Jos synnytit sektiolla, mikä oli syy?

Vauvan ison koon takia, oli syntyessä 4,9 kg.

Neljä normaalia alatiesynnytystä. Viides syntyi hätäsektiolla. Meinasi kuolla mahaan vkolla 34.

Tuhat kertaa mieluummin synnytän alateitse kuin kokisin hätäsektion. Mulla haava ei meinannut parantua. Söin siihen kaksi antibioottia ja se kipu... :-(

Minulla on ollut helpot synnytykset ilman kivunlievitystä. Synnytyksessä pääsee kipuun mukaan ja voi jollain tavalla hallita kipua ja mennä sen mukana. Kipu loppuu kun vauva on syntynyt. Hätäsektiossa heräämössä kun heräät ja ne kivut jatkuu ja jatkuu. Minä olin kipeänä viikon vaikka heti kun pystyssä pysyin niin lähdin liikkeelle. Haava oli kipeänä yli seitsemän vkoa. Toivottavasti ei koskaan enään sektiota.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 09:57"]

Neljä normaalia alatiesynnytystä. Viides syntyi hätäsektiolla. Meinasi kuolla mahaan vkolla 34.

Tuhat kertaa mieluummin synnytän alateitse kuin kokisin hätäsektion. Mulla haava ei meinannut parantua. Söin siihen kaksi antibioottia ja se kipu... :-(

Minulla on ollut helpot synnytykset ilman kivunlievitystä. Synnytyksessä pääsee kipuun mukaan ja voi jollain tavalla hallita kipua ja mennä sen mukana. Kipu loppuu kun vauva on syntynyt. Hätäsektiossa heräämössä kun heräät ja ne kivut jatkuu ja jatkuu. Minä olin kipeänä viikon vaikka heti kun pystyssä pysyin niin lähdin liikkeelle. Haava oli kipeänä yli seitsemän vkoa. Toivottavasti ei koskaan enään sektiota.

[/quote]
Loppuu kellä loppuu. Itselläni helvetilliset kivut alkoivat vasta alatiesynnytyksen jälkeen. Meni kuukausi ennen kuin pystyin kunnolla kävelemään, kaksi ensimmäistä viikkoa antoi hyvin tietoa siitä miltä tuntuu ympärileikatuista tytöistä. Kaiken kruunasi lääkärit ja hoitajat joiden mielestä normaalisti menneen synnytyksen jälkeen ei voi olla noin kipeä, eikä tarvitse vahvempia kipulääkkeitä. Sektio ei ollut yhtään mitään tämän jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 10:03"]

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 09:57"]Neljä normaalia alatiesynnytystä. Viides syntyi hätäsektiolla. Meinasi kuolla mahaan vkolla 34.

Tuhat kertaa mieluummin synnytän alateitse kuin kokisin hätäsektion. Mulla haava ei meinannut parantua. Söin siihen kaksi antibioottia ja se kipu... :-(

Minulla on ollut helpot synnytykset ilman kivunlievitystä. Synnytyksessä pääsee kipuun mukaan ja voi jollain tavalla hallita kipua ja mennä sen mukana. Kipu loppuu kun vauva on syntynyt. Hätäsektiossa heräämössä kun heräät ja ne kivut jatkuu ja jatkuu. Minä olin kipeänä viikon vaikka heti kun pystyssä pysyin niin lähdin liikkeelle. Haava oli kipeänä yli seitsemän vkoa. Toivottavasti ei koskaan enään sektiota.

[/quote]

Loppuu kellä loppuu. Itselläni helvetilliset kivut alkoivat vasta alatiesynnytyksen jälkeen. Meni kuukausi ennen kuin pystyin kunnolla kävelemään, kaksi ensimmäistä viikkoa antoi hyvin tietoa siitä miltä tuntuu ympärileikatuista tytöistä. Kaiken kruunasi lääkärit ja hoitajat joiden mielestä normaalisti menneen synnytyksen jälkeen ei voi olla noin kipeä, eikä tarvitse vahvempia kipulääkkeitä. Sektio ei ollut yhtään mitään tämän jälkeen.

[/quote]

Näin me ollaan erilaisia synnyttäjiä. Kerroin vain kokemukseni, niin kuin sinäkin omasi. :-) Minun puolestani saatte mennä sektioon, itse sitä en halua. T. 72

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 10:09"]

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 10:03"]

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 09:57"]Neljä normaalia alatiesynnytystä. Viides syntyi hätäsektiolla. Meinasi kuolla mahaan vkolla 34.

Tuhat kertaa mieluummin synnytän alateitse kuin kokisin hätäsektion. Mulla haava ei meinannut parantua. Söin siihen kaksi antibioottia ja se kipu... :-(

Minulla on ollut helpot synnytykset ilman kivunlievitystä. Synnytyksessä pääsee kipuun mukaan ja voi jollain tavalla hallita kipua ja mennä sen mukana. Kipu loppuu kun vauva on syntynyt. Hätäsektiossa heräämössä kun heräät ja ne kivut jatkuu ja jatkuu. Minä olin kipeänä viikon vaikka heti kun pystyssä pysyin niin lähdin liikkeelle. Haava oli kipeänä yli seitsemän vkoa. Toivottavasti ei koskaan enään sektiota.

[/quote]

Loppuu kellä loppuu. Itselläni helvetilliset kivut alkoivat vasta alatiesynnytyksen jälkeen. Meni kuukausi ennen kuin pystyin kunnolla kävelemään, kaksi ensimmäistä viikkoa antoi hyvin tietoa siitä miltä tuntuu ympärileikatuista tytöistä. Kaiken kruunasi lääkärit ja hoitajat joiden mielestä normaalisti menneen synnytyksen jälkeen ei voi olla noin kipeä, eikä tarvitse vahvempia kipulääkkeitä. Sektio ei ollut yhtään mitään tämän jälkeen.

[/quote]

Näin me ollaan erilaisia synnyttäjiä. Kerroin vain kokemukseni, niin kuin sinäkin omasi. :-) Minun puolestani saatte mennä sektioon, itse sitä en halua. T. 72

[/quote]Aivan tässä se pointti onkin! Ei pitäisi tehdä synnytyksestä mitään kilpailua tai kertoa toisille, miten kuuluu synnyttää ja mikä on oikea tapa. Toisilla on helpot ja mukavat alatiesynnytykset ja hyvä niin. Ja toiset ovat tyytyväisiä sektioon. Jos erilaiset vaihtoehdot hyväksyttäisiin, niin ei olisi näitä imetys/synnytys/kasvatus tappeluketjuja.

Eka oli alatiesynnytys ja itse kävelin osastolle, ei repeämiä eikä mitään vaivoja, vaikka itse synnytyksestä jäikin aika epämiellyttävä kuva. En ollut hyvä synnyttäjä eikä minulla ole mitään synnyttäjän lantiota mutta silti ei tullut mitään repeämiä tai muita vaivoja.

Toista yritin synnyttää alateitse, kahden tunnin ponnistamisen jälkeen todettiin vauvan pään väärä tarjonta ja napanuora kaksi kertaa kaulan ympäri. Kiireellinen sektio, josta toivuin viikossa.

Jos sektio olisi ollut suunniteltu, olisi se toki ollut helpompi tapa synnyttää, mutta kun ensin kärsin 12 tuntia avautumiskivuista ja sitten kaksi tuntia yritin ponnistaa lasta maailmaan, niin voin sanoa, ettei kovin hyvää kuvaa sektiostakaan jäänyt. Vauva oli jumittunut synnytyskanavaan ja poistettiin "väkivalloin", joten virtsaaminen oli vaikeaa pitkään. Epiduraalipuudutus ei poistunut ja olin palelevana pakettina 5 tuntia ennen kuin pääsin osastolle eli pystyin liikuttamaan käsiäni. Aika kauheaa se 5 tuntia oli, kun et voinut lainkaan kontrolloida kehoasi mutta tietysti koko ajan tiesit, mitä ympärillä tapahtui. Vauvakin joutui teholle ja tapasin hänet ensimmäisen kerran (sitä lyhyttä väläytystä lukuunottamatta, kun lähtivät juoksemaan kohti tehoa) yli vuorokauden sektiosta.

Tämän jälkimmäisen synnytyksen takia haluaisin luultavasti suunnitellun sektion, jos vielä tulisin raskaaksi. Alatiesynnytys pelottaa, jos se taas päätyisi sektioon kaiken ponnistelun jälkeen ja jos sektio taas puuduttaisi minut tuntikausiksi avuttomaksi paketiksi ja vauva jälleen joutuisi teholle.

Mutta tokihan nappiin mennyt alatiesynnytys on siinä mielessä helppo, että sen jälkeen on elämänsä kunnossa ilman kipuja. Nappiin mennyt sektiokin on helppo siinä mielessä, että viikossa olit toipunut eikä ollut enää kipuja.

Pitkittynyt synnytys ja vauvan kasvotarjonta. Avautuminen kesti kaksi vuorokautta ja koko ajan supparit 10 min. välein. Eikä lääkkeilläkään saatu kuin 7 cm auki. Tarjosivat keskusteluapua järkytykseen kun jouduin leikkaukseen ja vielä mahdollisuutta kieltäytyä! Olen monesti miettinyt kuka olisi valinnut odottamisen, vai onko niin, että jotkut pystyvät nukkumaan supistusten aikana?

[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 21:14"]

Molemmilla kerroilla: vauvan sydänäänten lasku ja hapenpuutteen uhka -> kiireelliseen sektioon. Näiden kahden jälkeen todettiin lantion yläosan ahtaus, en tule koskaan pukertamaan vauvaa alakautta.

[/quote]

Pakko ihmetellä, miten Suomessa nämä ahtaat lantiot todetaan niinkin alkeellisella ja barbaarisella menetelmällä kuin alatiesynnytystä yrittämällä. Mm. Romaniassa on käytössä ultraäänitutkimus asian toteamiseksi etukäteen, jotta sektio voidaan valita synnytystavaksi suunnitellusti eikä kiireellisenä tai hätäsektiona kesken synnytyksen, jolloin riskit ovat moninkertaiset.

Mikä kehitysmaa tämä oikein on?

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 09:43"]Vauva perätilassa, joten.suunniteltu sektio.

[/quote]

Sama homma, mutta kaksoset ja molemmat tulossa jalat edellä. Toinen oli viimeisiin viikkoihin asti oikein päin ja sanottiin, että ei enää mahdu kääntymään. Kappas vaan, niin vain herra kuitenkin meni veljen kanssa samaan asentoon ja ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin sektio. Itse toimenpide meni ok, mutta leikkaushaava tulehtui ja siitäpä mukava show syntyi.

Eka oli hätäsektio tai kiireellinen (en muista enää 19 v aikaa) ja toinen oli ns. elektiivinen sektio. Eli ekan kokemuksen jälkeen toka meni pelkosektiona.

1. Sektio koska lapsi ei olusi selvinnyt hengissä norm. synnytyksestä enkä ehkä minäkään.

2. Sektio koska synnytys ei käynnistynyt kevyellä käynnistelyllä odottelu olisi vienyt lapselta hengen.

Harmittaa etten ole saanut synnyttää normaalisti.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 19:41"]

Kyllä äidiksi haluava uhraa sen verran kehoaan että synnyttää lapsensa alateitse. Sektio sen takia ettei halua revetä tai pelkää kipua on täyttä sontaa.

[/quote]

Ei, vaan sinunkaltaistesi asenteet ovat täyttä sontaa. Uhrautumisessa ei ole mitään ihailtavaa silloin, kun vaihtoehtojakin on. Menkää te marttyyrikompleksiset itsenne unohtajat muualle pätemään. Toivottavasti lapsenne eivät pahoin kärsi siitä, että äideillään on tuollainen persoonallisuus.

Terveisin lapseton marttyyriäidin tytär, jälkiä terapiassa korjaillut

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 18:06"]

Mikä ihmeen pakko niitä lapsia on tehdä, jos tarvitsee sektion pelon takia? Jos pelkää naisen elämässä noin normaalia tapahtumaa eikä siksi voi synnyttää alakautta, pysyköön lapsettomana. Toinen on nämä, joilla on liian ahdas lantio. Jos lantio on jäänyt pikkutyttömäisen kapeaksi eikä sieltä vauva mahdu ulos kuten normaalin naisen lantiosta kuuluisi, niin älkää tehkö lapsia, koska teitä ei ole tarkoitettu siihen. Sille on syynsä, miksi naisen lantio on leveämpi kuin miehen. Entisaikaan ei varmasti ollut tällaisia ongelmia, koska naisellakin sai olla naisen lantio ja miehet pariutuivat hyvien synnyttäjien kanssa. Nyt sitten vinksahtuneiden kauneusihanteiden aikana kun naisen pitää olla laiha ja muodoton, ei edes synnytys onnistu.

[/quote]Awwwwww....te jumalasta seuraavat olette niin lutusia, niin lutusia.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 19:41"]

Kyllä äidiksi haluava uhraa sen verran kehoaan että synnyttää lapsensa alateitse. Sektio sen takia ettei halua revetä tai pelkää kipua on täyttä sontaa.

[/quote]Mä uhraan mielummin vuohen mustassa messussa. Uhraa sä kehosi.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 18:18"]

Nämä "synnytyspelko" sektiot on ihan turhia. Suomessa ei kuole synnytykseen. Huono alku äitiydelle...

[/quote]

Tunnen montakin, joiden vauva on kuollut synnytyksessä, joten kyllä kuolee vaikkei välttämättä äiti.

Ja joku ihmettelee, että kuinka voin tuntea monta: tunnen heidän Käpy-yhdistyksen kautta. Siellä olen, koska esikoiseni kuoli jo kohtuun.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 19:41"]

Kyllä äidiksi haluava uhraa sen verran kehoaan että synnyttää lapsensa alateitse. Sektio sen takia ettei halua revetä tai pelkää kipua on täyttä sontaa.

[/quote]

Entä sektio siksi, että pelkää lapsen kuolevan synnytyksessä?

Uhrasin kehoni kuolleen lapsen synnyttämiseen. Seuraavalla kerralla halusin elävän. Täysin tuomittavaa.

Sydänvaivojen (siis omien) takia suunniteltu sektio. Kaikki meni hyvin ja toivuin nopeasti..:)

[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 20:52"]Esikoista yritun synnyttää alakautta 26h, lopulta kiireellinen sekstoinoman uupumuksen vuoksi. Terve tyttö syntyi. 

Toinen syntyi myös sektiolla, pelkopolin kautta menin ja siellä todettiin mulla ahdas lantio. Joten sektiopäätös oli helppo. Enkä olisi muutenkaan halunnut synnyttää alakutta, jäi niin pahat traumat ekasta synnytyksestä...

[/quote]

Sama tilanne kuin yllä olevalla.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 18:14"] [quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 18:06"]

Mikä ihmeen pakko niitä lapsia on tehdä, jos tarvitsee sektion pelon takia? Jos pelkää naisen elämässä noin normaalia tapahtumaa eikä siksi voi synnyttää alakautta, pysyköön lapsettomana. Toinen on nämä, joilla on liian ahdas lantio. Jos lantio on jäänyt pikkutyttömäisen kapeaksi eikä sieltä vauva mahdu ulos kuten normaalin naisen lantiosta kuuluisi, niin älkää tehkö lapsia, koska teitä ei ole tarkoitettu siihen. Sille on syynsä, miksi naisen lantio on leveämpi kuin miehen. Entisaikaan ei varmasti ollut tällaisia ongelmia, koska naisellakin sai olla naisen lantio ja miehet pariutuivat hyvien synnyttäjien kanssa. Nyt sitten vinksahtuneiden kauneusihanteiden aikana kun naisen pitää olla laiha ja muodoton, ei edes synnytys onnistu.

[/quote] Mites kun mun lantio murtui pienenä auton alle jäätyäsi, luutuessaan jäi ahtaaksi ja kolme lasta on nyt mulla sektiossa synnytettynä? Olisiko pitänyt jättää synnyttämättä, kolarissa olin 12v. lapsena syytön jalankulkija. [/quote]

Sektio ei ole synnytys. Lapsi voi syntyä sektiolla, mutta äiti ei synnytä, vaan lääkäri leikkaa vauvan ulos.

Ja pelkosektiolehmät on alinta kastia luusereita. Erityisesti ne pillunsuojelijat. No, tuollaiset arvot onneksi kertoo elämästä muutenkin, joten ei ole kovin hääppöistä elämä heillä. 

Olen raskaana ja sektio on minulle ainoa vaihtoehto pelon vuoksi. Onneksi tulen sen saamaan, ei tarvitse pelätä mahdollisia repeämisiä ym. Sektion riskit tiedostan ja valitsen ne miljoona kertaa ennemmin kuin pidätysvaikeudet, seksin loppumisen tms. Kuulostaa oudolta kun kritisoidaan myös sitä että pelkää synnytyksen vaikuttavan negatiivisesti seksielämään, kyllä se monelle naiselle olisi hyvinvointiin suuresti vaikuttava asia jos seksi pitäisi unohtaa loppuiäksi. Lisäksi en usko että voisin antaa lapselle monia hyviä kokemuksia jos paskat housussa pitäisi elämä elää. Nämä nyt esimerkkinä.