Kannattaako kielten opiskelu yliopistossa?
Miten on filologit ja lingvistit? Löytyykö töitä ja millaisella palkalla, jos ei hingu opettajaksi. Olen saanut käsityksen, että kääntäjillä on ollut ongelmia työehtojen ja muiden kanssa. Silti olisi kova kiinnostus kielten opiskeluun. Oma kielivalintani on espanja, mutta kaikkien kieliä opiskelevien ja valmistuneiden kokemukset kyllä kelpaa.
Kommentit (34)
Kielenopiskelun pitää olla mielenkiintoista kuin harrastus.
Silloin se onnistuu parhaiten. Jos sinulla on motiivina bvaikkapa se, että siitä on hyötyä, kiinnostus ei välttämättä kohdennu täysin oikein itse kieleen.
http://teacherluke.co.uk/2014/03/12/174-how-to-learn-english-with-lukes-english-podcast/
[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 13:06"]
Venäjän kielen osaajille on kuulemma kysyntää?
[/quote]
kaipa, mutta toisaalta meillä ei ole pulaa venäjää osaavista. Miten pärjäät natiivin kanssa, jos tulee kielitesti? Nuoremman polven venäläiset puhuu kotonaan venäjää, suomi sujuu kuin meillä ja päälle monet opiskeleekin pitkälle. En lähtisi tuolle linjalle ainakaan pääaineena. Liian kova vastus, ellei sitten meinaa venäjän opettajaksi ja venäjää ei juurikaan valita kielenä, koska sen opiskelu on työlästä. Ylipäätään nuoret valitsee nykyään vähän kieliä, kun se on niin työlästä aina opetella uutta kieltä ja on helpompaa valita vaikka kuvista tai ilmaisutaitoa. Tää on ihan realiteetti. Siksi englanti ja ruotsikin edelleen on varmoja kieliä ja ehkä kaveriksi sitten jotain erikoisempaa. Pelkästään jollain ranska ja espanja -yhdistelmällä voi olla vaikea ainakaan opettajaksi työllistyä.
Mutta kielet yhdistettynä esimerkiksi kaupalliseen tai tekniseen alaan voisi olla kovakin juttu. Tunnen monia kääntäjiä ja telkkuohjelmia, romaaneja jne. kääntävät ovat tosi tiukilla ja työttömyys tai alityöllisyys on yleistä. Sen sijaan tekniset, lääketieteen jne. kääntäjät potkii paremmin. Tosin se ei ole niin trendikästä kuin kääntää jenkkisarjaa vaan joudut perehtymään sisällöllisesti alaan. Eräs tuttu luki pääaineena kemiaa yliopistossa ja sivuaineena englannin kääntämistä. Kääntää kemian tekstejä (myös lääketieteen) ja tienaa yllättävän hyvin. Usein se sisältö ja sen ymmärtäminen on niin vaativaa, ettei pelkkä käännöstiede riitä vaan pitäisi vähintään pitkänä sivuaineena lukea sitä erikoistumisalaa.
Ei kannata, ellei aio opettajaksi. Itse tein vähän aikaa käännöstöitä. Työ oli raskasta ja kovin alipalkattua. Sitten opiskelin töiden ohessa tutkinnon kaupalliselta alalta ja vaihdoin työpaikkaa. Nyt tarvitsen kyllä kielitaitoa työssäni, mutta en usko, että pelkillä filologian opinnoilla olisin saanut nykyistä työtäni.
Opiskelin englantilaista filologiaa pääaineenani. En ole ollut päivääkään työttömänä, nytkin oman alan vakituinen työpaikka ihan kelpo palkalla. Muutkin opiskelukaverit ovat työllistyneet ihan kivasti, toki osa yliopistolle tutkijoiksi. En siis suhtautuisi ihan niin pessimistisesti kuin muut tässä ketjussa.
Kannattaa jos kielet kiinnostaa, ja on valmis tekemään vielä reilut 10.v valmistumisen jälkeen mitä erilaisempia pätkätöitä... nim. alaa vaihtava FM
Mä opiskelen espanjaa, mutta oon vasta aika alussa opintoja. Mielenkiintoista on, mutta en tiedä mihin työhön haluaisin. Tosi moni jättää opinnot kesken, koska vaihtaa alaa tai saa töitä. Olen myös kuullut, että espanjan opettajista olisi pulaa, mutta enpä tiedä. Mutta espanjan kysyntä kasvaa kyllä. Siinä vaan on miettimistä, että mitä sivuaineita kannattaisi ottaa. Haetko muuten Turkuun vai Helsinkiin?
Läsnolopakosta: meillä ainakin on, mutta kovin paljon sitä ei kytätä ja ihan onnistuneesti osa käy töissä samaanaikaan ja osa suorittaa itsenäisestikin osaa opintoja.
T. 22
Läsnolopakosta: meillä ainakin on, mutta kovin paljon sitä ei kytätä ja ihan onnistuneesti osa käy töissä samaanaikaan ja osa suorittaa itsenäisestikin osaa opintoja.
T. 22
[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 12:40"]
Mä opiskelen espanjaa, mutta oon vasta aika alussa opintoja. Mielenkiintoista on, mutta en tiedä mihin työhön haluaisin. Tosi moni jättää opinnot kesken, koska vaihtaa alaa tai saa töitä. Olen myös kuullut, että espanjan opettajista olisi pulaa, mutta enpä tiedä. Mutta espanjan kysyntä kasvaa kyllä. Siinä vaan on miettimistä, että mitä sivuaineita kannattaisi ottaa. Haetko muuten Turkuun vai Helsinkiin?
[/quote]
Jos haen, aion hakea vain Turkuun. Viime vuonna hain molempiin ja pääsin sisälle Turkuun ja Helsinkiin jäin varasijalle. Huomasin, että tänä vuonna on kielitieteen kirja vaihtunut Turun kokeeseen, joten samoilla materiaaleilla ei voi enää pyrkiä molempiin enkä muutenkaan haluaisi asua Helsingissä.
Ei ole hyvä idea opiskella kieliä. Varmasti joskus 30 vuotta sitten vielä olikin varma työpaikka, mutta niin ne ajat muuttuu! Kääntäjätkin tienaa kuukaudessa vähemmän kuin kaupan kassat nykyään! Toki jos opettajaksi haluat, niin kannattaa hakea (mutta ei marginaalisiin kieliin).
Hei ettekö voisi ryhtyä myös tulkeiksi? Nehän on Brysselissä varmaan kova sana.
T: saksan tulkiksiko
[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 11:36"]Harmi, että opiskelu vaikuttaa näin kannattomattomalta. Kielen opiskelu kun tuntuisi niin omalta jutulta, ja monet ovat suositelleet sitä minulle. Pystyisin kyllä nykyisessäni yliopistossa lukemaan espanjasta perus- ja aineopinnot sivuaineena (pääsykokeen takana), mutta pääaineeni tuntuu jokseenkin virhevalinnalta eikä sekään ole mikään takuuvarma työllistäjä ja on lisäksi yliopistomaailmassa vähiten arvostettu. Pääsisin myös parempaan yliopistoon ja mukavampaan kaupunkiin, jos haen espanjan kieleen ja pääsen sisään. Riittäisiköhän, jos pitkäksi sivuaineeksi valitsisin jotain järkevämpää ja paremmin työllistävämpää ja vaikka varalta hakea opettajan pedagogisiin, että saisi mahdollisesti edes jotain työtä? Ovatko opettajan pedagogiset muuten pitkä vai lyhyt sivuaine? Entä onko kenelläkään tietoa espanjan/muiden kielten opettajien työllisyydestä? Opettajahan tavallaan on varman ammatin maineessa, vaikka joidenkin aineiden opettajista on kuitenkin ylitarjontaa.
[/quote]
Pedagogiset ovat pitkä sivuaine (perus- ja aineopinnot) ja melko työläät. Suosittelisin kuitenkin käymään ne, jos ei ole selkeää kuvaa siitä, millaisiin töihin muu tutkinto mahdollisesti pätevöittäisi. Itselläni on kahden harvinaisen (mutta marginaalisuudessaan suosituimpien) kielen opetusoikeus ja sijaisuuksia on kyllä riittänyt ihan hyvin. En kyllä koskaan kuvitellutkaan, että valmistuminen tarkoittaisi sujuvaa liukumaa vakituiseen työsuhteeseen.
Yleisesti ottaen kieliopinnoista tuskin on ikinä mitään haittaa, päinvastoin, varsinkin, jos osaamista on muustakin kuin englannista.