Onko miehesi kritisoinut jotakin ruumiinosaasi?

On, mutta rakentavasti.

Ei koskaan.

Ei. Ja ikää mulla jo 50v. Kehuu vaan koko ajan, mikä on oikeesti aika ärsyttävää :)

Ja mies on siis 10v nuorempi!

On, mulla on kuulemma pikkupojan perä.

Epäsuorasti. Painostaa mua tekemään kuntosalilla kyykkyjä ja selkäliikkeitä, joten voin vain olettaa, että sen mielestä mulla on paska ryhti ja persekin vois olla parempi. Vaikka sitten kuitenkin paljon kehuu miten hyvännäköinen olen... Ilmeisesti hänen mielestään seksikkyys on yksi asia, ja se on ihan kondiksessa, mutta kuntosalitulokset on toinen asia, ja niitä pitäisi petrata?

Ei ulkonäön takia. Meillä ei kuulu suhteeseen se, että toisen ulkonäköön puututaan arvioivasti ja negatiivisesti, se ei ole kunnioittavaa. Kummassakin on puutteita ja kumpikin tietää ne ihan itse, ei tarvitse sanoilla loukata. Iän myötä ruumiin temppeli rapistuu entisestään ja entisestään ulkoisen kauneuden merkitys vähenee muutenkin.

43v+44v

En ole oikeastaan varma onko mies kritisoinut... Jos on, hän on tehnyt sen todella ovelasti. Yleensä mies kehuu ja sanoo seksikkääksi. Hän kehuu erityisesti peppuani, se on hänen mielestään sopivan pieni (pitää kiinteistä). Myös jalkojani hän on sanonut simpsakoiksi... Rinnoista hän pitää myös.

Itse olen aina arastellut vatsaani. Siinä on mielestäni liikaa tavaraa ja olen herkkämahainen, joten se myös turpoaa herkästi. Mies ei koskaan kehu vatsaani, eikä koskettelekaan sitä oikeastaan koskaan. Peppuuni hän tarraa päivittäin, jalkojani hän koskettelee ja hän hyväilee myös rintojani. Olen kysynyt mieheltä mitä hän on mieltä vatsastani, niin mies on tokaissut että aina voi parantaa kaikessa... mutta ihan ok ei mitään valittamista. Hieman outo vastaus mielestäni. Ei hän pepustani ole koskaan sanonut että aina voi parantaa... Tiedän että olen vähän punkero... voisin laihduttaa hyvinkin 5-10kg. Tuntuu ettei mies halua sanoa suoraan, mutta haluaisi että kiinteytyisin vatsastani. Näin kai minun täytyy tehdäkin että voisin olla täysin tyytyväinen ja rento.

Ei todellakaan. Perä on kuulemma toi upea.

t: 150kg, 45v.

Ei ikinä.

Ei koskaan. Hänen mielestään olen täydellisen kaunis. (kukaan muu tuskin olisi samaa mieltä.)

No ei oo muuta tehnytkään kuin kritisoinut :(

EI, en olisikaan sellaisen kanssajolle en kokonaisuutena kelpaa, kehuja meillä jaellaan, ei haukkuja :) olishan se nyt oikeesti todella paha jos toinen kritisois jotain semmosta asiaa sussa mitä et pysty edes muuttamaan mitenkään itse.... Surullista mm. kuulla kaverilta kuinka hänen niin mukamas täydellinen miesystävänsä haukkuu jatkuvasti ja tie mitä, milloin rinnat on liian pienet,milloin silmät väärän väriset, milloin pituus väärä jne. Usein mietin mitä ihmiset tekee suhteessa tällaisen ihmisen kanssa joka on itseensä niin tyytymätön tai muuten narsistinen paska että tuollaisia asioita ääneen kumppanille päästää. Eikö kumppanin tule olla se johon olet tyytyväinen ja hyväksyt kokonaisuutena??? :o 

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 09:06"]

On, mutta rakentavasti.

[/quote] En voisi sellaisen ihmisen kanssa ollakaan, joka ei olisi minulle rehellinen ja kertoisi suoraan jos esim. lihon huomattavasti, enkä itse tajua asiaan kiinnittää huomiota. Ei sopisi kaikille, tiedän sen, varmaan siksi on taas miinusta ropsahdellunna.

Juu, eksälle ei kelvannut perse eikä sääret eikä tissit, naamasta kyllä kehui silloin joskus kun tavattiin. Mut perse oli liian leveä, sääret kuin tolpat ja tissit liian pienet.

On ihan syystä eksä.

Viimeks tossa naistenpäivänä kun mahaani peilistä ihailin ennen nukkumaanmenoa, totes että se näyttää siltä kun olisin syöny liikaa suklaata, ennemmin kun että olisin raskaana. Vitsi tai ei, arvatkaapa mitä se toi naistenpäivälahjaks? No sitä suklaata. Muutoin en oo raskauden aikana suklaata edes syöny...

Kun kemiat kohtaa, ei jokaista ruumiinosaa tarkastella erikseen. 

Kyllä meillä voidaan puhua avoimesti mm. vanhenemisesta ja raskauden tuomista muutoksista vartaloissa, mutta tärkeintä on muistuttaa siitä, että rakastetaan toisiamme juuri sellaisena kuin olemme. 

Huumori auttaa myös itsensäkin hyväksymisessä. Täytyy aina muistaa puhua toiselle kauniisti, myös vitsaillessa. 

Ei ainakaa kovin pahasti. Jos en kelpaa tälläsenä niin etsiköön toisen.