Muistatko koskaan ajatelleesi koulussa, että mitä ihmeen hyötyä tästä muka on oikeassa elämässä? Muistatko, mitkä olivat näitä hyödyttömimpiä oppeja?

Liikuntatunnit turhia. Jäi ikävät muistot liikuntatunneilta varsinkin joukkuelajeista. 

Moni täällä pitä uskontoa turhana hölynpölynä. Minä en. Sehän on meidän historiaamme! Kristinuskoon perustuu koko kulttuurimme, lainsäädäntöä myöden.

Toiseksi on tärkeää tuntea myös muita maailmanuskontoja ymmärtääkseen tätä maailmaa.

Vierailija kirjoitti:

Yksi sana: yleissivistys.

Sitten aineiden pitäisi olla humanistisia:

filosofia

psykologia

valtio-oppi

kansantalous

antropologia

naistutkimus

folkloristiikka

historia

Näillä opeilla saataisiin todella sivistynyt kansakunta. Älykkäiden lasten pitäisi saada vapaammin valita suuntautumisensa, ettei pakkosyötettäisi asioita, jotka eivät kiinnosta.

Sitä kutsutaan yleissivistykseksi. En varmasti ole tarvinnut Kalevalaa mihinkään elämässäni, mutta kaikki tieto kasvattaa tiedollista pääomaa ja monipuolistaa ajattelua. Joidenkin mielestä on hyödytöntä tietää, että maapallo on pyöreä. Olkoon niin, mutta jos sitä ei tiedä, ajattelu koko maapallosta jää irtonaiselle tasolle.

Vierailija kirjoitti:

Liikuntatunnit yleensä. Syksyllä juoksutettiin Coopperi ja keväällä uudestaan ja kovasti ihmeteltiin miksi ei edistystä ollut tapahtunut. Kas kun kukaan ei OPETTANUT miten juoksemisessa kehittyy. Arvosana perustui vain siihen oliko oppilas alunperin urheilullinen (oliko vanhemmilla rahaa kustantaa jääkiekko/jalkapallo/ratsastus/taitoluistelut) . Tämä siis 1980-luvulla. Toivottavasti tähän asiaan on tullut muutos. Liikunta oppiaineena on muuten erittäin hyvä ja tuntimääriä voisi vaikka lisätä. Arvostelun pitäisi vaan olla tasapuolinen kaikille.

Täysin samaa mieltä. Itsellä koululiikunta vei halut liikkua kokonaan ja olin 26 vuotias kun aloitin liikkumisen uudestaan.

Kyllä se 80-90 luvulla oli välineurheilua, jo sillä että toi kouluun upouudet nykyaikaiset sukset korotti liikunnannumeroa. Kaikkea testattiin ja mitattiin mutta mitään ei opetettu eikä ollut tavoitteellisuutta.

En ymmärrä miksei liikuntatunneilla voi tutustua eri lajeihin, edes pienesti, en tarkoita että luokka pitäisi melomaan tai valloittamaan vuoria. En muista että liikuntatunnilla olisi koskaan sanottu että myös yksilölajeja on, aina piti kilpailla tai olla joukkueena. Jos ei ollut valmiiksi jo urheilullinen tai liikunnasta innostuva niin ei ollut tuonkaan jälkeen. Liikunnan iloa ei koskaan etsitty tai mainittu.

Mutta 3 luokkalaiset tytöt laitettiin kinkkujumppaan joulun jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Konekirjoitus. En valinnut, koska en ikinä tarvitsisi sitä taitoa. 😂

Sama! Konaari oli niin vanhanaikainen juttu olevinaan. Ja kuinka monta kertaa olen harmitellut, miksi en opetellut 10-sormijärjestelmää. Luulin silloin 90-luvulla, että vain sihteerit tarvitsevat nopeasti kirjoittamisen taitoa. Mitkä sihteerit? Ei missään enää ole sihteereitä ja kirjoittelen työssäni koneella monta tuntia päivässä.

Uskonto. Siinä ei paljon herran hurmeessa eletty kun teininä alkoivat hormonit hyrräämään. Toisena liikunta. Johan sitä jo oltiin kaikki hereilläolo aika muutenkin liikkeellä.

Kaikki siellä on hyödytöntö. Kouluhan on raharattaalle työmyyriä kouluttamaan tarkoitettu Itä-Saksasta kopioitu paska.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan rehellisesti sanottuna, minusta tuntuu, etten oppinut peruskoulussa mitään muuta kuin lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä ei tietenkään johdu koulusta, vaan minusta. Ihan fiksu aikuinen minusta tuli ja koska olen aina lukenut paljon, en onneksi ihan mikään sivistymätönkään ole. 

Ehkä järjettömin asia (pl. uskonnon opetus) oli kuitenkin kertotaulujen ulkoaopiskelu. Vieläkään en ole ymmärtänyt miksi ne pitäisi osata ulkoa.

Kertotaulut opetellaan ulkoa, jotta ei tarvitse joka kerta laskea päässä, mitä on vaikka 8+8+8+8+8+8.

Esim. kerran pyysin ison määrän postimerkkejä ja kassaneiti ryhtyi arkista laskemaan kaikki yksitellen, kun olisi voinut kertolaskulla heti selvittää paljon siinä oli (kuten itse tiskin toiselta puolelta, mutta annoin laskea).

Kun kertotaulut osaa ulkoa, niitä käyttää usein arkisissa tilanteissa tiedostamattaan, että pohjalla noiden nopeiden päässälaskujen tekemisessä on ne kertotaulut, jotka alakoulussa tuli opetettua ulkoa. Moni ei myöskään tiedosta sitä, että jakolaskujen pohjana on kertotaulujen osaaminen. Ota vaikkapa viikon tarkkailujakso ja katso, miten monta kertaa vaivihkaa lasket päässä kerto- tai jakolaskuja, niin voit yllättyä. Se vain on niin nopeaa ja ohimenevää, ettei sitä edes tiedosta.

Kertolaskujen osaaminen säästää valtavasti aikaa elämässä.

Nämä asiat olen todella ymmärtänyt vasta sen jälkeen, kun oma tyttäreni on yrittänyt livistää kertotaulujen opettelusta ja huomasin, miten työlästä ja virheherkkää hänelle on paitsi matematiikan tehtävien tekeminen jo nelosluokkalaisena, kun kaikki pitää alusta saakka pähkäillä, niin miten vaikeaa itselle olisi lukemattomat asiat. (rahan käsittely, kaupassakäynti, oman työn tekeminen, ruoanlaitto, ajanhallinta (miten jakaa tunnit ja minuutit riittämään eri asioille), remonttiprojektit, jne., valtavasti asioita, joissa matematiikan osuutta ei tule ajateltua, mutta jota tiedostamattaan tekee).

Ruotsia en ole koskaan tarvinnut mihinkään, joten sen ajan olisi voinut käyttää vaikka englannintunteihin, tai johonkin muuhun oikeasti hyödylliseen.

Per5ut ovat hyvä esimerkki, että olisi ollut hyvä opetella niitä "hyödyttömiäkin" asioita. Yleissivistys nääs. Vaikuttaa siihen miten asioita ympärillään kykenee ymmärtämään ja antaa välineitä ajatteluun ja maailmankuvan muodostamiseen. Tietysti alasta riippuen myös tarpeellisia jatko-opiskeluun

Meillä köksässä tehtiin keittiönkaappien kausisiivous jossa PUHTAAT kattilat ja kipot pestiin ja hyllyt pyyhittiin. Ihan hullua vedentuhlausta ja kertakaikkisen turhaa. Kuka tätä tekee?

Psykologian kurssia olen ihmetellyt lukiossa. Se ei antanut mitään ja sen jälkeen kaikki etsivät toisistaan jotain psykopaatin piirteitä. Oletin että olisin oppinut jotain oppimisesta, se olisi ollut järkevää.

Vierailija kirjoitti:

Moni täällä pitä uskontoa turhana hölynpölynä. Minä en. Sehän on meidän historiaamme! Kristinuskoon perustuu koko kulttuurimme, lainsäädäntöä myöden.

Toiseksi on tärkeää tuntea myös muita maailmanuskontoja ymmärtääkseen tätä maailmaa.

Juuri näin. Lukion jälkeen reppureissulla googlasin varmaan kaikki uskonnot ja yritin ymmärtää sen kautta historiaa. Helpompaa se olisi ollut kuunella tunneilla ja kysellä joltain joka ammattinsa puolesta asioista tiesi. Sitä vaan ei ymmärtänyt asioiden yhteyksiä. Uskonnonharjoittajia tulee olemaan jatkossakin, ja tietynlaiset sivistykseen liiittyvät diplomatiataidot tulevat tarpeen kun vähän elämä vie muualle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunta. Opin häpeämään itseäni. Opin että olen kömpelö, hidas ja taidoton, mittauksissa muita huonompi ja että pilaan toisten pelin joukkueessa. Vieläkin inhoan omaa kehoani ja olen epävarma liikkuja.

Näin minullakin. Jos oli tarkoitus kannustaa lapsia ja nuoria liikunnalliseen elämäntapaan, niin epäonnistuivat täysin.

Tämä on ollut varmaan aika monella se alkusysäys siihen, ettei ole oikein koskaan saanut liikunnasta sellaista luontevaa, omaa juttua. Koululiikunnan pitäisi tarjota erilaisia mahdollisuuksia, mutta ketään ei saisi pakottaa mihinkään. Harvassa muussa oppiaineessa luokka jaetaan niin selkeästi ja näkyvästi eri porukoihin. Sitä ei voi piilottaa papereihin, kaikki näkevät kun jokainen joutuu suorittamaan toisten edessä ja tietysti niin luontaista kyvykkyyttä kuin kehitysnopeuttakin on jaettu niin erilailla, että erot näkyvät selvästi.

Tietysti se on sitten vaikeampi antaa arvosanoja, jos ei jokaista ajeta samojen suoritusten läpi systemaattisesti.

Kaupunkilaislapsena ja nyt aikuisenakaan en ymmärrä, missä tarvitsisin tietoa ahman tai kärpän jalanjäljistä. Muistisäännöt olivat vielä huippuhyödyllistä ”toiset on pienempiä kuin toiset”. Eli jos ahma ja kärppä on kävelleet hangen poikki rinnakkain, niin tietää, kumpi on kumpi.

Samoin kivilajit, sammallajit tai tietämys jostain harvinaisemmista kasveista/linnuista meni kohdallani hukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Moni täällä pitä uskontoa turhana hölynpölynä. Minä en. Sehän on meidän historiaamme! Kristinuskoon perustuu koko kulttuurimme, lainsäädäntöä myöden.

Toiseksi on tärkeää tuntea myös muita maailmanuskontoja ymmärtääkseen tätä maailmaa.

Tämä on totta ja luulen, että et (onkohan enää tuolla nimellä se uskonnon vaihtoehto?) on sellaista ollutkin. Valitettavasti tavalliset uskonnontunnit oli ainakin meillä päin ensimmäiset 6 vuotta sitä, että opetettiin raamattua totena ja rukoiltiin ja laulettiin virsiä. Yläasteella muistaakseni oli ainakin osa tunneista sellaista järkevämpää uskonnoista ja niiden historiasta kertomista. Mutta ehkä vaan puolet, loput oli Jeesuksesta paasaamista. Toiv

Toinen mitä en ymmärrä on historian ja maantiedon knoppitiedon ulkoaopettelu. Molemmat mielenkiintoisia aiheita, mutta opettelu on vuosilukuja ja jokien nimirimpsuja. Voi tietoa toki hyödyntää pubivisoissa, mutta muuten sen voi vaan katsoa netistä.

Itse tiedän milloin pähkinäsaaren rauha oli. En tosin tiedä missä on pähkinäsaari, ketkä sitä rauhaa olivat sopimassa, mitä sotaa sillä rauhalla sovittiin, mitä sopimuksesta seurasi ja miten tämä liittyy mihinkään.

Samoin osaan niitä jokien nimirimpsuja, mutta yksi päivä tajusin, ettei minulla ole aavistustakaan missä on Intia, katsoin Googlesta.

Toivottavasti asiat ovat muuttuneet ysärillä ja nyt opetetaan fiksummin.

Vierailija kirjoitti:

Sitä kutsutaan yleissivistykseksi. En varmasti ole tarvinnut Kalevalaa mihinkään elämässäni, mutta kaikki tieto kasvattaa tiedollista pääomaa ja monipuolistaa ajattelua. Joidenkin mielestä on hyödytöntä tietää, että maapallo on pyöreä. Olkoon niin, mutta jos sitä ei tiedä, ajattelu koko maapallosta jää irtonaiselle tasolle.

Samaa mieltä. Jos aletaan oikein serpoa niin vähän jää jäljelle mikä on ollut 'tarpeellista'. Mutta ei se tieto päätä halkaise. Ja entä jos se turha otettaisiinkin pois? Mitä jäisi lopuksi jäljelle?

Ihan sama kuin uskonnossa, aika paljon on rakennettu, maalattu ja sävelletty uskon kunniaksi. Ei se hassumpaa ole ateistinkaan aisteille, eikä häntä turmele vaan saattaa jopa sivistää, luulisin.

Uskonto ja historia. Historiaa on noin niinkuin muuten hyvä tuntea sen verran, ettei samoja virheitä toisteta. Uskonto on sitten niin turhaa, en ymmärrä miksi kirkkoon kuuluvat, ei uskonnolliset vanhempani kokivat tarpeelliseksi minun osallistuvan noille satutuokioille.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kyllä opettajasta. Tämä ei ollut koulussa, vaan korkeakoulussa.

Naispuolinen matematiikanopettaja, joka harrasti itse bridgeä, voitti siinä monia kilpailuja.

Laittoi meidät opiskelijat kerta toisensa jälkeen laskemaan todennäköisyyksiä sille, että kun kaksi arpakuutiota heitetään ilmaan, niin mikä on todennäköisyys sille, että tulos on se ja se...

Matriisilaskennasta siis oli kyse.

Tuon laiskan paskiaisen tentistä pääsin läpi maksamalla kuusi oluttuoppia opiskelutoverille, jolla oli kolme tenttiä valmiine vastauksineen. Niiden avulla pääsin läpi.

_______________________

Ja sitten asiaan: vuosia myöhemmin toimin itse opettajana, ja yllättäen yritystalouden oppikirjassa olikin noita matriisilaskuja, mutta millä tavalla: järkevästi käytettyinä, esim. jos vaikka teollisuusyrityksessä on kolme tuotantolinjaa, kuinka ne kannattaisi parhaiten hyödyntää ja optimoida?2

_____________

Eli tuo muija (terve vaan Kristina K:) , nosti palkkansa, ja käytti meitä opiskelijoita hyväkseen edistääkseen omaa harrastustaan, antamatta meille mitään oikeaa osaamista.

Tuntuu oudolta, että olet noin vähäpätöisestä asiasta vieläkin noin katkera ja vihainen.