Lue keskustelun säännöt.
"Entisaikaan suomalaisten ruokavalio koostui etupäässä juureksista ja rukiista jne jne". EI MUUTEN PIDÄ PAIKKAANSA!
22.11.2020 |
Tuhansista järvistä tuli kalaa vaikka miten paljon, metsistä sai metsästettyä vaikka mitä ja yksi ainoa teurastettu possu tai lammas riitti talokunnalle lähes vuodeksi (possussa lihaa joku 300 kiloa).
Mihin perustuu tuo sitkeä legenda, että Suomessa olisi tavallisessa taloudessa nähty lihaa tai kalaa luokkaa kerran vuodessa joulupöydässä?
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Kulotus oli yleistä, keinolannoiotuksen puuttuessa 1800-luvulla.
Sekoitat sanan "kulotus" kaskiviljelyyn.
Ei ole kovin tuottoisaa sekään ja vaatii valtavasti työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kalaa oli jos oli järvi lähellä mutta metsästää ei aina voinut. Ei jokamiehenoikeudet olleet voimassa ennen muinoin. Jos kartano omisti maata vaikka 20 000 hehtaaria niin saattoi olla että kartano määräsi ettei sen mailla saa metsästää. No joku laittoi jänikselle ansalangan mutta salassa ja hipihiljaa ja toivoi ettei jää kiinni.
Eivät kalastus ja metsästys jokamiehenoikeuksiin kuulu tänäkään päivänä. Maanomistaja saattoi ennenkin kieltää myös kalastuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä se possu sitten säilytettiin teurastuksen jälkeen??
Teurastat loppusyksystä, niin hyvin säilyy ulkosalla. Tai vaikka maakellarissa. Yritäppä samaa etelä- tai keski-euroopassa.
Ei säily maakellarissa sellaisenaan mikään liha. Se pitää panna suolaveteen ja sitten sinne kellariin.
Tai antaa jäätyä (pakastaa) jossakin aitassa. Muistan hyvin 1950 luvulta, miten isä oli eräässä talossa töissä ja sai palkaksi ison kimpaleen possun lihaa. Se pilkottiin ja säilytettiin kannellisessa tiinussa ihan sellaisenaan aitassa. Äiti haki aina jäisen palan tupaan sitä sulamaan ja teki kastiketta ja joskus hernekeittoa. Ei ollut vielä silloin jääkaappia eikä pakastinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalaa oli jos oli järvi lähellä mutta metsästää ei aina voinut. Ei jokamiehenoikeudet olleet voimassa ennen muinoin. Jos kartano omisti maata vaikka 20 000 hehtaaria niin saattoi olla että kartano määräsi ettei sen mailla saa metsästää. No joku laittoi jänikselle ansalangan mutta salassa ja hipihiljaa ja toivoi ettei jää kiinni.
Ja tästä syystä porukka vaeldikin asumaan metsäiselle seudulle Savion ja Kainuuseen, jossa oli vapaat metsästysmaja. Valtio suosi muuttoa verovapaudella.
Kaskiviljely taisi olla myös mukana elinkeinoissa. Toki kaikki metsän antimet myös. Idean isä oli Kustaa Vaasa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä se possu sitten säilytettiin teurastuksen jälkeen??
Teurastat loppusyksystä, niin hyvin säilyy ulkosalla. Tai vaikka maakellarissa. Yritäppä samaa etelä- tai keski-euroopassa.
Ilmakuivattu kinkku ja savustettu on etelän mailta .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Possusta käytettiin kaikki. Päästä sylttyä ja luista saippuaa.
Nauris alkuaikoina. 1800-luvun lopulla ainakin kaikki normaalit kasvikset olivat herrasväen ja ravintolan ruokalistalla. Keittokirjatkin jo aikaisina aikoina.
Luista tehdään liimaa, ihrasta saippuaa.
Noissa kapöupan NS.lihaliemet niin osa niistä on tehty luusta ei mitään lihaa . Luulientä .
Vierailija kirjoitti:
Missä se possu sitten säilytettiin teurastuksen jälkeen??
Meillä säilytettiin hyvin suolattuna lihatiinussa aitassa. 1960-luvulla. Muistaakseni suolavedessä, jossa lillui sitten sianrasvaa pinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isoäiti kertoi usein miten hänen vanhempansa olivat muistelleet ruokia Äänisen Karjalassa. Kotiruoka oli tietysti paljon muistoissa, mutta lämpimästi muistelivat nuoruuden onnen hetkiä, kun pääsivät lauantaina Sortavalan McDonald'siin.
Donald pihvit on tanskalaista lihaa ja kanaa eikä suomalaista joten tän jutun aiheena oli suomalainen ruoka tässä maassa aikojen alussa.
Milläs muskeleilla AP näitä näkemyksiään esittää?
Lähteitä ei pahemmin ole näkynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Aikanaan lehmät ja muut kotieläimet ruokittiin kesällä metsässä. Syksyllä ne söi sieniä ja kaikkea mitä metsästä irtosi. Talvella kuivaheinää. Lajikkeet oli vähän eri kuin nyt tuotannossa. Tätinikin kertoi, kuinka lehmät hakeutuivat pellonreunoihin jos siellä oli mitään heinää, heinä oli niille metsän antimia mieluisampaa ravintoa.
Kuitenkin kunnollinen karjanhoito vaati peltoa heinän viljelyyn.
Luonnonniityiltä heinän kerääminen on työlästä ja sato huono. Luonnonheinällä on myös hyönteisistä johtuvia katovuosia.
1700- luvulla karja hädintuskin selvisi hengissä talvesta.Omasta suvusta tieto on viime vuosisadan alkupuolelta Kainuusta. Lehmiä oli alle kymmenen. Peltoa heillä oli heinää varten joka säilöttiin talveksi, sinne ei kesällä päästetty lehmiä ennen kuin heinä oli korjattu kuivumaan. Lehmistä huolehdittiin joka aamu lypsyllä ja pesulla, täti muistaa vieläkin jokaisen lehmän nimen.
Täti taitaa olla melkoisen vanha.
Minun tätini täytti juuri 90 vuotta, joten oikeasti vanhoja tätejä on olemassa :D Olen itse vajaa viisikymppinen.
Ts. täti on syntynyt 1930, joten tädin omat muistikuvat alkanevat aikaisintaan 1935. Tuo aika on ollut jo varmaan paljon edistyneempää kuin aivan 1900-luvun alku?
Omassa kotikylässäni Pohjanmaalla kymmenen lehmän taloja pidettiinkin jo kohtalaisen varakkaina. Kylillähän saattoi olla tuolloin yhteisiä meijereitä ja myllyjä.
Vierailija kirjoitti:
Mutta lihan osuus ruokavaliosta riippuu ihan siitä, mitä ajanjaksoa ja paikkaa tarkastellaan. Alkuunhan täällä oltiin metsästäjä-keräilijöitä ja saamelaiset eli lähes täysin eläinperäisellä ravinnolla pitkälti viime vuosisadalle saakka -siis 1900-luvulle.
Kun ihmisiä oli vähän, kalaa riitti kaikille. Täältähän vietiinkin suunnattomia määriä esim. lohta keski-Euroopan pöytiin keskiajalla, kirkon paastosääntjen takia. Eikä kukaan tietenkään asunut missään missä ei ollut vettä, kun joku tuolla yllä ehdotti että "kalaa oli jos järvi oli lähellä". Kun väkeä oli vähän, hyvä asuinpaikka riitti kyllä kaikille.
Ennen kanojen tuloa Suomeen syötiin keväällä runsaasti linnunmunia, sitä varten tehtiin erikseen telkille pönttöjä. Jätettiin aina yksi muna siemeneksi ja kerättiin loput.
Näillä leveysasteilla ja meidän maaperässä viljan viljely on oikeastaan aika typerää. Ainakin näillä lämpösummilla, keskiajan lämpökaudella saattoi olla toisin. Kaskiviljely, jota harrastettiin pitkään, oli huomattavan vähäsatoista ja tehotonta, eikä lajikkeetkaan tietenkään olleet tuotoltaan mitään nykyaikaisiin verrattuna.
KIITOS, tässä on juuri niitä ajatuksia puettuna järkeväksi tekstiksi, mitä päässäni on pyörinyt! Maanviljely on näillä leveysasteilla todellakin vähän outo valinta PÄÄASIALLISEKSI ravinnoksi. Siksi tuntuu käsittämättömältä, että se muka olisi ollut niinkin ylikorostuneena ruokavaliossa kuin mitä yleisesti on haluttu sanoa, ja ettei ruokapöydissä olisi tosiaan ollut lihaa tai kalaa kuin jouluna.
En siis ole väittänyt, toisin kuin täällä moni sanoo minun sanoneen, että suomalaiset olisi syöneet VAIN lihaa tai kalaa. Olen asettanut kyseenalaiseksi vain sen väittämän, ettei ruokapöydissä olisi ollut niitä lähestulkoon ollenkaan; että olisi ollut vain pettua, jäkälää, kivikovaa ruisleipää ja homeista lanttua ja naurista. Perusteena se, ettei maanviljely siinä mittakaavassa ole näillä leveysasteilla järkevää tai ylipäätänsä edes riittävästi mahdollista (jatkuvat katovuodet).
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Milläs muskeleilla AP näitä näkemyksiään esittää?
Lähteitä ei pahemmin ole näkynyt.
Kts vastaus 152
AP
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin AP niin kyllä vähän hävettäisi.
Jo googlaamalla saa selkoa suomalaisten, ja muidenkin kansojen, ruokavaliosta.
Ei vain ylimystön...Historian tunnit on APlla tainnut mennä pulpettiin piirtelyllä....
Älkää nyt viitsikö. Historia oli suosikkiaineitani :/
Myönnän kyllä etten ollut ottanut huomioon riistan tai kalan ylipyyntiä, tai kotieläinten tarvitsemaa kasvatettua ravintoa. Mutta kun luette tarkkaan tuon avauksen, niin siinähän ihmetellään tarkkaan ottaen sitä käsitystä ettei lihaa tai kalaa olisi ollut lähestulkoon ollenkaan, tai vain suunnilleen just jouluna kerran vuodessa. AP
Voidit aloittaa määrittekemällä, mitä tarkoitat entisajalla.
Sitten voisi tarkastella kyseisenä ajanjaksona vallinneita oloja, väestörakennetta ja ruokavaliota.
Jonkun pirtin nurkissa majailevalla irtolaisella ei ollut paljon mahdollisuuksia valikoida ruokaansa eikä possuja kasvatella.
Entisaika = suunnilleen 1300-luvulta itsenäisyyden alkuun. 30-luvusta eteenpäin aletaan puhua jo lähes nykyajasta. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin AP niin kyllä vähän hävettäisi.
Jo googlaamalla saa selkoa suomalaisten, ja muidenkin kansojen, ruokavaliosta.
Ei vain ylimystön...Historian tunnit on APlla tainnut mennä pulpettiin piirtelyllä....
Älkää nyt viitsikö. Historia oli suosikkiaineitani :/
Myönnän kyllä etten ollut ottanut huomioon riistan tai kalan ylipyyntiä, tai kotieläinten tarvitsemaa kasvatettua ravintoa. Mutta kun luette tarkkaan tuon avauksen, niin siinähän ihmetellään tarkkaan ottaen sitä käsitystä ettei lihaa tai kalaa olisi ollut lähestulkoon ollenkaan, tai vain suunnilleen just jouluna kerran vuodessa. AP
Voidit aloittaa määrittekemällä, mitä tarkoitat entisajalla.
Sitten voisi tarkastella kyseisenä ajanjaksona vallinneita oloja, väestörakennetta ja ruokavaliota.
Jonkun pirtin nurkissa majailevalla irtolaisella ei ollut paljon mahdollisuuksia valikoida ruokaansa eikä possuja kasvatella.
Oliko sillä pirtin nurkissa majailevalla irtolaisella sitten se peltotilkku, jossa viljeli ruista henkensä pitimiksi vai keräilikö metsästä villiyrttejä ja tammikuussa puolukoita nälkäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän vuosi tuo ”entisaikaan” olisi?
Ja missäpäin (nyky) Suomea?
On meinaan aikalailla kiinni alueesta ja vuosisadasta.
Käytännössä koko Suomessa koska tahansa. Juureksista ja rukiista koostuvaa ruokavaliota ei ole isolla osalla ollut!
Onhan se nyt täysin eri asia, puhutaanko 1800-vai 1900-luvuista. Ja puhutaanko 1900 luvun alku- vai loppupuolesta. Aina on ollut osa väestä niin köyhiä, että heillä ei ole ollut kalastukseen tai metsästykseen sopivia välineitä, ei venettä, verkkoja jne.
Marjastettu ja sienestetty Suomessa on pitkään, joten siitä on saatu vähän ruuanjatketta.
No sienestys on ainakin jossain Länsi-Suomessa ollut harvinaista 1950-luvulle asti. Karjalaisevakot ovat tuoneet tietotaitoa esim. Satakuntaan. Siihen asti sieniä on vieroksuttu lännessä monilla alueilla.
Kangasrousku oli ainoa sieni mitä äitini uskalsi kerätä 1950-luvulla ja tämä nimenomaan Länsi-Suomessa. Kylällä asui myös evakkoja ja heistä kerrottiin, että he syövät kärpässieniäkin. Evakkojen tietotaito oli paremmalla tasolla, käyttivät useita metsän sieniä.
Lihaa suolattiin ja kuivattiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä se possu sitten säilytettiin teurastuksen jälkeen??
Teurastat loppusyksystä, niin hyvin säilyy ulkosalla. Tai vaikka maakellarissa. Yritäppä samaa etelä- tai keski-euroopassa.
Kun ei niillä köyhimmillä ollut sitä karjaa.
Vierailija kirjoitti:
Missä se possu sitten säilytettiin teurastuksen jälkeen??
Suolaamalla (todella suolaista), savustamalla (todella savustettua, ei tätä nykyajan mietoa), kuivaamalla. Talvella säilyy ulkona, toki jossain suojassa, pakkasessa aivan samaan tapaan kuin pakastimessa.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin AP niin kyllä vähän hävettäisi.
Jo googlaamalla saa selkoa suomalaisten, ja muidenkin kansojen, ruokavaliosta.
Ei vain ylimystön...Historian tunnit on APlla tainnut mennä pulpettiin piirtelyllä....
Älkää nyt viitsikö. Historia oli suosikkiaineitani :/
Myönnän kyllä etten ollut ottanut huomioon riistan tai kalan ylipyyntiä, tai kotieläinten tarvitsemaa kasvatettua ravintoa. Mutta kun luette tarkkaan tuon avauksen, niin siinähän ihmetellään tarkkaan ottaen sitä käsitystä ettei lihaa tai kalaa olisi ollut lähestulkoon ollenkaan, tai vain suunnilleen just jouluna kerran vuodessa. AP
Voidit aloittaa määrittekemällä, mitä tarkoitat entisajalla.
Sitten voisi tarkastella kyseisenä ajanjaksona vallinneita oloja, väestörakennetta ja ruokavaliota.
Jonkun pirtin nurkissa majailevalla irtolaisella ei ollut paljon mahdollisuuksia valikoida ruokaansa eikä possuja kasvatella.
Oliko sillä pirtin nurkissa majailevalla irtolaisella sitten se peltotilkku, jossa viljeli ruista henkensä pitimiksi vai keräilikö metsästä villiyrttejä ja tammikuussa puolukoita nälkäänsä?
Hän teki töitä ja sai palkaksi sitä ruoan romua, mitä annettiin.
Niin se elämä ei tainnutkaan olla niin suunnitelmallista. Tänne pohjan perukoille oli joskus eksytty ja lapsia syntyi perheeseen, niin kauan kuin terveyttä ja hedelmällistä aikaa riitti. Osa lapsista kuoli jo lapsena ja osa meni naimisiin samanlaisen köyhän kanssa. Jos oltiin onnekkaita ja tekevä mies, saatettiin saada oma tupakin, missä sitten taas harrastettiin sitä pirttiviljelyä. 1-2 lehmää saattoi olla navetassa, tilapäistöitä ehkä löytyi suuremmalta tilalta tai esim metsätöistä sotien jälkeen. Lisäruokaa marjoista ja sienistä, toki myös kalastusta jotkut harrastivat, mutta sitä vain kesäaikaan.
Samanlaista elämää viettävät köyhät edelleen monissa kolmansissa maissa.