Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi synnyttävän naisen oikeudet herättävät raivoa?
Voitteko kertoa? Aika sairaita "keskusteluja" ollut palstalla tänään.
Kommentit (2135)
Vierailija kirjoitti:
Naisten oikeudet ovat jostain syystä muutenkin viimeaikoina herättäneet raivoa.
Josta voidaan tulla siihen lopputulokseen, että naisille ollaan kateellisia ja meitä pidetään uhkana.
Meillä on ulkonäkö, meitä halutaan, ennen ei nainen muuta tarvinnut/havitellut.
Nykyään nainen voi saada kaiken. Olla presidentti, äiti, huippumalli ja vaikka kehonrakentaja. Tämä herättää raivoa miehissä. He haluavat hallita naisia. Pikku hiljaa siitä aatteesta lähtee ote.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei synnyttävällä ole mitään erikoisoikeuksia, jollei niitä itse maksa. Asiallinen, lääketieteellinen apu riittää eikä pidä olla mitään mukavuuksia.
Voi kuule mielelläni vaikka maksaisin siitä synnytyksestä yksityisellä, mutta kun ei tässä sosialistisessa Suomessa tule ikinä tapahtumaan niin että täällä saisi sitä palvelua edes rahalla. Käyn yksityisellä gynellä, hammaslääkärissä, ihotautilääkärillä, yleislääkärillä ym. Ja nyt on neuvolakin mahdollista käydä yksityisen kautta, mutta kun sitä synnytystä ei mistään saa yksityisellä. Itse maksan kuitenkin pelkästään ansiotulo- ja pääomaveroja noin 75000€ vuodessa ja tähän päälle kaikki muut verot kuten polttoaineverot ja autoverot ym. Niin kyllä tässä on sen verta veroja maksettu että ei olisi paljoa vaadittu saada asiallista kohtelua synnyttäessä. Minä ja muut sekä työnantajamme niiden julkisen sairaalan lääkärien ja hoitajien palkat kuitenkin maksetaan.
Kannattaa tyttö googlata "synnytys yksityisellä" niin löytää hinnaston. Ainoa mitä et saa ilman lääketieteellistä syytä valita on keisarileikkaus.
Miksi tytöttelet?
Niin paljastavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten oikeudet ovat jostain syystä muutenkin viimeaikoina herättäneet raivoa.
Josta voidaan tulla siihen lopputulokseen, että naisille ollaan kateellisia ja meitä pidetään uhkana.
Meillä on ulkonäkö, meitä halutaan, ennen ei nainen muuta tarvinnut/havitellut.
Nykyään nainen voi saada kaiken. Olla presidentti, äiti, huippumalli ja vaikka kehonrakentaja. Tämä herättää raivoa miehissä. He haluavat hallita naisia. Pikku hiljaa siitä aatteesta lähtee ote.
Kyllä! Mitä enemmän naisilla on oikeuksia, sitä enemmän meillä on mahdollisuuksia;)! Ja tämäkös miehiä suututtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä potilastyö ole oikea paikka, jos ei edes sen vertaa löydy sosiaalisia taitoja ja kommunikointitaitoja, että jotenkin sanallisesti ilmaisee aikomuksensa ennen kuin työntää kätensä toisen ihmisen pilluun tai perseeseen.
Terveydenhuolto on yksi niistä aloista, joilla hyvä kommunikaatio muiden ihmisten kanssa on ihan kaikkein tärkeintä, muuten ei kyllä ole siihen työhön sopiva.
Minä kyllä osasin ennakoida itse, että varmaan siihen pitää koskea, kun olin toosa levällään synnytyspöydällä. Ei se puskista tullut.
Se on kyllä totta, että terveydenhuoltoalalla kommunikaatio on tärkeää. Turha kommunikaatio (nyt kosken polveesi ja laitan laastarin) vie aikaa ja huomion tärkeämmistä asioista.
Itse jäin tuossa lääkäri mykkä-sisätarkadtus että miten se äiti oli siinä sängyllä? Itse olin kyllä polvillani ja mahdollisimman pystyssä jotta se lapsi syntyy nopeammin, jos makoilee selällään, ei se lapsi helpolla tule.
Itse pidin kokoajan sitä "yöpaitaa" alhaalla joten en ollut nakuna. en maannut missään jalat harallaan kuin vasta ponnistusvaiheessa, joten jotta kohdunkaulan tilanne tuli tarkistettua piti minua pyytää kääntymään selälleen.
Joten hieman ihmettelen, en kuitenkaan väheksy kerrottua, en vain pääse kiinni tilanteeseen jossa ollaan niin että lääkäri pääsee käsiksi suoraan vattuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä potilastyö ole oikea paikka, jos ei edes sen vertaa löydy sosiaalisia taitoja ja kommunikointitaitoja, että jotenkin sanallisesti ilmaisee aikomuksensa ennen kuin työntää kätensä toisen ihmisen pilluun tai perseeseen.
Terveydenhuolto on yksi niistä aloista, joilla hyvä kommunikaatio muiden ihmisten kanssa on ihan kaikkein tärkeintä, muuten ei kyllä ole siihen työhön sopiva.
Minä kyllä osasin ennakoida itse, että varmaan siihen pitää koskea, kun olin toosa levällään synnytyspöydällä. Ei se puskista tullut.
Se on kyllä totta, että terveydenhuoltoalalla kommunikaatio on tärkeää. Turha kommunikaatio (nyt kosken polveesi ja laitan laastarin) vie aikaa ja huomion tärkeämmistä asioista.
Itse jäin tuossa lääkäri mykkä-sisätarkadtus että miten se äiti oli siinä sängyllä? Itse olin kyllä polvillani ja mahdollisimman pystyssä jotta se lapsi syntyy nopeammin, jos makoilee selällään, ei se lapsi helpolla tule.
Itse pidin kokoajan sitä "yöpaitaa" alhaalla joten en ollut nakuna. en maannut missään jalat harallaan kuin vasta ponnistusvaiheessa, joten jotta kohdunkaulan tilanne tuli tarkistettua piti minua pyytää kääntymään selälleen.
Joten hieman ihmettelen, en kuitenkaan väheksy kerrottua, en vain pääse kiinni tilanteeseen jossa ollaan niin että lääkäri pääsee käsiksi suoraan vattuun.
No minä olin siinä sängyllä makaamassa kun ei mikään muukaan asento tuntunut hyvälle (lapsi ei laskeutunut ahtaan lantion takia) ja olin piuhoissa suurimman osan ajasta kiinni. Alushousuja minulla ei ollut kummemmin koska kalvot oli puhkaistu. Kyllä minuun siis pääsi käsiksi ihan suorilta käsin kuka vaan joka huoneeseen tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi redditin asiantuntijat keskustelee Iltalehden jutusta:
https://www.reddit.com/r/Suomi/comments/k04gzj/kerttuliisa_kielsi_mutta…
mm. tällasta tekstiä:
"Haastateltu henkilö kuulostaa mielenvikaiselta raiskaus- ja voimaantumisjuttuineen"
"Ymmärrän että oli ikävä kokemus. Toisaalta mitä voi odottaa jos menee sairaalaan synnytykseen. Jos ei halua että alapäähän kosketaan, voi jäädä kotiin synnyttämään ja omaa tuheroa ronklaamaan."
Myös eräässä jo poistetussa kommentissa oltiin huolissaan siitä, miten löytyy enää ihmisiä lääkäreiksi ja hoitajiksi, jos tällaiset ulostulot jatkuvat. Ei niillä synnyttäjillä niin väliä.
Vierailija kirjoitti:
Luin juuri aiheeseen liittyen äidistä, joka koki henkistä väkivaltaa synnytyksessä, koska kätilö laittoi sormet sisään kysymättä lupaa. Eikä ottanut pois, vaikka nainen käski. Hänen pyhään pimppiinsä ei kosketa ilman lupaa. Oli oikein nimellään ja kuvallaan liikkeellä.
Voi myötähäpeän määrää! Tämä on jo niin noloa, että sanattomaksi vetää.
Minulle tehtiin hätäsektio lupia kyselemättä ja sitä ennen pimpsaani oli tonkinut moni ammattilainen lupia kyselemättä. Minä tyhmä olin vain kiitollinen heidän yrityksistään pelastaa lapseni.
Pyhään. Kysymys nimenomaan on pyhästä asiasta, siinä mielessä että kysymys on äärimmäisen intiimistä asiasta. Samasta syystä seksuaalinen väkivaltakin traumatisoi niin paljon. Miksi haluat nolata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä potilastyö ole oikea paikka, jos ei edes sen vertaa löydy sosiaalisia taitoja ja kommunikointitaitoja, että jotenkin sanallisesti ilmaisee aikomuksensa ennen kuin työntää kätensä toisen ihmisen pilluun tai perseeseen.
Terveydenhuolto on yksi niistä aloista, joilla hyvä kommunikaatio muiden ihmisten kanssa on ihan kaikkein tärkeintä, muuten ei kyllä ole siihen työhön sopiva.
Minä kyllä osasin ennakoida itse, että varmaan siihen pitää koskea, kun olin toosa levällään synnytyspöydällä. Ei se puskista tullut.
Se on kyllä totta, että terveydenhuoltoalalla kommunikaatio on tärkeää. Turha kommunikaatio (nyt kosken polveesi ja laitan laastarin) vie aikaa ja huomion tärkeämmistä asioista.
Itse jäin tuossa lääkäri mykkä-sisätarkadtus että miten se äiti oli siinä sängyllä? Itse olin kyllä polvillani ja mahdollisimman pystyssä jotta se lapsi syntyy nopeammin, jos makoilee selällään, ei se lapsi helpolla tule.
Itse pidin kokoajan sitä "yöpaitaa" alhaalla joten en ollut nakuna. en maannut missään jalat harallaan kuin vasta ponnistusvaiheessa, joten jotta kohdunkaulan tilanne tuli tarkistettua piti minua pyytää kääntymään selälleen.
Joten hieman ihmettelen, en kuitenkaan väheksy kerrottua, en vain pääse kiinni tilanteeseen jossa ollaan niin että lääkäri pääsee käsiksi suoraan vattuun.
Ketään lääkäriä en edes synnytyksen aikana nähnyt, jälkeenpäin kyllä sillä lapsi oli vetänyt vihreää lapsivettä keuhkoon ja vietiin teholle, lääkäri tuli kertomaan tilanteen.
Kaksi kätilöä oli ponnistusvaiheessa, ja silloin oli tiedossa tuo vihreä vesi, mutta se ei välttämättä tarkoita että sitä joutuisi keuhkoihin aina, jonkinöaisesta stressitilanteesta vauvalla kyllä. Apgar oli 7 ja itki syntyessään. yski tosin ja sitten näinkin lapseni vasta 1 1/2 vrk päästä koska minua ei siirretty samaan kaupunkiin jossa lapseni oli teholla.
Lähdin sairaalasta heti kun pääsin, ketään lääkäriä en äitiysosastolla nähnyt kertaakaan, hemoglobiiniakaan ei otettu. En tiedä pitäisikö se ottaa kaikilta.
No, lapsi sairaalassa 6pv. antibioottien kanssa, sitten kotiin.
Terve on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen isänä iloinen siitä, että tyttäreni, joka on kaksikymmentä kolme vuotias, kertoi haluavansa pitää aina oman sukunimensä. Tämä nyt ei liity synnytykseen, mutta ehkä tavallaan siihen, että hän ei synnytä tulevaisuudessaan lapsia miehen sukunimensä alle, vaan haluaa antaa omansa. Hänen sanoin " Minähän ne lapset synnytän, joten minun nimeni alle ne tulevat". :)
Tämmöinen fantasia nyt sitten sukunimihullulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä potilastyö ole oikea paikka, jos ei edes sen vertaa löydy sosiaalisia taitoja ja kommunikointitaitoja, että jotenkin sanallisesti ilmaisee aikomuksensa ennen kuin työntää kätensä toisen ihmisen pilluun tai perseeseen.
Terveydenhuolto on yksi niistä aloista, joilla hyvä kommunikaatio muiden ihmisten kanssa on ihan kaikkein tärkeintä, muuten ei kyllä ole siihen työhön sopiva.
Minä kyllä osasin ennakoida itse, että varmaan siihen pitää koskea, kun olin toosa levällään synnytyspöydällä. Ei se puskista tullut.
Se on kyllä totta, että terveydenhuoltoalalla kommunikaatio on tärkeää. Turha kommunikaatio (nyt kosken polveesi ja laitan laastarin) vie aikaa ja huomion tärkeämmistä asioista.
Itse jäin tuossa lääkäri mykkä-sisätarkadtus että miten se äiti oli siinä sängyllä? Itse olin kyllä polvillani ja mahdollisimman pystyssä jotta se lapsi syntyy nopeammin, jos makoilee selällään, ei se lapsi helpolla tule.
Itse pidin kokoajan sitä "yöpaitaa" alhaalla joten en ollut nakuna. en maannut missään jalat harallaan kuin vasta ponnistusvaiheessa, joten jotta kohdunkaulan tilanne tuli tarkistettua piti minua pyytää kääntymään selälleen.
Joten hieman ihmettelen, en kuitenkaan väheksy kerrottua, en vain pääse kiinni tilanteeseen jossa ollaan niin että lääkäri pääsee käsiksi suoraan vattuun.No minä olin siinä sängyllä makaamassa kun ei mikään muukaan asento tuntunut hyvälle (lapsi ei laskeutunut ahtaan lantion takia) ja olin piuhoissa suurimman osan ajasta kiinni. Alushousuja minulla ei ollut kummemmin koska kalvot oli puhkaistu. Kyllä minuun siis pääsi käsiksi ihan suorilta käsin kuka vaan joka huoneeseen tuli.
Meni varmaan sektioon? Jos oli ahdas lantio? Se synnytystapa-arvion pitäisi olla tarkempi, tosin vaatii kai tomografia/ jonkin muun kuvantamisen eli on kallista ja ehkä lisää säteilykuormaa, tosin kokonaisuuden kannalta pieni haitta jos säästyy henkiä/ turhia hätäleikkauksia sen vuoksi.
No eihän leikkaustakaan voi kesken jättää vaan sen takia et potilas alkaisi huutamaan kesken sektion että seis nyt loppuu se mahan sorkkiminen.
Välillä tuntuu et ihmisillä ei ole realistisuuden tajua ollenkaan. Ensinnäkään synnyttäjä ei välttämättä kipujen seassa muista kuulleensa asioita koska keskittyy selviämään kivusta. Lääkärit ja hoitajat pyrkivät aina kertomaan potilaalle mitä tapahtuu ja mitä nyt tehdään, mutta ensisijaisesti pyritään säilyttämään sekä lapsi että äiti hengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin juuri aiheeseen liittyen äidistä, joka koki henkistä väkivaltaa synnytyksessä, koska kätilö laittoi sormet sisään kysymättä lupaa. Eikä ottanut pois, vaikka nainen käski. Hänen pyhään pimppiinsä ei kosketa ilman lupaa. Oli oikein nimellään ja kuvallaan liikkeellä.
Voi myötähäpeän määrää! Tämä on jo niin noloa, että sanattomaksi vetää.
Minulle tehtiin hätäsektio lupia kyselemättä ja sitä ennen pimpsaani oli tonkinut moni ammattilainen lupia kyselemättä. Minä tyhmä olin vain kiitollinen heidän yrityksistään pelastaa lapseni.
Pyhään. Kysymys nimenomaan on pyhästä asiasta, siinä mielessä että kysymys on äärimmäisen intiimistä asiasta. Samasta syystä seksuaalinen väkivaltakin traumatisoi niin paljon. Miksi haluat nolata?
Sana pyhä tuli tältä avautujalta. Siteerasin vain.
En halua nolata. Eikä minun tarvitse. Jotkut tekevät sen itselleen ihan itse.
Useamman synnyttäjän kannattaa tutustua mikä on pudentaalipuudutus, sen voi antaa kätilökin. On sillä haittavaikutuksiakin, mutta jos epiduraali ei toimi tai loppuu ennen ponnistusta niin sitten on edes jotain puudutettuna ponnistukseen ja mahdollisiin tikkauksiin.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä potilastyö ole oikea paikka, jos ei edes sen vertaa löydy sosiaalisia taitoja ja kommunikointitaitoja, että jotenkin sanallisesti ilmaisee aikomuksensa ennen kuin työntää kätensä toisen ihmisen pilluun tai perseeseen.
Terveydenhuolto on yksi niistä aloista, joilla hyvä kommunikaatio muiden ihmisten kanssa on ihan kaikkein tärkeintä, muuten ei kyllä ole siihen työhön sopiva.
Minä kyllä osasin ennakoida itse, että varmaan siihen pitää koskea, kun olin toosa levällään synnytyspöydällä. Ei se puskista tullut.
Se on kyllä totta, että terveydenhuoltoalalla kommunikaatio on tärkeää. Turha kommunikaatio (nyt kosken polveesi ja laitan laastarin) vie aikaa ja huomion tärkeämmistä asioista.
Itse jäin tuossa lääkäri mykkä-sisätarkadtus että miten se äiti oli siinä sängyllä? Itse olin kyllä polvillani ja mahdollisimman pystyssä jotta se lapsi syntyy nopeammin, jos makoilee selällään, ei se lapsi helpolla tule.
Itse pidin kokoajan sitä "yöpaitaa" alhaalla joten en ollut nakuna. en maannut missään jalat harallaan kuin vasta ponnistusvaiheessa, joten jotta kohdunkaulan tilanne tuli tarkistettua piti minua pyytää kääntymään selälleen.
Joten hieman ihmettelen, en kuitenkaan väheksy kerrottua, en vain pääse kiinni tilanteeseen jossa ollaan niin että lääkäri pääsee käsiksi suoraan vattuun.No minä olin siinä sängyllä makaamassa kun ei mikään muukaan asento tuntunut hyvälle (lapsi ei laskeutunut ahtaan lantion takia) ja olin piuhoissa suurimman osan ajasta kiinni. Alushousuja minulla ei ollut kummemmin koska kalvot oli puhkaistu. Kyllä minuun siis pääsi käsiksi ihan suorilta käsin kuka vaan joka huoneeseen tuli.
Meni varmaan sektioon? Jos oli ahdas lantio? Se synnytystapa-arvion pitäisi olla tarkempi, tosin vaatii kai tomografia/ jonkin muun kuvantamisen eli on kallista ja ehkä lisää säteilykuormaa, tosin kokonaisuuden kannalta pieni haitta jos säästyy henkiä/ turhia hätäleikkauksia sen vuoksi.
Meni sektioon 3vrk jälkeen kohtutulehduksen myötä. Lantio halkesi, muttei silti antanut tarpeeksi periksi. Kakkosen kohdalla olisivat suostuneet laittamaan minut kunnon kuvantamiseen ainoastaan jos olisin luvannut suostua käynnistettyyn alatieyritykseen jos he olisivat kuvista tulkinneet sen olevan mahdollista. Luotto minulla oli tähän pyöreä 0 ja sain onneksi pelkosektion.
Vierailija kirjoitti:
No eihän leikkaustakaan voi kesken jättää vaan sen takia et potilas alkaisi huutamaan kesken sektion että seis nyt loppuu se mahan sorkkiminen.
Välillä tuntuu et ihmisillä ei ole realistisuuden tajua ollenkaan. Ensinnäkään synnyttäjä ei välttämättä kipujen seassa muista kuulleensa asioita koska keskittyy selviämään kivusta. Lääkärit ja hoitajat pyrkivät aina kertomaan potilaalle mitä tapahtuu ja mitä nyt tehdään, mutta ensisijaisesti pyritään säilyttämään sekä lapsi että äiti hengissä.
Sektiota ei yksinkertaisesti voi jättää kesken. Mutta ne kädet voi todellakin ottaa sieltä vaginasta pois jos siitä sanotaan. Eivätkä suinkaan kaikki lääkärit ja hoitajat pyri kertomaan mitään. Siinä se ongelma onkin. Ajatusmaailma on kuin muutamalla täällä kirjoittaneella että kun on synnytyslaitokselle tullut niin muut päättävät ja tekevät mitä parhaaksi katsovat. Kyllä, ensisijaisesti tulisi tietysti säilyttää kumpikin hengissä, mutta heti TIUKKANA kakkosena voisi tulla vaikka se että synnyttäjä ei traumatisoidu?
En ymmärrä miten keskustelu on tasolla 'hui joku työnsi sormen pimppiin' kun kyse on synnytysväkivallasta ja naisen itsemääräämisoikeuteen kajoamisesta. Itsekkään en täysin ymmärrä traumatisoitumista jos kokemus on ollut tasoa - sisätutkimuksesta ei kerrottu etukäteen.
Esillä pitäisi mielestäni olla nämä rajummat tapaukset jotka ovat aivan arkipäivää - luvatta leikataan episiotomioita, annetaan/ollaan antamatta lääkitystä ilman lupaa, vähätellään synnyttäjän kokemuksia joka hyvässä tapauksessa johtaa vakavaan hoitovirheeseen jne..
Itselläni pääpuolin onnistunut synnytyskokemus noin vuoden takaa ja vaikka koin saavani hyvää hoitoa ja synnytys oli helppo olen jälkikäteen ihmetellyt muutamaakin asiaa ja jopa hieman vihainen näistä näin jälkikäteen. Minulle annettiin mm lupaa kysymättä oksitosiinia juuri ennen ponnistamista vaikka synnytys oli edennyt hyvin ja jopa nopeasti ensisynnyttäjäksi sekä olin hyvissä voimissa ponnistamisen alkaessa. Halusin myös ponnistaa seisoaltaan/jakkaralta mutta tähän ei suostuttu. Tuloksena toisen asteen repeämät.
En pystynyt virtsaamaan epiduraalin takia, mutta katedrin laitosta ei huolehdittu/rakon tilaa seurattu. Synnytin yöllä ja vasta aamulla kätilö tarkisti tilanteen jonka seurauksena rakko oli ylitäyttynyt ja jouduttiin asentamaan kestokatedri kahdeksi vuorokaudeksi. Tämän vaikeutti huomattavasti esikoisen hoitamista muutenkin uudessa ja jännittävässä tilanteessa.
Kohtuni alkoi vuotaa uudelleen verta 5 viikon päästä synnytyksestä. Hakeuduin sairaalaan, johon soittaessani vauvan mukaan ottaminen kiellettiin koronaan vedoten. Vauva ei syönyt pullosta vaan täysimetyksellä. Jouduin odottamaan vuoroani 4h itkuisena ja verta vuotavana kunnes useista kiirehtimispyynnöistäni pääsin lääkärille. Lääkäri suoritti ultraäänitutkimuksen sisäkautta kandin katsellessa - hyvin kovakouraisesti, ja kun minun oli vaikea rentoutua sillä repeämään sattui totesi lääkäri että 'jaa ai sattuuko tähän, ei tuon repeämän enää pitäisi olla kipeä näin monen viikon jälkeen'. Lääkärihän sen päättää kauanko alue on repeytymisen jälkeen kipeä... sain lähetteen jatkotutkimuksiin naikkarille, johon piti lähteä heti vuodon vuoksi. Hädissäni kerroin että minun on päästävä välissä imettämään vauva niin lääkäri ja hoitaja ihmettelivät kovaan ääneen miten vauva ei ollut mukanani. Tässä vaiheessa meinasi huumoriin tulla totaalinen loppu kun kerroin että puhelimessa nimenomaan KIELLETTIIN vauvan mukaan ottaminen.. no tämän tiedon jälkeen hoitoa sitten kiirehdittiin...
Mielestäni näiden epäkohtien esiin nostamisesta ei pitäisi syyllistää synnyttäneitä vaan kyllä tässä on hoitohenkilökunnalla peiliinkatsomisen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä potilastyö ole oikea paikka, jos ei edes sen vertaa löydy sosiaalisia taitoja ja kommunikointitaitoja, että jotenkin sanallisesti ilmaisee aikomuksensa ennen kuin työntää kätensä toisen ihmisen pilluun tai perseeseen.
Terveydenhuolto on yksi niistä aloista, joilla hyvä kommunikaatio muiden ihmisten kanssa on ihan kaikkein tärkeintä, muuten ei kyllä ole siihen työhön sopiva.
Minä kyllä osasin ennakoida itse, että varmaan siihen pitää koskea, kun olin toosa levällään synnytyspöydällä. Ei se puskista tullut.
Se on kyllä totta, että terveydenhuoltoalalla kommunikaatio on tärkeää. Turha kommunikaatio (nyt kosken polveesi ja laitan laastarin) vie aikaa ja huomion tärkeämmistä asioista.
Itse jäin tuossa lääkäri mykkä-sisätarkadtus että miten se äiti oli siinä sängyllä? Itse olin kyllä polvillani ja mahdollisimman pystyssä jotta se lapsi syntyy nopeammin, jos makoilee selällään, ei se lapsi helpolla tule.
Itse pidin kokoajan sitä "yöpaitaa" alhaalla joten en ollut nakuna. en maannut missään jalat harallaan kuin vasta ponnistusvaiheessa, joten jotta kohdunkaulan tilanne tuli tarkistettua piti minua pyytää kääntymään selälleen.
Joten hieman ihmettelen, en kuitenkaan väheksy kerrottua, en vain pääse kiinni tilanteeseen jossa ollaan niin että lääkäri pääsee käsiksi suoraan vattuun.No minä olin siinä sängyllä makaamassa kun ei mikään muukaan asento tuntunut hyvälle (lapsi ei laskeutunut ahtaan lantion takia) ja olin piuhoissa suurimman osan ajasta kiinni. Alushousuja minulla ei ollut kummemmin koska kalvot oli puhkaistu. Kyllä minuun siis pääsi käsiksi ihan suorilta käsin kuka vaan joka huoneeseen tuli.
Itse halusin välttää kaikkia piuhoja mahdollisimman pitkään kun olin lukenut tämän epiduraalista.
Minulle nuo piuhat olisivat luoneet ahdistusta, otin ilokaasua ja pudentaalia, tosin pidin mielen avoimena ja olisin ottanut epiduraalin jos en olisi jaksanut kipua.
Tietysti on eri asia jos on monta vuorokautta synnyttämässä, silloin tarvitsee kaikki mahdolliset avut.
Itse olin 6h+40 min ponnistus synnytyssalissa ja synnytysosastolla sairaalassa yhteensä, ihan eri asia.
Yhteensä koko synnytykseni kotona olon kanssa taisi olla n. 24h ensimmäisistä kivuliaista supustuksista laskien, eli varmaankin helpoimmasta päästä.
"Puudutuksen haittavaikutuksena voi olla verenpaineen lasku, josta syystä synnyttäjälle tiputetaan nestettä laskimoon, vähintään 500 ml. Epiduraalin käyttö edellyttää sikiön voinnin seurantaa sykekäyrän (kardiotokografian) avulla."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä potilastyö ole oikea paikka, jos ei edes sen vertaa löydy sosiaalisia taitoja ja kommunikointitaitoja, että jotenkin sanallisesti ilmaisee aikomuksensa ennen kuin työntää kätensä toisen ihmisen pilluun tai perseeseen.
Terveydenhuolto on yksi niistä aloista, joilla hyvä kommunikaatio muiden ihmisten kanssa on ihan kaikkein tärkeintä, muuten ei kyllä ole siihen työhön sopiva.
Minä kyllä osasin ennakoida itse, että varmaan siihen pitää koskea, kun olin toosa levällään synnytyspöydällä. Ei se puskista tullut.
Se on kyllä totta, että terveydenhuoltoalalla kommunikaatio on tärkeää. Turha kommunikaatio (nyt kosken polveesi ja laitan laastarin) vie aikaa ja huomion tärkeämmistä asioista.
Itse jäin tuossa lääkäri mykkä-sisätarkadtus että miten se äiti oli siinä sängyllä? Itse olin kyllä polvillani ja mahdollisimman pystyssä jotta se lapsi syntyy nopeammin, jos makoilee selällään, ei se lapsi helpolla tule.
Itse pidin kokoajan sitä "yöpaitaa" alhaalla joten en ollut nakuna. en maannut missään jalat harallaan kuin vasta ponnistusvaiheessa, joten jotta kohdunkaulan tilanne tuli tarkistettua piti minua pyytää kääntymään selälleen.
Joten hieman ihmettelen, en kuitenkaan väheksy kerrottua, en vain pääse kiinni tilanteeseen jossa ollaan niin että lääkäri pääsee käsiksi suoraan vattuun.No minä olin siinä sängyllä makaamassa kun ei mikään muukaan asento tuntunut hyvälle (lapsi ei laskeutunut ahtaan lantion takia) ja olin piuhoissa suurimman osan ajasta kiinni. Alushousuja minulla ei ollut kummemmin koska kalvot oli puhkaistu. Kyllä minuun siis pääsi käsiksi ihan suorilta käsin kuka vaan joka huoneeseen tuli.
Itse halusin välttää kaikkia piuhoja mahdollisimman pitkään kun olin lukenut tämän epiduraalista.
Minulle nuo piuhat olisivat luoneet ahdistusta, otin ilokaasua ja pudentaalia, tosin pidin mielen avoimena ja olisin ottanut epiduraalin jos en olisi jaksanut kipua.
Tietysti on eri asia jos on monta vuorokautta synnyttämässä, silloin tarvitsee kaikki mahdolliset avut.
Itse olin 6h+40 min ponnistus synnytyssalissa ja synnytysosastolla sairaalassa yhteensä, ihan eri asia.
Yhteensä koko synnytykseni kotona olon kanssa taisi olla n. 24h ensimmäisistä kivuliaista supustuksista laskien, eli varmaankin helpoimmasta päästä.
"Puudutuksen haittavaikutuksena voi olla verenpaineen lasku, josta syystä synnyttäjälle tiputetaan nestettä laskimoon, vähintään 500 ml. Epiduraalin käyttö edellyttää sikiön voinnin seurantaa sykekäyrän (kardiotokografian) avulla."
Lisäksi epiduraalin kanssa joutuu käyttämään useasti katetria/ katetroimaan, ei kiitos jos vain voin millään estää.
Vierailija kirjoitti:
No eihän leikkaustakaan voi kesken jättää vaan sen takia et potilas alkaisi huutamaan kesken sektion että seis nyt loppuu se mahan sorkkiminen.
Välillä tuntuu et ihmisillä ei ole realistisuuden tajua ollenkaan. Ensinnäkään synnyttäjä ei välttämättä kipujen seassa muista kuulleensa asioita koska keskittyy selviämään kivusta. Lääkärit ja hoitajat pyrkivät aina kertomaan potilaalle mitä tapahtuu ja mitä nyt tehdään, mutta ensisijaisesti pyritään säilyttämään sekä lapsi että äiti hengissä.
Siis mitä hittoa. Ei, leikkausta ei jätetä kesken niin että potilaalla jää maha auki ja suolet syliin. Mutta skooppi lähtee kyllä hanurista kesken tähystyksen, mikäli potilas sitä ehdottomasti vaatii, mikä vastaa minusta paremmin sisätutkimuksen keskeyttämistä. Se, ettei tutkimusta tai toimenpidettä voi jossain yksittäisessä ääritilanteessa noin vain keskeyttää ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö potilaalla olisi itsemääräämisoikeutta niissä tilanteissa joissa keskeyttäminen on mahdollista.
Minusta on suorastaan pelottavaa miten luokattoman huonolla logiikalla perustellaan potilaiden huonoa kohtelua ja lakisääteisten oikeuksien törkeää polkemista.
Alue: Aihe vapaa
Nyt pilaan sun päivän.
Ilmoitin et haluan sektion. Lääkäri totesi että ok.
Sama parilla kaverilla.