Introverttien/ujojen ammatit
Vietän toistä välivuottani lukion jälkeen jonka aikana olen ehtinyt opiskella muutaman kuukauden lähihoitaja opintoja, sekä vuoden avoimessa AMK:ssa suuhygienistiksi ja olen niin loppu kun en vaan keksi mille alalle soveltuisin, tai paremminkin mitkä opiskelut kykenen suorittamaan loppuun. Olen ihan tavallinen parikymppinen, mutta poikkeuksena on, että minulle on hankalaa hankkia kavereita elleivät nämä itse ole myös tuppisuita jotka puhuvat pääasiassa koulusta ja opinnoista. Ryhmätyöt ovat minulle yhtä tuskaa, koska olen jättäytynyt ulkopuolelle muusta luokasta, niin koen jotenkin tuppautuvani näihin valmiisiin kaveriporukoihin. En vaan yksinkertaisesti kykene luontevaan small talkiin jos ympärillä on useampi vieras ihminen. Osaatteko siis kertoa aloja joille sopivat hiljaiset ja liiasta ihmisjoukosta lamaantuvat tyypit?
Kommentit (125)
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 21:36"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 21:22"]
Tämän ketjun luettuani alan tuntea ymmärtäväni nuo termit eri tavalla kuin te. Ujo en ole yhtään, minun on helppo puhua ihmisille monenlaisissa tilanteissa, mutta koen olevani introvertti siinä mielessä että minulle nimenomaan yksinäisyys on se voiman lähde, ei seura. Mieluiten olisin oikeastaan aina yksin, pelkään vain ettei se olisi minulle hyväksi - pelkään että minulle olisi liian helppoa eristäytyä maailmasta kokonaan ja ruveta puolivahingossa hulluksi erakoksi joka ei enää edes osaisi olla normaalissa seurassa.
Olen valinnut työn jossa joudun jatkuvasti puhumaan isommille porukoille, jatkuvasti puhumaan muita ihmisiä ympäri palavereissa ja juu, myös ylittämään sosiaalisia muurejani siellä kahvipöydässä. Se on minun sosiaalinen annokseni, enkä sitten joudu huolehtimaan asiasta enää vapaa-ajalla. Vähän kuin olisin pyörälähettinä ja siten hoitaisin kuntoilun työajalla jottei ole pakko enää vapaalla lähteä salille.
[/quote]
Itse olen lukenut varmaan kymmenen eri määritelmää introvertille. Se on varmaan nykyään muotitermi, joka kattaa paljon muutakin kuin oikeat introvertin piirteet.
[/quote]
Ihan oikeasti, alapeukuttajat, ettekö ole muka koskaan kuullut kenenkään väittävän, että introvertti = ujo, epäsosiaalinen, hiljainen?
Itse olen käsittänyt niin, että ujo ja introvertti on sellainen henkilö, joka ehkä hieman kärsii näistä piirteistään? Se estää häntä tekemästä jotain, mitä hän todella haluaisi tehdä (jos vain olisi enemmän rohkeutta), esim. littyen työhön, ystävyys- tai parisuhteisiin. Hän toivoisi olevansa rohkeampi ihmisten seurassa, esim. haluaisi lähestyä jotain kiinnostavaa miestä, muttei uskalla ujouden takia. Ujouden voi voittaa kovasti harjoittelemalla.
Introvertti ja ei-ujo taas voisi olla sellainen, joka ei koe kärsivänsä tästä luonteenpiirteestään. Hän voi vaikuttaa sosiaaliselta ulospäin, mutta se on silmälumetta. Oikeasti tämä henkilö viihtyy kaikista mieluiten ihan omissa oloissaan. Yksinolo on hänelle valinta, joka tekee hänet onnelliseksi.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 22:16"]
Itse olen käsittänyt niin, että ujo ja introvertti on sellainen henkilö, joka ehkä hieman kärsii näistä piirteistään? Se estää häntä tekemästä jotain, mitä hän todella haluaisi tehdä (jos vain olisi enemmän rohkeutta), esim. littyen työhön, ystävyys- tai parisuhteisiin. Hän toivoisi olevansa rohkeampi ihmisten seurassa, esim. haluaisi lähestyä jotain kiinnostavaa miestä, muttei uskalla ujouden takia. Ujouden voi voittaa kovasti harjoittelemalla.
Introvertti ja ei-ujo taas voisi olla sellainen, joka ei koe kärsivänsä tästä luonteenpiirteestään. Hän voi vaikuttaa sosiaaliselta ulospäin, mutta se on silmälumetta. Oikeasti tämä henkilö viihtyy kaikista mieluiten ihan omissa oloissaan. Yksinolo on hänelle valinta, joka tekee hänet onnelliseksi.
[/quote]
Exactly
Olen introvertti luokanopettaja. Nuorempana koin taakkana sen, että opettajien oletetaan olevan ekstrovertteja. Tai niin ainakin oletin muiden olettavan. Nykyään (10 vuotta valmistumisesta) en enää ajattele, mitä muut mahdollisesti ajattelevat. Voin mielestäni olla hyvä ope tällaisena. Olen opetellut selviämään esiintymisjännityksestä, uusien ihmisten kohtaamisesta jne. Oppilaiden edessä olemista en koe esiintymiseksi, eikä se jännitä tai kuormita. Olen aina viihtynyt yksikseni, mutta en ole kokenut itseäni yksinäiseksi. Saan helposti "sosiaalisen ähkyn", jos on paljon tapaamisia, kyläilyjä tms. mutta olen huomannut muuttuneeni sosiaalisemmaksi. Ujous ei estä minua tutustumasta ihmisiin, vaikka jännittääkin. Eli ap rohkeasti vain olet oma itsesi ja teet omat valintasi!
Itse olen näin introverttinä sitä mieltä että joo, lähes mikä tahansa ala/ammatti kyllä sopii introvertille, jopa ne asiakaspalveluhommat voi saada sujumaan ihan hyvin. Ongelma on oman kokemuksen mukaan siinä, että miten introvertti saa työnantajat vakuutettua työhaastattelutilanteissa - eli miten introvertti ylipäätään saa mitään töitä? Tuntuu, että töihin otetaan kuitenkin mieluummin se puhelias, reipas ekstrovertti. Ja ihan ymmärrettäväähän se on, itsekin työnantajana niin tekisin...
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 22:16"]Itse olen käsittänyt niin, että ujo ja introvertti on sellainen henkilö, joka ehkä hieman kärsii näistä piirteistään? Se estää häntä tekemästä jotain, mitä hän todella haluaisi tehdä (jos vain olisi enemmän rohkeutta), esim. littyen työhön, ystävyys- tai parisuhteisiin. Hän toivoisi olevansa rohkeampi ihmisten seurassa, esim. haluaisi lähestyä jotain kiinnostavaa miestä, muttei uskalla ujouden takia. Ujouden voi voittaa kovasti harjoittelemalla.
Introvertti ja ei-ujo taas voisi olla sellainen, joka ei koe kärsivänsä tästä luonteenpiirteestään. Hän voi vaikuttaa sosiaaliselta ulospäin, mutta se on silmälumetta. Oikeasti tämä henkilö viihtyy kaikista mieluiten ihan omissa oloissaan. Yksinolo on hänelle valinta, joka tekee hänet onnelliseksi.
[/quote]
Tää oli hyvin kirjoitettu. Olen introvertti ja olin nuorempana todella ujo ja se häiritsi minua. Aloin tietoisesti opettelemaan olemaan "reippaampi" ja menin tilanteisiin, joissa tiesin joutuvani ylittämään itseni. Nykyään minusta ei heti arvaisi, että olen edelleen pohjimmiltani ujo. Olen puhelias ja tutustun uusiin ihmisiin, mutta olen joutunut tosissani harjoittelemaan näitä taitoja. Olen mieluiten yksikseni aina, kun se vain on mahdollista.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 17:57"]
Kirjastonhoitajaksi.
[/quote]
Ei taas...
Asiakkaiden ja heidän tiedontarpeen selvittämistä jatkuvana virtana. Suunnilleen näin vastasin kerran aiemmin tähän samaan ehdotukseen. Samoin kirjastovirkailijan ammatissa jatkuvaa asiakaspalvelua.
Muuten, kahvihuoneissa tauoilla ottakaa joku mielenkiintoinen lehti nenän eteen; eikö silloin anneta olla rauhassa?
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 23:51"]
Itse olen näin introverttinä sitä mieltä että joo, lähes mikä tahansa ala/ammatti kyllä sopii introvertille, jopa ne asiakaspalveluhommat voi saada sujumaan ihan hyvin. Ongelma on oman kokemuksen mukaan siinä, että miten introvertti saa työnantajat vakuutettua työhaastattelutilanteissa - eli miten introvertti ylipäätään saa mitään töitä? Tuntuu, että töihin otetaan kuitenkin mieluummin se puhelias, reipas ekstrovertti. Ja ihan ymmärrettäväähän se on, itsekin työnantajana niin tekisin...
[/quote]
Eihän se vaikeaa olekaan ryhdistäytyä sen työhaastattelun ajaksi, vaan se että mitäs sitten kun aloittaa ne työt ja pitäisi jatkaa sitä esittämistä. Monesti olen huomannut että tehtyäni näin ihmiset jotenkin pettyvät kun en ollutkaan sellainen kuin he kuvittelivat ja ottavat sen eristäytymisen jonakin ylimielisyytenä. Se on tosi harmillista koska olen kaikkea muuta kuin ylimielinen.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 00:02"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 22:16"]Itse olen käsittänyt niin, että ujo ja introvertti on sellainen henkilö, joka ehkä hieman kärsii näistä piirteistään? Se estää häntä tekemästä jotain, mitä hän todella haluaisi tehdä (jos vain olisi enemmän rohkeutta), esim. littyen työhön, ystävyys- tai parisuhteisiin. Hän toivoisi olevansa rohkeampi ihmisten seurassa, esim. haluaisi lähestyä jotain kiinnostavaa miestä, muttei uskalla ujouden takia. Ujouden voi voittaa kovasti harjoittelemalla.
Introvertti ja ei-ujo taas voisi olla sellainen, joka ei koe kärsivänsä tästä luonteenpiirteestään. Hän voi vaikuttaa sosiaaliselta ulospäin, mutta se on silmälumetta. Oikeasti tämä henkilö viihtyy kaikista mieluiten ihan omissa oloissaan. Yksinolo on hänelle valinta, joka tekee hänet onnelliseksi.
[/quote]
Tää oli hyvin kirjoitettu. Olen introvertti ja olin nuorempana todella ujo ja se häiritsi minua. Aloin tietoisesti opettelemaan olemaan "reippaampi" ja menin tilanteisiin, joissa tiesin joutuvani ylittämään itseni. Nykyään minusta ei heti arvaisi, että olen edelleen pohjimmiltani ujo. Olen puhelias ja tutustun uusiin ihmisiin, mutta olen joutunut tosissani harjoittelemaan näitä taitoja. Olen mieluiten yksikseni aina, kun se vain on mahdollista.
[/quote]
Eikö siitä silti tule sosiaalista ähkyä? Minulle ainakin tulee tietyn ajan kuluttua sellainen tunne ihankuin aivoissa sumenisi, eikä pysty enää ottamaan mitään informaatiota vastaan -> tulee jotenkin ulkopuolisen tarkastelijan olo vaikka juttelisi ihan vaan jonkun kanssa kahdestaan.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 00:18"][quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 00:02"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 22:16"]Itse olen käsittänyt niin, että ujo ja introvertti on sellainen henkilö, joka ehkä hieman kärsii näistä piirteistään? Se estää häntä tekemästä jotain, mitä hän todella haluaisi tehdä (jos vain olisi enemmän rohkeutta), esim. littyen työhön, ystävyys- tai parisuhteisiin. Hän toivoisi olevansa rohkeampi ihmisten seurassa, esim. haluaisi lähestyä jotain kiinnostavaa miestä, muttei uskalla ujouden takia. Ujouden voi voittaa kovasti harjoittelemalla.
Introvertti ja ei-ujo taas voisi olla sellainen, joka ei koe kärsivänsä tästä luonteenpiirteestään. Hän voi vaikuttaa sosiaaliselta ulospäin, mutta se on silmälumetta. Oikeasti tämä henkilö viihtyy kaikista mieluiten ihan omissa oloissaan. Yksinolo on hänelle valinta, joka tekee hänet onnelliseksi.
[/quote]
Tää oli hyvin kirjoitettu. Olen introvertti ja olin nuorempana todella ujo ja se häiritsi minua. Aloin tietoisesti opettelemaan olemaan "reippaampi" ja menin tilanteisiin, joissa tiesin joutuvani ylittämään itseni. Nykyään minusta ei heti arvaisi, että olen edelleen pohjimmiltani ujo. Olen puhelias ja tutustun uusiin ihmisiin, mutta olen joutunut tosissani harjoittelemaan näitä taitoja. Olen mieluiten yksikseni aina, kun se vain on mahdollista.
[/quote]
Eikö siitä silti tule sosiaalista ähkyä? Minulle ainakin tulee tietyn ajan kuluttua sellainen tunne ihankuin aivoissa sumenisi, eikä pysty enää ottamaan mitään informaatiota vastaan -> tulee jotenkin ulkopuolisen tarkastelijan olo vaikka juttelisi ihan vaan jonkun kanssa kahdestaan.
[/quote]
Ähky voi tulla varsinkin, jos juttelee jonkun puolitutun tai vieraamman kanssa. Tuttujen (eli vuosia tunteneiden) seurassa en väsy/rasitu. Tarpeeksi tuttujen kanssa voi olla myös hiljaa ilman vaivaantumista. Silloin ollaan jo hyvällä mallilla. :)
Olen erittäin ujo ja hiljainen, en edes puolitutuille juurikaan puhu jollei minulta jotain kysytä. En vain keksi mitään puheenaiheita. Ja olen töissä, uskokaa tai älkää, kaupan kassalla! Kun laitan työvaatteet päälle muutun ikäänkuin toiseksi ihmiseksi ja juttelen asiakkaiden kanssa päivät pitkät millon mistäkin..
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 23:51"]
Itse olen näin introverttinä sitä mieltä että joo, lähes mikä tahansa ala/ammatti kyllä sopii introvertille, jopa ne asiakaspalveluhommat voi saada sujumaan ihan hyvin. Ongelma on oman kokemuksen mukaan siinä, että miten introvertti saa työnantajat vakuutettua työhaastattelutilanteissa - eli miten introvertti ylipäätään saa mitään töitä? Tuntuu, että töihin otetaan kuitenkin mieluummin se puhelias, reipas ekstrovertti. Ja ihan ymmärrettäväähän se on, itsekin työnantajana niin tekisin...
[/quote]
Nauratti, kun kesätöitä etsiessäni törmäsin työpaikkailmoitukseen, jossa ulospäinsuuntautuneisuus ja sosiaalisuus ovat plussaa. Ja homma ei nähdäkseni oikeasti tarvinnut muuta kuin parin työkaverin kanssa toimimista. Toisaalta saman puljun asiakaspalvelua koskevassa työpaikkailmoituksessa sosiaalisuudesta ei puhuttu yhtään mitään. :)
Jos työhaastattelussa on kysytty ulospäinsuuntautuneisuudesta tai sosiaalisuudesta, olen sanonut, etten ole puheliain enkä vähän väliä hypi työkavereiden luona seurustelemassa. Osaan kuitenkin olla ja käyttäytyä erilaisten ihmisten kanssa eikä työpaikan henki ole koskaan kärsinyt takiani.
Asiakaspalvelutehtävään hakiessa jopa kuvailin, ettei kaikki ihmiset pidä siitä räjähtävän sosiaalisesta ihmisestä, vaan saattavat kokea rauhallisesti ja kuuntelevan asiakaspalvelijan parempana. Sain töitä.
Tavallaan yritän ilmaista, ettei se ekstrovertti ole aina se täydellinen valinta, ja miksi minun ominaisuuteni voivat olla parempia.
77 Alan itekin käyttämään työhaastatteluissa ja hakemuksissa tuota sinun kuvailuasi koska en voisi itse paremmin kuvailla sitä omaa sosiaalisuuttani. Tässä linkki Liisa Keltikangas-Järvisen haastatteluun, joka myös kertoo siitä miten järjetöntä jokapaikassa on hakea työhön sitä sosiaalista ihmistä http://nuorillenyt.yle.fi/nuorille-nyt/viikon-teema/ole-rohkeasti-oma-introvertti-itsesi/
Monesti kyllä tuntuukin, että amk-opinnot ovat tarkoitettu lähinnä ekstroverteille tai muuten ei-yksinäisille-susille. "Verkostoidu tai kuole" tuntuu olevan periaate... Vai onko jollakin alalla toisin mainittujen lisäksi?
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 21:35"]
57, eikö voi olla molempia, sekä ujo että introvertti?
[/quote]
Miksei voisi? Pikemminkin tuntuu että yleensä nämä liitetään automaattisesti yhteen, vaikkein niin aina suinkaan ole.