puolison tupakoinnista tuli ylitsepääsemätön ongelma
en mitenkään voi oppia sitä sietämään. inhoan sitä ja kaikkea sitä, mitä tupakointi aiheuttaa.
vaikka aikaa kuluu, tämä asia ei mene paremmaksi, pahentaa vaan muitakin asioita ja oloa parisuhteessa.
Kohtalotovereita? Ja onko jotain ajatuksia, miten tätä voisi oppia sietämään vai voiko sitä?
Kommentit (112)
koska hän on muuten hyvä mies, toki muitakin "puutteita" on kuten meissä jokaisessa, tämä on vaan ns alkuhuuman jälkeen alkanut ärsyttää kovasti. Olen itse hyvin tupakointivastainen ja hänkin on siitä puhunut, että pitäisi lopettaa, mutta ei vaan ole lopettanut.
Vierailija kirjoitti:
koska hän on muuten hyvä mies, toki muitakin "puutteita" on kuten meissä jokaisessa, tämä on vaan ns alkuhuuman jälkeen alkanut ärsyttää kovasti. Olen itse hyvin tupakointivastainen ja hänkin on siitä puhunut, että pitäisi lopettaa, mutta ei vaan ole lopettanut.
suurin osa tupakoivista ei kykene lopettamaan koska nikotiinin aiheuttama riippuvuus on kovien huumeiden luokkaa.
Eräs tuttava (nainen) maksoi rahalla puolisolleen tupakoinnin lopettamisesta. Mies lopetti tupakoinnin.
Koettakaa sopia jotkut säännöt tupakoinnille, niin ettei häirise sinua niin paljon. Tai suunnitelma kokonaan lopettamiseksi.
Itse en siedä tupakanhajuakaan, sitä on kyllä vaikea päästä karkuun, koska tupakoitsija haisee itsekin. Ymmärrän tilanteesi hankaluuden ap.
Itselläni on samanlainen tilanne ja olen umpikujassa asian kanssa. Todella vastenmielistä se on, haju on hirveä, suuteleminen ei kiinnosta lainkaan, yököttää oikein. Alkaa olla mitta täynnä, pilatkoon elämänsä, itse en aio sitä jäädä katselemaan ja haistelemaan enää kauaa.
Kyllä toi on kynnyskysymys. Jos ei kestä tupakoivaa kumppania niin ehkä kannattais katella tupakoimatonta? Tupakoimaton kumppani on luultavasti terveempi, pitkäikäisempi ja tuoksuu paremmalta.
Selkä seinää vasten, sano että valitse joko tupakka tai minä. Muutenkin mitä järkeä seurustella idiootin kanssa? Koska ei kukaan fiksu enää nykyisin polta.
Vierailija kirjoitti:
koska hän on muuten hyvä mies, toki muitakin "puutteita" on kuten meissä jokaisessa, tämä on vaan ns alkuhuuman jälkeen alkanut ärsyttää kovasti. Olen itse hyvin tupakointivastainen ja hänkin on siitä puhunut, että pitäisi lopettaa, mutta ei vaan ole lopettanut.
Jokainen tupakoitsija sanoo noin, että pitäisi lopettaa. Mutta haluaako oikeasti? No harva haluaa ja vaikka haluaisikin, on se pirun vaikeaa. Tarvitaan kurinalaisuutta ja kestämistä, jos joku muu polttaa jossain. Ne mielihyväreseptorit aktivoituvat heti, jos haistaa jonkun polttavan.
Vierailija kirjoitti:
Selkä seinää vasten, sano että valitse joko tupakka tai minä. Muutenkin mitä järkeä seurustella idiootin kanssa? Koska ei kukaan fiksu enää nykyisin polta.
Samaa mieltä että fiksut eivät polta, mutta fiksut eivät myöskään kiristä.
Vierailija kirjoitti:
Selkä seinää vasten, sano että valitse joko tupakka tai minä. Muutenkin mitä järkeä seurustella idiootin kanssa? Koska ei kukaan fiksu enää nykyisin polta.
Kukaan fiksu ei hauku idiootiksi yhtään ketään.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-ovat-maailman-viisi-addiktoivi…
"Nämä ovat maailman viisi addiktoivinta ainetta: Alkoholi ja tupakka samassa sarjassa kovien huumeiden kanssa."
Lopetin kk sitten ja suurin syy siihen oli, että minua vaivasi jatkuvasti se tunne että haisen ja maistun puolison mielestä pahalle. Puoliso ei nälvinyt, mutta oli kyllä selvää että hän inhoaa tupakkaa.
Minkä ikäisiä olette? Me molemmat tupakoitiin joskus parikymppisenä vielä (aloitettu tuo siis teineinä) mutta lopetettiin kokonaan kumpikin samaan aikaan (minä olin 21v ja mies 23v) eikä ollut mitenkään vaikeaa kummallekaan. Nyt nelikymppisenä en missään nimessä voisi olla tupakoitsijan kanssa parisuhteessa koska en kestä edes sitä hajua enää. Olisi siis ihan kynnyskysymys, samoin kuin alkoholin käyttö koska en itse juo ollenkaan.
Ollaan jo yli 30v eli hyvän matkaa aikuisia. Ja pahinta on se, että tuo tupakointi näkyy ja kuuluu jo puolison terveydessä.
Kyllä sitä voi kestää, mutta vaikeaa on. Oma puolisoni polttaa paljon ja itsekin poltin aikoinaan. Nyt olen ollut ilman jo kolmekymmentä vuotta. Toisen tupakointi ärsyttää ja harmittaa, hävettää suorastaan, sillä tosi on, ettei kukaan fiksu polta enää. Eihän toinen sisällä polta, mutta hengitys haisee, vaatteet haisevat, koko koti haisee, puolison auto samaten - en mielelläni mene siihen, jos voin suinkin välttää.
Ihan vähäinen asia ei ole rahanmenokaan. Puolisolta kuluu tupakkaan noin kahden kuukauden eläkkeet vuodessa. Olemme siis jo eläkeikäisiä joten kokemusta tupakoitsijan kanssa elämisestä on.
Vierailija kirjoitti:
Ollaan jo yli 30v eli hyvän matkaa aikuisia. Ja pahinta on se, että tuo tupakointi näkyy ja kuuluu jo puolison terveydessä.
Ymmärrän. Mutta sinä et sille valitettavasti voi mitään, jos hän tupakoi. Olet jo sanonut asiasta hänelle, niin pallo on nyt hänellä. Ei sun ainakaan pidä nalkuttaa siitä. Jos tupakointi on sulle yhtäkkiä tullut kynnyskysymykseksi, niin ehkä sitten on parasta erota.
Tuskin itse tupakointi on ongelma vaan se ettei sitä kiinnosta olla huomaavainen sinua kohtaan. Ei tupakointi aiheuta mitään suuria haju tai muita haittoja jos polttaa kohtuullisesti, pesee vaatteet/hampaat säännöllisesti ja tietenkin polttaa vain ulkona.
Jos se on noin iso ongelma, miksi lähdit suhteeseen tupakoitsijan kanssa? Jos on ylitsepääsemätöntä, eroa.