Ihmiset jotka ratkovat ongelmia joita ei ole
Onko tämä muille tuttu ilmiö?
Nämä ihmiset, joille ei uskalla sanoa mitään, koska ovat kaikessa kuulevinaan ongelman, joka heidän on puolestasi ratkaistava.
Erehdypä sanomaan, että takkisi on vielä märkä, kun aamulla sadekuuro yllätti lenkillä. Sitten voitkin tunnin kuunnella kuinka toinen ratkaisee tätä kauheaa ongelmaa puolestasi! Vaihda sääsovellus, muuta lenkkireittisi, tarvitset muistilappuja, että muistat katsoa sitä sääsovellusta, vaihda myös työvuorosi, että voit helpommin hallita lenkkiaikatulujasi, herää aikaisemmin, kierrä vain korttelia...!
Ja kun yrität vaihtaa puheenaihetta, kuulee tämä ihminen taas siinä ongelman, jota alkaa korjata!
Ja jatkaa kuukausia asioiden seuraamista turhautuneena, kun et kuitenkaan koskaan tee näitä muutoksia mitä ehdottivat.
Törmäsin tällaiseen ihmiseen, miehen sukulainen, joka muutti tähän lähistölle ja tuntuu, että tulen hulluksi.
Mikä ihme voi aiheuttaa tällaista käytöstä?
Kommentit (8)
Sano että pitää turpansa kiinni, eikä pauha jaskaa.
Ei tuo ole, mutta stubbi ja kumppanit kyllä yrittävät saada aikaan ongelmia, joita ei vielä ole.
Kyllä tiedän ainakin yhden, joka ottaa kaiken kertomani siten, että hänen pitää koittaa ratkaista se asia tai vähintäänkin neuvoa siinä. Vaikka en ole pyytänyt neuvoa, apua, eikä edes mielipidettä. Vaan vain kertonut asiani. Tällaiset ihmiset ovat usein sellaisia, jotka kokevat heti velvollisuudentunnetta auttaa tai tehdä jotain, jos joku kertoo heille jotain ongelmiaan. Sitten taakkoittavat tällaisella toiminnallaan itseään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tiedän ainakin yhden, joka ottaa kaiken kertomani siten, että hänen pitää koittaa ratkaista se asia tai vähintäänkin neuvoa siinä. Vaikka en ole pyytänyt neuvoa, apua, eikä edes mielipidettä. Vaan vain kertonut asiani. Tällaiset ihmiset ovat usein sellaisia, jotka kokevat heti velvollisuudentunnetta auttaa tai tehdä jotain, jos joku kertoo heille jotain ongelmiaan. Sitten taakkoittavat tällaisella toiminnallaan itseään.
Juuri tätä ilmiötä tarkoitin!
Raskasta on, kun joutuu varomaan jokaista sanaansa ettei toinen vain aloita sitä "neuvomistaan".
Kuvittelevatkohan nämä ihmiset oikeasti auttavansa muita?
Lyö lättyyn niin, että lätisee ja huuda "Turpa kiinni!". Oppiipahan.
Joo, mulla on tällainen kaveri! Todella hanakasti neuvoo asiassa kuin asiassa, vaikka yrittäisi sanoa, että ei tämä takin sateessa kastuminen nyt minulle niin suuri ongelma ole, että voidaan jutella ihan muustakin...
Ärsyttävimpänä koen sen, että jos puhun jostakin surullisesta asiasta, esim. minulle läheinen ihminen oli sairaalassa teho-osastolla ja todella kriittisessä tilassa, niin rupesi sitäkin ratkomaan ja neuvomaan minua topakasti, että mitä pitää tehdä ja miltä pitäisi tuntua ja mitä nyt tapahtuu seuraavaksi...
Ihan hyvä neuvo on, että ongelmistaan kertovat ihmiset kaipaavat yleensä empatiaa ja kuuntelijaa, eivät mitään besserwisserin ohjeita.
Suomessa tällainen loputon neuvominen ja vänkäminen on uskomattoman yleistä. Se on aivan järkyttävän raivostuttavaa ja rasittavaa. Ihmiset ovat aivan hysteerisia.
Siksi mäki on lopettanut puhumista yhtään mistään.
Eikö kukaan muu ole tosiaan törmännyt?