Lue keskustelun säännöt.
"Entisaikaan suomalaisten ruokavalio koostui etupäässä juureksista ja rukiista jne jne". EI MUUTEN PIDÄ PAIKKAANSA!
22.11.2020 |
Tuhansista järvistä tuli kalaa vaikka miten paljon, metsistä sai metsästettyä vaikka mitä ja yksi ainoa teurastettu possu tai lammas riitti talokunnalle lähes vuodeksi (possussa lihaa joku 300 kiloa).
Mihin perustuu tuo sitkeä legenda, että Suomessa olisi tavallisessa taloudessa nähty lihaa tai kalaa luokkaa kerran vuodessa joulupöydässä?
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä se possu sitten säilytettiin teurastuksen jälkeen??
Suolaamalla (todella suolaista), savustamalla (todella savustettua, ei tätä nykyajan mietoa), kuivaamalla. Talvella säilyy ulkona, toki jossain suojassa, pakkasessa aivan samaan tapaan kuin pakastimessa.
Ja jos ei säilynyt, syötiin pilaantuneena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo kalansyöjäkansaa kyllä ollaan, mutta lihaa ei tosiaankaan syöty viikottain muinaisina aikoina.
Suomalaiset elivät marjoilla, sienillä, kalalla ja myöhemmin myös juureksillä, kun vilejly keksittiin. Nauris taisi olla yleisin juures josta ruokaa tehtiin, toki myös viljat tulivat sitten.
Aika nolkoa että nykyään moni suomalainen ei syö kalaa ollenkaan, mutta jauhelihaa vedetään kaksin käsin joka aterialla joka päivä. Hyi helvetti.
Järvet ja meri on täynnä kalaa, metsät marjoja, sieniä, mutta lihan tehotuotannolla nämäkin saastutetaan. Koska suomalaisnen on menetäänyt järkensä ja kosketuksen oikeaan ruokavalioonsa.
Se on totta, ettei Suomessa ennen tuontiruokaa ja kylmäsäilytystä voinut vegetaristina elää. Useimmissa köyhissäkin torpissa oli jotain elikoita, otettiin porsas joka kasvatettiin ja talvea vasten laitettiin lihoiksi suolatiinuun säilöön, ehkä yksi lehmä maitoa varten ja lopulta teuraaksi, joillain jokunen kana. Mutta, pääosin ruoan kaloreista toi silti hiilariruoat kuten peruna ja leipä. Liha oli välttämätöntä proteiinin takia, mutta ei sitä varaa ollut syödä semmoisia määriä että siitä tulisi suuri osa kaloreista.
Metsästys ja kalastus ei ollut käytännössä ollenkaan mahdollista isolle joukolle ihmisiä. Monet asuivat kaupungeissa tai taajamissa, ja kun ei autoja ollut, ei sitä niin vaan lähdettykään metsälle tai kalaan (ellei kalavettä ollut lähellä). Lisäksi jo 1800-luvulla väestö oli, perunan ja viljan tukemana, kasvanut suuressa osassa Suomea niin isoksi, että metsästys tuppasi johtamaan lajien liikaan harvenemiseen. Esim. hirvi lähes metsästetetiiin Etelä-Suomesta sukupuuttoon.
Kun on vuosikymmenet noita metsästäjiä ja kalastajia seurannut, niin yleisin reissu on hukkareissu. Eikä puhuta susista eikä myöskään sushista.
Vähän hankalaa kuvitella että sieltä olisi entisaikaankaan noin vain haettu syötävää, eiköhän useimmiten ole tarjottu ohiammuttua sorsaa.
Vierailija kirjoitti:
Missä se possu sitten säilytettiin teurastuksen jälkeen??
Suolavedessä. Tai omissa suolissaan, eli makkarana. Savustettu makkara säilyy aika hyvin.
Teurastukset tehtiin syksyllä, joten voitiin käyttää luonnon tarjoamaa pakastinta. Tietysti ruoka aina välilla suli ja välillä jäätyi uudelleen, mutta ei ollut elintarvikeviranomaisia kieltämässä syömistä.
Vielä kasikymppinen äitini muistaa tuon, kuinka oli aitassa suolavesipytyssä teurastettua sikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieraillija kirjoitti:
(possussa lihaa joku 300 kiloa).
No ohhoh mitä jumbopossuja! Nykyään on sian teuraspaino semmoiset 90 kiloa, ja sekään ei ole kaikki lihaa.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin AP niin kyllä vähän hävettäisi.
Jo googlaamalla saa selkoa suomalaisten, ja muidenkin kansojen, ruokavaliosta.
Ei vain ylimystön...Historian tunnit on APlla tainnut mennä pulpettiin piirtelyllä....
Älkää nyt viitsikö. Historia oli suosikkiaineitani :/
Myönnän kyllä etten ollut ottanut huomioon riistan tai kalan ylipyyntiä, tai kotieläinten tarvitsemaa kasvatettua ravintoa. Mutta kun luette tarkkaan tuon avauksen, niin siinähän ihmetellään tarkkaan ottaen sitä käsitystä ettei lihaa tai kalaa olisi ollut lähestulkoon ollenkaan, tai vain suunnilleen just jouluna kerran vuodessa. AP
Voidit aloittaa määrittekemällä, mitä tarkoitat entisajalla.
Sitten voisi tarkastella kyseisenä ajanjaksona vallinneita oloja, väestörakennetta ja ruokavaliota.
Jonkun pirtin nurkissa majailevalla irtolaisella ei ollut paljon mahdollisuuksia valikoida ruokaansa eikä possuja kasvatella.
Oliko sillä pirtin nurkissa majailevalla irtolaisella sitten se peltotilkku, jossa viljeli ruista henkensä pitimiksi vai keräilikö metsästä villiyrttejä ja tammikuussa puolukoita nälkäänsä?
En nyt ole varma, mitä tuo "irtolainen" tässä tarkoittaa? Olisko kuitenkin tarkoitettu Ihmisryhmää "loinen"?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Loinen_(yhteiskunta)
Loinen sai ruokansa talosta työntekoa vastaan.
Irtolainen käsittääkseni tarkoittaa muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juureksia käytettiin kyllä paljonkin, ennen kuin tunnettiin peruna. Sehän on melko uusi tulokas suomalaisessa ruokavaliossa.
Mutta kyllä vaikka sata vuotta sitten enin osa kaloreista saatiin viljatuotteista. Lihaa tai kalaa syötiin lähinnä särpimeksi, leivällä, puurolla ja perunalla elettiin.
Vierailija kirjoitti:
Joo kalansyöjäkansaa kyllä ollaan, mutta lihaa ei tosiaankaan syöty viikottain muinaisina aikoina.
Suomalaiset elivät marjoilla, sienillä, kalalla ja myöhemmin myös juureksillä, kun vilejly keksittiin. Nauris taisi olla yleisin juures josta ruokaa tehtiin, toki myös viljat tulivat sitten.Aika nolkoa että nykyään moni suomalainen ei syö kalaa ollenkaan, mutta jauhelihaa vedetään kaksin käsin joka aterialla joka päivä. Hyi helvetti.
Järvet ja meri on täynnä kalaa, metsät marjoja, sieniä, mutta lihan tehotuotannolla nämäkin saastutetaan. Koska suomalaisnen on menetäänyt järkensä ja kosketuksen oikeaan ruokavalioonsa.
Oletko sinä menettänyt järkesi? Onko sinulla mitään käsitystä kuinka paljon jotain marjoja pitäisi syödä, jotta saisi edes yhden päivän energiantarpeen täytettyä, sienistä puhumattakaan? Hitto mikä typerys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin AP niin kyllä vähän hävettäisi.
Jo googlaamalla saa selkoa suomalaisten, ja muidenkin kansojen, ruokavaliosta.
Ei vain ylimystön...Historian tunnit on APlla tainnut mennä pulpettiin piirtelyllä....
Älkää nyt viitsikö. Historia oli suosikkiaineitani :/
Myönnän kyllä etten ollut ottanut huomioon riistan tai kalan ylipyyntiä, tai kotieläinten tarvitsemaa kasvatettua ravintoa. Mutta kun luette tarkkaan tuon avauksen, niin siinähän ihmetellään tarkkaan ottaen sitä käsitystä ettei lihaa tai kalaa olisi ollut lähestulkoon ollenkaan, tai vain suunnilleen just jouluna kerran vuodessa. AP
Voidit aloittaa määrittekemällä, mitä tarkoitat entisajalla.
Sitten voisi tarkastella kyseisenä ajanjaksona vallinneita oloja, väestörakennetta ja ruokavaliota.
Jonkun pirtin nurkissa majailevalla irtolaisella ei ollut paljon mahdollisuuksia valikoida ruokaansa eikä possuja kasvatella.
Entisaika = suunnilleen 1300-luvulta itsenäisyyden alkuun. 30-luvusta eteenpäin aletaan puhua jo lähes nykyajasta. AP
Aika isot aikahaarukkamääritelmät. 1300-1918 väli melko laaja, siihen väliin mahtuu niin paljon...
Kannattaa lukea Mirkka Lappalaisen Jumalan vihan ruoska. Ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä. Puhutaan 1690-luvun nälkävuosista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin unohtuu se, että Suomessa on kyllä pitkään jo viljelty palkokasveja? Hernettä tietysti, mutta myös esim. härkäpapu oli aikoinana yleinen viljelykasvi. Niitähän on tarvittu myös sitomaan maahan typpeä, aikana jolloin keinolannoitusta ei vielä tunnettu.
Kyllä Suomessa periaatteessa oli pärjännyt vegetaarinakin. Kasviksia on säilötty hapattamalla, muutakin kuin kaalia, ja kyllähän juurekset hyvässä kellarissa säilyvät. Herneet ja pavut tietysti kuivataan. Käytännössä kukaan ei kuitenkaan ole yrittänyt, vaan lihaa ja kalaa on syöty milloin saadaa, maitoa ja munia myös.
Se, mikä unohtuu, on, että ennen ei esim. maitoakaan ollut tarjolla ympärivuotisesti, vaan lehmät olivat talvella ummessa. Sama munien kanssa; niiden sesonkia oli kevät. Kalalajeilla oli omat aikansa jolloin niitä pyydettiin. Teurastukset ajoitettiin myöhäissyksyyn, eikä ennen sitä kesällä ja alkusyksystä välttämättä lihaa syöty. Edelissyksynä teurastetut oli syöty jo loppuun jotteivät pilaantuisi, ja metsällä ei peltotöiltä ehtinyt käydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin AP niin kyllä vähän hävettäisi.
Jo googlaamalla saa selkoa suomalaisten, ja muidenkin kansojen, ruokavaliosta.
Ei vain ylimystön...Historian tunnit on APlla tainnut mennä pulpettiin piirtelyllä....
Älkää nyt viitsikö. Historia oli suosikkiaineitani :/
Myönnän kyllä etten ollut ottanut huomioon riistan tai kalan ylipyyntiä, tai kotieläinten tarvitsemaa kasvatettua ravintoa. Mutta kun luette tarkkaan tuon avauksen, niin siinähän ihmetellään tarkkaan ottaen sitä käsitystä ettei lihaa tai kalaa olisi ollut lähestulkoon ollenkaan, tai vain suunnilleen just jouluna kerran vuodessa. AP
Voidit aloittaa määrittekemällä, mitä tarkoitat entisajalla.
Sitten voisi tarkastella kyseisenä ajanjaksona vallinneita oloja, väestörakennetta ja ruokavaliota.
Jonkun pirtin nurkissa majailevalla irtolaisella ei ollut paljon mahdollisuuksia valikoida ruokaansa eikä possuja kasvatella.
Entisaika = suunnilleen 1300-luvulta itsenäisyyden alkuun. 30-luvusta eteenpäin aletaan puhua jo lähes nykyajasta. AP
Aika isot aikahaarukkamääritelmät. 1300-1918 väli melko laaja, siihen väliin mahtuu niin paljon...
Kyllä laaja haarukka, ja kun siihen liittyy vielä sekä Ruotsin että Venäjän vallan alla olemista. Sekin vaikuttanut paljon siihen, mitä täällä on syöty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta lihan osuus ruokavaliosta riippuu ihan siitä, mitä ajanjaksoa ja paikkaa tarkastellaan. Alkuunhan täällä oltiin metsästäjä-keräilijöitä ja saamelaiset eli lähes täysin eläinperäisellä ravinnolla pitkälti viime vuosisadalle saakka -siis 1900-luvulle.
Kun ihmisiä oli vähän, kalaa riitti kaikille. Täältähän vietiinkin suunnattomia määriä esim. lohta keski-Euroopan pöytiin keskiajalla, kirkon paastosääntjen takia. Eikä kukaan tietenkään asunut missään missä ei ollut vettä, kun joku tuolla yllä ehdotti että "kalaa oli jos järvi oli lähellä". Kun väkeä oli vähän, hyvä asuinpaikka riitti kyllä kaikille.
Ennen kanojen tuloa Suomeen syötiin keväällä runsaasti linnunmunia, sitä varten tehtiin erikseen telkille pönttöjä. Jätettiin aina yksi muna siemeneksi ja kerättiin loput.
Näillä leveysasteilla ja meidän maaperässä viljan viljely on oikeastaan aika typerää. Ainakin näillä lämpösummilla, keskiajan lämpökaudella saattoi olla toisin. Kaskiviljely, jota harrastettiin pitkään, oli huomattavan vähäsatoista ja tehotonta, eikä lajikkeetkaan tietenkään olleet tuotoltaan mitään nykyaikaisiin verrattuna.
KIITOS, tässä on juuri niitä ajatuksia puettuna järkeväksi tekstiksi, mitä päässäni on pyörinyt! Maanviljely on näillä leveysasteilla todellakin vähän outo valinta PÄÄASIALLISEKSI ravinnoksi. Siksi tuntuu käsittämättömältä, että se muka olisi ollut niinkin ylikorostuneena ruokavaliossa kuin mitä yleisesti on haluttu sanoa, ja ettei ruokapöydissä olisi tosiaan ollut lihaa tai kalaa kuin jouluna.
En siis ole väittänyt, toisin kuin täällä moni sanoo minun sanoneen, että suomalaiset olisi syöneet VAIN lihaa tai kalaa. Olen asettanut kyseenalaiseksi vain sen väittämän, ettei ruokapöydissä olisi ollut niitä lähestulkoon ollenkaan; että olisi ollut vain pettua, jäkälää, kivikovaa ruisleipää ja homeista lanttua ja naurista. Perusteena se, ettei maanviljely siinä mittakaavassa ole näillä leveysasteilla järkevää tai ylipäätänsä edes riittävästi mahdollista (jatkuvat katovuodet).
AP
Voi jessus nämä jutut on typeriä. Suomalaiset ovat eläneet historiallisen ajan maanviljelyllä. Suomessa on elänäyt kivikaudella metsästäjäkeräilijöinä n. 50 000 ihmistä. Se maanviljely mahdollisti myöhemmin väkiluvun kasvun.
Ennen modernia maataloutta, lääketiedettä ja ehkäisyä käytännössä ravinnon saanti määritti väkiluvun. Väestö kasvoi siihen asti, kun ruokaa oli. Ihmispopulaatio vaihteli mm. säiden ja ruuan saatavuuden mukaan.
Mikä ihme Suomen elinkeno olisi voinut olla, jos ei maanviljely? Vai onko ap näitä tyyppejä, jotka kuvittelee, että kotieläimet kasvavat ilman ruokaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta lihan osuus ruokavaliosta riippuu ihan siitä, mitä ajanjaksoa ja paikkaa tarkastellaan. Alkuunhan täällä oltiin metsästäjä-keräilijöitä ja saamelaiset eli lähes täysin eläinperäisellä ravinnolla pitkälti viime vuosisadalle saakka -siis 1900-luvulle.
Kun ihmisiä oli vähän, kalaa riitti kaikille. Täältähän vietiinkin suunnattomia määriä esim. lohta keski-Euroopan pöytiin keskiajalla, kirkon paastosääntjen takia. Eikä kukaan tietenkään asunut missään missä ei ollut vettä, kun joku tuolla yllä ehdotti että "kalaa oli jos järvi oli lähellä". Kun väkeä oli vähän, hyvä asuinpaikka riitti kyllä kaikille.
Ennen kanojen tuloa Suomeen syötiin keväällä runsaasti linnunmunia, sitä varten tehtiin erikseen telkille pönttöjä. Jätettiin aina yksi muna siemeneksi ja kerättiin loput.
Näillä leveysasteilla ja meidän maaperässä viljan viljely on oikeastaan aika typerää. Ainakin näillä lämpösummilla, keskiajan lämpökaudella saattoi olla toisin. Kaskiviljely, jota harrastettiin pitkään, oli huomattavan vähäsatoista ja tehotonta, eikä lajikkeetkaan tietenkään olleet tuotoltaan mitään nykyaikaisiin verrattuna.
KIITOS, tässä on juuri niitä ajatuksia puettuna järkeväksi tekstiksi, mitä päässäni on pyörinyt! Maanviljely on näillä leveysasteilla todellakin vähän outo valinta PÄÄASIALLISEKSI ravinnoksi. Siksi tuntuu käsittämättömältä, että se muka olisi ollut niinkin ylikorostuneena ruokavaliossa kuin mitä yleisesti on haluttu sanoa, ja ettei ruokapöydissä olisi tosiaan ollut lihaa tai kalaa kuin jouluna.
En siis ole väittänyt, toisin kuin täällä moni sanoo minun sanoneen, että suomalaiset olisi syöneet VAIN lihaa tai kalaa. Olen asettanut kyseenalaiseksi vain sen väittämän, ettei ruokapöydissä olisi ollut niitä lähestulkoon ollenkaan; että olisi ollut vain pettua, jäkälää, kivikovaa ruisleipää ja homeista lanttua ja naurista. Perusteena se, ettei maanviljely siinä mittakaavassa ole näillä leveysasteilla järkevää tai ylipäätänsä edes riittävästi mahdollista (jatkuvat katovuodet).
AP
Voi jessus nämä jutut on typeriä. Suomalaiset ovat eläneet historiallisen ajan maanviljelyllä. Suomessa on elänäyt kivikaudella metsästäjäkeräilijöinä n. 50 000 ihmistä. Se maanviljely mahdollisti myöhemmin väkiluvun kasvun.
Ennen modernia maataloutta, lääketiedettä ja ehkäisyä käytännössä ravinnon saanti määritti väkiluvun. Väestö kasvoi siihen asti, kun ruokaa oli. Ihmispopulaatio vaihteli mm. säiden ja ruuan saatavuuden mukaan.
Mikä ihme Suomen elinkeno olisi voinut olla, jos ei maanviljely? Vai onko ap näitä tyyppejä, jotka kuvittelee, että kotieläimet kasvavat ilman ruokaa?
Oletko sinä yksi niistä idioottivegetaristeista, jotka tulevat joka ketjuun sönköttämään ettei Suomessa voisi kasvattaa eläimiä ilman soijarehua :D Suomessa lehmät ovat ihan perinteisesti syöneet ruohoa, joka kasvaa ihan viljelemättäkin. Pelkillä marjoilla ja sienillä eläneitä suomalaisia ei ole koskaan ollut, vaikka vegetaristit yrittävät niin jatkuvasti valehdella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalaa oli jos oli järvi lähellä mutta metsästää ei aina voinut. Ei jokamiehenoikeudet olleet voimassa ennen muinoin. Jos kartano omisti maata vaikka 20 000 hehtaaria niin saattoi olla että kartano määräsi ettei sen mailla saa metsästää. No joku laittoi jänikselle ansalangan mutta salassa ja hipihiljaa ja toivoi ettei jää kiinni.
Vielä 1850 Suomessa oli vain 2 metsänvartijaa, joten kiinnijäämisen riski oli pieni.
No Jos se olisi ollut niin helppoa tuo metsästys ja kalastus, niin miksi Suomessa kuoli suurina nälkävuosina n 8 % koko väestömäärästä? Eiköhän se ollut kuitenkin niin, että ravitsemus perustui etupäässä leipäviljaan ja perunaan. Ja kun peräkkäin oli useita katovuosia, se ajoi ihmiset laumoittain maantielle kerjuulle.
Milläs pilkkivehkeillä luulette niiden 1800-luvun köyhien kairanneen jäähän reikää ja kalastelleen tai olisko niillä kaikilla ollut niitä ampuma-aseitakaan metsästykseen. Ja se possu, jota ei ollut jokaisen navetassa) tarvitsee myös jotain syödäkseen, että siitä saataisiin se kilomäärä lihaa, mitä joku kirjoitti.
Niinpä! Eipä silloin ollut myöskään Rapalaa ja muita vehkeitä. Joka tuollaisia "totuuksia" laukoo kuten aloittaja ei ymmärrä metsästyksestä ja kalastuksesta yhtään mitään tai eläinten pidostakaan. Millä te niitä eläimiä ruokitte talvella? Ja onko aikaa istua koko päivää kalassa, jos pitää pellolla tehdä heinää, kääntää kaskimaata kaskiviljelyyn, kerätä kerppuja talveksi jne. jne. Niiden päälle myös muut työt kuten korjaukset ja naisten työt, pellavan kasvatus vaatteisiin. Ja milläs välineillä sinne hirvimetsälle lähdettiin? Vai kokeiltiinko vain ansalankoja ja tuliko jäniksestä vatsa viikoksi muka täyteen. Älkää viittikö. Juureksissa ja viljassa on hyötysuhde paras sen ajan välineillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta lihan osuus ruokavaliosta riippuu ihan siitä, mitä ajanjaksoa ja paikkaa tarkastellaan. Alkuunhan täällä oltiin metsästäjä-keräilijöitä ja saamelaiset eli lähes täysin eläinperäisellä ravinnolla pitkälti viime vuosisadalle saakka -siis 1900-luvulle.
Kun ihmisiä oli vähän, kalaa riitti kaikille. Täältähän vietiinkin suunnattomia määriä esim. lohta keski-Euroopan pöytiin keskiajalla, kirkon paastosääntjen takia. Eikä kukaan tietenkään asunut missään missä ei ollut vettä, kun joku tuolla yllä ehdotti että "kalaa oli jos järvi oli lähellä". Kun väkeä oli vähän, hyvä asuinpaikka riitti kyllä kaikille.
Ennen kanojen tuloa Suomeen syötiin keväällä runsaasti linnunmunia, sitä varten tehtiin erikseen telkille pönttöjä. Jätettiin aina yksi muna siemeneksi ja kerättiin loput.
Näillä leveysasteilla ja meidän maaperässä viljan viljely on oikeastaan aika typerää. Ainakin näillä lämpösummilla, keskiajan lämpökaudella saattoi olla toisin. Kaskiviljely, jota harrastettiin pitkään, oli huomattavan vähäsatoista ja tehotonta, eikä lajikkeetkaan tietenkään olleet tuotoltaan mitään nykyaikaisiin verrattuna.
KIITOS, tässä on juuri niitä ajatuksia puettuna järkeväksi tekstiksi, mitä päässäni on pyörinyt! Maanviljely on näillä leveysasteilla todellakin vähän outo valinta PÄÄASIALLISEKSI ravinnoksi. Siksi tuntuu käsittämättömältä, että se muka olisi ollut niinkin ylikorostuneena ruokavaliossa kuin mitä yleisesti on haluttu sanoa, ja ettei ruokapöydissä olisi tosiaan ollut lihaa tai kalaa kuin jouluna.
En siis ole väittänyt, toisin kuin täällä moni sanoo minun sanoneen, että suomalaiset olisi syöneet VAIN lihaa tai kalaa. Olen asettanut kyseenalaiseksi vain sen väittämän, ettei ruokapöydissä olisi ollut niitä lähestulkoon ollenkaan; että olisi ollut vain pettua, jäkälää, kivikovaa ruisleipää ja homeista lanttua ja naurista. Perusteena se, ettei maanviljely siinä mittakaavassa ole näillä leveysasteilla järkevää tai ylipäätänsä edes riittävästi mahdollista (jatkuvat katovuodet).
AP
Voi jessus nämä jutut on typeriä. Suomalaiset ovat eläneet historiallisen ajan maanviljelyllä. Suomessa on elänäyt kivikaudella metsästäjäkeräilijöinä n. 50 000 ihmistä. Se maanviljely mahdollisti myöhemmin väkiluvun kasvun.
Ennen modernia maataloutta, lääketiedettä ja ehkäisyä käytännössä ravinnon saanti määritti väkiluvun. Väestö kasvoi siihen asti, kun ruokaa oli. Ihmispopulaatio vaihteli mm. säiden ja ruuan saatavuuden mukaan.
Mikä ihme Suomen elinkeno olisi voinut olla, jos ei maanviljely? Vai onko ap näitä tyyppejä, jotka kuvittelee, että kotieläimet kasvavat ilman ruokaa?
Oletko sinä yksi niistä idioottivegetaristeista, jotka tulevat joka ketjuun sönköttämään ettei Suomessa voisi kasvattaa eläimiä ilman soijarehua :D Suomessa lehmät ovat ihan perinteisesti syöneet ruohoa, joka kasvaa ihan viljelemättäkin. Pelkillä marjoilla ja sienillä eläneitä suomalaisia ei ole koskaan ollut, vaikka vegetaristit yrittävät niin jatkuvasti valehdella.
Ja entäs talvella? Kuinkas monipuolista se muuten on se kasvatus jos pelkkää tuoretta heinää tai kuivaa heinää sille lehmällesi syötät? Luuletko, että lopputulos on hyväkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalaa oli jos oli järvi lähellä mutta metsästää ei aina voinut. Ei jokamiehenoikeudet olleet voimassa ennen muinoin. Jos kartano omisti maata vaikka 20 000 hehtaaria niin saattoi olla että kartano määräsi ettei sen mailla saa metsästää. No joku laittoi jänikselle ansalangan mutta salassa ja hipihiljaa ja toivoi ettei jää kiinni.
Vielä 1850 Suomessa oli vain 2 metsänvartijaa, joten kiinnijäämisen riski oli pieni.
No Jos se olisi ollut niin helppoa tuo metsästys ja kalastus, niin miksi Suomessa kuoli suurina nälkävuosina n 8 % koko väestömäärästä? Eiköhän se ollut kuitenkin niin, että ravitsemus perustui etupäässä leipäviljaan ja perunaan. Ja kun peräkkäin oli useita katovuosia, se ajoi ihmiset laumoittain maantielle kerjuulle.
Milläs pilkkivehkeillä luulette niiden 1800-luvun köyhien kairanneen jäähän reikää ja kalastelleen tai olisko niillä kaikilla ollut niitä ampuma-aseitakaan metsästykseen. Ja se possu, jota ei ollut jokaisen navetassa) tarvitsee myös jotain syödäkseen, että siitä saataisiin se kilomäärä lihaa, mitä joku kirjoitti.
Niinpä! Eipä silloin ollut myöskään Rapalaa ja muita vehkeitä. Joka tuollaisia "totuuksia" laukoo kuten aloittaja ei ymmärrä metsästyksestä ja kalastuksesta yhtään mitään tai eläinten pidostakaan. Millä te niitä eläimiä ruokitte talvella? Ja onko aikaa istua koko päivää kalassa, jos pitää pellolla tehdä heinää, kääntää kaskimaata kaskiviljelyyn, kerätä kerppuja talveksi jne. jne. Niiden päälle myös muut työt kuten korjaukset ja naisten työt, pellavan kasvatus vaatteisiin. Ja milläs välineillä sinne hirvimetsälle lähdettiin? Vai kokeiltiinko vain ansalankoja ja tuliko jäniksestä vatsa viikoksi muka täyteen. Älkää viittikö. Juureksissa ja viljassa on hyötysuhde paras sen ajan välineillä.
Ja lisään vielä, että jokainen voi käydä kokeilemassa miten onnistuu tuuralla se avannon hakkaaminen jäähän talvella ja siinähän onkin miettimistä miten sieltä kalaa saadaan ja kun koko päivän palelet pakkasessa on energiahävikki huima. Siinä todellakin saat toivoa, että kotona on emäntä keittänyt puuroa tai on sitä kaskinaurista syötäväksi.
Ainakin Espanjassa valmistetaan kuuluisia ilmakuivattuja kinkkuja, niitä on käsittääkseni tehty jo satoja vuosia sitten.