Lue keskustelun säännöt.
"Entisaikaan suomalaisten ruokavalio koostui etupäässä juureksista ja rukiista jne jne". EI MUUTEN PIDÄ PAIKKAANSA!
22.11.2020 |
Tuhansista järvistä tuli kalaa vaikka miten paljon, metsistä sai metsästettyä vaikka mitä ja yksi ainoa teurastettu possu tai lammas riitti talokunnalle lähes vuodeksi (possussa lihaa joku 300 kiloa).
Mihin perustuu tuo sitkeä legenda, että Suomessa olisi tavallisessa taloudessa nähty lihaa tai kalaa luokkaa kerran vuodessa joulupöydässä?
Kommentit (237)
Jos olisin AP niin kyllä vähän hävettäisi.
Jo googlaamalla saa selkoa suomalaisten, ja muidenkin kansojen, ruokavaliosta.
Ei vain ylimystön...
Historian tunnit on APlla tainnut mennä pulpettiin piirtelyllä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin AP niin kyllä vähän hävettäisi.
Jo googlaamalla saa selkoa suomalaisten, ja muidenkin kansojen, ruokavaliosta.
Ei vain ylimystön...Historian tunnit on APlla tainnut mennä pulpettiin piirtelyllä....
No näitä ap:n kaltaisia neropatteja onkin sitten kiva narrata mukaan kaikkiin näihin Heikkilän kaltaisiin puoskarointeihin, kun usko on kovempi sana kuin tieto.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin AP niin kyllä vähän hävettäisi.
Jo googlaamalla saa selkoa suomalaisten, ja muidenkin kansojen, ruokavaliosta.
Ei vain ylimystön...Historian tunnit on APlla tainnut mennä pulpettiin piirtelyllä....
Älkää nyt viitsikö. Historia oli suosikkiaineitani :/
Myönnän kyllä etten ollut ottanut huomioon riistan tai kalan ylipyyntiä, tai kotieläinten tarvitsemaa kasvatettua ravintoa. Mutta kun luette tarkkaan tuon avauksen, niin siinähän ihmetellään tarkkaan ottaen sitä käsitystä ettei lihaa tai kalaa olisi ollut lähestulkoon ollenkaan, tai vain suunnilleen just jouluna kerran vuodessa. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suolasilakka oli rannikon lähellä todellinen pelastus. Aikakirjoista tehty tutkimuskin kertoo että länsirannikolla oli hyödyllistä saada kaksoset, todennäköisesti lapset jäivät eloon. Sisämaassa taas se oli epäedullista huonon ravinnonsaannin takia.
Näinhän se on, että rannikolla ja mm. merkittäiven lohijokien läheisyydessä kalalla oli suuri merkitys hengissä pysymiseen. Myytti sen sijaan on, että järvikalastus oli ollut runsauden sarvi. Totta kai niistä kalastettiin ja kalaa syötiin, mutta ei muuta sitä asiaa, että viljelykasvit olivat se, millä elettiin.
Kyllä kala on ollut aina merkittävä valkuaisen lähde. Esim. Suuret hauet kuivattiin kapakalaksi.
Tiedän, sitähän tässä just yritän sanoa. Se, mitä yritän sanoa on se, ettei järvikalastus tuottanut mitään suuria määriä kokonaiskaloritarpeesta. Yksipuolisessa ja niukassa ruokavaliossa vähäinenkin lisä oli hyvä asia. Mutta esim. kun olen jutellut todella 20- ja 30-luvuilla Pohjois-Karjalassa asuneiden pienviljeliperheeseen syntyneiden kanssa, niin ei itseasassa kaikki perheet silloin edes kalastaneet tai se oli todella satunnaista. Osa taas kalasti esim. vain kevät kudusta.
Toisaalta tiedän, että samalla alueella on asunut myös ammattikalastajia, joille hauki oli tärkeä saaliskala -ja sitä myös myytiin.
Eli kalalla on osa ruokavaliota, mutta sen merkitys kokonaisruokavaliossa on ollut suuri vain alueellisesti missä on ollut hyvät edellytykset kalastaa.
Tuolla kolkalla todennäköisin kaupanteon suunta on ollut Pietari. Sinne meni voit ja koivuhalot.
Tämä on itse asiassa tosi hyvä ketju muistuttamaan mediakriittisyydestä. Sopisi vaikka äikän/historian oppitunnille pohdittavaksi. Hyviä argumentteja (juuri kukaan ei tosin ole lisännyt lähteitä) eri ruoka-aineiden merkityksestä ihmisille monelta eri näkökantilta.
Mulle tuli tästä ketjusta mieleen Antti Tuurin Talvisota -kirjan ensimmäinen luku. Suora lainaus: "Yksi mies istui keskellä lattiaa ja söi repusta kropsua, niin vanhaa, että kropsu oli mennyt jo aivan siniseksi. Minä en tuntenut sitä miestä. Reppuna sillä oli vanha tuomaskuonasäkki, johon se oli pannut kivet nurkkiin ja sitonut niistä nurkista sitten narut olkaremmeiksi."
Eli vuonna 1938 sotaan oli lähdössä mies eväänään homeista pannukakkua ja reppuna lannoitesäkki. Monien isovanhemmat ovat eläneet tuona aikana, myös omani. Paljon on muuttunut 80 vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Melkoisia sikoja ollut ennenmuinoin. Nykyisillä, tehotuotantoon jalostetuilla hyvin ruokituilla sioillakaan ei teuraspaino normaalisti ylitä sataa kiloa, eikä tuokaan koko määrä ole lihaa vaan mukana on luut yms. puhutaan kymmenistä ei sadoista kiloista. Lisäksi ei läheskään kaikilla ollut sitä omaa possua lainkaan. Lihan osuus ruokavaliossa oli oikeasti melkoisen pieni.
Puoliksi oikein. Tuotantoeläimet tosiaan oli merkittävästi pienempiä, eikä nykyaikaisenkaan sian teuraspaino, ole 300 kg -elopaino karjulla voi ollakin.
Mutta lihan osuus ruokavaliosta riippuu ihan siitä, mitä ajanjaksoa ja paikkaa tarkastellaan. Alkuunhan täällä oltiin metsästäjä-keräilijöitä ja saamelaiset eli lähes täysin eläinperäisellä ravinnolla pitkälti viime vuosisadalle saakka -siis 1900-luvulle.
Kun ihmisiä oli vähän, kalaa riitti kaikille. Täältähän vietiinkin suunnattomia määriä esim. lohta keski-Euroopan pöytiin keskiajalla, kirkon paastosääntjen takia. Eikä kukaan tietenkään asunut missään missä ei ollut vettä, kun joku tuolla yllä ehdotti että "kalaa oli jos järvi oli lähellä". Kun väkeä oli vähän, hyvä asuinpaikka riitti kyllä kaikille.
Ennen kanojen tuloa Suomeen syötiin keväällä runsaasti linnunmunia, sitä varten tehtiin erikseen telkille pönttöjä. Jätettiin aina yksi muna siemeneksi ja kerättiin loput.
Näillä leveysasteilla ja meidän maaperässä viljan viljely on oikeastaan aika typerää. Ainakin näillä lämpösummilla, keskiajan lämpökaudella saattoi olla toisin. Kaskiviljely, jota harrastettiin pitkään, oli huomattavan vähäsatoista ja tehotonta, eikä lajikkeetkaan tietenkään olleet tuotoltaan mitään nykyaikaisiin verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin AP niin kyllä vähän hävettäisi.
Jo googlaamalla saa selkoa suomalaisten, ja muidenkin kansojen, ruokavaliosta.
Ei vain ylimystön...Historian tunnit on APlla tainnut mennä pulpettiin piirtelyllä....
Älkää nyt viitsikö. Historia oli suosikkiaineitani :/
Myönnän kyllä etten ollut ottanut huomioon riistan tai kalan ylipyyntiä, tai kotieläinten tarvitsemaa kasvatettua ravintoa. Mutta kun luette tarkkaan tuon avauksen, niin siinähän ihmetellään tarkkaan ottaen sitä käsitystä ettei lihaa tai kalaa olisi ollut lähestulkoon ollenkaan, tai vain suunnilleen just jouluna kerran vuodessa. AP
Ei nyt millään pahalla, mutta historia oli myös oma suosikkiaineeni, enkä ikipäivänä voisi ajatella, että suomalaiset olisivat eläneet pelkällä lihalla ja kalalla. En pidä itseänikään erehtymättömänä, mutta sapettaa suunnattomasti se, että näitä virheellisyyksiä levitetään jonkun itseoppineen ravintogurun (joka on varastanut idean ensin joltain toiselta jenkkihörhögurulta) välityksellä, jolloin niistä muodostuu jonkunlainen uusi "yleinen totuus" gurun kannattajien keskuudessa.
Ja vielä enemmän ehkä ärsyttää se, että pidän suomalaisia kuitenkin fiksuina, mutta monet tutuista koulutetuista ihmisistäkin uskoo kritiikittä varsinkin ruuasta esitettyjä virheellisyyksiä. Kuten tuolla aiemmin joku mainitsi tuon paleo-ruokavalion. Se on itsessään ollut silkka mahdottomuus. Ihminen on tosiaan elänyt suuressa nälässä pitkiä aikoja ja päälle vielä kulkutaudit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on itse asiassa tosi hyvä ketju muistuttamaan mediakriittisyydestä. Sopisi vaikka äikän/historian oppitunnille pohdittavaksi. Hyviä argumentteja (juuri kukaan ei tosin ole lisännyt lähteitä) eri ruoka-aineiden merkityksestä ihmisille monelta eri näkökantilta.
Mulle tuli tästä ketjusta mieleen Antti Tuurin Talvisota -kirjan ensimmäinen luku. Suora lainaus: "Yksi mies istui keskellä lattiaa ja söi repusta kropsua, niin vanhaa, että kropsu oli mennyt jo aivan siniseksi. Minä en tuntenut sitä miestä. Reppuna sillä oli vanha tuomaskuonasäkki, johon se oli pannut kivet nurkkiin ja sitonut niistä nurkista sitten narut olkaremmeiksi."
Eli vuonna 1938 sotaan oli lähdössä mies eväänään homeista pannukakkua ja reppuna lannoitesäkki. Monien isovanhemmat ovat eläneet tuona aikana, myös omani. Paljon on muuttunut 80 vuodessa.
Niin ja ennen kuin kukaan ehtii valittamaan, niin kyllä, romaani on fiktiota, mutta se heijastaa erinomaisesti kyseistä aikaa, ja perustuu autenttisiin sotapäiväkirjoihin + mukana olleiden henkilöiden haastatteluihin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on itse asiassa tosi hyvä ketju muistuttamaan mediakriittisyydestä. Sopisi vaikka äikän/historian oppitunnille pohdittavaksi. Hyviä argumentteja (juuri kukaan ei tosin ole lisännyt lähteitä) eri ruoka-aineiden merkityksestä ihmisille monelta eri näkökantilta.
Mulle tuli tästä ketjusta mieleen Antti Tuurin Talvisota -kirjan ensimmäinen luku. Suora lainaus: "Yksi mies istui keskellä lattiaa ja söi repusta kropsua, niin vanhaa, että kropsu oli mennyt jo aivan siniseksi. Minä en tuntenut sitä miestä. Reppuna sillä oli vanha tuomaskuonasäkki, johon se oli pannut kivet nurkkiin ja sitonut niistä nurkista sitten narut olkaremmeiksi."
Eli vuonna 1938 sotaan oli lähdössä mies eväänään homeista pannukakkua ja reppuna lannoitesäkki. Monien isovanhemmat ovat eläneet tuona aikana, myös omani. Paljon on muuttunut 80 vuodessa.
Joo, seuraan itsekin keskustelua hämmentyneenä ja epäuskoisena. Ovathan kirjoittajat läpäisseet peruskoulun? Antti Tuurista puheen ollen, eteläpohjalaislähtöisenä mainittakoon, että Länsi- ja Itä-Suomessa oli muutenkin juuri leipomiseen liittyen erilaiset tavat pitkään. Idässä uunia lämmitettiin useammin ja leipä oli juureen tehtyä ruisleipää, kun taas lännessä uunia lämmitettiin harvemmin ja suosittiin kovaa, kuivatettavaa leipää, jotka olivat puisissa vartaissa tuvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini on syntynyt v. 1940 ja ruokavalio tavallisessa maanviljelijäperheessä (ei köyhässä eikä rikkaassa) oli keitettyjä perunoita ja sianlihakastiketta, jossa ei aina ollut juurikaan lihaa. Asuivat järven rannalla ja varmaan joskus söivät kalaa ja kaipa nyt jotain juureksia oli, mutta pääasiassa suomalaisten ruokavalio oli perunaa ja jauhoja. Marjoihin suhtauduttiin vähän yliolkaisesti, eikä sienistä tiedetty mitä voi syödä. Tottakai vaihtelua oli varmaan paljonkin ihan alueellisestikin, mutta oikeasti huvittaa nämä mantrat suomalaisesta marjoihin ja kalaan perustuvasta ruokavaliosta :D
Itse olen syntynyt 1950 ja kyllä meillä käytettiin esim puolukkaa läpi talven. Siitä tehtiin puuroa ruisjauhojen kanssa. Suolasieniä ( kangassientä ) oli myös, sianlihakastiketta ja perunaa. Usein oli ruskeaa jauhokastiketta ilman lihaa. Puuroja syötiin paljon, myös kaalta ja juureksia.
Kalaa saatiin ostamalla, harva ehti kalastelemaan.
Minä olen evakkojen jälkeläinen 2. polvessa. Isäni esimerkiksi ei aikuisena halunnut syödä sieniä ollenkaan, kun sanoi syöneensä niistä kiintiön täyteen lapsuudessaan. Vanhempieni lapsuudessa marjoja varsinkin puolukoita kerättiin ja survottiin isoon korvoon koko talveksi. 50-luvulla perheessä oli lehmä, 5-6 lammasta, joitakin kanoja sekä kaneja, joista saatiin lihaa. Kalastus, lähinnä onkiminen, oli lasten tehtävä esim kalakukkoon vaadittavat ahvenet piti lasten onkia. Viinimarjapensaita hoidettiin ja niistä keitettiin mehua talveksi.
Yritin jo qiemmin mutta viesti meni harakoille. Siispä :
Kerrottiin että ainakin suurten katovuosien,(1800-luvulla) kesä oli hyvin lyhyt, jörvet jäässä ja lumi maassa pitkälle kesäkuuhun ja syksy tuli puolestaan aikaisin.
Kerrotaan myös että jään alta ei olisi tuohon aikaan osattu kalastaa. Ja että ihmiset eivät kaikkialla Suomessa syöneet sieniä eikä luonnon yrttejä tunnettu. Riista oli yhtä lailla kärsinyt lyhyestä kesästä. Kotieläimet tarvitsivat viljelykasveja elääkseen ja lehmät olivat talven ummella. Lehmäö, lammasta ja kanaa ei miellään tapettu koska uusi oli kallis hankinta talollisellekin, ja koska lehmänmaitoa, kanan munia ja lampaan villaa saatiin useampana vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yritin jo qiemmin mutta viesti meni harakoille. Siispä :
Kerrottiin että ainakin suurten katovuosien,(1800-luvulla) kesä oli hyvin lyhyt, jörvet jäässä ja lumi maassa pitkälle kesäkuuhun ja syksy tuli puolestaan aikaisin.
Kerrotaan myös että jään alta ei olisi tuohon aikaan osattu kalastaa. Ja että ihmiset eivät kaikkialla Suomessa syöneet sieniä eikä luonnon yrttejä tunnettu. Riista oli yhtä lailla kärsinyt lyhyestä kesästä. Kotieläimet tarvitsivat viljelykasveja elääkseen ja lehmät olivat talven ummella. Lehmäö, lammasta ja kanaa ei miellään tapettu koska uusi oli kallis hankinta talollisellekin, ja koska lehmänmaitoa, kanan munia ja lampaan villaa saatiin useampana vuonna.
Ok, ihan muuten järkeenkäypää, mutta lehmät ovat UMMESSA eivät ummella.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan ne kalat sun muut sitten metsästetty sukupuuttoon kun ei enää ole noissa rummakoissa. Eikä maanviljelijöillä ja elukoiden kasvattajilla varmaan ollut koko päivää aikaa istua ongella/matkustaa kilometrejä jonnekin joelle.
Esimerkiksi lohen kalastus on ollut hyvin säännösteltyä, on ollut kalastuskuntia joihin kuulumattomilla ei ole ollut lohirysille asiaa. Toki järvistä on voitu kalastaa ja on kalastettu sisämaassa, ja suolakala onkin ollut tuttu särvin. Mutta voi jokainen miettiä kuinka hyvää ja ravitsevaa on tönkkösuolattu kala ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritin jo qiemmin mutta viesti meni harakoille. Siispä :
Kerrottiin että ainakin suurten katovuosien,(1800-luvulla) kesä oli hyvin lyhyt, jörvet jäässä ja lumi maassa pitkälle kesäkuuhun ja syksy tuli puolestaan aikaisin.
Kerrotaan myös että jään alta ei olisi tuohon aikaan osattu kalastaa. Ja että ihmiset eivät kaikkialla Suomessa syöneet sieniä eikä luonnon yrttejä tunnettu. Riista oli yhtä lailla kärsinyt lyhyestä kesästä. Kotieläimet tarvitsivat viljelykasveja elääkseen ja lehmät olivat talven ummella. Lehmäö, lammasta ja kanaa ei miellään tapettu koska uusi oli kallis hankinta talollisellekin, ja koska lehmänmaitoa, kanan munia ja lampaan villaa saatiin useampana vuonna.
Ok, ihan muuten järkeenkäypää, mutta lehmät ovat UMMESSA eivät ummella.
Ilmeisesti palstalaiset eivät tiedä, mitä ummessaolo edes on. Koska sana ei todellakaan ole ummella. Heti kun kerrotte mulle, mitä sellainen sana tarkoittaa suomeksi, niin maksan tonnin lapaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritin jo qiemmin mutta viesti meni harakoille. Siispä :
Kerrottiin että ainakin suurten katovuosien,(1800-luvulla) kesä oli hyvin lyhyt, jörvet jäässä ja lumi maassa pitkälle kesäkuuhun ja syksy tuli puolestaan aikaisin.
Kerrotaan myös että jään alta ei olisi tuohon aikaan osattu kalastaa. Ja että ihmiset eivät kaikkialla Suomessa syöneet sieniä eikä luonnon yrttejä tunnettu. Riista oli yhtä lailla kärsinyt lyhyestä kesästä. Kotieläimet tarvitsivat viljelykasveja elääkseen ja lehmät olivat talven ummella. Lehmäö, lammasta ja kanaa ei miellään tapettu koska uusi oli kallis hankinta talollisellekin, ja koska lehmänmaitoa, kanan munia ja lampaan villaa saatiin useampana vuonna.
Ok, ihan muuten järkeenkäypää, mutta lehmät ovat UMMESSA eivät ummella.
Kaupunkilaisetko siellä alapeukuttaa? 😄 Ummessa ja ummella on tosiaan kaksi eri asiaa. Jälkimmäinen liittyy suolistoon ja voi olla tuttua itse kullekin. Ummessa tarkoittaa ettei lehmä tuota maitoa.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritin jo qiemmin mutta viesti meni harakoille. Siispä :
Kerrottiin että ainakin suurten katovuosien,(1800-luvulla) kesä oli hyvin lyhyt, jörvet jäässä ja lumi maassa pitkälle kesäkuuhun ja syksy tuli puolestaan aikaisin.
Kerrotaan myös että jään alta ei olisi tuohon aikaan osattu kalastaa. Ja että ihmiset eivät kaikkialla Suomessa syöneet sieniä eikä luonnon yrttejä tunnettu. Riista oli yhtä lailla kärsinyt lyhyestä kesästä. Kotieläimet tarvitsivat viljelykasveja elääkseen ja lehmät olivat talven ummella. Lehmäö, lammasta ja kanaa ei miellään tapettu koska uusi oli kallis hankinta talollisellekin, ja koska lehmänmaitoa, kanan munia ja lampaan villaa saatiin useampana vuonna.
Ok, ihan muuten järkeenkäypää, mutta lehmät ovat UMMESSA eivät ummella.
Kaupunkilaisetko siellä alapeukuttaa? 😄 Ummessa ja ummella on tosiaan kaksi eri asiaa. Jälkimmäinen liittyy suolistoon ja voi olla tuttua itse kullekin. Ummessa tarkoittaa ettei lehmä tuota maitoa.
-eri
No, menee sitä johtavan kotimaisen sanomalehden toimituskin nykyään vipuun. 2017 HS:ssä oli heinäseipäitä kuvassa ja kuvateksinä oli "heinäpaaleja".. Korjattiin kyllä. Laitoin itse tuolloin viestiä. Ei muuten, mutta kyllä Hesarissa asiat pitää olla täsmällisesti kirjoitettuna. Muuten kieli löystyy ja kuihtuu https://www.hs.fi/paivanlehti/29062017/art-2000005271260.html
Vierailija kirjoitti:
Suolasilakka oli rannikon lähellä todellinen pelastus. Aikakirjoista tehty tutkimuskin kertoo että länsirannikolla oli hyödyllistä saada kaksoset, todennäköisesti lapset jäivät eloon. Sisämaassa taas se oli epäedullista huonon ravinnonsaannin takia.
Tämä pitää paikkansa. Kun katsoo maantieteellisesti sitä missä Suomessa on asutusta ja kuinka lähellä Venäjä on, niin siihen on syynsä, miksi me emme puhu Venäjää. Suuret metsäalueet ovat toimineet erinomaisina "muureina", koska vaikka metsästä sai riistaa, ei sitä riistaa riitä kaikille, ja sen lisäksi metsästyspaine ajaa eläimet pois, tai tappaa ne sukupuuttoon lopulta. Se on pitänyt kansan rivit harvana molemmilla puolilla "muuria". Pelkkä kalakaan ei järviseudulla ole riittänyt, ihan samasta syystä, eli metsästyspaineesta.
Sen lisäksi täytyy ottaa huomioon se kuinka valtavasti peltopinta-alaa vaatii yksi lehmä vuodessa. Vain hyvin hyvin harvalla olisi ollut mahdollisuutta syöttää lehmää ja siitä saatava maito on ollut myös hyvin harvassa (koska lehmä menee ns. umpeen, johtuen ruuasta (ja myös jalostuksesta)) Eikä elävää hyötyeläintä teurastettu ennenkuin sen hyöty oli käytetty, eli että siitä ei enää saatu mitään muuta kuin liha, nahka ja luut.
Siis mitä, onko ennen vanhaan ollut ruokaa saatavilla? Olen Kainuusta, omat vanhempani (synt. 1950-luvulla) ovat eläneet lapsuutensa köyhyydessä. Heidän vanhempansa ovat olleet vielä köyhempiä, isoisäni joutui 1930-luvulla kerjäämään, koska ei ollut mitään muuta kuin juuri ja juuri jonkinlainen katto pään päällä. Suosittelen lukemaan esim. Ilmari Kiantoa, sellaista kurjuutta on oikeasti ollut omassakin suvussa, vaikkei lapsia ole ollut niin montaa kuin itse Kiannolla tai kirjoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin AP niin kyllä vähän hävettäisi.
Jo googlaamalla saa selkoa suomalaisten, ja muidenkin kansojen, ruokavaliosta.
Ei vain ylimystön...Historian tunnit on APlla tainnut mennä pulpettiin piirtelyllä....
Älkää nyt viitsikö. Historia oli suosikkiaineitani :/
Myönnän kyllä etten ollut ottanut huomioon riistan tai kalan ylipyyntiä, tai kotieläinten tarvitsemaa kasvatettua ravintoa. Mutta kun luette tarkkaan tuon avauksen, niin siinähän ihmetellään tarkkaan ottaen sitä käsitystä ettei lihaa tai kalaa olisi ollut lähestulkoon ollenkaan, tai vain suunnilleen just jouluna kerran vuodessa. AP
Voidit aloittaa määrittekemällä, mitä tarkoitat entisajalla.
Sitten voisi tarkastella kyseisenä ajanjaksona vallinneita oloja, väestörakennetta ja ruokavaliota.
Jonkun pirtin nurkissa majailevalla irtolaisella ei ollut paljon mahdollisuuksia valikoida ruokaansa eikä possuja kasvatella.
Luista tehdään liimaa, ihrasta saippuaa.