeiset tarkastukset, joissa tungetaan instrumentteja rysäyksellä sisään koska eihän synnyttäneelle voi sattua, tai laskeumien vähättely tai muiden vaivojen..
Ei ikinä enää kiitos. Ja nämä vuonna 2014
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aiemmassa, poistetussa ketjussa oli loistava viesti, jossa verrattiin ihmisen synnytystä eläimen synnytykseen. Että jokainen eläimen synnytyksen kanssa tekemisissä ollut tietää, miten tärkeää on saada emon olo mahdollisimman turvalliseksi ja rauhalliseksi ja estää ylimääräisten pääsy tilaan häiritsemään.
Miksi ihmisen synnytyksessä toimitaan päinvastoin? Äidille ei tarvitse muka edes kertoa mitä hänelle tehdään ja samaan aikaan saliin lappaa porukkaa ja opiskelijoita pitää päästä mukaan seuraamaan. Sitten on kaikki mennyt loistavasti, kun on terve lapsi tullut.
Tämä on ihan käsittämätöntä.
Opiskelijoita lappaa jos on opetussairaala. Tai ainakin ennen oli näin. 80-luvun taitteessa Kätilöopistolla synnyttäneenä oli opiskelijoita ympärillä ja hyvä niin, miten muuten he olisivat voineet seurata aitoja synnytystilanteita. Kyllä tässä ketjussa on aivan järkkyjä mielipiteitä. Kukaan normi ihminen ei varmasti vastusta asianmukaista tiedottamista potilaalle, eikä myöskään mahdollisimman kivutonta synnytystä. Tässä ketjussa vaan ne ääripäät huutavat raiskausta ym. joten keskustelu asiallisella tasolla on lähes mahdotonta.
Lääkärit ja kätilötkin saattavat joutua tekemään töitänsä äärimmilleen väsyneinä, saattaa olla, että ovat hoitaneet monta sanotaanko hyvinkin hankalaa potilasta ja empatiakyky ei välttämättä ole kaikkein suurimmillaan väsymyksen ja jatkuvan hermorasituksen vuoksi vaikka tarkoitus ei olisikaan olla tunteeton sika. Terveyhenhuoltohenkilöstö on ehdottomasti ylikuormitettu ja tähän kyllä pitäisi puuttua.
Lol xd ketä kiinnostaa vauvat loolllll.😣🍑💥💦😁😂😂😂😎🥶🥶🥶😈⛱️🐈🥵🥵✝️🎹🎹
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen isänä iloinen siitä, että tyttäreni, joka on kaksikymmentä kolme vuotias, kertoi haluavansa pitää aina oman sukunimensä. Tämä nyt ei liity synnytykseen, mutta ehkä tavallaan siihen, että hän ei synnytä tulevaisuudessaan lapsia miehen sukunimensä alle, vaan haluaa antaa omansa. Hänen sanoin " Minähän ne lapset synnytän, joten minun nimeni alle ne tulevat". :)
Hmm jaa, miehen sukunimihän kyseessä silti on, se sattuu vain olemaan SINUN sukunimesi. Ajattelin vähän samalla tavalla alkuun tiettyjen sukupuolten tasa-arvoisuuden tähden, sitten tajusin että miehen sukunimi minulla joka tapauksessa on paitsi jos otetaan aviomiehen kanssa meille kokonaan uusi nimi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainenhan voi halutessaan synnyttää yksin kotona, joten miksi menevät sinne sairaalaan ronkittavaksi?
Itse ainakin mielelläni menen sairaalaan synnyttämään ja luotan siihen, että lääkärit ja kätilöt tekevät kaikkensa turvallisen synnytykseni puolesta ja hyvin on tähän asti mennyt. Ei kai se nyt kenellekään voi tulla ylllätyksenä, että sinnekin katsotaan sairaalassa ja tarvittaessa tutkitaan tilanne yms.
Näin henkilökohtaisesti kun olen nuorena joutunut kokemaan ihan sen oikean seksuaaliväkivallan, niin voin sen sanoa, että kyllä ne synnytykseen liittyvät tutkimukset ovat kaukana siitä väkivallasta.
No ei sitä oikein voi jos tietää että voi joutua vaikka kiireelliseen sektioon kesken synnytyksen. Minä myös olen nuorena kokenut seksväkivaltaa ja kyllä se synnytyssairaalassa koettu toiminta oli ihan ehtaa väkiv altaa. Eivät saaneet ballonkia kunnolla sisään ja verta lensi kirjaimellisesti seinille saakka, hakivat vaan lisää henkilöitä pitämään minua aloillani kun yritin kiivetä karkuun toimenpidepöydällä. Kolme eri henkilöä koitti. Itkin ja huusin ja anelin sektiota. Naurettiin vain että ei kuule sitä noin vain saa. Minulle kerrottiin vain että seuraavaksi koitetaan sitten tällaista ankannokkaa jolla otetaan kohdunkaulasta kiinni (joka oli jo siinä vaiheessa niin tuusannuuskana että kipu oli sanoinkuvaamaton). Kukaan ei missään vaiheessa tarjonnut mitään kipulääkkeitä eikä kertonut että hei sinulla on potilaana oikeus kieltäytyä tästä järjettömästä toimenpiteestä. Olin sinisilmäinen ja kuvittelin että minun oli pakko siihen suostua tai minut heitettäisiin synnytyssairaalasta pois. Pääsisimpä nyt takaisin siihen tilanteeseen. Menetin koko lapseni vauva-ajan vakavan masennuksen takia, synnytyskokemukseni oli niin traumaattinen että kaikki lapsuuteni ra*skau*set jäivät kakkoseksi aivan heittämällä. Ja kauas.
Olen niin pahoillani puolestasi, tuntuu etten voi sanoin edes kuvailla kuinka pahoillani. Ihmisten tulisi kuunnella näitä tarinoita ja ymmärtää, että kyllä tällaista ihan oikeasti valitettavasti tapahtuu.
Minäkin olen todella pahoillani puolestasi. Tekee pahaa kuvitella millaista se on ollut. Itselläni oli äiti, joka oli niitä onnekkaita (tutkimusten mukaan 10-15%) jolla ei ollut paljoa synnytyskipuja, ja kaikki meni hyvin muutenkin. Itse en ole synnyttänyt, mutta ystäväni ovat kertoneet, miten hirveästi se voi sattua. Eräällä heistä oli hyvin töykeä, melkein sadistinen kätilö, jonka käytös sai hänet itkemään. Hän muistelee kokemusta vieläkin pelolla.
Gynekologiset tutkimukset ovat monelle tosi herkkää aluetta. Itse pelkään aina tavallista perustarkastustakin, vaikka mitään kummempaa ikävää ei niissä olekaan kohdalleni osunut. Kipu, jota niillä alueilla kokee on jotenkin erityisen inhottavaa, silloinkin kun se ei ole edes varsinaisesti kovaa. Lääkärin kuuluu ymmärtää ja kohdella kunnioittavasti. Aina, ja kaikkia potilaitaan.
Valtavasti tunnelatausta vaikuttaa tosiaan liittyvän naisiin, jotka ovat raskaana ja synnyttävät. Se on jotenkin "punainen vaate" muille ihmisille, niin miehille kuin naisillkein. Jokainen haluaa "määrätä" ja sanoa sanansa. Kateutta varmasti, sillä kyky lisääntyä on aika ihmeellinen, ja missä sen selvemmin näkisi kuin raskaana olevassa naisessa. Ja koetaan varmaan vaistomaisesti, että kyse on myös koko "lauman" asiasta. Eläimiähän me kaikki pohjimmiltaan ollaan.
En ole itse synnyttänyt, ei tullut sopivaa elämäntilannetta, ja olisin siinä suhteessa ollutkin niin "pelkuriraukka" että en tiedä miten olisi käynyt jos olisi tilaisuus tullut:) Seuraan tätä keskustelua kiinnostuksesta, koska olen pohtinut paljon sitä, miten väkivaltainen tämä meidän yhteiskuntamme pohjimmiltaan oikein on. On hyvä, että me too- synnytyskeskustelu on tuonut esiin yhden väkivaltakerrostuman, joka on ollut tähän asti peitelty, vaikka moni on siitä kärsinyt.
Arvostukseni kaikille synnyttäneille äideille, kiitos että kestitte:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kun synnyttäjät ovat WOKE
Ei saatana oikeesti, lääkärillä tulisi olla oikeus valita potilaansa.
Jos haluaa vain päteä, eikä "joutua" potilastyöhön, voi aina alkaa tutkijaksi. Lääkäri on palveluammatti. Myös julkisella.
Rakas Karen,
on palvelua ja sitten on PALVELUA
Rakas, rölli.
Niin, tässä vaaditaan palvelua, ei PALVELUA. Ei siis huudeta levittämään punaista mattoa potilaan jalkojen eteen ja toteuttamaan hänen jokaista toivettaan, vaan painotetaan kommunikaation tärkeyttä ja luottavaisen hoitosuhteen muodostamista. Lääkäri on erikoisalansa asiantuntija, potilas taas oman vointinsa asiantuntija. Lääkäri arvioi hoidon tarpeen ja suosittelee tiettyjä hoitopolkuja, lopullinen päätös ottaako niitä vastaan on potilaan. Sairaala ei ole mikään Hilton-hotelli, mutta potilaalla on oikeus saada tietoa hoitonsa kulusta ja loppukädessä päättää ottaako hoitoa vastaan. Olet ilmeisesti iäkkäämmästä päästä oleva maallikko (vaikka yrität trendikkäästi käyttää Karen- haukkumanimeä), jos kuvittelet että lääkärin työnkuvaan kuuluu vain marssia isoissa saappaissa ympäri sairaalaa ja määräillä hoitajia ja potilaita . Potilastyö on palvelutyötä, vaikka potilas on potilas, eikä asiakas. Erilaisten ihmisten kohtaaminen ja heidän kanssaan kommunikointi kuuluu työnkuvaan. Jos tämä ei suju, voi hakeutua muualle kuin potilastyöhön. Miten tämä voi olla jollekin epäselvää?
- sama
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä edes ole kyse siitä, että on tehty epämiellyttävä tutkimus/toimenpide, vaan siitä että olisi ihan tosi kiva jos potilasta edes varoitettaisiin ennen sitä tutkimusta. Potilaalla on oikeus saada tietoa hoidostaan, hänelle pitää kertoa mitä tehdään ja miksi. Onko oikeasti sille lääkärillekin ihan mahdotonta puristaa ulos esim. "teen nyt sinulle sisätutkimuksen"?
Saattaisi miehelläkin olla vähän pahoinpidelty olo jos lääkäri vastaanotolla ihan yhtäkkiä ja yllättäen survaisisi nyrkin perseeseen sanaakaan sanomatta.
Tismalleen näin. Eihän juuri kukaan kieltäydy perustelluista hoitotoimenpiteistä tai tutkimuksista. Toimenpiteeseen liittyvää epämukavuutta ja mielipahaa voi lievittää hyvinkin paljon se, että lääkäri/hoitaja/kätilö selittää, mitä on tapahtumassa ja varoittaa mahdollisesta kivusta.
Yllättävän moni tässä ketjussa tuntuu muuten ajattelevan, että synnyttäjille on pakko tehdä toimenpiteitä jotenkin salaa ja varoittamatta, tai muuten synnyttäjä kieltäytyy ja "vauva kuolee".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä ne on?
Saattaa tulla yllätyksenä, mutta synnyttäjällä on ihan samat oikeudet kuin muillakin kansalaisilla!
Eli jos menen hammaslääkärille, voin nostaa syytteen pahoinpitelystä jos tuntuu kipua?
Noin maalaisjärjellä ajateltuna nainen antaa lääkärille/kätilölle luvan tehdä tarpeelliset toimenpiteet, kun hän laitokselle saapuu.
Aina pelottava ajatus, että koska olet tullut synnärille, saa sinulle tehdä sitten mitä vaan.
Haluaisitko saman ajatusmallin muihinkin lääkärikäynteihin?
Mitä vain? Ehei, vain sen mitä alan ammattilaiset katsovat tarpeelliseksi.
Vai väitätkö että potilas tietää paremmin?
Oletko sinä se kolmen lapsen äiti, joka on aiemmin kommentoinut tässä ketjussa? Synnyttäjällä on ihan täysi oikeus sanoa, mitä hän missäkin tilanteessa haluaa, hänhän siinä kaiken työn tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö miettiä hoitoalan resursseja? Kiireessä eivät kätilöt ja lääkäritkään varmasti ehdi tehdä töitään aina niin hyvin kuin haluaisivat.
Kuitenkin sen luvankysymisen voi toteuttaa vaikka niitä hanskoja laittaessaan. Vaatii vain vähän viitsimistä. Toki olen samaa mieltä resursseista, mutta se ettei potilaan kanssa viitsitä kommukoida on vain ammattitaidottomuutta.
Siis mitä ihmeen lupaa siinä pitää kysyä? Joidenkin sekopäiden kanssa saa kyllä neuvotella vaikka kuinka pitkään, jos sille tielle lähdetään.
Lupaa tehdä sisätutkimus? Tietenkin se pitää kysyä!
Ei siinä tarvitse neuvotella ”joidenkin sekopäiden kanssa” sen pidempään kuin muidenkaan. Jos ei sisätutkimukseen suostuta, lääkäri kertoo miksi hän kokee sen tarpeellisena ja jos ei potilas suostu, asia on sillä selvä. Aikaa menee sen max 2min.Ja miksi pitäisikään koska hoitoon hakeutumisella antaa luvan, joten pitää neuvotella viimeistään heti saavuttaessa että onko mahdollista kieltäytyä joistakin tutkimuksista, eihän niitä nyt sentään kesken toimenpiteen ruveta perumaan.
Tässähän se koko ydin on. Että siksi pyydetään se lupa ENNEN toimenpidettä. Ei jokainen tavantallaaja joka ensimmäistä kertaa menee synnyttämään tiedä mitä kaikkea toimenpiteitä siellä mahdollisesti tehdään. Siksi se lupa kysytään, eikä oleteta että synnyttäjä osaa heti alkuun kertoa mitä ei missäkin tapauksessa halua tehtävän. Varsinkin kun se mieli voi muuttua ja se on ihan ok. Minäkin luulin haluavani lämpimiä kaurapusseja tai kylmäpusseja alaselälleni synnytykseen, mutta ne sattuivat ihan hirveästi siinä tilassa. Oli ihan ok muuttaa mieltään siinä paikan päällä ja sanoa että ei, tuo tuntuu pahalta.
Kaikkea ei voida räätälöidä yksilöllisten mielihalujen mukaan, pitäisihän sen olla pläkkiselvää että jos on varattu kaksi lääkäriä ja kolme hoitajaa, potilas hoitopöydällä jalat levitettynä, niin ei siinä ruveta enää neuvottelemaan että salliiko tehtävän, vaan potilaan oletetaan pystyvän ennakoimaan jo siinä vaiheessa kun lääkäri selostaa toimenpiteistä, tuskin edes yksityissairaalassa lähdetään lennosta muuttamaan hoitosuunniltelmaa, sekin osaltaan potilasturvallisuutta, että hoito suunnitellaan ennakolta varautuen esilletulevien poikkeamien aiheuttamiin riskeihin.
Totta hemmetissä muutetaan hoitosuunnitelmaa jos potilas niin päättää. Mitä sinä oikein kuvittelet? Että kun potilas tulee paksusuolen tähystyksen edessä katumapäälle, niin hoitsut pitää kiinni ja runnotaan skooppi väkisin persuksiin? "Kun me nyt oltiin suunniteltu tää tähystys jo." Haloo. Ei millään muullakaan lääketieteen alalla tehdä potilaalle mitään väkisin vain siksi, että kun se nyt vaan oli meillä tässä suunnitelmana. Potilaalla on myös oikeus kieltäytyä yksittäisistä hoidon tai tutkimuksen osista ja saada silti parasta mahdollista muuta hoitoa. Siis oikeus kieltäytyä sisätutkimuksesta ja saada silti apua synnytykseen. Tälläisten tilanteiden hallinta on osa ammattitaitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemmassa, poistetussa ketjussa oli loistava viesti, jossa verrattiin ihmisen synnytystä eläimen synnytykseen. Että jokainen eläimen synnytyksen kanssa tekemisissä ollut tietää, miten tärkeää on saada emon olo mahdollisimman turvalliseksi ja rauhalliseksi ja estää ylimääräisten pääsy tilaan häiritsemään.
Miksi ihmisen synnytyksessä toimitaan päinvastoin? Äidille ei tarvitse muka edes kertoa mitä hänelle tehdään ja samaan aikaan saliin lappaa porukkaa ja opiskelijoita pitää päästä mukaan seuraamaan. Sitten on kaikki mennyt loistavasti, kun on terve lapsi tullut.
Tämä on ihan käsittämätöntä.Opiskelijoita lappaa jos on opetussairaala. Tai ainakin ennen oli näin. 80-luvun taitteessa Kätilöopistolla synnyttäneenä oli opiskelijoita ympärillä ja hyvä niin, miten muuten he olisivat voineet seurata aitoja synnytystilanteita. Kyllä tässä ketjussa on aivan järkkyjä mielipiteitä. Kukaan normi ihminen ei varmasti vastusta asianmukaista tiedottamista potilaalle, eikä myöskään mahdollisimman kivutonta synnytystä. Tässä ketjussa vaan ne ääripäät huutavat raiskausta ym. joten keskustelu asiallisella tasolla on lähes mahdotonta.
Lääkärit ja kätilötkin saattavat joutua tekemään töitänsä äärimmilleen väsyneinä, saattaa olla, että ovat hoitaneet monta sanotaanko hyvinkin hankalaa potilasta ja empatiakyky ei välttämättä ole kaikkein suurimmillaan väsymyksen ja jatkuvan hermorasituksen vuoksi vaikka tarkoitus ei olisikaan olla tunteeton sika. Terveyhenhuoltohenkilöstö on ehdottomasti ylikuormitettu ja tähän kyllä pitäisi puuttua.
Halutessaan potilas saa kieltää opiskelijoiden läsnäolon. Tämä on tietääkseni periaatteena kaikissa opetussairaaloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö miettiä hoitoalan resursseja? Kiireessä eivät kätilöt ja lääkäritkään varmasti ehdi tehdä töitään aina niin hyvin kuin haluaisivat.
Kuitenkin sen luvankysymisen voi toteuttaa vaikka niitä hanskoja laittaessaan. Vaatii vain vähän viitsimistä. Toki olen samaa mieltä resursseista, mutta se ettei potilaan kanssa viitsitä kommukoida on vain ammattitaidottomuutta.
Siis mitä ihmeen lupaa siinä pitää kysyä? Joidenkin sekopäiden kanssa saa kyllä neuvotella vaikka kuinka pitkään, jos sille tielle lähdetään.
Lupaa tehdä sisätutkimus? Tietenkin se pitää kysyä!
Ei siinä tarvitse neuvotella ”joidenkin sekopäiden kanssa” sen pidempään kuin muidenkaan. Jos ei sisätutkimukseen suostuta, lääkäri kertoo miksi hän kokee sen tarpeellisena ja jos ei potilas suostu, asia on sillä selvä. Aikaa menee sen max 2min.Ja miksi pitäisikään koska hoitoon hakeutumisella antaa luvan, joten pitää neuvotella viimeistään heti saavuttaessa että onko mahdollista kieltäytyä joistakin tutkimuksista, eihän niitä nyt sentään kesken toimenpiteen ruveta perumaan.
Ei, hoitoon hakeutuminen ei todellakaan anna terveydenhuoltohenkilökunnalle lupaa antaa mitä hyvänsä hoitoa väkisin. Vähän sama kun välttäisit että treffeille saapuminen on lupa r*iskata. Suostumuksen voi antaa tai evätä mihin tahansa yksittäiseen asiaan erikseen ja sen voi evätä myös kesken toiminnan, jolloin toiminta pitää lopettaa mikäli se on mitenkään mahdollista. Esimerkiksi sektiota ei voi jättää kesken kun maha on auki, mutta sormet voi kyllä poistaa pimpasta tai suunnitellusta epparista luopua jos potilas näin vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemmassa, poistetussa ketjussa oli loistava viesti, jossa verrattiin ihmisen synnytystä eläimen synnytykseen. Että jokainen eläimen synnytyksen kanssa tekemisissä ollut tietää, miten tärkeää on saada emon olo mahdollisimman turvalliseksi ja rauhalliseksi ja estää ylimääräisten pääsy tilaan häiritsemään.
Miksi ihmisen synnytyksessä toimitaan päinvastoin? Äidille ei tarvitse muka edes kertoa mitä hänelle tehdään ja samaan aikaan saliin lappaa porukkaa ja opiskelijoita pitää päästä mukaan seuraamaan. Sitten on kaikki mennyt loistavasti, kun on terve lapsi tullut.
Tämä on ihan käsittämätöntä.Opiskelijoita lappaa jos on opetussairaala. Tai ainakin ennen oli näin. 80-luvun taitteessa Kätilöopistolla synnyttäneenä oli opiskelijoita ympärillä ja hyvä niin, miten muuten he olisivat voineet seurata aitoja synnytystilanteita. Kyllä tässä ketjussa on aivan järkkyjä mielipiteitä. Kukaan normi ihminen ei varmasti vastusta asianmukaista tiedottamista potilaalle, eikä myöskään mahdollisimman kivutonta synnytystä. Tässä ketjussa vaan ne ääripäät huutavat raiskausta ym. joten keskustelu asiallisella tasolla on lähes mahdotonta.
Lääkärit ja kätilötkin saattavat joutua tekemään töitänsä äärimmilleen väsyneinä, saattaa olla, että ovat hoitaneet monta sanotaanko hyvinkin hankalaa potilasta ja empatiakyky ei välttämättä ole kaikkein suurimmillaan väsymyksen ja jatkuvan hermorasituksen vuoksi vaikka tarkoitus ei olisikaan olla tunteeton sika. Terveyhenhuoltohenkilöstö on ehdottomasti ylikuormitettu ja tähän kyllä pitäisi puuttua.Halutessaan potilas saa kieltää opiskelijoiden läsnäolon. Tämä on tietääkseni periaatteena kaikissa opetussairaaloissa.
Totta. Mutta tätä mahdollisuutta ei erikseen tyrkytetä vaan perusoletus on, että opetussairaalaan hakeutuva potilas suostuu opiskelijoiden läsnäoloon ellei erikseen toisin ilmoita. Kuitenkin koulutus täytyy turvata. Mikäli potilaille tarjottaisiin aktiivisemmin oikeutta kieltäytymiseen ja liian moni tätä mahdollisuutta käyttäisi, pitäisi koulutus turvata muilla tavoin. Todennäköisesti laittamalla suostuvat ja kieltäytyvät potilaat joko maksujen tai esimerkiksi jonotusaikojen suhteen eriarvoiseen asemaan. Tästä taas tulisi vähintään yhtä paljon sanomista. Samoin siitä, että yliopistot puskisivat terveydenhuoltoon totaalikokemattomia lääkäreitä. Yksinkertaista vastausta tähän ei ole. Vähiten huonoksi vaihtoehdoksi on tällä hetkellä koettu nykytilanne, jossa potilaalla on mahdollisuus kieltäytyä mutta tähän ei erityisesti kannusteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemmassa, poistetussa ketjussa oli loistava viesti, jossa verrattiin ihmisen synnytystä eläimen synnytykseen. Että jokainen eläimen synnytyksen kanssa tekemisissä ollut tietää, miten tärkeää on saada emon olo mahdollisimman turvalliseksi ja rauhalliseksi ja estää ylimääräisten pääsy tilaan häiritsemään.
Miksi ihmisen synnytyksessä toimitaan päinvastoin? Äidille ei tarvitse muka edes kertoa mitä hänelle tehdään ja samaan aikaan saliin lappaa porukkaa ja opiskelijoita pitää päästä mukaan seuraamaan. Sitten on kaikki mennyt loistavasti, kun on terve lapsi tullut.
Tämä on ihan käsittämätöntä.Opiskelijoita lappaa jos on opetussairaala. Tai ainakin ennen oli näin. 80-luvun taitteessa Kätilöopistolla synnyttäneenä oli opiskelijoita ympärillä ja hyvä niin, miten muuten he olisivat voineet seurata aitoja synnytystilanteita. Kyllä tässä ketjussa on aivan järkkyjä mielipiteitä. Kukaan normi ihminen ei varmasti vastusta asianmukaista tiedottamista potilaalle, eikä myöskään mahdollisimman kivutonta synnytystä. Tässä ketjussa vaan ne ääripäät huutavat raiskausta ym. joten keskustelu asiallisella tasolla on lähes mahdotonta.
Lääkärit ja kätilötkin saattavat joutua tekemään töitänsä äärimmilleen väsyneinä, saattaa olla, että ovat hoitaneet monta sanotaanko hyvinkin hankalaa potilasta ja empatiakyky ei välttämättä ole kaikkein suurimmillaan väsymyksen ja jatkuvan hermorasituksen vuoksi vaikka tarkoitus ei olisikaan olla tunteeton sika. Terveyhenhuoltohenkilöstö on ehdottomasti ylikuormitettu ja tähän kyllä pitäisi puuttua.Halutessaan potilas saa kieltää opiskelijoiden läsnäolon. Tämä on tietääkseni periaatteena kaikissa opetussairaaloissa.
Totta. Mutta tätä mahdollisuutta ei erikseen tyrkytetä vaan perusoletus on, että opetussairaalaan hakeutuva potilas suostuu opiskelijoiden läsnäoloon ellei erikseen toisin ilmoita. Kuitenkin koulutus täytyy turvata. Mikäli potilaille tarjottaisiin aktiivisemmin oikeutta kieltäytymiseen ja liian moni tätä mahdollisuutta käyttäisi, pitäisi koulutus turvata muilla tavoin. Todennäköisesti laittamalla suostuvat ja kieltäytyvät potilaat joko maksujen tai esimerkiksi jonotusaikojen suhteen eriarvoiseen asemaan. Tästä taas tulisi vähintään yhtä paljon sanomista. Samoin siitä, että yliopistot puskisivat terveydenhuoltoon totaalikokemattomia lääkäreitä. Yksinkertaista vastausta tähän ei ole. Vähiten huonoksi vaihtoehdoksi on tällä hetkellä koettu nykytilanne, jossa potilaalla on mahdollisuus kieltäytyä mutta tähän ei erityisesti kannusteta.
Ja olen eri kuin se jolle vastasit, pahoittelut jäi mainitsematta.
Sinulle tekisi hyvää lukea Franz Kafkan Oikeusjuttu. Elämäähän sekin vain on, eikös näin?