Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun puoliso on aivan mahdoton, mistään ei voi neuvotella!
24.11.2020 |
Hajoaa pää :(
Toivoisin asiallista keskustelua, ilman syyttelyä (sitä saan jo reaalielämässäkin).
Täällä oli ketju, jota luin illalla. Pitkästä suhteesta eron ottaneet tms, jossa kerrottiin montako vuotta ikävä kesti jne. Osa kertoi että katuu eroa.
Minulla ei yksinkertaisesti riitä edes ajatus eroon. En jaksa.
Mutta asiaan.
Puoliso kääntää syyttävän sormen aina muihin. Mikään ei ole hänen syytä, kaikelle on aina hyvä selitys.
Heijastaa kai omat negat muihin?
Jos juhlapäivänä hän unohtaa tai yleensä ei viitsi muistaa. Niin keskustelu menee siihen pisteeseen, että hän alkaa osoittaa minua: mitäs sinä teit? Miten sinä näit vaivaa päivän eteen?!
Sitten tyhmänä luettelen (mitä olen tehnyt), hän lyttää ja nollaa kaiken, eihän tuo ollut mitään, lahjakin oli huono!?
Kaikelle löytyy aina hyvä selitys. Voi haukkua minut ihan lyttyyn.
Tottakai tähän kuuluu vielä sekin, jos tilanne olisikin toisinpäin, niin hän ei hyväksyisi minulta yhtään "huonoa" käytöstä :(
Sitten kun joku toinen kehuu minua hänelle, miten kiva puoliso sinulle on jne. Niin hän kotiin tultua osoittaa minulle hellyyttä ja puhuu kauniisti. Mietin, että mitä ihmettä? Tällaistako olisi, jos puoliso olisi aina kiltti?
Ilmeisesti hän pitää minua itsestäänselvyytenä? Miten saada hänet ymmärtämään, että hänenkin käytöksessä voi olla vikaa?? Jostain lapsuudesta epäilen käytöksen kumpuavan? Sadistinen appiukko pieksänyt hänet lapsena (emme ole tekemisissä, yritti lapsenlapsia komentaa samaantyyliin, siihen mies osasi puuttua).
Kaikki menee siis niinkauan kivasti, kun hän määrää ja saa tehdä mitä haluaa (vaikka siitä olisi mieliharmia minulle). Kun pyydän ottamaan minutkin huomioon, niin alkaa tuo käytös!
Hän toteuttaa omia juttujaan, minulle ei suo samaa?
Hän menee kavereiden kanssa viikon reissuille, sopi se minulle tai ei.
Minä jos lähden, tiedän ettei hän tekisi kotona mitään silläaikaa (kostaisi siten).
Kun kirjoitan tätä, en meinaa uskoa, että tämä on edes totta??
Koska, tilanteen ollessa normaali, mies osaa kyllä olla kiva huomaavainen jne... Kunnes taas ...???
Kommentit (44)
Persoonallisuushäiriö. Ei voi muuttaa. Pahenee vaan. Onnea valitsemallasi uralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistit eivät näe omassa käytöksessään mitään vikaa. Vielä vähemmän he tajuavat olevansa narsisteja.
Ei nyt kukaan joulua unohda. Ei kai niitä muita varsinaisia juhlia olekkaan.
En jukolauta ymmärrä tätä logiikkaa. Valitaan puolisoksi henkilö, joka aiheuttaa tuskaa niin paljon, että siitä jaksaa kirjoittaa pitkän esseen nettipalstalle. Ja samaan hengenvetoon todetaan "Minulla ei yksinkertaisesti riitä edes ajatus eroon".
Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa. A) eroatte B) pidät suusi kiinni, painat leuan rintaan ja jatkat kohti uusia pettymyksiä. Ihan oma valintasi.
Vierailija kirjoitti:
En jukolauta ymmärrä tätä logiikkaa. Valitaan puolisoksi henkilö, joka aiheuttaa tuskaa niin paljon, että siitä jaksaa kirjoittaa pitkän esseen nettipalstalle. Ja samaan hengenvetoon todetaan "Minulla ei yksinkertaisesti riitä edes ajatus eroon".
Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa. A) eroatte B) pidät suusi kiinni, painat leuan rintaan ja jatkat kohti uusia pettymyksiä. Ihan oma valintasi.
En tiedä AP:n tapauksessa, mutta itselläni kesti monta vuotta kerätä voimat eroon kun ensin oli vuosia poljettu maton alle ja viety oma tahto vaimon toimesta.
M39
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, mitä kirjoituksestasi ymmärsin on rehellinen tilityksesi miten evääsi ovat nyt loppu miehesi kanssa. Et ole löytänyt tapaa, jolla saisit hänet ymmärtämään. Kaikki, mitä yrität, ei toimi. Niinpä lopeta yrittämästä., Älä provosoidu,älä reagoi, vaan nyökyttele.
En tiedä oletko suostunut joskus tekemään, kuten hän tahtoo seurauksista huolimatta. Joskus nimittäin voi auttaa sekin, että antaa vaan touhuta ja päättää ja tapahtuukin jotakin mikä sitten ärsyttää määräilijää itseäänkin. Parasta on silloin se, miten voi vain todeta toiselle rauhallisesti että teimme juuri kuten tahdoit. Joskus se voi auttaa.
Sinun tehtäväsi ei myöskään ole ottaa vastuuta siitä, miten miehesi kohtelee muita ihmisiä ja miten ottaa heidät huomioon. Siihen lankeaa meistä moni. Miehesi on joka tapauksessa aikuinen ja elää niin kuin petaakin. Saa sitä, mitä itsekin antaa.
Pidä kiinni omista tavoistasi ja huomaavaisuuksista, mutta tee se omasta tahdostasi ja hyvillä mielin. MYös mene omille reissuillesi ja ota tilasi. Se, että pelkäät hänen kostoaan poissaolosi aikana kannattaisi ehkä katsoa ja kokea. Tiedät sitten, mikä hän on miehiään luotettavuudessaan. Älä jää siksi toisen tossun alle.
Perus avioliitto. Ei keski-ikäiset tai siitä vanhemmat suomi miehet juurikaan keskustele.
Ihan tätä luokkaa on meilläkin : vain arkipäivän tekemisistä sanainen arkku aukeaa ! Esim: mitä ruokaa, käyn kaupassa, lämmitän takan, onpas kylmä ilma, ....jne.... näin syvällisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jukolauta ymmärrä tätä logiikkaa. Valitaan puolisoksi henkilö, joka aiheuttaa tuskaa niin paljon, että siitä jaksaa kirjoittaa pitkän esseen nettipalstalle. Ja samaan hengenvetoon todetaan "Minulla ei yksinkertaisesti riitä edes ajatus eroon".
Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa. A) eroatte B) pidät suusi kiinni, painat leuan rintaan ja jatkat kohti uusia pettymyksiä. Ihan oma valintasi.
En tiedä AP:n tapauksessa, mutta itselläni kesti monta vuotta kerätä voimat eroon kun ensin oli vuosia poljettu maton alle ja viety oma tahto vaimon toimesta.
M39
Kiitos kommentistasi. Näin juuri täälläkin.
Alkuun nuorena ajatteli, että kyllä se siitä "kasvaa". Sitten siihen tottui ja tuli "sokeaksi". Nyt kun alkaa huomata, että hei ei tällainen ole reilua, niin iskee epätodellinen olo? "Jos minä sittenkin suurentelen asiaa omassa päässäni...?"
Ahdistaa, kun kuitenkaan ei haluaisi erota? Mies osaa olla ihana halutessaan.
ap
ps, lainatulle kommentoijalle: Minä valitsin sitoutua loppuiäkseni rakastamaani mieheen, sitouduin siihen, että teen toiselle, niinkuin toivoisin itselleni tehtävän.
Kuulostaa narsistiselta. Meillä oli ihan samanlaista ja persoonallisuushäiriö todettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jukolauta ymmärrä tätä logiikkaa. Valitaan puolisoksi henkilö, joka aiheuttaa tuskaa niin paljon, että siitä jaksaa kirjoittaa pitkän esseen nettipalstalle. Ja samaan hengenvetoon todetaan "Minulla ei yksinkertaisesti riitä edes ajatus eroon".
Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa. A) eroatte B) pidät suusi kiinni, painat leuan rintaan ja jatkat kohti uusia pettymyksiä. Ihan oma valintasi.
Minä taas en ymmärrä tätä "Valitaan puolisoksi". Kuten tässä ilmaiset asian. Yleensä parisuhde on kahden kauppa, ja ihminen voi olla aivan erillainen 10 vuoden päästä, kun yhteen mennessä. Yleensä ihmiset muuttuu ajan saatossa, sekä miehet että naiset. Vai oletko itse se sama ihminen mitä olit 10 vuotta sitten? Jos olet, niin eipä paljoon ole sinun pienet piirisi liikahtaneet.
Jossain vaiheessa tämäntyyppiselle ihmiselle on kerrottava: Minulla on nyt asiaa, tämä ei ole mielipidekysymys eikä väittely, minä kerron nyt muutaman asian joiden on muututtava jotta voimme jatkaa, sitten kerrot muutaman tarkoin valitun asian joiden on muututtava ja miten niiden on muututtava.
Koska koko ihmistä et voi muuttaa mutta VOIT esittää tärkeimmät asiat ja millainen muutoksen on oltava. Eli ennen tuota rauhallisen jämäkkää konfrontaatiota sinun pitää tehdä itsellesi selväksi mitä aiot ja voit jatkossa sietää mitä et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohjeita sinulle, joka päätät jäädä suhteeseen narsistin kanssa
Parisuhde narsistin kanssa on riski. Suhteen päättäminen ei kuitenkaan ole aina vaihtoehto. Lähtö voi tuntua liian raskaalta prosessilta. Taloudellinen riippuvuus ja yhteiset lapset voivat painaa vaakakupissa liikaa. Jos päätät jäädä suhteeseen narsistin kanssa, ainut keinosi säilyttää elämänilo on madaltaa parisuhteeseen kohdistuvia odotuksiasi. Luovu haaveistasi ymmärtävästä ja osaa ottavasta kumppanista. Panosta toimiviin ihmissuhteisiisi ja jätä kumppanisi omaan arvoonsa. Älä anna hänelle itsestäsi liikaa, jotta hän ei pääse satuttamaan sinua ikävillä sanoillaan. Rakenna suojamuuri itsesi ympärille ja avaa sydämesi ystäville, jotka sinua arvostavat ja osoittavat sen. Älä anna narsistin hallita elämääsi ja tunteitasi. Myös ammattiavun hankkiminen on suositeltavaa.
Vierailija kirjoitti:
Se, mitä kirjoituksestasi ymmärsin on rehellinen tilityksesi miten evääsi ovat nyt loppu miehesi kanssa. Et ole löytänyt tapaa, jolla saisit hänet ymmärtämään. Kaikki, mitä yrität, ei toimi. Niinpä lopeta yrittämästä., Älä provosoidu,älä reagoi, vaan nyökyttele.
En tiedä oletko suostunut joskus tekemään, kuten hän tahtoo seurauksista huolimatta. Joskus nimittäin voi auttaa sekin, että antaa vaan touhuta ja päättää ja tapahtuukin jotakin mikä sitten ärsyttää määräilijää itseäänkin. Parasta on silloin se, miten voi vain todeta toiselle rauhallisesti että teimme juuri kuten tahdoit. Joskus se voi auttaa.
Sinun tehtäväsi ei myöskään ole ottaa vastuuta siitä, miten miehesi kohtelee muita ihmisiä ja miten ottaa heidät huomioon. Siihen lankeaa meistä moni. Miehesi on joka tapauksessa aikuinen ja elää niin kuin petaakin. Saa sitä, mitä itsekin antaa.
Pidä kiinni omista tavoistasi ja huomaavaisuuksista, mutta tee se omasta tahdostasi ja hyvillä mielin. MYös mene omille reissuillesi ja ota tilasi. Se, että pelkäät hänen kostoaan poissaolosi aikana kannattaisi ehkä katsoa ja kokea. Tiedät sitten, mikä hän on miehiään luotettavuudessaan. Älä jää siksi toisen tossun alle.
Kiitos sinullekin vastauksesta.
Tämä voisinkin olla kokeilemisen arvoinen, että jätän tavallaan huomioimatta? Koska kun tilanne on ohi, niin mies on kuin mitään ei olisi tapahtunut? Olen alkanut epäillä, että jotenkin purkaa/toistaa tiedostamattansa (?) lapsuutensa ikäviä asioita..?
Kyllä tästä jatkan samaa linjaa, en halua alentua antamaan samalla mitalla takaisin. Ellei ymmärrä omaa osuuttaan, niin pakko kai se on lopulta lähteä. Tarvitsee vaan ajatustyötä.
Ei se ole helppoa, kun on niin paljon saatu yhdessä rakennettua. Sitä haluaisi uskoa siihen hyvään puoleen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Narsistit eivät näe omassa käytöksessään mitään vikaa. Vielä vähemmän he tajuavat olevansa narsisteja.
Jonkun lyhyen aloitusviestin perusteella jaat lääketieteellisiä lausuntoja tuntemattomasta ihmisestä???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistit eivät näe omassa käytöksessään mitään vikaa. Vielä vähemmän he tajuavat olevansa narsisteja.
Jonkun lyhyen aloitusviestin perusteella jaat lääketieteellisiä lausuntoja tuntemattomasta ihmisestä???
En ole tuo edellinen, mutta ap:n kuvaama käytös on sanasta sanaan narsistista. Sillä, irtoaako sillä joku diagnoosi, ei ole mitään merkitystä.
Vaikuttaa ilmeiseltä lapsuudesta opitulta mallilta. Itsellä oli samantyyppinen isäsuhde ja ollut samanlaisia vaikeuksia aikuisena. Jotenkin itsenäistyy liikaa, ajattelee kaiken valmiiksi eikä muista huomioida toisen/toisten olemassa oloa ja mielipiteitä.
Tunnistan asian ja yritän tehdä sille jotain, mutta se tulee usein niin automaattisesti, että mokia tapahtuu. Monet merkkipäivät on unohdettu suhteessa...
Miehesi ei kai ole tunnistanut. Poikien roolimalli on tunteettomaksi nujertava, jolloin tunnetaidot jäävät miehillä heikoiksi.
Narsistianalyysit jättäisin huomiotta, liian nopea ja yksinkertainen johtopäätös.
Mies
En halua erota koska puoliso mahdollistaa ison ihanan kodin,matkat, yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jukolauta ymmärrä tätä logiikkaa. Valitaan puolisoksi henkilö, joka aiheuttaa tuskaa niin paljon, että siitä jaksaa kirjoittaa pitkän esseen nettipalstalle. Ja samaan hengenvetoon todetaan "Minulla ei yksinkertaisesti riitä edes ajatus eroon".
Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa. A) eroatte B) pidät suusi kiinni, painat leuan rintaan ja jatkat kohti uusia pettymyksiä. Ihan oma valintasi.
En tiedä AP:n tapauksessa, mutta itselläni kesti monta vuotta kerätä voimat eroon kun ensin oli vuosia poljettu maton alle ja viety oma tahto vaimon toimesta.
M39
Ai, siitäkö sinulle on jäänyt nuo sotilasarvofantasiat päähän? Oliko vaimo vänrikki, ja se kuohitsi sinut henkisesti?
Alue: Aihe vapaa
Ja edelleen olet kyseisen mihen kanssa, niin miksi ?