Lue keskustelun säännöt.
Mulla ainakin on oikeasti hyvä mies. Ihmettelen teidän parisuhteita?!
17.03.2014 |
Ihmettelen täällä näitä naisia jotka alentuu olemaan paskojen miesten kanssa.. Miksi?? Ja no, miksipäs ei miehiäkin jotka alentuu olemaan paskojen naisten kans mutta tää viesti nyt keskittynee enemmän naisiin ja naisten huonoihin miehiin koska naiset täällä enempi on kirjotellu parisuhde juttuja. Negatiiviessa mielessä.
Mulla on oikeesti hyvä mies. Mun mies on auttavainen, lojaali, kiltti, hellä, sanoo usein rakastavansa mua, osoittaa myös teoin, ei ole väkivaltainen, ei juoppo, on ystävällinen, osallistuu siivoukseen, on kätevä käsistään, tykkää läheisyydestä, koskettelusta, suutelusta, pussaamisesta, pitää eläimistä, lapsista, ei suutu helposti, on ahkera ja ottaa muut ihmiset huomioon, koskaan ei ole sanonut mulle rumasti eli ei ole haukkunut millään nimityksillä... No siinäpä jotain :)
Huonoja puoli toki on, mutta ei mitään hirveen haittaavia.
Mä en vaan käsitä miksi te jotku naiset elätte huonoissa suhteissa?? Mistä te löydätte niin helvetin ääliö paska miehiä, jotka kohtelee teitä huonosti?? En voi käsittää.
Meillä on hyvä, rakastava, toista kunnioittava suhde. Tottakai riitoja ja erimielisyyksiäkin välillä on, mutta me ei huudella eikä paiskota tavaroita eikä haukuta rumilla nimillä toisiamme edes riidellessä, osaamme hyvin puhua ongelmat halki lopulta, emme lyö toisiamme emmekä myöskään kesken riidan lähde tyyliin kaljalle/kaverille ja jätä toista yksin.. Toinen saattaa mennä toiseen huoneeseen rauhoittumaan ja annamme myös toiselle aikaa rauhoittua mutta sitten puhumme asiat ja sovimme lopulta.
Käsittämätöntä tämä suomalaisten nykyajan parisuhteet??! Huudetaan, haukutaan, käytetään jopa väkivaltaa, uhkaillaan, heitellään tavaroita seinään tai toista kohti... Ihan sairasta!
Ja se että ei arvosteta paskaakaan toista. Ei kuunnella, ei keskustella tärkeistä asioista vaan tehdään asioita toisen selän takana ja etenkin päätöksiä kysymättä tai juttelematta toisen kanssa!
Ym ym.. En ymmärrä.. Kun oma parisuhde on ihan erilainen.. Ja täällä paljon myös on kirjoituksia jossa haukutaan oma mies/nainen ihan maanrakoon mutta kannattaisi myös miettiä että onko omassa asenteessa korjattavaa? Ihan tosi!
Parisuhteessa on kaksi osapuolta. Kaikki ei välttämättä ole aina sen toisen vika, asioita pitäs pystyä miettimään laajemmin, mun mielestä.
No kunhan avauduin.
Kommentit (82)
Joo sama... Mulla hyvä mies myös ja hyvä parisuhde... Mut onnellinen ei tosiaan saa olla, ainakaan sitä ei saa AV palstalla AV mammoille näyttää ;) Katkerat AV mammat eivät osaa arvostaa miehiänsä, hävettää teidän puolesta. Mutta jos oikeasti mies ei tee muka mitään niin potkikaa pellolle? Mutta ei. Kun kivempihän se on kerätä säälipisteitä täältä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 11:40"]
Öööö... Mun mies on 38v että ei tässä ihan mitään parikymppisiä olla.. Kun joku tuolla jotain kommentoi meidän iästä... Itse olen kyllä miestä paljon nuorempi mutta yli 20kymppinen kuitenkin.
Tuntuu vaan, että mihinkään ei osata olla tyytyväisiä, mitä nyt tähän ketjuun on uskominen.. Valitusta tuntuu tulevan joka asiasta, mikään, ei sitten mikään ole ikinä hyvin suhteissa!
Halusin kertoa oman näkemykseni asiaan ja kertoa omasta suhteestani. Mutta onnellinenhan ei saa olla, eihän? En minä levittele onnellisuuttani ystävilleni ja kehu maasta taivaisiin omaa suhdettani, tiedän että monilla ystävä naisillani on (heidän mielestään) huono mies ja paska suhde. Sitä he jaksavat minulle jankata vähän väliä. Ukko on ihan saatanan paska kuulemma, ei tee mitään, ei osallistu mihinkään... No, mitä minä olen heitä tavannut (ja kyllä, olen tavannut erittäin paljon) ja viipynyt heidän luonaan niin kyllä tässä tapauksissa näillä naisilla ois katsomista peiliin.. Miehet siivoavat, osallistuvat lapsenhoitoon (kuskaavat harrastuksiin jne) mutta jostain helvetin syystä pitää kitistä.
Eivätkä ole niin kauan olleet yhdessä että voisi johtua tylsistymisestä suhteeseen (mitä pitkissä liitoissa voi tapahtua).. Kai sitä jotku elää niin pilvilinnoissa että toisen pitää olla TÄYDELLINEN. Ja sellasiahan ei ole.
Ap
[/quote]
Ap, nuori olet ja ainakin aika lapsellinen, jos kuvittelet sivusta käsin ymmärtäväsi mitään muiden parisuhteista. Et ymmärrä, et vaikka tiiviistikin olisit toisten kodissa observoimassa. Sen parisuhteen syvät virrat, valtakamppailut, seksuaaliset vivahtaneet jne. tietää ja tuntee vain parisuhteessa olijat itse, ja heilläkin on asiaan subjektiivinen mielipide.
Enkä nyt suoraan sanoen ymmärrä, miten se, että joku tykkää narista ukostaan kaverilleen LUO NIITÄ ONGELMIA. Niin sinä tunnut nimittäin tuossa ajattelevan, että naiset valittamalla luovat ongelmia ikään kuin tyhjästä, sanot: "Miehet siivoavat, osallistuvat lapsenhoitoon (kuskaavat harrastuksiin jne) mutta jostain helvetin syystä pitää kitistä".
Ei sitten pieneen mieleesikään ole tullut, että sinä ET ehkä tiedä koko totuutta? Että naisilla voi olla jokin perussyy tyytymättömyydelleen, jota eivät osaa muotoilla ääneen tai halua sanoa sinulle.
Minulla on kans ihana mies. En ottanut ensimmäistä enkä toistakaan miestä vaan etsin niin kauna että löyty tyyppi jonka kanssa ei tarvitse riidellä eikä se ärsytä ja on kaikin puolin kunnollinen mies. Hiukan siinä kesti mutta kannatti. Olemme lähes 50v. ja oltu yhdessä kohta 20 vuotta.
Mun mieheni sairastui skitsofreniaan muutama vuosi sitten ja siihen loppui terve ja normaali elämä parisuhteessa minun osaltani. Siihen asti sitä oli kestänyt 16 vuotta. Minä en tiennyt että sellainen tauti voi vain "puhjeta",en pystynyt ennakoimaan asiaa silloin kun mentiin naimisiin. Sairastumiseen saakka elimme hyvin tavallista ja mukavaa keskiluokkaista elämää, kahden pienen lapsen vanhempina, harrastimme, matkustimme, olimme onnellisia yhdessä ja perheenä. Nykyisin olen yksinhuoltaja, koska yhdessä asumisesta ei enää tullut mitään.
Olen ollut jo useamman vuoden yksin ja alusta saakka yksin jäätyäni päättänyt että enää en lähde parisuhteisiin. Tuskin enää sellaista onnea löytyisi, mitä meillä oli ennen kuin mies sairastui.
Tulen surulliseksi palstan ylimielisistä ja ilkeistä kommenteista, sellaisista joita itsekin olisin voinut suhteen hyvinä aikoina kirjoittaa, jos olisin luonteeltani taipuvainen nauttimaan toisten epäonnesta.
Kesti jonkin aikaa ennen kuin mies sai diagnoosin ja suhde oli sinä aikana yhtä vuoristorataa ja muuttui koko ajan sekavammaksi.
Jotkut voivat jopa parantua skitsofreniasta, mutta miehelläni tilanne on valitettavasti mennyt vuosi vuodelta huonompaan suuntaan.
t. kahden lapsen yh
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:07"]
Mun mieheni sairastui skitsofreniaan muutama vuosi sitten ja siihen loppui terve ja normaali elämä parisuhteessa minun osaltani. Siihen asti sitä oli kestänyt 16 vuotta. Minä en tiennyt että sellainen tauti voi vain "puhjeta",en pystynyt ennakoimaan asiaa silloin kun mentiin naimisiin. Sairastumiseen saakka elimme hyvin tavallista ja mukavaa keskiluokkaista elämää, kahden pienen lapsen vanhempina, harrastimme, matkustimme, olimme onnellisia yhdessä ja perheenä. Nykyisin olen yksinhuoltaja, koska yhdessä asumisesta ei enää tullut mitään.
Olen ollut jo useamman vuoden yksin ja alusta saakka yksin jäätyäni päättänyt että enää en lähde parisuhteisiin. Tuskin enää sellaista onnea löytyisi, mitä meillä oli ennen kuin mies sairastui.
Tulen surulliseksi palstan ylimielisistä ja ilkeistä kommenteista, sellaisista joita itsekin olisin voinut suhteen hyvinä aikoina kirjoittaa, jos olisin luonteeltani taipuvainen nauttimaan toisten epäonnesta.
Kesti jonkin aikaa ennen kuin mies sai diagnoosin ja suhde oli sinä aikana yhtä vuoristorataa ja muuttui koko ajan sekavammaksi.
Jotkut voivat jopa parantua skitsofreniasta, mutta miehelläni tilanne on valitettavasti mennyt vuosi vuodelta huonompaan suuntaan.
t. kahden lapsen yh
[/quote]
voi kyynel :DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhde elää koko ajan ja kauanko ap: n suhde on kestänyt? Mies muuttuu suhteen aikana. Kaikki ei ole niin yksinkertaista. Tiedät sitten kun olet ollut miehesi kanssa 20v. yhdessä. Hyvä mies voi muuttua ei niin hyväksi mieheksi ja kriisejä tulee matkan varrella.
Yleensä lapset muuttaa tilannetta. Silloin näkyy epäitsekkyys ja itsekkyys.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:27"]
Parisuhde elää koko ajan ja kauanko ap: n suhde on kestänyt? Mies muuttuu suhteen aikana. Kaikki ei ole niin yksinkertaista. Tiedät sitten kun olet ollut miehesi kanssa 20v. yhdessä. Hyvä mies voi muuttua ei niin hyväksi mieheksi ja kriisejä tulee matkan varrella.
Yleensä lapset muuttaa tilannetta. Silloin näkyy epäitsekkyys ja itsekkyys.
[/quote]
Tai sitten paranee vaan vanhetessaan;D Niinkin hassusti voi käydä!
t se joka on ollut miehensä kanssa jo lähes 20v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:01"]
Ap, nuori olet ja ainakin aika lapsellinen, jos kuvittelet sivusta käsin ymmärtäväsi mitään muiden parisuhteista. Et ymmärrä, et vaikka tiiviistikin olisit toisten kodissa observoimassa. Sen parisuhteen syvät virrat, valtakamppailut, seksuaaliset vivahtaneet jne. tietää ja tuntee vain parisuhteessa olijat itse, ja heilläkin on asiaan subjektiivinen mielipide.
[/quote]
Joopa joo. En ole ap, mutta olen kyllä vakaasti sitä mieltä että suurin osa parisuhteiden ongelmista on itseaiheutettuja.
Olen sitten kai se oman sukuni "besserwisser", kun olen monen suhteesta tiennyt jo etukäteen, että se ei tule johtamaan muuhun kuin eroon. En tosin ole tätä mennyt ääneen sanomaan, koska tiedän myös sen, että nämä ihmiset eivät oppisi vaikka heille mitä sanottaisiin. Loukkaantuisivat vain, kuten tästä ketjustakin näkee.
Mutta siis jos lähtökohta on sellainen, että kovaa vauhtia alkoholisoituvan ja pettäjältä monin tavoin haiskahtavan (tai vähintäänkin asioitaan poikkeuksellisen fanaattisesti salailevan ja vieraista naisista kovin kiinnostuneen) miehen kanssa vain mennään naimisiin että saataisiin se prinsessapäivä, sen sijaan että keskityttäisiin ratkaisemaan noita jo ihan huomattavia ongelmia kumppaneiden välisessä luottamuksessa ja onnellisuudessa, niin ei siinä mitään kristallipalloa tarvita että voi ennustaa mihin kuvio johtaa ja miten se päättyy.
Toinen tapaus meni naimisiin hyvin perinteisiin roolimalleihin uskovan miehen kanssa, vaikka ei halunnut sen mukaista elämää. Mikä yllätys, että hän ei ollut ko. miehen kanssa onnellinen! Alkoi sitten pettää miestään naimisissa olevan miehen kanssa, ja kuunteli vuosikausia äijän lupauksia, että jättää vaimonsa ihan pian. Lopulta tämä nainen jätti tuon alistajamiehensä, mutta petoskumppani ei silti jättänyt vaimoaan. Tästä revittiin vuosikausia kauheaa draamaa ja valiteltiin, kuinka elämä kohtelee niin kurjasti....... Miten joku voi olla niin kujalla, ettei näe omien valintojensa johtaneen siihen kurjuuteen??
Kolmas sukulaiseni pani yhdenillan panonsa paksuksi ja vanhemmat pakottivat nämä naimisiin. Tuostakin olisi voinut saada onnellisen avioliiton aikaiseksi, jos suhdetta olisi määrätietoisesti rakennettu ja huollettu, mutta kun se vaatisi sitä rohkeutta ja vastuullisuutta. Mitä voi odottaa henkilöltä, joka ei rohkene edes kumia käyttää baaripokan kanssa?
Hyvin monet näistä ongelmista ovat oikeasti hämmentävän suuressa määrin ihmisten omasta vastuuttomuudesta johtuvia. Hyvähän siinä on syytellä elämän monimutkaisuutta ja ties mitä muuta kuin omaa itseä ja oman selkärangan puutetta siitä, että on onnettomassa suhteessa.
Kuulostan varmasti tämän tekstin perusteella kovalta ja katkeralta, mutta en sitä ole. Olen saanut elää jokaisen parisuhteeni kunnollisen, vastuullisen miehen kanssa ja käyttäytynyt myös itse vastuullisesti. Parisuhteitani (menneitä ja nykyistä) ihaillaan ja myös avoimesti kadehditaan. Haluaisin samanlaista onnea ihan jokaiselle ihmiselle, ja on todella vaikeaa katsoa vierestä kun ihmiset oma-aloitteisesti pilaavat elämänsä!
(Se että kumppani yhtäkkiä sairastuu ja muut vastaavat tapaukset eivät tietenkään johdu vastuuttomuudesta, mutta suurin osa ihmisten huonoista parisuhteista johtuu.)
Ap et voi ottaa kantaa jollain lyhkäsellä suhteellasi. Puhu sitten kun olet ollut 20v. miehesi kanssa ja teillä muutama lapsi. Meilläkin oli ihanan auvoista 5 ekaa vuotta.
Sitten kun niitä lapsia on niin näet miten osallistuva miehesi on ja sekin muuttuu matkan varrella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuserit ei osaa valita ja selittelee, käytökset muuttuu, mielisairaus vaan puhkeaa jne. jne. Mä oon ollut mieheni kanssa teinistä asti, pian 22 vuotta ja kumpikin käyttäytyy ihan samalla tavalla kuin aluksi, kumpikin on yhtä terveitä kuin teineinä ja terveet ihanat lapset ja onnellisempia ei voitais olla. Sääliks käy eronneitten lapsia ja eronneita ja selittelijä-äitejä "en ois voinut tietää" jne. Väitän että hyvä ihmistuntija osaa seuloa 99,9% huonoista tyypeistä pois jo seurustellessa!
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:39"][quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:01"]
Ap, nuori olet ja ainakin aika lapsellinen, jos kuvittelet sivusta käsin ymmärtäväsi mitään muiden parisuhteista. Et ymmärrä, et vaikka tiiviistikin olisit toisten kodissa observoimassa. Sen parisuhteen syvät virrat, valtakamppailut, seksuaaliset vivahtaneet jne. tietää ja tuntee vain parisuhteessa olijat itse, ja heilläkin on asiaan subjektiivinen mielipide.
[/quote]
Joopa joo. En ole ap, mutta olen kyllä vakaasti sitä mieltä että suurin osa parisuhteiden ongelmista on itseaiheutettuja.
Olen sitten kai se oman sukuni "besserwisser", kun olen monen suhteesta tiennyt jo etukäteen, että se ei tule johtamaan muuhun kuin eroon. En tosin ole tätä mennyt ääneen sanomaan, koska tiedän myös sen, että nämä ihmiset eivät oppisi vaikka heille mitä sanottaisiin. Loukkaantuisivat vain, kuten tästä ketjustakin näkee.
Mutta siis jos lähtökohta on sellainen, että kovaa vauhtia alkoholisoituvan ja pettäjältä monin tavoin haiskahtavan (tai vähintäänkin asioitaan poikkeuksellisen fanaattisesti salailevan ja vieraista naisista kovin kiinnostuneen) miehen kanssa vain mennään naimisiin että saataisiin se prinsessapäivä, sen sijaan että keskityttäisiin ratkaisemaan noita jo ihan huomattavia ongelmia kumppaneiden välisessä luottamuksessa ja onnellisuudessa, niin ei siinä mitään kristallipalloa tarvita että voi ennustaa mihin kuvio johtaa ja miten se päättyy.
Toinen tapaus meni naimisiin hyvin perinteisiin roolimalleihin uskovan miehen kanssa, vaikka ei halunnut sen mukaista elämää. Mikä yllätys, että hän ei ollut ko. miehen kanssa onnellinen! Alkoi sitten pettää miestään naimisissa olevan miehen kanssa, ja kuunteli vuosikausia äijän lupauksia, että jättää vaimonsa ihan pian. Lopulta tämä nainen jätti tuon alistajamiehensä, mutta petoskumppani ei silti jättänyt vaimoaan. Tästä revittiin vuosikausia kauheaa draamaa ja valiteltiin, kuinka elämä kohtelee niin kurjasti....... Miten joku voi olla niin kujalla, ettei näe omien valintojensa johtaneen siihen kurjuuteen??
Kolmas sukulaiseni pani yhdenillan panonsa paksuksi ja vanhemmat pakottivat nämä naimisiin. Tuostakin olisi voinut saada onnellisen avioliiton aikaiseksi, jos suhdetta olisi määrätietoisesti rakennettu ja huollettu, mutta kun se vaatisi sitä rohkeutta ja vastuullisuutta. Mitä voi odottaa henkilöltä, joka ei rohkene edes kumia käyttää baaripokan kanssa?
Hyvin monet näistä ongelmista ovat oikeasti hämmentävän suuressa määrin ihmisten omasta vastuuttomuudesta johtuvia. Hyvähän siinä on syytellä elämän monimutkaisuutta ja ties mitä muuta kuin omaa itseä ja oman selkärangan puutetta siitä, että on onnettomassa suhteessa.
Kuulostan varmasti tämän tekstin perusteella kovalta ja katkeralta, mutta en sitä ole. Olen saanut elää jokaisen parisuhteeni kunnollisen, vastuullisen miehen kanssa ja käyttäytynyt myös itse vastuullisesti. Parisuhteitani (menneitä ja nykyistä) ihaillaan ja myös avoimesti kadehditaan. Haluaisin samanlaista onnea ihan jokaiselle ihmiselle, ja on todella vaikeaa katsoa vierestä kun ihmiset oma-aloitteisesti pilaavat elämänsä!
(Se että kumppani yhtäkkiä sairastuu ja muut vastaavat tapaukset eivät tietenkään johdu vastuuttomuudesta, mutta suurin osa ihmisten huonoista parisuhteista johtuu.)
[/quote]
Anteeksi mutta nyt en ymmärrä.
Nostat itsesi korkealle ja arvostelet muiden parisuhteita, samalla kuitenkin mainitset että sinullakin on ollut aiempia parisuhteita!?!
Etpä ole itsekkään osannut kerrasta valita oikein ja pitää parisuhdetts kasassa joten sinulla ei ole varaa arvostella muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En puhukaan minkään lyhkäsen suhteen perusteella. Ollaan oltu miehen kanssa 12vuotta yhdessä. Mielestäni se ei ole mikään lyhyt suhde.
Ap
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:39"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:01"]
Kolmas sukulaiseni pani yhdenillan panonsa paksuksi ja vanhemmat pakottivat nämä naimisiin. Tuostakin olisi voinut saada onnellisen avioliiton aikaiseksi, jos suhdetta olisi määrätietoisesti rakennettu ja huollettu, mutta kun se vaatisi sitä rohkeutta ja vastuullisuutta. Mitä voi odottaa henkilöltä, joka ei rohkene edes kumia käyttää baaripokan kanssa?
[/quote]
Nykysuomessa vanhemmat pakottavat lapsiaan naimisiin? Varmaan...
Noi sun esimerkit on niitä tyypillisiä seläntakana puhuttuja erotarinoita, jotka aina leviävät suvuissa ja kylillä, mutta totuuden tietävät vain oikeasti asianosaiset.
Oot nuori, oot lapseton, ootte olleet yhdessä vasta muutaman vuoden. Et voi ennustaa mikä tilanne on sitten kun olet vaikka 40+ ja miehesi kuusikymppinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suututtava viesti :) Yritän ymmärtää tämän niin, että ap käsittää palstan todellisuuden peiliksi ja luulee nyt tietävänsä kaikkien parisuhteet. Eli hän on vielä viaton internetin ihmeellisen maailman suhteen.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:49"]
En puhukaan minkään lyhkäsen suhteen perusteella. Ollaan oltu miehen kanssa 12vuotta yhdessä. Mielestäni se ei ole mikään lyhyt suhde.
Ap
[/quote]
Nyt teet lapsuksen provossasi, kirjoitit olevasi nuori, mutta kuitenkin yli 20 ja että miehesi on jo noin nelikymppinen? Onko hän sekaantunut kohdallasi alaikäiseen???
Nyt tietenkin yrität korjata provoa väittämällä että oletkin jo 29...
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:49"]En puhukaan minkään lyhkäsen suhteen perusteella. Ollaan oltu miehen kanssa 12vuotta yhdessä. Mielestäni se ei ole mikään lyhyt suhde.
Ap
[/quote]
Mies on 30-v ja sinä reilu 2-kymppinen, oliko se niin? Ja yhdessä 12 vuotta? Ymmärrätkö että kuulostaa vähän oudolta?
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:53"][quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:49"]En puhukaan minkään lyhkäsen suhteen perusteella. Ollaan oltu miehen kanssa 12vuotta yhdessä. Mielestäni se ei ole mikään lyhyt suhde.
Ap
[/quote]
Mies on 30-v ja sinä reilu 2-kymppinen, oliko se niin? Ja yhdessä 12 vuotta? Ymmärrätkö että kuulostaa vähän oudolta?
[/quote]
Piti olla 38-v.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:39"]
Ap et voi ottaa kantaa jollain lyhkäsellä suhteellasi. Puhu sitten kun olet ollut 20v. miehesi kanssa ja teillä muutama lapsi. Meilläkin oli ihanan auvoista 5 ekaa vuotta.
Sitten kun niitä lapsia on niin näet miten osallistuva miehesi on ja sekin muuttuu matkan varrella.
[/quote]
Joko saan ihmetellä samaa kuin ap? Miksi ihmiset ottaa ja katsoo paskoja ukkoja? Takana 14, vähän liiankin värikästä vuotta (vakavaa sairastelua jne) 2 muksua jotka jo "isoja" :)
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:53"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:49"]
En puhukaan minkään lyhkäsen suhteen perusteella. Ollaan oltu miehen kanssa 12vuotta yhdessä. Mielestäni se ei ole mikään lyhyt suhde.
Ap
[/quote]
Nyt teet lapsuksen provossasi, kirjoitit olevasi nuori, mutta kuitenkin yli 20 ja että miehesi on jo noin nelikymppinen? Onko hän sekaantunut kohdallasi alaikäiseen???
Nyt tietenkin yrität korjata provoa väittämällä että oletkin jo 29...
[/quote]
Auttaisiko sekään? Siinäkin tapauksessa ap ois kuitenkin ollut vielä alaikäinen ja muka ehtinyt elää muutamissa parisuhteiSSA ennen miestään. Tämä menee hauskaksi ;)
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 08:29"]
[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 19:23"]
Ja ikää oli?
Kysyn ihan siksi, että toi sun ymmärtämättömyys muiden erilaisuutta kohtaan sekä empatiakyvyttömyytesi puhuvat nuoruuden kieltä.
[/quote]
No voi höpsis! Itsekin olisin voinut kirjoittaa tuollaisen avauksen ja olen 36 v. Yhtälailla voisi arvioida, että nämä väkivaltaisten, laiskojen ja naisvihaa potevien urpojen kanssa yhteen menneet vaikuttavat kyllä hyvin nuorilta ja kokemattomilta. Kun ikää tulee, oppii arvostamaan itseään ja tietää, millaisen miehen kanssa haluaa elämäänsä elää. Mutta tiedämme kuitenkin kaikki totuuden, eli että huonoja suhteita on myös keski-ikäisillä ja eläkeläisillä.
Itse olet ymmärtämätön ja empatiakyvytön.
[/quote]
Tarkoitin, että aloittaja ylipäätään ihmettelee miten voi olla huonoja suhteita. Se on ymmärtämättömyyttä.
No joo, ihan sama mulle.