Sivut

Kommentit (128)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttina, mies ei ole isämme. Ap

Sitä suuremmalla syyllä ymmärrän että äiti haluaa ajatella lapsiaan. Olet jo saanut hyviä neuvoja ja niistä suurin on: äidille eropaperit sisään asap.

Eikö lapset peri oman isänsä kuitenkin? Miksi pitää periä vielä äidin miehen perinnöt? 

Ei välttämättä. Saattaa olla salattuja lapsia tai mies voi tuhlata rahat.


Nuo mahdolliset salatut lapset tulee ilmi vasta isäsi perunkirjoituksessa.

Monelle on tullut yllärinä, että onkin useampia jakajia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttina, mies ei ole isämme. Ap

Sitä suuremmalla syyllä ymmärrän että äiti haluaa ajatella lapsiaan. Olet jo saanut hyviä neuvoja ja niistä suurin on: äidille eropaperit sisään asap.

Eikö lapset peri oman isänsä kuitenkin? Miksi pitää periä vielä äidin miehen perinnöt? 

Ei välttämättä. Saattaa olla salattuja lapsia tai mies voi tuhlata rahat.


Nuo mahdolliset salatut lapset tulee ilmi vasta isäsi perunkirjoituksessa.

Monelle on tullut yllärinä, että onkin useampia jakajia.

No mitä sitten? Ei mihinkään perintöön kannattaisi turvautua. 

Meidän suvussa otettiin avosylin vastaan uusi sukulainen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa toimia ripeästi, jos äitisi on jo saattohoidossa, avioeroon menee yli puoli vuotta.

Eikös ositus tehdä hetiykkösvaiheessa?

Ei miehen ole pakko suostua maksamaan mitään ennen kuin avioero on voimassa.

Mutta ositus tehdään eronhakupäivän mukaan. Eli sen mukaan miehen on maksettava oli nainen kuollut ennen kakkosvaihetta tai ei.

Jos ero ei ole astunut voimaan ennenkuin ap:n äiti kuolee niin osituskin raukeaa. Avioliitto päättyy silloin ap:n äidin kuolemaan - ei hänen alulle laittamaansa avioeroon. Tällä on iso vaikutus siihen miten ositus lasketaan koska avioliiton päättymisen syy on erilainen kummassakin tapauksessa.

Tämä.

Jos ap:n äiti kuolee ennenkuin ero astuu voimaan niin avioliitto päättyy puolison kuolemaan. Silloin on se ja sama onko ero laitettu käyntiin ennen kuolemaa ja minkälaisella päivämäärällä. Avioeroprosessi raukeaa kun yksi puolisoista kuolee.

Kun avioliitto päättyy kuolemaan niin osituksen mukaan eloon jääneen lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolleen perillisille. Sillä ei ole mitään merkitystä oliko eroprosessi käynnissä vaiko ei koska eroprosessi raukeaa kuolinhetkellä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa toimia ripeästi, jos äitisi on jo saattohoidossa, avioeroon menee yli puoli vuotta.

Eikös ositus tehdä hetiykkösvaiheessa?

Ei miehen ole pakko suostua maksamaan mitään ennen kuin avioero on voimassa.

Mutta ositus tehdään eronhakupäivän mukaan. Eli sen mukaan miehen on maksettava oli nainen kuollut ennen kakkosvaihetta tai ei.

Varakkaampi leskipuoliso voi vedota tasinkoetuoikeuteensa silloin kun puoliso kuolee ennen osituksen voimaantuloa, sehän ei ole sidoksissa avioeron voimaantuloon vaan voi kestää vaikka kuinka kauan hankalissa tapauksissa. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi äitisi pitäisi turvata lastensa asemaa miehensä rahoilla? Eikö lapset ole jo aikuisia ja pärjäävät omillaan? No eron tietysti voi ottaa, jos siltä tuntuu. 

Harmittaako, kun muiden äidit välittävät lapsistaan myös niiden aikuistuttua?  

Mulla oli aivan ihana ja välittävä äiti, mutta en olisi halunnut hänen toimia tuolla tavalla saadakseen meille rahaa. Olisin pettynyt, jos olisi alkanut hommata eroa rahan takia kuolinvuoteellaan. Siinä on tärkeämpiäkin asioita mietittävänä. 

Et varmaan tajua pointtia. Ap:n äidin mies on pettänyt äitiä vuosien ajan uuden naisen kanssa. Äiti miettii nyt miten turvata se, eträ lapsille jäisi mahdollisimman hyvät oltavat hänen kuolemansa jälkeen.

Jos sinun suvussasi ollaan tyhmiä ja naiveja, niin ei muiden tarvitse olla. Se on älykkään naisen rakkautta lapsiaan kohtaan, eikä mitään ”rakkaus riittää”- lässytystä.

Vaikka olisi pettänyt äitiäni, niin olisi halunnut, että äitini alkaa ajatella tuolla tavalla turvatakseen miehensä rahoja meille. Ei kiitos. Ne rahat eivät kuulu minulle mitenkään. 

Haluaisin pysyä erossa koko asiasta. Pettäjäukko pitäköön omat rahansa. 

Olisitko samaa mieltä jos äitisi olisi ollut vuosia kotiruovana mahdollistaen miehen omaisuuden kerryttämisen? Älä viitsi tulla pätemään kun en tiedä taustoja.

Kyllä, ne rahat eivät kuulu minulle mitenkään. Miksi ihmeessä minun pitäisi periä äitini miehen rahoja, erityisesti kun ero laitetaan vireille kuolinvuoteella? Ei äiti niitä rahoja hautaan ole viemässä mukanaan, joten ihan turha prosessi alkaa erota kuolinvuoteella.  Mulla on kuitenkin ihan oikea isä, jonka perin.

 

Edelleenkin, me emme tiedä miten ap:n tilanteessa on. Voihan olla että isää ei ole, ja että äiti on elänyt tuon miehen kanssa lasten lapsuusajasta lähtien, ollen vaikka kotirouvana mahdollistaen miehen vaurastumisen. Älä siis tule olettamaan mitään, kun kyse ei ole sinusta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttina, mies ei ole isämme. Ap

Sitä suuremmalla syyllä ymmärrän että äiti haluaa ajatella lapsiaan. Olet jo saanut hyviä neuvoja ja niistä suurin on: äidille eropaperit sisään asap.

Eikö lapset peri oman isänsä kuitenkin? Miksi pitää periä vielä äidin miehen perinnöt? 

Ei välttämättä. Saattaa olla salattuja lapsia tai mies voi tuhlata rahat.


Nuo mahdolliset salatut lapset tulee ilmi vasta isäsi perunkirjoituksessa.

Monelle on tullut yllärinä, että onkin useampia jakajia.

No mitä sitten? Ei mihinkään perintöön kannattaisi turvautua. 

Meidän suvussa otettiin avosylin vastaan uusi sukulainen. 

Niin teidän suvussa. Mutta tilanteet ei ole yhtäläisiä. Äitini perheessä metsät lahjoitettiin perheen ainoalle pojalle. Vanhemmat kuoli, samoin tuo veli. Veljen poikakin kuoli. Nyt metsät omistaa juoppo nainen, joka oli ehti olla alle vuoden veljen pojan kanssa naimisissa.

Eli ihmiset, turvatkaa omaisuutenne ajoissa. Nämä asiat on tärkeitä eikä niitä kannata sivuuttaa kauniisiin ajatuksiin ”rakkaus on tärkein”.

Ei silleen että kukaan niitä metsiä tarvitsisi oman elantonsa vuoksi, vaan siksi että ei vain ole oikein että isovanhempieni vuosikymmenten työ valuu nyt pulloon täysin ventovieraan ihmisen toimesta.

  • ylös 21
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttina, mies ei ole isämme. Ap

Sitä suuremmalla syyllä ymmärrän että äiti haluaa ajatella lapsiaan. Olet jo saanut hyviä neuvoja ja niistä suurin on: äidille eropaperit sisään asap.

Eikö lapset peri oman isänsä kuitenkin? Miksi pitää periä vielä äidin miehen perinnöt? 

Ei välttämättä. Saattaa olla salattuja lapsia tai mies voi tuhlata rahat.


Nuo mahdolliset salatut lapset tulee ilmi vasta isäsi perunkirjoituksessa.

Monelle on tullut yllärinä, että onkin useampia jakajia.

No mitä sitten? Ei mihinkään perintöön kannattaisi turvautua. 

Meidän suvussa otettiin avosylin vastaan uusi sukulainen. 

Niin teidän suvussa. Mutta tilanteet ei ole yhtäläisiä. Äitini perheessä metsät lahjoitettiin perheen ainoalle pojalle. Vanhemmat kuoli, samoin tuo veli. Veljen poikakin kuoli. Nyt metsät omistaa juoppo nainen, joka oli ehti olla alle vuoden veljen pojan kanssa naimisissa.

Eli ihmiset, turvatkaa omaisuutenne ajoissa. Nämä asiat on tärkeitä eikä niitä kannata sivuuttaa kauniisiin ajatuksiin ”rakkaus on tärkein”.

Ei silleen että kukaan niitä metsiä tarvitsisi oman elantonsa vuoksi, vaan siksi että ei vain ole oikein että isovanhempieni vuosikymmenten työ valuu nyt pulloon täysin ventovieraan ihmisen toimesta.

Puhuin yllätyslapsesta, joka on verisukulainen ja kaikki ottivat hänet tervetulleeksi sukuun. Hän on kuitenkin yksi lapsista eikä mikään vieras. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttina, mies ei ole isämme. Ap

Sitä suuremmalla syyllä ymmärrän että äiti haluaa ajatella lapsiaan. Olet jo saanut hyviä neuvoja ja niistä suurin on: äidille eropaperit sisään asap.

Eikö lapset peri oman isänsä kuitenkin? Miksi pitää periä vielä äidin miehen perinnöt? 

Ei välttämättä. Saattaa olla salattuja lapsia tai mies voi tuhlata rahat.


Nuo mahdolliset salatut lapset tulee ilmi vasta isäsi perunkirjoituksessa.

Monelle on tullut yllärinä, että onkin useampia jakajia.

No mitä sitten? Ei mihinkään perintöön kannattaisi turvautua. 

Meidän suvussa otettiin avosylin vastaan uusi sukulainen. 

Niin teidän suvussa. Mutta tilanteet ei ole yhtäläisiä. Äitini perheessä metsät lahjoitettiin perheen ainoalle pojalle. Vanhemmat kuoli, samoin tuo veli. Veljen poikakin kuoli. Nyt metsät omistaa juoppo nainen, joka oli ehti olla alle vuoden veljen pojan kanssa naimisissa.

Eli ihmiset, turvatkaa omaisuutenne ajoissa. Nämä asiat on tärkeitä eikä niitä kannata sivuuttaa kauniisiin ajatuksiin ”rakkaus on tärkein”.

Ei silleen että kukaan niitä metsiä tarvitsisi oman elantonsa vuoksi, vaan siksi että ei vain ole oikein että isovanhempieni vuosikymmenten työ valuu nyt pulloon täysin ventovieraan ihmisen toimesta.

Mitäs suosivat poikaa. Oikein mokomille.

  • ylös 10
  • alas 0
Vierailija

Koska mies ei ole välittänyt tehdä avioehtoa, niin ei ilmeisesti ole niin väliä rahalla.

Vierailija

Petturimies. En paljoa miettisi, vaan ottaisin eron ja varmistaisin lapsilleni vähän perintöä. Sitäpaitsi kuka tietää, maksaisiko mies edes vaimonsa hautauskuluja vai jättäisikö hän ne vaimon lasten huoleksi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jos äitisi ottaa avioeron, hän saa puolet hänen ja miehensä yhteenlasketusta omaisuudesta. Sillä ei ole merkitystä, että omaisuus on hankittu jo ennen avioliittoa. Tosin jos mies on saanut osan omaisuudesta lahjana tai perintönä ja lahjakirjassa/testamentissa puolison avio-oikeus on suljettu pois, ei tätä osaa jaeta.

Jos taas äitisi ei ota eroa ennen kuolemaansa, niin kuoleman jälkeen varakkaamman lesken ei tarvitse antaa omaa omaisuuttaan vainajan perillisille.

Yhteenvetona: äitisi perilliset hyötyvät taloudellisesti, jos äitisi ottaa nyt avioeron.

Taidat sentään puhua ap:n äidin kuoleman jälkeisestä perunkirjoituksesta, etkä äidin puolison kuolemasta ja omaisuuden jaosta. 

Tietenkin pesänjako koskee ainoastaan ap:n menehtyneen äidin omaisuutta, eikä siinä tosiaankaan jaeta vielä elossa olevan puolison omaisuutta.

Jotkut unohtavat sen, etteivät puolisot peri toisiaan, elleivät he ole tehneet testamenttia toistensa hyväksi. Sen sijaan tässäkin tapauksessa ap:n äidin omat lapset perivät äitinsä. 

Netistä löytyy paljon paikkansapitävää tietoa esimerkiksi hakusanoilla perunkirja, perinnönjako.
 

Vierailija

Kannattaa erota. Jos ero on ollut vireillä ennen kuolemaa, voidaanko perintöä sovitella? Tai voidaanko ositus vaatia tehtäväksi vainajan lasten hyväksi? I’d go for it.

Vierailija

Jos ap:n äiti ei jaksa ottaa avioeroa, ihan varmuuden vuoksi hänen kannattaa tehdä testamentti, jolla määrää, että kaikki hänen omaisuutensa menee lapsille (rintaperillisille). 

Ensin ap:n äidin kuitenkin kannattaa selvittää lakimieheltä tai Finlexistä, voiko hänen puolisonsa päästä hänen omaisuuteensa millään tavalla käsiksi hänen kuolemansa jälkeen. 

Mikäli ap:n äidin puoliso ei ole ap:n oma isä, ap ja hänen sisaruksensa pääsevät hyötymään ap:n puolison omaisuudesta ainoastaan siinä tapauksessa, että äiti ottaa eron varakkaammasta puolisostaan.

Myös pesänjako kannattaa tehdä ennen äidin kuolemaa. Tähän nimittäin liittyy yksi ongelma: toisinaan avioeron jälkeinen pesänjako ei sujukaan ongelmitta. Esimerkiksi minä ehdin olla eronneena yli viisi vuotta, ennen kuin pesänjakosopimus pystyttiin tekemään. Tämän jälkeen kesti miltei neljä vuotta ennen kuin viimeinenkin pesänjakoon kuuluva omaisuus oli realisoitu. Enkä minä ollut se, joka jarrutti prosessia. 

Vierailija

Mua niin ihmetyttää harhaluulo, jonka mukaan puolisot muka perisivät toisensa,
Eivät tietenkään peri, jos on lapsia.
Lapset perii, ei puoliso

Vierailija

Ihanko oikeasti te haluatte periä jonku petturimiehen rahat, joka ei ole edes teidän isänne? Ja tätä varten laitetaan avioero vireille kuolinvuoteella vaikka äitinne ei niitä rahoja voi viedä hautaansa?

Minä kieltäytyisin tuosta perinnöstä. 

Vierailija

Perintö menee aina suoraan lapsille, jos jälkeenjäävän omaisuus on kuolinhetkellä kuollutta suurempi

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mua niin ihmetyttää harhaluulo, jonka mukaan puolisot muka perisivät toisensa,
Eivät tietenkään peri, jos on lapsia.
Lapset perii, ei puoliso

Monia hämää se, että leski voi kuitenkin saada puolison kuoleman jälkeen tasinkoa, vaikka vainajalla on lapsia. Monen maallikon on vaikea ymmärtää, että tasinko on eri asia kuin perintö.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kommenttina, mies ei ole isämme. Ap

Eli haluatte ryövätä miehen rahat.

Kuolevan lapsilla kieli pitkällä ja neuvoja täältä kysymään.

Kostolta vaikuttaa.

Vanha sanonta sanoo, kun lähdet kostamaan muista kaivaa kaksi hautaa.

Äitisi on jo viime metreillä. Näinköhän ehtii erota ja saada rahat?

Mistä me tiedetään kuinka kova paikka on ollut tälle pettävälle miehelle olla kuolemassa olevan ihmisen vierellä.

Tuskin mies mikään eilisen teeren poika on eikä varmasti kukaan halua tuhlata viimeisiä elämänsä vuosia, mätääntyä kuolevan vieressä. Siitä vaan kokeilemaan. Jos sitä äitisi vierellä loppuun asti -tunnetta ei ole tullut miehelle niin ei sitä voi pakottaakaan. Kirustämuseltäbtuo vaikuttaa, kun et ole äidin vierellä niin viedään rahat! Hävetkää.

Aika kova vaatimus äidiltäsi vaatia miestä lopettamaan eläminen. "Kun minä en voi elää niin et saa sinäkään elää" -tyyliin.

Moraalisaarnoja ei haluttu. Saat tämän neuvon kuitenkin - ilmaiseksi.

T. Melko pöyristynyt tästä ahneudesta ja kostosta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttina, mies ei ole isämme. Ap

Eli haluatte ryövätä miehen rahat.

Kuolevan lapsilla kieli pitkällä ja neuvoja täältä kysymään.

Kostolta vaikuttaa.

Vanha sanonta sanoo, kun lähdet kostamaan muista kaivaa kaksi hautaa.

Äitisi on jo viime metreillä. Näinköhän ehtii erota ja saada rahat?

Mistä me tiedetään kuinka kova paikka on ollut tälle pettävälle miehelle olla kuolemassa olevan ihmisen vierellä.

Tuskin mies mikään eilisen teeren poika on eikä varmasti kukaan halua tuhlata viimeisiä elämänsä vuosia, mätääntyä kuolevan vieressä. Siitä vaan kokeilemaan. Jos sitä äitisi vierellä loppuun asti -tunnetta ei ole tullut miehelle niin ei sitä voi pakottaakaan. Kirustämuseltäbtuo vaikuttaa, kun et ole äidin vierellä niin viedään rahat! Hävetkää.

Aika kova vaatimus äidiltäsi vaatia miestä lopettamaan eläminen. "Kun minä en voi elää niin et saa sinäkään elää" -tyyliin.

Moraalisaarnoja ei haluttu. Saat tämän neuvon kuitenkin - ilmaiseksi.

T. Melko pöyristynyt tästä ahneudesta ja kostosta.

* Kirustämuseltäbtuo vaikuttaa = kiristämiseltä tuo vaikuttaa

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla