Onkohan täällä edes enää perheellisiä? Aina näin sunnuntaiaamuisin kiitän luojaani siitä, että saan olla YKSIN ja täysin omassa rauhassani, vaikka minulla on kaksi lasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mukavaa, että ap nauttii olostaan. Minäkin nautin olostani kuten joka sunnuntai.

Lapset pyysivät pari vuotta sitten, että saavatko he laittaa  sunnuntain aamiaisen/brunssin yhdessä ilman minua. Saivat tietenkin luvan. Pari vuotta on tämä perinne jatkunut. Tänään on viimeistään kymmeneltä tarjolla  tuoreita sämpylöitä, pilkottuja vihanneksia (salaattia, kurkkua, paprikaa,) graavilohta (Tämän ovat graavanneet aiemmin.) hummusta, sienimunakasta, paistettuja tomaatteja, mustikkamuffineja ja marjasmootihieta. 

Lapsistasi tulee hyvinohjelmoituja orjia ja robotteja jollekin miehelle. Ja marttyyripaskoja.

Ap

Orjia ja robotteja, kun tekevät omasta ideastaan, omasta halustaan ja pakottamatta?

Kannattaa varmasti ap:n tarkistaa, että mitä tarkoittaa sanat robotti ja orja.

Lisäksi kannattaa muistaa, että vaikka itse ei olisi kiinnostunut elämästä, eri asioiden tekemisistä, lapsistaan jne, niin monet ovat kiinnostuneita esimerkiksi ruoanlaitosta.

Niin, koska heillä ei ole varaa oppia nauttimaan elämästä. Pitää keksiä, että puurtaminen ja paska on se nautittava elämänosa.

Ap

Ulkopuolinen kommentoi:

Jos nauttii puurtamisesta ja paskan vääntämisestä, niin silloinhan koko elämä on hauskaa. Vitsi, jos tuon oppisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä ap käytät sunnuntaiaamusi oksentamalla pahaa oloasi palstalle? Tee vaikka jotain hyvää aamupalaksi ja katso jakso lempisarjaasi, niin päivä lähtee paljon mukavammin liikkeelle.

Jos sulla oikeasti on hyvä olla, kohauttaisit olkiasi ketjulle. Mutta sulla ei ole, niin haluaisit siivota muistutukset siitä maton alle.

Ap

Jos nauttisit oikeasti olostasi ja sinusta huokuisi ilo, et tarttuisi joka ainoaan kommenttiin ja alkaisi vääntämään niistä vihaisena. 

Kurja, että elämäsi on mennyt noin. Tsemppiä, että saisit vielä asiat järjestykseen ja pääsisit edes valvotusti tapaamaan lapsiasi. Jokainen ihminen kyllä näkee rivien välistä mistä pahaolosi johtuu.

Näkee rivien välistä, no, eli? Jos et avaa näkemystäsi, ilmaiset, ettei sulla ollutkaan mitään sanojesi taustalla.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mukavaa, että ap nauttii olostaan. Minäkin nautin olostani kuten joka sunnuntai.

Lapset pyysivät pari vuotta sitten, että saavatko he laittaa  sunnuntain aamiaisen/brunssin yhdessä ilman minua. Saivat tietenkin luvan. Pari vuotta on tämä perinne jatkunut. Tänään on viimeistään kymmeneltä tarjolla  tuoreita sämpylöitä, pilkottuja vihanneksia (salaattia, kurkkua, paprikaa,) graavilohta (Tämän ovat graavanneet aiemmin.) hummusta, sienimunakasta, paistettuja tomaatteja, mustikkamuffineja ja marjasmootihieta. 

Lapsistasi tulee hyvinohjelmoituja orjia ja robotteja jollekin miehelle. Ja marttyyripaskoja.

Ap

Orjia ja robotteja, kun tekevät omasta ideastaan, omasta halustaan ja pakottamatta?

Kannattaa varmasti ap:n tarkistaa, että mitä tarkoittaa sanat robotti ja orja.

Lisäksi kannattaa muistaa, että vaikka itse ei olisi kiinnostunut elämästä, eri asioiden tekemisistä, lapsistaan jne, niin monet ovat kiinnostuneita esimerkiksi ruoanlaitosta.

Niin, koska heillä ei ole varaa oppia nauttimaan elämästä. Pitää keksiä, että puurtaminen ja paska on se nautittava elämänosa.

Ap

Ulkopuolinen kommentoi:

Jos nauttii puurtamisesta ja paskan vääntämisestä, niin silloinhan koko elämä on hauskaa. Vitsi, jos tuon oppisi.

Niin, tähänhän perustuukin köyhien ja vähä-älyisten helppo elämä.

Ap

Minä minä minä ja minun ihana hedonistinen onneni! Tätähän se meillä nykyihmisillä on, mitään vähänkään rasittavampaa ei enää kestetä.

Vierailija kirjoitti:

Minä minä minä ja minun ihana hedonistinen onneni! Tätähän se meillä nykyihmisillä on, mitään vähänkään rasittavampaa ei enää kestetä.

Mitä sä ihmisten rasituksista tiedät???????? Oikea yksinkertaisuuden huippu jos luulet, ettei kellään ole mitään rasituksia elämässään ja vain lapsista sitä saisi.

Ap

Jos olosi on niin auvoisaa, mistä kumpuaa tämä aggressio? Luulisi, että viettäisit sitä aamuasi tyytyväisenä omassa rauhassasi etkä inttäisi ja jankuttaisi täällä, jos sulla olisi aidosti mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mukavaa, että ap nauttii olostaan. Minäkin nautin olostani kuten joka sunnuntai.

Lapset pyysivät pari vuotta sitten, että saavatko he laittaa  sunnuntain aamiaisen/brunssin yhdessä ilman minua. Saivat tietenkin luvan. Pari vuotta on tämä perinne jatkunut. Tänään on viimeistään kymmeneltä tarjolla  tuoreita sämpylöitä, pilkottuja vihanneksia (salaattia, kurkkua, paprikaa,) graavilohta (Tämän ovat graavanneet aiemmin.) hummusta, sienimunakasta, paistettuja tomaatteja, mustikkamuffineja ja marjasmootihieta. 

Lapsistasi tulee hyvinohjelmoituja orjia ja robotteja jollekin miehelle. Ja marttyyripaskoja.

Ap

Orjia ja robotteja, kun tekevät omasta ideastaan, omasta halustaan ja pakottamatta?

Kannattaa varmasti ap:n tarkistaa, että mitä tarkoittaa sanat robotti ja orja.

Lisäksi kannattaa muistaa, että vaikka itse ei olisi kiinnostunut elämästä, eri asioiden tekemisistä, lapsistaan jne, niin monet ovat kiinnostuneita esimerkiksi ruoanlaitosta.

Niin, koska heillä ei ole varaa oppia nauttimaan elämästä. Pitää keksiä, että puurtaminen ja paska on se nautittava elämänosa.

Ap

Ulkopuolinen kommentoi:

Jos nauttii puurtamisesta ja paskan vääntämisestä, niin silloinhan koko elämä on hauskaa. Vitsi, jos tuon oppisi.

Niin, tähänhän perustuukin köyhien ja vähä-älyisten helppo elämä.

Ap

Ei vaan ihan kaikkien ihmisten. Nauttii siitä mitä tekee, on tasapainoinen ja välittää itsestään ja muista.

Nautin, kun saan olla ihan YKSIN ei edes ketään aikuistakaan inisemässä tai juttelemassa mukavia kun haluan olla rauhassa tai tuomassa esiin omaa mielipidettään siitä mitä netflixistä katsotaan tai mitä milloinkin tehtäisiin.

Saan tehdä mitä haluan, milloin haluan, eikä ole kukaan sitä vastustamassa, eikä tarvitse ottaa mitenkään ketään toista huomioon (paitsi lemmikit toki).

Vierailija kirjoitti:

Jos olosi on niin auvoisaa, mistä kumpuaa tämä aggressio? Luulisi, että viettäisit sitä aamuasi tyytyväisenä omassa rauhassasi etkä inttäisi ja jankuttaisi täällä, jos sulla olisi aidosti mukavaa.

Siis auvoisa olo verrattuna siihen, että kärsisin vielä lasten äänistä ja naamoista. Eli oma rauha synnyttää ihanan tunteen sisälleni kyllä. Mutta eihän se korjaa kaikkia asioita, joilla minua on elämässäni satutettu, tietenkään. Luulitko niin?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Minä minä minä ja minun ihana hedonistinen onneni! Tätähän se meillä nykyihmisillä on, mitään vähänkään rasittavampaa ei enää kestetä.

Ja v i t u t!

Aikoinaan pyhitin koko elämäni lapsilleni ja yleensäkin perheelleni.

Nyt vaan on minun vuoroni elää omanlaistani elämää ja toivoa, että pysyy terveenä.

En kuitenkaan unohda lasteni perheitä vaan olen aina apuna, jos sellaista tarvitaan. Pysyttelen taustalla ja soittavat, kun pitää mennä hätiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olosi on niin auvoisaa, mistä kumpuaa tämä aggressio? Luulisi, että viettäisit sitä aamuasi tyytyväisenä omassa rauhassasi etkä inttäisi ja jankuttaisi täällä, jos sulla olisi aidosti mukavaa.

Siis auvoisa olo verrattuna siihen, että kärsisin vielä lasten äänistä ja naamoista. Eli oma rauha synnyttää ihanan tunteen sisälleni kyllä. Mutta eihän se korjaa kaikkia asioita, joilla minua on elämässäni satutettu, tietenkään. Luulitko niin?

Ap

Ilmeisesti tuo ihana tunne ei kuitenkaan näyttäydy esim. käytöksessäsi mitenkään?

Vierailija kirjoitti:

Minä minä minä ja minun ihana hedonistinen onneni! Tätähän se meillä nykyihmisillä on, mitään vähänkään rasittavampaa ei enää kestetä.

Mitä sitten? Minä ainakin myönnän, että olen hedonistisen onnellinen, ahh helppoa elämääni. Toki vuorotyö tuo omat rasitteensa, mutta vuorojen vaihtumisen rasitusta lukuunottamatta nautin työstänikin (siellä sitten olenkin ihmisten parissa tiivisti koko työpäivän).

Mistä lähtien onnellisuus on ollut syntiä? Ja mitä sitten, että me jotku nautitaan yksin olemisesta, onko se jotenkin sinulta pois? Miksi se häiritsee?

-ei ap.

Vierailija kirjoitti:

Eikä tuossakaan ole mitään, mikä olisi ainakaan itsestäni lapsena ollut kivaa. Retkeilyä sateessa marraskuussa, ihan hirveä päivä tulossa! Samoin ulkonasyöminen on niin hirveää rahahukkaa, että näkisi heti, ettei meille lapsille oltaisi jättämässä yhtään perintöä.

En ole tuo kelle vastaat, mutta täällä kirjoittaa meitä pohjoissuomalaisiakin. Lunta ja pakkasta nyt. Retkeillään vuoden ympäri.

Huh, miten pahoinvoivia kommentteja toisten hyvänolon aamuihin. Vaikka et itse nauti lasten tekemästä aamupalasta tai omien lasten passaamisesta, ei se tarkoita, etteikö joku muu nauti. Jollekulle toiselle yksinäinen aamiaisesi olisi kauhistus, mutta ei hän silti tule tähän ketjuun sinua vähättelemään ja oksentamaan pahan olonsa sinulle. Piristy ihminen!

Oma aamuni on ollut hyvin tavallinen ja ap:n mittapuulla orjamainen. Nousin ylös, keitin kahvit miehelle ja tein koko perheelle aamupalan (paistettua kananmunaa, salaattia, kurkkua ja paprikaa reissumiehen välissä). Olivat ilahtuneita, nuo meidän teinit osaa tehdä itsekin aamupalan, tänään vain ei tarvinnut. Sen jälkeen menin parvekkeelle laittamaan jouluvalot (tai talvivalot), laiton jo eilen kynttelikön ikkunaan, kun on niin perhananmoisen pimeää. Nyt nautin valoista ja kohta lähden kauppaan ostamaan viikon ostoksia. En ole onneton vaan enemmänkin iloinen. Masennus alkaa väistyä ja jaksan taas puuhata!

Mies vie lapset harrastukseen ja sen ajan teen varmaan töitä.

Ei yhtään hullumpi sunnuntai.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mukavaa, että ap nauttii olostaan. Minäkin nautin olostani kuten joka sunnuntai.

Lapset pyysivät pari vuotta sitten, että saavatko he laittaa  sunnuntain aamiaisen/brunssin yhdessä ilman minua. Saivat tietenkin luvan. Pari vuotta on tämä perinne jatkunut. Tänään on viimeistään kymmeneltä tarjolla  tuoreita sämpylöitä, pilkottuja vihanneksia (salaattia, kurkkua, paprikaa,) graavilohta (Tämän ovat graavanneet aiemmin.) hummusta, sienimunakasta, paistettuja tomaatteja, mustikkamuffineja ja marjasmootihieta. 

Lapsistasi tulee hyvinohjelmoituja orjia ja robotteja jollekin miehelle. Ja marttyyripaskoja.

Ap

Orjia ja robotteja, kun tekevät omasta ideastaan, omasta halustaan ja pakottamatta?

Kannattaa varmasti ap:n tarkistaa, että mitä tarkoittaa sanat robotti ja orja.

Lisäksi kannattaa muistaa, että vaikka itse ei olisi kiinnostunut elämästä, eri asioiden tekemisistä, lapsistaan jne, niin monet ovat kiinnostuneita esimerkiksi ruoanlaitosta.

Niin, koska heillä ei ole varaa oppia nauttimaan elämästä. Pitää keksiä, että puurtaminen ja paska on se nautittava elämänosa.

Ap

Ulkopuolinen kommentoi:

Jos nauttii puurtamisesta ja paskan vääntämisestä, niin silloinhan koko elämä on hauskaa. Vitsi, jos tuon oppisi.

Niin, tähänhän perustuukin köyhien ja vähä-älyisten helppo elämä.

Ap

Ei vaan ihan kaikkien ihmisten. Nauttii siitä mitä tekee, on tasapainoinen ja välittää itsestään ja muista.

Miksi rikkaiden tarvitsisi nauttia puurtamisesta ja paskan vääntämisestä? Ei ole yhtään syytä. Köyhälle se on tavallaan pakollista. Jos ei halua valittaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olosi on niin auvoisaa, mistä kumpuaa tämä aggressio? Luulisi, että viettäisit sitä aamuasi tyytyväisenä omassa rauhassasi etkä inttäisi ja jankuttaisi täällä, jos sulla olisi aidosti mukavaa.

Siis auvoisa olo verrattuna siihen, että kärsisin vielä lasten äänistä ja naamoista. Eli oma rauha synnyttää ihanan tunteen sisälleni kyllä. Mutta eihän se korjaa kaikkia asioita, joilla minua on elämässäni satutettu, tietenkään. Luulitko niin?

Ap

Ilmeisesti tuo ihana tunne ei kuitenkaan näyttäydy esim. käytöksessäsi mitenkään?

Näkyy tietysti. En raivoa heille, esim.

Ap

Onko, ap vaikuttaa kyllä kieltämättä jotenkin katkeralta, kamala tarve väheksyä muita.

T: se toinen yksinäisyydestä ja rauhallisuudesta nautiskeleva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samallahan sitä lapsilleen aamupalan laittaa kuin itselleenkin. Tänään tein aamupalaksi smoothieta ja sämpylöitä- Seuraavaksi lähdetaan ulos (nyt lapset katsovat lastenohjelmia). Kuitenkin ennen lapsiakin tykkäsin ulkoilla, silloin mukana menossa oli koira ja koiran jälkeen tuli lapset. 

Mä en tykkää ulkoilusta varsinkaan maaseudulla :) Minusta ihminen, joka haluaa tuohon säähän ulos on vähän tyhmä. Jos voi katsoa sentään ihmisiä ja kaupungin vilinää, siinä on jotain, mutta ennen kaikkea pitäisi olla menossa johonkin. Ja tehän ette ole 🤷‍♀️

Ap

Miten imbesilli täytyy olla, kun luulee että koko Suomessa on sama sää kuin Juuri Omassa Asuinkaupungissa? Meillä ainakin on upea ulkoilusää. Vaikka provoksi tämän tunnistaa kyllä liiasta yököttelystä.

Siis tottakai lapsien kanssa on huonojakin hetkiä. Vauvat itkee paljon, taaperot kitisee, lapset ja teinit tekee milloin mitäkin pahaa jne. En silti ikinä haluaisi jäädä etävanhemmaksi, ihan kamala ajatuskin. Rakkaus lapseen on niin vahva, että tottakai haluan viettää lapseni kanssa paljon aikaa, ja jakaa arkeni hänen kanssaan. Lapsi on parasta elämässäni, vaikka minulla on paljon muutakin sisältöä ja tekemistä. Mikään muu ei silti ole yhtä tärkeää ja rakasta kuin lapsi. En ollut läheskään yhtä onnellinen silloin kun olin vielä lapseton.

Vierailija kirjoitti:

Huh, miten pahoinvoivia kommentteja toisten hyvänolon aamuihin. Vaikka et itse nauti lasten tekemästä aamupalasta tai omien lasten passaamisesta, ei se tarkoita, etteikö joku muu nauti. Jollekulle toiselle yksinäinen aamiaisesi olisi kauhistus, mutta ei hän silti tule tähän ketjuun sinua vähättelemään ja oksentamaan pahan olonsa sinulle. Piristy ihminen!

Oma aamuni on ollut hyvin tavallinen ja ap:n mittapuulla orjamainen. Nousin ylös, keitin kahvit miehelle ja tein koko perheelle aamupalan (paistettua kananmunaa, salaattia, kurkkua ja paprikaa reissumiehen välissä). Olivat ilahtuneita, nuo meidän teinit osaa tehdä itsekin aamupalan, tänään vain ei tarvinnut. Sen jälkeen menin parvekkeelle laittamaan jouluvalot (tai talvivalot), laiton jo eilen kynttelikön ikkunaan, kun on niin perhananmoisen pimeää. Nyt nautin valoista ja kohta lähden kauppaan ostamaan viikon ostoksia. En ole onneton vaan enemmänkin iloinen. Masennus alkaa väistyä ja jaksan taas puuhata!

Mies vie lapset harrastukseen ja sen ajan teen varmaan töitä.

Ei yhtään hullumpi sunnuntai.

Millä oikeudella hän tulisikaan? Tehkööt siitä oman aloituksensa ja ketjunsa, jos omaa laisinkaan hienotunteisuutta. Miksi ihmeessä haluaisin ilahtua joidenkin pässinpäiden perheaamuista, kun itse voisin niistä pahoin? Mitä sellaista kirjoittelevien päässä oikein liikkuu?

Ap