Lue keskustelun säännöt.
"Entisaikaan suomalaisten ruokavalio koostui etupäässä juureksista ja rukiista jne jne". EI MUUTEN PIDÄ PAIKKAANSA!
22.11.2020 |
Tuhansista järvistä tuli kalaa vaikka miten paljon, metsistä sai metsästettyä vaikka mitä ja yksi ainoa teurastettu possu tai lammas riitti talokunnalle lähes vuodeksi (possussa lihaa joku 300 kiloa).
Mihin perustuu tuo sitkeä legenda, että Suomessa olisi tavallisessa taloudessa nähty lihaa tai kalaa luokkaa kerran vuodessa joulupöydässä?
Kommentit (237)
Viljanviljelyn, erityisesti rukiin, laajamittaisen viljelyn katsotaan siitepölyanalyysien perusteella kasvaneen voimakkaasti 1500-luvulla. Toki viljaa oli viljelty jo todella kauan ennen sitä, mutta tuolloin ilmeisesti sekä kaskiviljelyn että peltoviljelyn kylvömäärät kasvoivat voimakkaasti. Syynä oli kruunu, joka vaati veroja ensisijaisesti viljana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suolasilakka oli rannikon lähellä todellinen pelastus. Aikakirjoista tehty tutkimuskin kertoo että länsirannikolla oli hyödyllistä saada kaksoset, todennäköisesti lapset jäivät eloon. Sisämaassa taas se oli epäedullista huonon ravinnonsaannin takia.
Näinhän se on, että rannikolla ja mm. merkittäiven lohijokien läheisyydessä kalalla oli suuri merkitys hengissä pysymiseen. Myytti sen sijaan on, että järvikalastus oli ollut runsauden sarvi. Totta kai niistä kalastettiin ja kalaa syötiin, mutta ei muuta sitä asiaa, että viljelykasvit olivat se, millä elettiin.
Ensin pitäisi kyllä määritellä, milloin on ollut se entisaika.
Kyllä on ollut sekin aika, että täällä on eletty metsästyksellä ja kalastuksella aika pitkälti. Väestö tosin oli paljon pienempi kuin nykyään, sillä noilla konstein ei nykyinen väkimäärä pärjäisi. Tärkein metsästettävä on monin paikoin ollut hylje, mutta hirvillä lienee ollut paljon merkitystä myös, kun niitä taiteessa niin paljon esiintyy.
Jaahas, palstan paleo-sankari liittyi keskusteluun. Kyllä Suomessa on saattanut pari hullua nomadia elää tuolla kala-metsästys -linjalla, mutta viljan (ohra) viljely on alkanut Suomessa 4300 ennen ajanlaskun alkua. Eli kauan, kauan sitten. Viljan viljely ja lehmä ovat nostaneet väkilukuamme tässä kylmässä, pohjoisessa maassa.
Jos nyt viitsisit kerrankin katsoa sinne historian kirjaan päin, etkä loruilisi palstalla. Toinen ihan ok opus on vaikka Sapiens -kirja. Loppuu nämä Antti Heikkilä- ja mitä näitä muiden sankarien nimiä onkaan apinointi ja uskominen.
Anteeksi, mutta en ole paleosankari :) Tänään on ruokalistallani ollut mm. paahtoleipää ja appelsiinimarmeladia.
Viljan viljely on voinut alkaa tuolloin, mutta ensinnäkin täällä on ollut porukkaa paljon kauemmin, ja toisekseen se mitää muutama harva tekee jossakin maan lounaisimmissa osissa, ei ole väestön suurimman osan elinkeino vielä pitkään aikaan.
Et puhu mistään ajallisina määreinä, vaan annat löysiä määreitä. Annat kuvan, kuin olisimme siirtyneet viljoihin 1900 -luvulla.
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Siat kulkivat ison osan vuotta vapaana ja tonkivat itse ravintonsa. Hevonen, lampaat ja lehmät myös laitumella.
Syksyllä karjasta suuri osa lahdattiin, jotta ei tarvitsisi talven yli elättää. Samalla saatiin itselle ruokaa.
Kesällä käytiin niittämässä heinää luonnonniityiltä ja kerättiin tuoreita lehdeksiä kuivumaan henkiin jätettävien elikoiden talviruoaksi. Ei se aina kovin hyvin riittänyt. Kuulemma lehmä saattoi olla keväällä niin heikossa kunnossa, että piti kantaa laitumelle. Emäsika myös "hieman" laihtunut kesällä keräämistään läskeistä.
Siallehan pystyi syöttämään myös vaikka kalanperkeet, lintujen suolet ym. moskat. Sikahan on mitä tehokkain talouskone, muuttaa jätteet ruoaksi.
Pohjolan kuninkaat söivät joka päivä namia, herkkuja ja joivat limssaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suolasilakka oli rannikon lähellä todellinen pelastus. Aikakirjoista tehty tutkimuskin kertoo että länsirannikolla oli hyödyllistä saada kaksoset, todennäköisesti lapset jäivät eloon. Sisämaassa taas se oli epäedullista huonon ravinnonsaannin takia.
Näinhän se on, että rannikolla ja mm. merkittäiven lohijokien läheisyydessä kalalla oli suuri merkitys hengissä pysymiseen. Myytti sen sijaan on, että järvikalastus oli ollut runsauden sarvi. Totta kai niistä kalastettiin ja kalaa syötiin, mutta ei muuta sitä asiaa, että viljelykasvit olivat se, millä elettiin.
Ensin pitäisi kyllä määritellä, milloin on ollut se entisaika.
Kyllä on ollut sekin aika, että täällä on eletty metsästyksellä ja kalastuksella aika pitkälti. Väestö tosin oli paljon pienempi kuin nykyään, sillä noilla konstein ei nykyinen väkimäärä pärjäisi. Tärkein metsästettävä on monin paikoin ollut hylje, mutta hirvillä lienee ollut paljon merkitystä myös, kun niitä taiteessa niin paljon esiintyy.
Jaahas, palstan paleo-sankari liittyi keskusteluun. Kyllä Suomessa on saattanut pari hullua nomadia elää tuolla kala-metsästys -linjalla, mutta viljan (ohra) viljely on alkanut Suomessa 4300 ennen ajanlaskun alkua. Eli kauan, kauan sitten. Viljan viljely ja lehmä ovat nostaneet väkilukuamme tässä kylmässä, pohjoisessa maassa.
Jos nyt viitsisit kerrankin katsoa sinne historian kirjaan päin, etkä loruilisi palstalla. Toinen ihan ok opus on vaikka Sapiens -kirja. Loppuu nämä Antti Heikkilä- ja mitä näitä muiden sankarien nimiä onkaan apinointi ja uskominen.
Anteeksi, mutta en ole paleosankari :) Tänään on ruokalistallani ollut mm. paahtoleipää ja appelsiinimarmeladia.
Viljan viljely on voinut alkaa tuolloin, mutta ensinnäkin täällä on ollut porukkaa paljon kauemmin, ja toisekseen se mitää muutama harva tekee jossakin maan lounaisimmissa osissa, ei ole väestön suurimman osan elinkeino vielä pitkään aikaan.
Et puhu mistään ajallisina määreinä, vaan annat löysiä määreitä. Annat kuvan, kuin olisimme siirtyneet viljoihin 1900 -luvulla.
Nyt kyllä luet tekstiini sellaista mitä en ole itse sanonut. Kun kuvitteletkin minua joksikin paleosankariksi.
Se nyt vain aika selkeästi on niin, että porukka, joka tänne ensimmäisenä jääkauden jälkeen rupesi vaeltamaan, eli metsästämällä ja keräilemällä, ei suinkaan viljelemällä. Ja teki sitä useamman tuhatta vuotta.
Jos yhtään olisit ajatuksen kanssa lukenut mitä kirjoitan, niin minäkin myönnän, että sillä tavoin ei kovin iso väestö kykene elämään. Se on ihan totta, että väestönkasvu on viljelyn ja sen vaatiman karjatalouden seurausta.
Ja sitä viljelyä on tietenkin harjoitettu satoja vuosia. Paikoin sen lisänä on sitten ollut perinteisempiä elinkeinoja, missä enemmän, missä vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Siat kulkivat ison osan vuotta vapaana ja tonkivat itse ravintonsa. Hevonen, lampaat ja lehmät myös laitumella.
Syksyllä karjasta suuri osa lahdattiin, jotta ei tarvitsisi talven yli elättää. Samalla saatiin itselle ruokaa.
Kesällä käytiin niittämässä heinää luonnonniityiltä ja kerättiin tuoreita lehdeksiä kuivumaan henkiin jätettävien elikoiden talviruoaksi. Ei se aina kovin hyvin riittänyt. Kuulemma lehmä saattoi olla keväällä niin heikossa kunnossa, että piti kantaa laitumelle. Emäsika myös "hieman" laihtunut kesällä keräämistään läskeistä.
Siallehan pystyi syöttämään myös vaikka kalanperkeet, lintujen suolet ym. moskat. Sikahan on mitä tehokkain talouskone, muuttaa jätteet ruoaksi.
Miten pihalla voi olla? Lehmän kasvattaminen vasikasta lypsäväksi vie pari vuotta. Ei niitä talveksi lahdattu. Kaikkia eläimiä pitää kasvattaa riittävä määrä muutenkin talven yli, ei ne sillon ruoki itseään eikä hanki ravintoaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perimätiedon mukaan Lappi asutettiin valkolihaisen kalan voimin, eli turskan, ahvenen ja hauen. Mikä sinänsä on ihan luonnollistakin, sillä punalihainen ei isommin säilynyt kantokontissa (rasvakala pilaantuu helposti..) jos Väylältä tai Tenolta lähti paarustamaan jalkaisin sisämaahan. Toki matkan varrelta saattoi saada taimenta ja nieriää, mutta "varmuussapuska" oli kuivalihaa ja valkolohaista, rasvatonta (kuivattua) kalaa.
Näin siis isän äiteen puolelta perimätietoa 1800-luvun alusta asti, meänkielisiä Väylän kummaltakin puolelta.
Turska on niin harvinainen Itämeressä, että tuota en usko. Vai onko sekoitettu johonkin toiseen lajiin?
Ei ole aina ollut ollenkaan niin harvinainen kuin nykyään. Nythän kanta on ihan alamaissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suolasilakka oli rannikon lähellä todellinen pelastus. Aikakirjoista tehty tutkimuskin kertoo että länsirannikolla oli hyödyllistä saada kaksoset, todennäköisesti lapset jäivät eloon. Sisämaassa taas se oli epäedullista huonon ravinnonsaannin takia.
Näinhän se on, että rannikolla ja mm. merkittäiven lohijokien läheisyydessä kalalla oli suuri merkitys hengissä pysymiseen. Myytti sen sijaan on, että järvikalastus oli ollut runsauden sarvi. Totta kai niistä kalastettiin ja kalaa syötiin, mutta ei muuta sitä asiaa, että viljelykasvit olivat se, millä elettiin.
Ensin pitäisi kyllä määritellä, milloin on ollut se entisaika.
Kyllä on ollut sekin aika, että täällä on eletty metsästyksellä ja kalastuksella aika pitkälti. Väestö tosin oli paljon pienempi kuin nykyään, sillä noilla konstein ei nykyinen väkimäärä pärjäisi. Tärkein metsästettävä on monin paikoin ollut hylje, mutta hirvillä lienee ollut paljon merkitystä myös, kun niitä taiteessa niin paljon esiintyy.
Jaahas, palstan paleo-sankari liittyi keskusteluun. Kyllä Suomessa on saattanut pari hullua nomadia elää tuolla kala-metsästys -linjalla, mutta viljan (ohra) viljely on alkanut Suomessa 4300 ennen ajanlaskun alkua. Eli kauan, kauan sitten. Viljan viljely ja lehmä ovat nostaneet väkilukuamme tässä kylmässä, pohjoisessa maassa.
Jos nyt viitsisit kerrankin katsoa sinne historian kirjaan päin, etkä loruilisi palstalla. Toinen ihan ok opus on vaikka Sapiens -kirja. Loppuu nämä Antti Heikkilä- ja mitä näitä muiden sankarien nimiä onkaan apinointi ja uskominen.
Anteeksi, mutta en ole paleosankari :) Tänään on ruokalistallani ollut mm. paahtoleipää ja appelsiinimarmeladia.
Viljan viljely on voinut alkaa tuolloin, mutta ensinnäkin täällä on ollut porukkaa paljon kauemmin, ja toisekseen se mitää muutama harva tekee jossakin maan lounaisimmissa osissa, ei ole väestön suurimman osan elinkeino vielä pitkään aikaan.
Et puhu mistään ajallisina määreinä, vaan annat löysiä määreitä. Annat kuvan, kuin olisimme siirtyneet viljoihin 1900 -luvulla.
Nyt kyllä luet tekstiini sellaista mitä en ole itse sanonut. Kun kuvitteletkin minua joksikin paleosankariksi.
Se nyt vain aika selkeästi on niin, että porukka, joka tänne ensimmäisenä jääkauden jälkeen rupesi vaeltamaan, eli metsästämällä ja keräilemällä, ei suinkaan viljelemällä. Ja teki sitä useamman tuhatta vuotta.
Jos yhtään olisit ajatuksen kanssa lukenut mitä kirjoitan, niin minäkin myönnän, että sillä tavoin ei kovin iso väestö kykene elämään. Se on ihan totta, että väestönkasvu on viljelyn ja sen vaatiman karjatalouden seurausta.
Ja sitä viljelyä on tietenkin harjoitettu satoja vuosia. Paikoin sen lisänä on sitten ollut perinteisempiä elinkeinoja, missä enemmän, missä vähemmän.
Itsehän määrittelyt "entisajat" 1300-luvulta eteenpäin. Eli jääkausi ja metsästäjät oli todella kaukana takana päin....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Siat kulkivat ison osan vuotta vapaana ja tonkivat itse ravintonsa. Hevonen, lampaat ja lehmät myös laitumella.
Syksyllä karjasta suuri osa lahdattiin, jotta ei tarvitsisi talven yli elättää. Samalla saatiin itselle ruokaa.
Kesällä käytiin niittämässä heinää luonnonniityiltä ja kerättiin tuoreita lehdeksiä kuivumaan henkiin jätettävien elikoiden talviruoaksi. Ei se aina kovin hyvin riittänyt. Kuulemma lehmä saattoi olla keväällä niin heikossa kunnossa, että piti kantaa laitumelle. Emäsika myös "hieman" laihtunut kesällä keräämistään läskeistä.
Siallehan pystyi syöttämään myös vaikka kalanperkeet, lintujen suolet ym. moskat. Sikahan on mitä tehokkain talouskone, muuttaa jätteet ruoaksi.
Miten pihalla voi olla? Lehmän kasvattaminen vasikasta lypsäväksi vie pari vuotta. Ei niitä talveksi lahdattu. Kaikkia eläimiä pitää kasvattaa riittävä määrä muutenkin talven yli, ei ne sillon ruoki itseään eikä hanki ravintoaan.
Oletko kuullut sonnivasikoista? Ei niistä sa lypsäviä.
Eikä sitä lypsävääkään karjaa ole määräänsä enempää ollut mahdollisuuksia pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suolasilakka oli rannikon lähellä todellinen pelastus. Aikakirjoista tehty tutkimuskin kertoo että länsirannikolla oli hyödyllistä saada kaksoset, todennäköisesti lapset jäivät eloon. Sisämaassa taas se oli epäedullista huonon ravinnonsaannin takia.
Näinhän se on, että rannikolla ja mm. merkittäiven lohijokien läheisyydessä kalalla oli suuri merkitys hengissä pysymiseen. Myytti sen sijaan on, että järvikalastus oli ollut runsauden sarvi. Totta kai niistä kalastettiin ja kalaa syötiin, mutta ei muuta sitä asiaa, että viljelykasvit olivat se, millä elettiin.
Ensin pitäisi kyllä määritellä, milloin on ollut se entisaika.
Kyllä on ollut sekin aika, että täällä on eletty metsästyksellä ja kalastuksella aika pitkälti. Väestö tosin oli paljon pienempi kuin nykyään, sillä noilla konstein ei nykyinen väkimäärä pärjäisi. Tärkein metsästettävä on monin paikoin ollut hylje, mutta hirvillä lienee ollut paljon merkitystä myös, kun niitä taiteessa niin paljon esiintyy.
Jaahas, palstan paleo-sankari liittyi keskusteluun. Kyllä Suomessa on saattanut pari hullua nomadia elää tuolla kala-metsästys -linjalla, mutta viljan (ohra) viljely on alkanut Suomessa 4300 ennen ajanlaskun alkua. Eli kauan, kauan sitten. Viljan viljely ja lehmä ovat nostaneet väkilukuamme tässä kylmässä, pohjoisessa maassa.
Jos nyt viitsisit kerrankin katsoa sinne historian kirjaan päin, etkä loruilisi palstalla. Toinen ihan ok opus on vaikka Sapiens -kirja. Loppuu nämä Antti Heikkilä- ja mitä näitä muiden sankarien nimiä onkaan apinointi ja uskominen.
Anteeksi, mutta en ole paleosankari :) Tänään on ruokalistallani ollut mm. paahtoleipää ja appelsiinimarmeladia.
Viljan viljely on voinut alkaa tuolloin, mutta ensinnäkin täällä on ollut porukkaa paljon kauemmin, ja toisekseen se mitää muutama harva tekee jossakin maan lounaisimmissa osissa, ei ole väestön suurimman osan elinkeino vielä pitkään aikaan.
Et puhu mistään ajallisina määreinä, vaan annat löysiä määreitä. Annat kuvan, kuin olisimme siirtyneet viljoihin 1900 -luvulla.
Nyt kyllä luet tekstiini sellaista mitä en ole itse sanonut. Kun kuvitteletkin minua joksikin paleosankariksi.
Se nyt vain aika selkeästi on niin, että porukka, joka tänne ensimmäisenä jääkauden jälkeen rupesi vaeltamaan, eli metsästämällä ja keräilemällä, ei suinkaan viljelemällä. Ja teki sitä useamman tuhatta vuotta.
Jos yhtään olisit ajatuksen kanssa lukenut mitä kirjoitan, niin minäkin myönnän, että sillä tavoin ei kovin iso väestö kykene elämään. Se on ihan totta, että väestönkasvu on viljelyn ja sen vaatiman karjatalouden seurausta.
Ja sitä viljelyä on tietenkin harjoitettu satoja vuosia. Paikoin sen lisänä on sitten ollut perinteisempiä elinkeinoja, missä enemmän, missä vähemmän.
Itsehän määrittelyt "entisajat" 1300-luvulta eteenpäin. Eli jääkausi ja metsästäjät oli todella kaukana takana päin....
Joo ja mihinköhän se kalastus jäi? Vai loppuiko argumentit, kun. selvisi, etteivät kaikki Suomen järvet ole kalaisia, ja työtä on enemmän parin sintin saamiseksi? Jos Suomi olisi ollut kala-aitta, niin perinneruuissakin olisi sisämaassa monipuolisia kalareseptejä. Jossain Etelä-Ruotsissa on kalataivas, mutta ei jossain Ruotsin tai Suomen sisämaassa. On syynsä sille, että Suomessa ja Ruotsissa ei ole laktoosi-intolerantikoita tämän enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Siat kulkivat ison osan vuotta vapaana ja tonkivat itse ravintonsa. Hevonen, lampaat ja lehmät myös laitumella.
Syksyllä karjasta suuri osa lahdattiin, jotta ei tarvitsisi talven yli elättää. Samalla saatiin itselle ruokaa.
Kesällä käytiin niittämässä heinää luonnonniityiltä ja kerättiin tuoreita lehdeksiä kuivumaan henkiin jätettävien elikoiden talviruoaksi. Ei se aina kovin hyvin riittänyt. Kuulemma lehmä saattoi olla keväällä niin heikossa kunnossa, että piti kantaa laitumelle. Emäsika myös "hieman" laihtunut kesällä keräämistään läskeistä.
Siallehan pystyi syöttämään myös vaikka kalanperkeet, lintujen suolet ym. moskat. Sikahan on mitä tehokkain talouskone, muuttaa jätteet ruoaksi.
Miten pihalla voi olla? Lehmän kasvattaminen vasikasta lypsäväksi vie pari vuotta. Ei niitä talveksi lahdattu. Kaikkia eläimiä pitää kasvattaa riittävä määrä muutenkin talven yli, ei ne sillon ruoki itseään eikä hanki ravintoaan.
Oletko kuullut sonnivasikoista? Ei niistä sa lypsäviä.
Eikä sitä lypsävääkään karjaa ole määräänsä enempää ollut mahdollisuuksia pitää.
Ajattelitko, että ne kaikki sonnivasikat teursstetaan syksyllä? Ja lypsylehmät, mitä luulet niiden syöneen talvella? Puolet vuodesta ilman ruokaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa lukea ketjua mutta luulen että meillä oli mun lapsuudessa melko perinteinen suomalainen ruokavalio koska mummo määräsi mitä syötiin. Sen kolme pilaria olivat minun muistini mukaan ruisleipä, peruna ja täysmaito. Joskus lihaa tai paistettua silakkaa. Tässä tärkeimmät ruoat: ruispuuro (ihan hirveää, hyi hemmetti mikä maku ja liimamainen koostumus), ohrapuuro, myöhempinä vuosina kaurapuuro. Maitoperunat ja leipämaito, eli maidossa keitetyt kuivat ruisleivänpalat. Sian ihrassa paistetut ruisleipäviipaleet. Paistetut silakat (ainoa mikä tässä oli hyvää). Marjapuuro. Myöhemmin perunat ja kastike, makkara. Mutta äitini on siis kertonut että vaikka mitä hän yritti ehdottaa, mummo tyrmäsi sen ja syötiin maitoperunoita tai leipämaitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suolasilakka oli rannikon lähellä todellinen pelastus. Aikakirjoista tehty tutkimuskin kertoo että länsirannikolla oli hyödyllistä saada kaksoset, todennäköisesti lapset jäivät eloon. Sisämaassa taas se oli epäedullista huonon ravinnonsaannin takia.
Näinhän se on, että rannikolla ja mm. merkittäiven lohijokien läheisyydessä kalalla oli suuri merkitys hengissä pysymiseen. Myytti sen sijaan on, että järvikalastus oli ollut runsauden sarvi. Totta kai niistä kalastettiin ja kalaa syötiin, mutta ei muuta sitä asiaa, että viljelykasvit olivat se, millä elettiin.
Ensin pitäisi kyllä määritellä, milloin on ollut se entisaika.
Kyllä on ollut sekin aika, että täällä on eletty metsästyksellä ja kalastuksella aika pitkälti. Väestö tosin oli paljon pienempi kuin nykyään, sillä noilla konstein ei nykyinen väkimäärä pärjäisi. Tärkein metsästettävä on monin paikoin ollut hylje, mutta hirvillä lienee ollut paljon merkitystä myös, kun niitä taiteessa niin paljon esiintyy.
Jaahas, palstan paleo-sankari liittyi keskusteluun. Kyllä Suomessa on saattanut pari hullua nomadia elää tuolla kala-metsästys -linjalla, mutta viljan (ohra) viljely on alkanut Suomessa 4300 ennen ajanlaskun alkua. Eli kauan, kauan sitten. Viljan viljely ja lehmä ovat nostaneet väkilukuamme tässä kylmässä, pohjoisessa maassa.
Jos nyt viitsisit kerrankin katsoa sinne historian kirjaan päin, etkä loruilisi palstalla. Toinen ihan ok opus on vaikka Sapiens -kirja. Loppuu nämä Antti Heikkilä- ja mitä näitä muiden sankarien nimiä onkaan apinointi ja uskominen.
Anteeksi, mutta en ole paleosankari :) Tänään on ruokalistallani ollut mm. paahtoleipää ja appelsiinimarmeladia.
Viljan viljely on voinut alkaa tuolloin, mutta ensinnäkin täällä on ollut porukkaa paljon kauemmin, ja toisekseen se mitää muutama harva tekee jossakin maan lounaisimmissa osissa, ei ole väestön suurimman osan elinkeino vielä pitkään aikaan.
Et puhu mistään ajallisina määreinä, vaan annat löysiä määreitä. Annat kuvan, kuin olisimme siirtyneet viljoihin 1900 -luvulla.
Nyt kyllä luet tekstiini sellaista mitä en ole itse sanonut. Kun kuvitteletkin minua joksikin paleosankariksi.
Se nyt vain aika selkeästi on niin, että porukka, joka tänne ensimmäisenä jääkauden jälkeen rupesi vaeltamaan, eli metsästämällä ja keräilemällä, ei suinkaan viljelemällä. Ja teki sitä useamman tuhatta vuotta.
Jos yhtään olisit ajatuksen kanssa lukenut mitä kirjoitan, niin minäkin myönnän, että sillä tavoin ei kovin iso väestö kykene elämään. Se on ihan totta, että väestönkasvu on viljelyn ja sen vaatiman karjatalouden seurausta.
Ja sitä viljelyä on tietenkin harjoitettu satoja vuosia. Paikoin sen lisänä on sitten ollut perinteisempiä elinkeinoja, missä enemmän, missä vähemmän.
Itsehän määrittelyt "entisajat" 1300-luvulta eteenpäin. Eli jääkausi ja metsästäjät oli todella kaukana takana päin....
Minä en ole niin tehnyt.
Olikohan tässä ketjussa muutamakin eri kirjoittaja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Siat kulkivat ison osan vuotta vapaana ja tonkivat itse ravintonsa. Hevonen, lampaat ja lehmät myös laitumella.
Syksyllä karjasta suuri osa lahdattiin, jotta ei tarvitsisi talven yli elättää. Samalla saatiin itselle ruokaa.
Kesällä käytiin niittämässä heinää luonnonniityiltä ja kerättiin tuoreita lehdeksiä kuivumaan henkiin jätettävien elikoiden talviruoaksi. Ei se aina kovin hyvin riittänyt. Kuulemma lehmä saattoi olla keväällä niin heikossa kunnossa, että piti kantaa laitumelle. Emäsika myös "hieman" laihtunut kesällä keräämistään läskeistä.
Siallehan pystyi syöttämään myös vaikka kalanperkeet, lintujen suolet ym. moskat. Sikahan on mitä tehokkain talouskone, muuttaa jätteet ruoaksi.
Miten pihalla voi olla? Lehmän kasvattaminen vasikasta lypsäväksi vie pari vuotta. Ei niitä talveksi lahdattu. Kaikkia eläimiä pitää kasvattaa riittävä määrä muutenkin talven yli, ei ne sillon ruoki itseään eikä hanki ravintoaan.
Jokaikinen syksy lahdattiin kaikki ne elikot joille ei ollut ruokaa talven yli, saattoipa olla että jokunen teurastettiin vielä talvellakin. Naapurista tuli sitten keväällä pukki astuttamaan vuohen ja kylän sonnia kierrätettiin kaikilla lehmillä. Tämän takia esim. talonpoikaiset häät vietettiin monesti 26.12. koska ruokaa oli teurastuksen jäljiltä ja jouluna laitettiin muutenkin parempaa pöytään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suolasilakka oli rannikon lähellä todellinen pelastus. Aikakirjoista tehty tutkimuskin kertoo että länsirannikolla oli hyödyllistä saada kaksoset, todennäköisesti lapset jäivät eloon. Sisämaassa taas se oli epäedullista huonon ravinnonsaannin takia.
Näinhän se on, että rannikolla ja mm. merkittäiven lohijokien läheisyydessä kalalla oli suuri merkitys hengissä pysymiseen. Myytti sen sijaan on, että järvikalastus oli ollut runsauden sarvi. Totta kai niistä kalastettiin ja kalaa syötiin, mutta ei muuta sitä asiaa, että viljelykasvit olivat se, millä elettiin.
Ensin pitäisi kyllä määritellä, milloin on ollut se entisaika.
Kyllä on ollut sekin aika, että täällä on eletty metsästyksellä ja kalastuksella aika pitkälti. Väestö tosin oli paljon pienempi kuin nykyään, sillä noilla konstein ei nykyinen väkimäärä pärjäisi. Tärkein metsästettävä on monin paikoin ollut hylje, mutta hirvillä lienee ollut paljon merkitystä myös, kun niitä taiteessa niin paljon esiintyy.
Jaahas, palstan paleo-sankari liittyi keskusteluun. Kyllä Suomessa on saattanut pari hullua nomadia elää tuolla kala-metsästys -linjalla, mutta viljan (ohra) viljely on alkanut Suomessa 4300 ennen ajanlaskun alkua. Eli kauan, kauan sitten. Viljan viljely ja lehmä ovat nostaneet väkilukuamme tässä kylmässä, pohjoisessa maassa.
Jos nyt viitsisit kerrankin katsoa sinne historian kirjaan päin, etkä loruilisi palstalla. Toinen ihan ok opus on vaikka Sapiens -kirja. Loppuu nämä Antti Heikkilä- ja mitä näitä muiden sankarien nimiä onkaan apinointi ja uskominen.
Anteeksi, mutta en ole paleosankari :) Tänään on ruokalistallani ollut mm. paahtoleipää ja appelsiinimarmeladia.
Viljan viljely on voinut alkaa tuolloin, mutta ensinnäkin täällä on ollut porukkaa paljon kauemmin, ja toisekseen se mitää muutama harva tekee jossakin maan lounaisimmissa osissa, ei ole väestön suurimman osan elinkeino vielä pitkään aikaan.
Et puhu mistään ajallisina määreinä, vaan annat löysiä määreitä. Annat kuvan, kuin olisimme siirtyneet viljoihin 1900 -luvulla.
Nyt kyllä luet tekstiini sellaista mitä en ole itse sanonut. Kun kuvitteletkin minua joksikin paleosankariksi.
Se nyt vain aika selkeästi on niin, että porukka, joka tänne ensimmäisenä jääkauden jälkeen rupesi vaeltamaan, eli metsästämällä ja keräilemällä, ei suinkaan viljelemällä. Ja teki sitä useamman tuhatta vuotta.
Jos yhtään olisit ajatuksen kanssa lukenut mitä kirjoitan, niin minäkin myönnän, että sillä tavoin ei kovin iso väestö kykene elämään. Se on ihan totta, että väestönkasvu on viljelyn ja sen vaatiman karjatalouden seurausta.
Ja sitä viljelyä on tietenkin harjoitettu satoja vuosia. Paikoin sen lisänä on sitten ollut perinteisempiä elinkeinoja, missä enemmän, missä vähemmän.
Itsehän määrittelyt "entisajat" 1300-luvulta eteenpäin. Eli jääkausi ja metsästäjät oli todella kaukana takana päin....
Joo ja mihinköhän se kalastus jäi? Vai loppuiko argumentit, kun. selvisi, etteivät kaikki Suomen järvet ole kalaisia, ja työtä on enemmän parin sintin saamiseksi? Jos Suomi olisi ollut kala-aitta, niin perinneruuissakin olisi sisämaassa monipuolisia kalareseptejä. Jossain Etelä-Ruotsissa on kalataivas, mutta ei jossain Ruotsin tai Suomen sisämaassa. On syynsä sille, että Suomessa ja Ruotsissa ei ole laktoosi-intolerantikoita tämän enempää.
Huvin vuoksiko niitä edellämainittuja yli neljääsataa nuottaa on Puruvedessä keskiajalla uitettu, jos kalaa ei ole syöty? Eikä se ole mitenkään ainoa tapaus, näitä selviää esim. vanhoista veronkantotiedoista.
Ja mitä monipuolisia perinneruokareseptejä Suomessa ylipäätään on, jos porvaristolta 1800-luvulta alkaen kopioituja muoti-ilmiöitä (esim. laatikot) ei lasketa? Vilja syötiin lähinnä leipänä ja puurona joten ilmeisesti voidaan päätellä että viljaakaan ei ole juuri viljelty, kun ei ole "monipuolisia viljareseptejä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Siat kulkivat ison osan vuotta vapaana ja tonkivat itse ravintonsa. Hevonen, lampaat ja lehmät myös laitumella.
Syksyllä karjasta suuri osa lahdattiin, jotta ei tarvitsisi talven yli elättää. Samalla saatiin itselle ruokaa.
Kesällä käytiin niittämässä heinää luonnonniityiltä ja kerättiin tuoreita lehdeksiä kuivumaan henkiin jätettävien elikoiden talviruoaksi. Ei se aina kovin hyvin riittänyt. Kuulemma lehmä saattoi olla keväällä niin heikossa kunnossa, että piti kantaa laitumelle. Emäsika myös "hieman" laihtunut kesällä keräämistään läskeistä.
Siallehan pystyi syöttämään myös vaikka kalanperkeet, lintujen suolet ym. moskat. Sikahan on mitä tehokkain talouskone, muuttaa jätteet ruoaksi.
Miten pihalla voi olla? Lehmän kasvattaminen vasikasta lypsäväksi vie pari vuotta. Ei niitä talveksi lahdattu. Kaikkia eläimiä pitää kasvattaa riittävä määrä muutenkin talven yli, ei ne sillon ruoki itseään eikä hanki ravintoaan.
Jokaikinen syksy lahdattiin kaikki ne elikot joille ei ollut ruokaa talven yli, saattoipa olla että jokunen teurastettiin vielä talvellakin. Naapurista tuli sitten keväällä pukki astuttamaan vuohen ja kylän sonnia kierrätettiin kaikilla lehmillä. Tämän takia esim. talonpoikaiset häät vietettiin monesti 26.12. koska ruokaa oli teurastuksen jäljiltä ja jouluna laitettiin muutenkin parempaa pöytään.
Naapurista tuli varmaan se talven paastonnut lypsylehmäkin? Ja pukki ja vuohikaan ei syöneet talvella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Siat kulkivat ison osan vuotta vapaana ja tonkivat itse ravintonsa. Hevonen, lampaat ja lehmät myös laitumella.
Syksyllä karjasta suuri osa lahdattiin, jotta ei tarvitsisi talven yli elättää. Samalla saatiin itselle ruokaa.
Kesällä käytiin niittämässä heinää luonnonniityiltä ja kerättiin tuoreita lehdeksiä kuivumaan henkiin jätettävien elikoiden talviruoaksi. Ei se aina kovin hyvin riittänyt. Kuulemma lehmä saattoi olla keväällä niin heikossa kunnossa, että piti kantaa laitumelle. Emäsika myös "hieman" laihtunut kesällä keräämistään läskeistä.
Siallehan pystyi syöttämään myös vaikka kalanperkeet, lintujen suolet ym. moskat. Sikahan on mitä tehokkain talouskone, muuttaa jätteet ruoaksi.
Miten pihalla voi olla? Lehmän kasvattaminen vasikasta lypsäväksi vie pari vuotta. Ei niitä talveksi lahdattu. Kaikkia eläimiä pitää kasvattaa riittävä määrä muutenkin talven yli, ei ne sillon ruoki itseään eikä hanki ravintoaan.
Jokaikinen syksy lahdattiin kaikki ne elikot joille ei ollut ruokaa talven yli, saattoipa olla että jokunen teurastettiin vielä talvellakin. Naapurista tuli sitten keväällä pukki astuttamaan vuohen ja kylän sonnia kierrätettiin kaikilla lehmillä. Tämän takia esim. talonpoikaiset häät vietettiin monesti 26.12. koska ruokaa oli teurastuksen jäljiltä ja jouluna laitettiin muutenkin parempaa pöytään.
Naapurista tuli varmaan se talven paastonnut lypsylehmäkin? Ja pukki ja vuohikaan ei syöneet talvella?
Mitä ihmettä sinä oikein jänkkäät? Jos ei sinun mielestäsi eläimillä ollut mitään ruokaa talvikuukausina, niin sitten ei ollut kyllä ihmisilläkään. Paitsi jos ihmiset järsivät jäätynyttä jäkälää ja kaivoivat lumen alta jotain juuria.
Melkoista nälkätaiteilua se oli 1940-luvullakin.
https://www.jyrkinen.fi/historia/elintarviketilanne-1941-1942.html
Oma sukuni on Pohjanmaalta, missä nälkävuodetkaan eivät olleet niin pahat kuin esim. Kainuussa, mutta silti porukkaa kuoli paljon ja valtio teetti hätäaputöitä, joista palkka maksettiin jauhoina.
Esim. 1800 -luvulla metsissä ei juuri ollut hirviä metsästyksen takia. Metsässä oli kanalintuja, jäniksiä ja vastaavia pieneläimiä. Joissa ja järvissä oli kalaa. Kalaa nostettiin ja suolattiin suolaliemessä isoissa tynnyreissä talveksi.
Pienemmissä torpissa oli varaa pitää vain yksi lehmä talven yli. Nykyään heinää viljellään erikseen. Kylvetään siis heinää, se kasvaa hyvin ja on ravinnepitoista. Mutta ennen 1800-luvun loppua eläimille voitiin kerätä vain sellaisena kuin sitä on nykyään tien varsilla, soilla ja niityillä. Se ei ole ravinnerikasta. Sen kerääminen oli kova homma ja yksi lehmä syö yllättävän paljon heinää. Lisäksi lehimille ja lampaille kerättiin kerppuja eli oksia ja viljan puinnin jälkeen olkia syötäväksi. Talvella lehmät menivät umpeen eli ne eivät enää tuottaneet maitoa. Se on normaalia maatiaislehmille. Vaikka nuo aikaisemmin yleiset maatiaislehmät ovatkin nykylehmiä pienempikokoisia, niin keväällä ne olivat usein todella huonossa kunnossa ruuan ja ravintoaineiden puutteen vuoksi.
Lehmä astutettiin. Sonnivasikat teurastettiin, lehmävasikkojen kohdalla mietittiin onko mahdollisuutta pitää sitä talven yli vai myydäänkö tai teurastetaanko pois. Lehmän maidosta tehtiin voita ja voita myytiin. Voitulot merkitsivät monessa taloudessa niitä harvoja raha-ansioita. Rahaa taas tarvittiin veroihin. Joskus esim. kirkon verot piti maksaa voina, heininä tai lampaanvillana.
Joo, vaikea uskoa että vanhat "karvasiat" , jotka tod.näk. joutuvat ison osan ruoastaan tonkimaan itsekseen pihapiiristä (nykyisen kaltaista lihotusrehukuureja ei monella mökillä ollut varaa toteuttaa) olisivat kovin isossa lihassaa olleet...