Äitini lähestyvä kuolema ja perintö

Ero olisi taloudellisesti kannattava vaihoehto.  Se vaan saattaa viedä aikaa ja hermoja. Kannattaa palkata hyvä asianajaja ja se maksaa. Tässä maailmassa ei mitään saa ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äitisi ottaa avioeron, hän saa puolet hänen ja miehensä yhteenlasketusta omaisuudesta. Sillä ei ole merkitystä, että omaisuus on hankittu jo ennen avioliittoa. Tosin jos mies on saanut osan omaisuudesta lahjana tai perintönä ja lahjakirjassa/testamentissa puolison avio-oikeus on suljettu pois, ei tätä osaa jaeta.

Jos taas äitisi ei ota eroa ennen kuolemaansa, niin kuoleman jälkeen varakkaamman lesken ei tarvitse antaa omaa omaisuuttaan vainajan perillisille.

Yhteenvetona: äitisi perilliset hyötyvät taloudellisesti, jos äitisi ottaa nyt avioeron.

Onko tosiaan noin, että omaisuutta ei laiteta puoliksi kuolemantapauksessa.

Luulin toisin.

Jos varakkaampi kuolee, leski saa osansa osituksessa ennen perinnönjakoa. Köyhemmän kuollessa leskellä ei ole velvollisuutta jakaa omaisuuttaan vainajan perillisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi äitisi pitäisi turvata lastensa asemaa miehensä rahoilla? Eikö lapset ole jo aikuisia ja pärjäävät omillaan? No eron tietysti voi ottaa, jos siltä tuntuu. 

Varmaan motiivina on passkalle miehelle kostaminen.

Paska mies? Ei tuossa sellaisesta puhuttu mitään, voi olla tosi hyvä mieskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äitisi ottaa avioeron, hän saa puolet hänen ja miehensä yhteenlasketusta omaisuudesta. Sillä ei ole merkitystä, että omaisuus on hankittu jo ennen avioliittoa. Tosin jos mies on saanut osan omaisuudesta lahjana tai perintönä ja lahjakirjassa/testamentissa puolison avio-oikeus on suljettu pois, ei tätä osaa jaeta.

Jos taas äitisi ei ota eroa ennen kuolemaansa, niin kuoleman jälkeen varakkaamman lesken ei tarvitse antaa omaa omaisuuttaan vainajan perillisille.

Yhteenvetona: äitisi perilliset hyötyvät taloudellisesti, jos äitisi ottaa nyt avioeron.

Onko tosiaan noin, että omaisuutta ei laiteta puoliksi kuolemantapauksessa.

Luulin toisin.

Ositus tehdään, mutta tasinkoa ei makseta. Vastaus kysymykseesi että käytännössä omaisuutta ei puoliteta

Kannattaa kyllä kysyä lakimieheltä. Näissä voi olla jotain aikarajoja. Esim. lahja voidaan joskus katsoa ennakkoperinnöksi, joskus ei, riippuu ajoituksista. Meillä on suvussa tapaus, jossa puoliso kuoli yllättäen sairauskohtaukseen kesken eroprosessiin ja sukulaiset riitelivät oikeudessa monta vuotta. Ei varmaan jäänyt kenelläkään mitään. Eikö äitisi puoliso ole isäsi?

Vierailija kirjoitti:

Ei enää tuossa vaiheessa erota.

Tärkeintä ovat ihmissuhteet ja mahdollinen anteeksianto. Korkeintaan äitinne voisi yhteisistä vuosista ehdottaa miehelle, että hän voisi jättää teille, lapsille osuuden. Ei kuitenkaan väkisin. Rakkaus on tärkeintä, ei raha.

Ei "juuri ennen kuolemaa" tarvitse lakata elämästä ja tekemästä päätöksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi äitisi pitäisi turvata lastensa asemaa miehensä rahoilla? Eikö lapset ole jo aikuisia ja pärjäävät omillaan? No eron tietysti voi ottaa, jos siltä tuntuu. 

Varmaan motiivina on passkalle miehelle kostaminen.

Paska mies? Ei tuossa sellaisesta puhuttu mitään, voi olla tosi hyvä mieskin.

Kyllä neljän vuoden salasuhde tekee miehestä yksiselitteisesti passkan.

0/5

Avioeropaperit tulille vaan! Ansaitsee menettää omaisuuttaan tuo "mies".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi äitisi pitäisi turvata lastensa asemaa miehensä rahoilla? Eikö lapset ole jo aikuisia ja pärjäävät omillaan? No eron tietysti voi ottaa, jos siltä tuntuu. 

Varmaan motiivina on passkalle miehelle kostaminen.

Paska mies? Ei tuossa sellaisesta puhuttu mitään, voi olla tosi hyvä mieskin.

Petttäjä on paska sukupuolesta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi äitisi pitäisi turvata lastensa asemaa miehensä rahoilla? Eikö lapset ole jo aikuisia ja pärjäävät omillaan? No eron tietysti voi ottaa, jos siltä tuntuu. 

Varmaan motiivina on passkalle miehelle kostaminen.

Paska mies? Ei tuossa sellaisesta puhuttu mitään, voi olla tosi hyvä mieskin.

Kyllä neljän vuoden salasuhde tekee miehestä yksiselitteisesti passkan.

Ei millään lailla, miehellä voi olla monta naista  mutta hän voi silti olla ihan hyvä mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa toimia ripeästi, jos äitisi on jo saattohoidossa, avioeroon menee yli puoli vuotta.

Eikös ositus tehdä hetiykkösvaiheessa?

Ei miehen ole pakko suostua maksamaan mitään ennen kuin avioero on voimassa.

Kannattais antaa sulle ennakkoperintönä, niin ei joutuis maksamaan veroa niin paljon.

Nyt tulee pro tip, jota voisi tässä tilanteessa soveltaa: Ap:n äidin kannattaa hakea eroa. Ositus tehdään sen päivämäärän tilanteen mukaan, kun eroa on haettu. JA: Ositus jää voimaan, vaikka ei hakisikaan eroa harkinta-ajan päätyttyä. Voi siis halutessaan jäädä naimisiin, mutta saa sitä ennen kuitenkin osan miehen varallisuudesta. Tässä on toki riskinä, että mies vetää herneen nenäänsä ja hakee lopullista eroa. 

Mutta ositus tehdään tosiaan avioerohakemuksen perusteella, siihen ei lopullista eroa tarvita. Jotkut varakkaat henkilöt käyttävät tätä kikkaa, kun haluavat siirrellä varallisuutta puolisoiden välillä.

Vierailija kirjoitti:

Ei enää tuossa vaiheessa erota.

Tärkeintä ovat ihmissuhteet ja mahdollinen anteeksianto. Korkeintaan äitinne voisi yhteisistä vuosista ehdottaa miehelle, että hän voisi jättää teille, lapsille osuuden. Ei kuitenkaan väkisin. Rakkaus on tärkeintä, ei raha.

Voi lässynlässyn lää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi äitisi pitäisi turvata lastensa asemaa miehensä rahoilla? Eikö lapset ole jo aikuisia ja pärjäävät omillaan? No eron tietysti voi ottaa, jos siltä tuntuu. 

Varmaan motiivina on passkalle miehelle kostaminen.

Paska mies? Ei tuossa sellaisesta puhuttu mitään, voi olla tosi hyvä mieskin.

Petttäjä on paska sukupuolesta riippumatta.

Kyllä on ahdasmielinen ajattelutapa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi äitisi pitäisi turvata lastensa asemaa miehensä rahoilla? Eikö lapset ole jo aikuisia ja pärjäävät omillaan? No eron tietysti voi ottaa, jos siltä tuntuu. 

Varmaan motiivina on passkalle miehelle kostaminen.

Paska mies? Ei tuossa sellaisesta puhuttu mitään, voi olla tosi hyvä mieskin.

Kyllä neljän vuoden salasuhde tekee miehestä yksiselitteisesti passkan.

Ei millään lailla, miehellä voi olla monta naista  mutta hän voi silti olla ihan hyvä mies.

Ei voi, jos on luvannut yksiavioisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äitisi ottaa avioeron, hän saa puolet hänen ja miehensä yhteenlasketusta omaisuudesta. Sillä ei ole merkitystä, että omaisuus on hankittu jo ennen avioliittoa. Tosin jos mies on saanut osan omaisuudesta lahjana tai perintönä ja lahjakirjassa/testamentissa puolison avio-oikeus on suljettu pois, ei tätä osaa jaeta.

Jos taas äitisi ei ota eroa ennen kuolemaansa, niin kuoleman jälkeen varakkaamman lesken ei tarvitse antaa omaa omaisuuttaan vainajan perillisille.

Yhteenvetona: äitisi perilliset hyötyvät taloudellisesti, jos äitisi ottaa nyt avioeron.

Onko tosiaan noin, että omaisuutta ei laiteta puoliksi kuolemantapauksessa.

Luulin toisin.

On. Jos jäljelle jääneen puolison omaisuus on suurempi kuin kuolleen, ei jäljelle jääneen tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle. Ns tasinkoprivilegi.

Äitisi olisi hyvä nyt ottaa ero, jotta saa puolet omaisuudesta. Se omaisuus sitten jää teille lapsille.

Jos eroa ei nyt haeta, pitää leski (isäsi) oman omaisuutensa ja te lapset peritte vain äitisi pienemmän omaisuuden. Isä tekee omallaan mitä haluaa, ja loput siitä (pl mahdolliset testamentit uudelle naiselle) jää teille lapsille sitten kun isästä aika jättää.

Jos äitisi tahto on, että te lapset saatte hänen kuollessaan mahdollisimman paljon, kannattaa ero ottaa viipymättä. Harkinta-aika on 6kk, joten voi olla jo vähän kiire.

Tämä on siis suora vastaus suoraan kysymykseen, en ota kantaa mihinkään sellaiseen mikä on oikein ja mikä väärin, koska se asia ei minulle kuulu enkä tiedä taustoja. Äitihän voi olla elänyt kotiäitinä nyrkin ja hellan välissä ja isä voi olla sitä tyyppiä että hassaa kaiken äidin kustannuksella hankitun omaisuuden uuteen naiseen, ja kaiken jälkeen omaisuus päätyy lopulta uuden naisen lapsille (näin käy jos isä menee naimisiin uuden naisen kanssa, kuolee ensin, kuolinpesä maksaa tasinkoa naiselle ja naisen kuoltua se siirtyy sitten hänen lapsilleen).

Iso tsemppi äidille ja ap:lle viimeisiin aikoihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi äitisi pitäisi turvata lastensa asemaa miehensä rahoilla? Eikö lapset ole jo aikuisia ja pärjäävät omillaan? No eron tietysti voi ottaa, jos siltä tuntuu. 

Varmaan motiivina on passkalle miehelle kostaminen.

Paska mies? Ei tuossa sellaisesta puhuttu mitään, voi olla tosi hyvä mieskin.

Kyllä neljän vuoden salasuhde tekee miehestä yksiselitteisesti passkan.

Ei millään lailla, miehellä voi olla monta naista  mutta hän voi silti olla ihan hyvä mies.

Höpö höpö. Uskollisuus on kumppanin hyvyyttä arvioitaessa ihan se ykköskriteeri.

Itse ajattelisin, ettei ne rahat kuulu minulle alun perinkään vaikka ei olisi avioehtoa, jos siis olen ollut aina töissä enkä ole ollut kotirouvana ja poissa työelämästä miehen takia. En kyllä kuolinvuoteella jaksaisi alkaa eroa hakemaan. Pitäköön rahansa.