Lue keskustelun säännöt.
Teinkö väärin heittäessäni ystäväni ja hänen lapsensa ulos?
29.03.2014 |
Tänään ystäväni ja hänen kaksi 5v ja 3v lapsensa tulivat luokseni vierailulle. Minulla on koira ja ystäväni ehkä oletti, että lukitsen koiran eri huoneeseen eristykseen lapsista, kun vanhimmalla on allergia. (Ystäväni itse ehdotti tapaamista luonani)
lapset leikkivät koiran kanssa olohuoneessa rauhassa. Ystäväni sitten sanoi, että laittaisin koiran eri huoneeseen allergian takia. Kysyin sitten, että miksi sitten tänne halusi tulla kun hyvin tietää, että hänen lapsellaan se allergia on? Raivostuin täysin ja heitin koko poppoon pihalle. Selitin että koiraani en eristykseen laita koiran omassa kodissa, hehän niitä vieraita olivat ja ystäväni omalla vastuullaan toi allergiasta kärsivän lapsen kotiini !!!
En mielestäni tehnyt mitään väärää?! VAI?
Kommentit (97)
Luin tämän keskustelun ja kommentoin ensimmäisen kerran, pikkuisen off-topic. Meillä on tuttavapiirissä pari koirallista perhettä, joihin ei todellakaan tee mieli mennä.
Toisessa on keskikokoinen rekku, joka on ihan hyperaktiivinen vielä aikuisenakin. Hyppii, juuoksee pitkin sohvia, kuolaa, tekee vahinkoja lattioille. Omistaja rakastaa ilmeisesti koiraansa yli kaiken, lässyttää sille jatkuvasti. Ei voi mitään, mutta minusta koira on hirveän ärsyttävä enkä halua mennä kylään sen vuoksi. Keskustelu tai mikään ei onnistu vouhkaavan koiran vuoksi, jota pitäisi mukamas jatkuvasti huomioida. Miksei sitä voi vaan komentaa?
Toinen on perhe, johon on otettu ns. uskottava vahtikoira. Omistajilla on sellaiset ammatit, että ehkä vähän syystäkin pelkäävät ja koira on hankittu suojaksi. No aina kun käyn siellä, tuntuu että meitä vieraita käytetään koiran kouluttamiseen, jotta se suhtautuisi riittävän vihamielisesti tulijoita kohtaan. Ensin kutsutaan kylään, ja sitten vihainen koira haukkuu ja vouhkaa perässä ilman, että sitä edes uskottavasti pyydettäisiin jättämään minut rauhaan. Koira suurin piirtein odottaa käskyä käydä kimppuun ja räyhää ympärilläni. Samasta syystä minua on alkanut inhottaa viedä lasta sinne kylään, vaikka he kovasti aina pyytelevätkin.
Koirat ovat näköjään tätä nykyä omistajillensa äärimmäisen tärkeitä, ja ap:n tarinaa lukiessani kuulostaa siltä, että todellakin tärkeämpiä kuin ihmiset. Jos minut heitettäisiin kerran jonkin kodista ulos, en menisi sinne enää ikinä. Ap:n ystävä on lienee joku vässykkä, jolle on ok se että häntä kohdellaan koiraakin huonommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tämä ei ole provo, niin ap ilmeisesti arvostaa koiraansa enemmän kuin ystäväänsä. Jos alkaa raivota ystävälle niin siinä meni sitte se ystävyys. Vietä päiväsi sitten koirasi kanssa, jos olet niin onnellisempi!
Ymmärrän, että koira on rakas lemmikki. Mutta tässä maailmassa ihmisillä on kuitenkin ihmisarvo, erilainen kuin eläimillä. Eläimet ovat eläimiä: niitä syödään, tapetaan jne. Niille tehdään "eutanasia" ym. Ihmisille ei.
Muuten asiaan kantaa ottamatta eristäminen ei tee tilannetta allergian kannalta paljonkaan paremmanksi. Huushollissa jossa on koira on allegisoivaa koiraepiteeliä jokaisessa tilassa sen verran että jos ei ole tietoa miten paha lapsen koira allergia on, on edesvastuutonta altistaa lapsi koiralle ja koiralliselle huushollille.
Voisitte kuitenkin huomioida että jotkut oikeasti pelkäävät koiria! Vaikka koira olisi kilttikin. Jotkut koirat tulevat tekee tuttavuutta niin innolla, että sitä pelästyy. Voitte laittaa koiran ulos tarhaansa, tai jos ette halua laittaa huoneeseen niin esim käytävän poikasta portilla ja koira toiselle puolelle.
Joskus mulla oli kaveri jolla oli frettejä ja mä pelkäsin niitä kuollakseni! No hänpä oli sitä mieltä että pitää vaan kestää. Ne tuli mun luo tietty ja kiipeili mussa ja purikin, kirkusin ja taisin itkunki pirauttaa, kaveri vaan nauro eikä ees komentanut niitä :( vähän kyllä vitutti moinen välinpitämättömyys. No, myöhemmin kyllä tutustuin niihin paremmin, että oli ne loppujen lopuksi ihan ok. Mutta pelkovaiheessa tilanne ei naurattanut yhtään.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 23:26"]
Yleensäkään en ymmärrä raivoavia ihmisiä ja niitä, joilla vihanhallinta on hukassa. Toivottavasti kohtelet koiraasi kuitenkin hyvin, kun saat noita raivareitasi.
Mutta ihmettelen tähän joskus koiraperheitä. Teinilläni on koira-allergia. Silti hänen kaverinsa vanhemmat yrittävät houkutella, että voi se teidän teini tulla meille yöksi, ei kai se allergia haittaa. No haittaa se. Jos koiran hommaa, niin on varauduttava, että heillä ei voi koira-allergiset käydä, vaikka olisi heidän oman lapsen hyvä ystävä. Ja joissain tapauksissa heidän lapsensa ei voi edes käydä koira-allergisen perheessä, jos on sellainen perhe, missä vaatteita ei vaihdeta ja lapsi on aina koirankarvoissa ja kuolassa.
Tyttöä itseään ei tilanne haittaa, koska on tarpeeksi koirattomia kavereita, joiden luona voi olla yötä ja joiden kotona voi viettää aikaa.
[/quote]
Hyi, miksi tytön kaverin vanhemmat yrittää niin innoissaan houkutella teinityttöäsi heille yökylään, kauheet pervot!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme, että noin idiootilla ihmisellä on ystävä.. Tai tuollaisen tempun jälkeen varmaankin voi sanoa, että oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi on allerginen, niin ei siinä auta koiran sulkeminen yhteen huoneeseen. Kyllä ne allergeenit jää muihin huoneisiin.
Voi kun haluaisin, niin kuulla tuon ap:n version. Etenkin mitä hän nyt miettii ystävästään ja miten hän on saanut lapsilleen selitettyä ap: mielialahäiriön, kun noin aletaa ystäviä pihalle heittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 11:28"]Voi kun haluaisin, niin kuulla tuon ap:n version. Etenkin mitä hän nyt miettii ystävästään ja miten hän on saanut lapsilleen selitettyä ap: mielialahäiriön, kun noin aletaa ystäviä pihalle heittämään.
[/quote]
Siis ap:n ystävän version haluaisin kuulla! :D
Olit aika kohtuuton, koira ei siitä olisi kärsinyt.
Olette ilmeisen entisiä ystäviä, provolta tämä vaikuttaa, koska ei normaali ihminen noin käyttäydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kolme lasta ja koira.
joskus kylään tulevat lapset pelkäävät koiraa, vaikka se on pikkuinen, mutta varmaan sitten huonosti kasvatettu, kun innostuu vieraista. Koira väistyy ilman muuta aina ihmisvieraiden tilalta toiseen huoneeseen, ei mihinkään pimeään rangaistuskoppiin, vaan pois yleisistä tiloista, pihalle tai parvekkeelle tai toiseen huoneeseen oven taakse. Vähän aikaan sitä harmittaa, tietenkin, koska innostuu niistä vieraista, mutta sitten rauhoittuu ja pötköttelee siellä.
Jos kyseessä on allerginen vierailija, koira saa olla siellä koko ajan. Koiran rotu sellainen, ettei karvaa irtoa juurikaan, tuo pöly ja hilse tottakai, mutta yleensä muut kuin pahemmin allergiset eivät saa oireita kuin suorasta kontaktista oman kokemukseni mukaan ja vierailijat aina tietävät että meillä on tuo koira.
Jos ei ole allerginen, päästän yleensä pois kun tilanne ja tervetulohässäkkä on rauhoittunut, koska yleensä koirakin sitten jo aika rauhallisesti seuraa sivusta.
Koira on siis alle 1 v uros, eli vielä nuori ja sählääjä, vaikka koko ajan yritämme tuota pöhköä kouluttaa. Arvostan kuitenkin myös kavereitani ja heidän lapsiaan. Osa pelkää koiria tosi paljon ja haluan vieraidemme viihtyvän. Koira on kuitenkin koira, vaikka onkin ns. perheemme jäsen.
On ihan eri asia laittaa koira vaikka pihalle hihnan päähän kuin laittaa lapsi samalla tavalla pihalle hihnan päähän. Joka ei ihan oikeasti muka tätä ymmärrä, on kyllä pikkuisen vajaa.
Minulle allergisena on aivan sama, onko se eläin samassa tilassa kuin minä. Jos se kohtaus on tullakseen, niin se tulee. Tietenkin voin etukäteen ottaa zyrteciä, histeciä tai muuta vastaavaa, jos tiedän olevani menossa paikkaan, jossa luultavasti saan oireita. Mutta toisaalta en myöskään mene hiplaamassa eläimiä, joista saan oireita. Lapselle on tietenkin vaikeaa olla koskematta eläimeen, mutta se on silloin vanhemman vastuulla.. Ikinä en vaatisi ketään sulkemaan eläintä minun vuokseni vaikka vessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 09:21"]
Tämän keskustelun luettuani en yhtään ihmettele että ihmiset ovat nykyään niin yksinäisiä. Kukaa ei uskalla käskeä ketään kylää eikä oikein kukaan uskalla kylään lähteä. Asiat voi myös keskustella sivistyneesti, joustaa puolin ja toisin. Raivoaminen ja ulosheittäminen on harvoin tarpeen oli kyse sitten ihmisistä tai eläimistä. Mutta jokaisen oma asiahan se on miten kohtelee ystäviään ja pitkälti myös se miten kohtelee lemmikkejään.
[/quote]
Itse ihmettelin aivan samaa. Miten asioista ei ole osattu sopia etukäteen? Ja kovasti tuntuu monilla tähän ketjuun kirjoittaneella olevan käsitteet kohteliaisuus, toisten huomioonottaminen tai vieraanvaraisuus täysin hukassa tai muuten vaan outo asia. Asenne tuntuu olevan: meidän talo, meidän säännöt, mitäs änkeätte kylään. Sehän johtaa sitten tähän:
* Kasvissyöjöystävä tulee kylään. Tarjoan lihakeittoa, koska itseni tekee sitä mieli. Ei ole pakko ottaa.
* Muslimiystävä tulee kylään. Tarjoan tietenkin sianlihaa, koska MINÄ tykkään siitä.
*ystävä, jolla on epilepsia tulee kylään. Mutta MINÄ satun pitämään strobovaloista ja ne ovat keskeinen osa sisutustani, joten kestäköön ystävä tai lähteköön pois.
*Astmaattinen ystävä tulee kylään, mutta perkele minähän poltan sisällä, koska olen aina polttanut!
Minäminäminäminäminä.... En tiedä tedistä muista, mutta itse ainakin pyrin siihen, että vieraillani luonani mahdollisimman mukava ja hyvä olla. Se ei tarkoita mielistelyä tai matelemista, ihan normaali toisen huomioonottaminen riittää. En esim. siivoa tai katsele tv:tä silloin kun tulee vieraita, ellei tämä sitten ole vierailun ohjelma jostain syystä. :) Mutta toki ymmärrän, että vieraanvaraisuudesta on meillä suomalaisilla vielä paaaaljon opittavaa, etenkin kun vertaa vaikkapa etelämaisiin kulttuureihin.
Varmaan on niin, ettei koiran sulkeminen toiseen huoneeseen olisi ap:n tapauksessa auttanut juuri mitään, mutta itse olisin tehnyt sen ainakin elenää tai yrittänyt muuten vaan keksiä jonkun sivistyneen ratkaisun tilanteeseen ulos heittämisen sijaan.
On säälittävää, jos aikuinen ihminen pelkää eläimiä. Opetelkoon sietämään. Se on vielä ärsyttävämpää, kun jotkut vanhemmat tahallaan opettavat lapsensa pelkäämään eläimiä. Eläinpelosta pääsee olemalla eläinten kanssa. Voi aloittaa vaikka kissanpennuista.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 12:41"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2014 klo 09:21"]
Tämän keskustelun luettuani en yhtään ihmettele että ihmiset ovat nykyään niin yksinäisiä. Kukaa ei uskalla käskeä ketään kylää eikä oikein kukaan uskalla kylään lähteä. Asiat voi myös keskustella sivistyneesti, joustaa puolin ja toisin. Raivoaminen ja ulosheittäminen on harvoin tarpeen oli kyse sitten ihmisistä tai eläimistä. Mutta jokaisen oma asiahan se on miten kohtelee ystäviään ja pitkälti myös se miten kohtelee lemmikkejään.
[/quote]
Itse ihmettelin aivan samaa. Miten asioista ei ole osattu sopia etukäteen? Ja kovasti tuntuu monilla tähän ketjuun kirjoittaneella olevan käsitteet kohteliaisuus, toisten huomioonottaminen tai vieraanvaraisuus täysin hukassa tai muuten vaan outo asia. Asenne tuntuu olevan: meidän talo, meidän säännöt, mitäs änkeätte kylään. Sehän johtaa sitten tähän:
* Kasvissyöjöystävä tulee kylään. Tarjoan lihakeittoa, koska itseni tekee sitä mieli. Ei ole pakko ottaa.
* Muslimiystävä tulee kylään. Tarjoan tietenkin sianlihaa, koska MINÄ tykkään siitä.
*ystävä, jolla on epilepsia tulee kylään. Mutta MINÄ satun pitämään strobovaloista ja ne ovat keskeinen osa sisutustani, joten kestäköön ystävä tai lähteköön pois.
*Astmaattinen ystävä tulee kylään, mutta perkele minähän poltan sisällä, koska olen aina polttanut!
Minäminäminäminäminä.... En tiedä tedistä muista, mutta itse ainakin pyrin siihen, että vieraillani luonani mahdollisimman mukava ja hyvä olla. Se ei tarkoita mielistelyä tai matelemista, ihan normaali toisen huomioonottaminen riittää. En esim. siivoa tai katsele tv:tä silloin kun tulee vieraita, ellei tämä sitten ole vierailun ohjelma jostain syystä. :) Mutta toki ymmärrän, että vieraanvaraisuudesta on meillä suomalaisilla vielä paaaaljon opittavaa, etenkin kun vertaa vaikkapa etelämaisiin kulttuureihin.
Varmaan on niin, ettei koiran sulkeminen toiseen huoneeseen olisi ap:n tapauksessa auttanut juuri mitään, mutta itse olisin tehnyt sen ainakin elenää tai yrittänyt muuten vaan keksiä jonkun sivistyneen ratkaisun tilanteeseen ulos heittämisen sijaan.
[/quote]
Järki ja sen valo, silloin kun se jostain pilkistää. Kiitos tästä!
Av:llä huomaa tottuvansa kaikenlaiseen ihan hämmästyttävään, kuten vaikka just että "imuroin aina keskiviikkoisin klo 17.45 ja ystäväni tuli just silloin tuomaan minulle lainaan heidän lapsensa turvakaukalon 100 km päästä. Siinä se istui sohvalla kun imuroin kämpän loppuun. Odotti varmaan tyyliin jotain kahvia, urpo, vaikka mulla oli just mun imurointipäivä menossa. Miksi minun pitäisi tinkiä jostain mun imuroinnista jonkun satunnaisen kaukalon lainaajan vuoksi?
Meilläkään ei koiraa suljettaisi eri huoneeseen, koska ei ole huonetta, jonne sen voisi sulkea. Sen sijaan yläkertamme (missä lastenhuoneet) on koiravapaa alue. Aika monta kertaa on saanut ohjata koirakammoisia lasten kavereita ylös. Koira allergikot eivät meille edes tule, ja jos lasten kavereissa näitä on niin, leikkivät ulkona.
Oliko ap:lla tämän kaverin lapsen allergia jo valmiiksi tiedossa? Jos oli, miksei voinut tapaamista sopiessa muistuttaa, että teillä on koira, jonka karvaa ja hilsettä on kämppä täysi ja jota et voi sulkea eri huoneeseen tapaamisen ajaksi? Olisit voinut jo tapaamista sovittaessa sanoa, että olosuhteista johtuen teillä tapaaminen ei sovi.