Lue keskustelun säännöt.
Mulla ainakin on oikeasti hyvä mies. Ihmettelen teidän parisuhteita?!
17.03.2014 |
Ihmettelen täällä näitä naisia jotka alentuu olemaan paskojen miesten kanssa.. Miksi?? Ja no, miksipäs ei miehiäkin jotka alentuu olemaan paskojen naisten kans mutta tää viesti nyt keskittynee enemmän naisiin ja naisten huonoihin miehiin koska naiset täällä enempi on kirjotellu parisuhde juttuja. Negatiiviessa mielessä.
Mulla on oikeesti hyvä mies. Mun mies on auttavainen, lojaali, kiltti, hellä, sanoo usein rakastavansa mua, osoittaa myös teoin, ei ole väkivaltainen, ei juoppo, on ystävällinen, osallistuu siivoukseen, on kätevä käsistään, tykkää läheisyydestä, koskettelusta, suutelusta, pussaamisesta, pitää eläimistä, lapsista, ei suutu helposti, on ahkera ja ottaa muut ihmiset huomioon, koskaan ei ole sanonut mulle rumasti eli ei ole haukkunut millään nimityksillä... No siinäpä jotain :)
Huonoja puoli toki on, mutta ei mitään hirveen haittaavia.
Mä en vaan käsitä miksi te jotku naiset elätte huonoissa suhteissa?? Mistä te löydätte niin helvetin ääliö paska miehiä, jotka kohtelee teitä huonosti?? En voi käsittää.
Meillä on hyvä, rakastava, toista kunnioittava suhde. Tottakai riitoja ja erimielisyyksiäkin välillä on, mutta me ei huudella eikä paiskota tavaroita eikä haukuta rumilla nimillä toisiamme edes riidellessä, osaamme hyvin puhua ongelmat halki lopulta, emme lyö toisiamme emmekä myöskään kesken riidan lähde tyyliin kaljalle/kaverille ja jätä toista yksin.. Toinen saattaa mennä toiseen huoneeseen rauhoittumaan ja annamme myös toiselle aikaa rauhoittua mutta sitten puhumme asiat ja sovimme lopulta.
Käsittämätöntä tämä suomalaisten nykyajan parisuhteet??! Huudetaan, haukutaan, käytetään jopa väkivaltaa, uhkaillaan, heitellään tavaroita seinään tai toista kohti... Ihan sairasta!
Ja se että ei arvosteta paskaakaan toista. Ei kuunnella, ei keskustella tärkeistä asioista vaan tehdään asioita toisen selän takana ja etenkin päätöksiä kysymättä tai juttelematta toisen kanssa!
Ym ym.. En ymmärrä.. Kun oma parisuhde on ihan erilainen.. Ja täällä paljon myös on kirjoituksia jossa haukutaan oma mies/nainen ihan maanrakoon mutta kannattaisi myös miettiä että onko omassa asenteessa korjattavaa? Ihan tosi!
Parisuhteessa on kaksi osapuolta. Kaikki ei välttämättä ole aina sen toisen vika, asioita pitäs pystyä miettimään laajemmin, mun mielestä.
No kunhan avauduin.
Kommentit (82)
Ap:lla tosi tylsä ukko. Liian kiltti,nössö. Miehessä pitää olla äksöniä. Eihän tollasessa ukossa ole mitään haastetta. Olen 49 vee. Tiedän mistä puhun. Kyllästyisin alta aikayksikön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 09:54"]
Noin minäkin ajattelin ennen.
Sitten tuli lapsia. Ja niiden perään terveysongelmia, 2 lapsista on osoittautunut erityislapsiksi, työuupumusta, stressiä ja yleistä uupumista.
Nyt ollaan kaksi huutavaa ihmistä jotka vittuilee toisilleen ja parisuhde on tosi huonossa jamassa. En tiedä selvitäänkö tästä kun en tiedä onko enää edes halua yrittää.
[/quote]
Meilläkin noin, mutta erona se, että naimisiin mennessä luvattiin tahtoa ja olla niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Ja meidän kohdalla se tarkoittaa sitä, että vaikka aika ajoin vituttaa ja on jo valmis heittämään hanskat tiskiin niin siitä pidämme kiinni, että tuemme toisiamme emmekä hyökkää toistemme kimppuun. Parisuhde tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa, varsinkin kriisitilanteissa. Opetelkaa se.
- se, joka ollut 14 vuotta yhdessä ja 2 muksua-
Samaa olen ihmetellyt. Olen tosin vasta 18 ja en ole koskaan ollut suhteessa, mutta sen tiedän, etten ikinä haluakaan jos se on tuollaista. Ehkä olen idealistinen ja naiivi, mutta tuollaiseen suhteeseen en koskaan tyydy.
Ap on paljon miestään nuorempi, mutta kuitenkin yli 20 ja kuitenkin kokenut jo useampia suhteita elämässään ja vertailupohjaa on...uskottavaa. On seurustellut nykyisensä kanssa jo 12 vuotta lapsettomassa liitossa, eli ilmeisesti miehensä on sekaantunut koulutyttöön, onnea siitä.
Ap antaa parisuhdeneuvoja perheellisille sillä viisaudella mitä on saanut kyläillessään perheellisten luona. Kyläilyistä on jäänyt mieleen vain se missä naiset tekevät virheitä, miehissä hän ei ole nähnyt mitään vikaa.
Itse hän elää kaksikymppisenä vielä sitä vaihetta kun ikävät tilanteet korjataan kynttiläillallisilla. Ei ole mitään kokemusta esimerkiksi siitä ajasta kun teini-ikäiset lapset kapinoivat ja miehellä on viidenkympin kriisi ja naisella vaihdevuodet. Lapsettoman nuoren naisen näkemykset perhe-elämästä eivät muutenkaan ole kovin realistisia.
t. perheenäiti, toimivassa avioliitossa jo 23 vuotta
Sanoin olevani miestä nuorempi mutta yli 20kymppinen. Ja heti täällä huudellaan provoa? No huh huh.. Tälläseksi tuntuu moni ketju lopulta menevän. Huoh... Sanoin että yli 2kymppinen, en ole siis sanonut omaa ikääni kertaakaan. Tuosta voitte ite koittaa laskea 1+1 jos osaatte.
Olen sanomiseni sanonut, kertonut omasta suhteestani ja kuinka olen ainakin onnellinen. Ja se siitä. En todellakaan jaksa noita iänikuisia provo huuteluita.
Mulle on ihan yksi lysti, jos jotku epäilee provoksi. Täällä kun on ihan turha alkaa vänkäämään vastaan, että ei ole provo.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kateellisia täällä ollaan vaan.. jollakin kun menee hyvin parisuhteessa ja on hyvä kumppani niin tottakai täällä hyökätään heti kimppuun.. ei tollasista kantsi välittää. semmosta se kateus on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin on hyvä mies. Hän tekee kaikkensa, jotta minulla ja meidän lapsellamme olisi hyvä olla. :) Hän on ahkera ja huomaavainen. Hän ei notku baareissa tai juo kotona, raskausaikana myös hän oli juomatta omasta tahdostaan. Hän osallistuu vauva-arkeen. Hän kokkaa hyvää ruokaa ja hoitaa osansa kotitöistä. Useimmat luulevat hänen olevan tossun alla tai onneton. Olemme onnellisia, vaikka riitoja on joskus ja välillä toisen naama pännii, mutta silti minulla on oikein hyvä mies ja hän on oikein hyvä isä myöskin. :)
Minulla myös hyvä mies. Haluaa itse meillä siivota ja hoitaa käytännön asioita, hellittelee sekä osoittaa huomiota päivittäin, minä taas saan päättää mihin rahat menee ja muutenkin taloutemme kulun; mieheni ei juo eikä polta, se raha mikä työnteosta tulee, menee puhtaasti meidän molempien hyvinvointiin. Parisuhde/avioliitto on kahden ihmisen verkosto, jossa täytyy pystyä kommunikoimaan.
Te, joilla on erityislapsia, voisitte olla yhteydessä joko neuvolaan/kouluterveydenhuollon piiriin, tarvittaessa sosiaaliviranomaisiin. Käytte aivan liian tulisilla hiilillä. Myös lapset, joiden kehitys ei ole "normaalilla" tasolla, ymmärtävät perheen jännittyneen tilan -> ongelmat lisääntyvät. Tehostetun hallinnan avulla, esim. tukiperheen kanssa, voi pikkuhiljaa omia akkuja latailla ja hiljalleen panostaa myös parisuhteeseen. Ei saa päästää suhdetta tilaan, missä se monella jo on. Hankkikaa apua! Sitä ei ehkä helpolla tule, mutta yrittäkää, yrittäkää ja kertaalleen yrittäkää.
Näin mekin olemme miehen kanssa selvinneet monista kriiseistä - kaikkea ei tarvitse läpikäydä yksinään.
Kaikkea hyvää teille. Muistakaa, että parisuhdetta on hoidettava joka päivä, oli kuinka väsynyt sitten tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se mies syö yöllä salaa sun lasten vanukkaat. Sellasii ne on.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 14:18"]
Minulla myös hyvä mies. Haluaa itse meillä siivota ja hoitaa käytännön asioita, hellittelee sekä osoittaa huomiota päivittäin, minä taas saan päättää mihin rahat menee ja muutenkin taloutemme kulun; mieheni ei juo eikä polta, se raha mikä työnteosta tulee, menee puhtaasti meidän molempien hyvinvointiin. Parisuhde/avioliitto on kahden ihmisen verkosto, jossa täytyy pystyä kommunikoimaan.
Te, joilla on erityislapsia, voisitte olla yhteydessä joko neuvolaan/kouluterveydenhuollon piiriin, tarvittaessa sosiaaliviranomaisiin. Käytte aivan liian tulisilla hiilillä. Myös lapset, joiden kehitys ei ole "normaalilla" tasolla, ymmärtävät perheen jännittyneen tilan -> ongelmat lisääntyvät. Tehostetun hallinnan avulla, esim. tukiperheen kanssa, voi pikkuhiljaa omia akkuja latailla ja hiljalleen panostaa myös parisuhteeseen. Ei saa päästää suhdetta tilaan, missä se monella jo on. Hankkikaa apua! Sitä ei ehkä helpolla tule, mutta yrittäkää, yrittäkää ja kertaalleen yrittäkää.
Näin mekin olemme miehen kanssa selvinneet monista kriiseistä - kaikkea ei tarvitse läpikäydä yksinään.
Kaikkea hyvää teille. Muistakaa, että parisuhdetta on hoidettava joka päivä, oli kuinka väsynyt sitten tahansa.
[/quote]
Tuli just mieleen että onko minullakin ns erityislapsi? Hänellä on db1 mutta en ole edes ajatellut asiaa noin?? Liekö tuokin sitten syy siihen että meidän elämä on onnellista ja tasapainoista kaikesta huolimatta, ei olla osattu ottaa paineita asioista joihin ei voi vaikuttaa. Monta muutakin rankkaa asiaa ollut elämässä mutta ei ne parisuhteen onnellisuuteen ole vaikuttanut
t yksi näistä hyvän miehen vaimoista tässä ketjussa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 19:23"]
Ja ikää oli?
Kysyn ihan siksi, että toi sun ymmärtämättömyys muiden erilaisuutta kohtaan sekä empatiakyvyttömyytesi puhuvat nuoruuden kieltä.
[/quote]
Oletko sinä niitä ihmisiä, joiden mielestä suhteesta ei saa erota jos parilla on lapsia, vaikka suhde olisikin pelkkää huutoa, haukkumista ja tappelua?
Kyllä minäkin ihmettelen niitä, jotka väenvängällä jäävät siihen huonoon suhteeseen joko siksi että niitä lapsia on jo, tai sitten niitä lapsia halutaan.
Ei silloin pidä olla suhteessa, jos suhteen toinen osapuoli tekee oman olon huonoksi. Ei ne lapsetkaan voi hyvin sellaisessa kodissa, missä joko toinen, tai molemmat vanhemmat voivat huonosti.
Suomalaiset naiset ovat joillain osin ihmeen alistettuja vieläkin. Täältäkin, ja oikeasta elämästä, saa kuulla tarinoita joissa suhteessa ollaan väkivaltaisia, toinen osapuoli ryyppää, riidat ovat huutamista ja tavaroiden heittelyä sekä haukkumista, toinen osapuoli alistaa esim. rahankäytön kautta ym. eikä se nainen osaa lähteä siitä suhteesta "koska lapset".
Kyllä minäkin ihan tosissani kysyn; miksi jäätte huonoon suhteeseen? Mitä te siitä hyödytte?
Ikää on 56-vuotta, joten ei tässä ihan eilisen teeren poikia olla.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:46"]
Anteeksi mutta nyt en ymmärrä.
Nostat itsesi korkealle ja arvostelet muiden parisuhteita, samalla kuitenkin mainitset että sinullakin on ollut aiempia parisuhteita!?!
Etpä ole itsekkään osannut kerrasta valita oikein ja pitää parisuhdetts kasassa joten sinulla ei ole varaa arvostella muita.
[/quote]
Missä sanoin, että ensimmäisen valinnan pitäisi mennä niin nappiin, että se johtaa avioliittoon?
Arvostelen sitä että mennään yhteen ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole toivoakaan tulla onnelliseksi. En ole kertaakaan itse tehnyt näin. Monilla lisäksi aivan naurettavia syitä tähän käytökseen, kuten tuttavallani se että saa viettää ihkun prinsessapäivän. Ymmärrän kyllä, että osa näistä tapauksista on ollut pakkotilanteita, esim. on menty yhteen kun lapsi on ollut jo tulollaan. Silloin en arvostele sitä yhteen menemistä sinänsä, vaan asennetta, jolla siinä suhteessa eletään (ja tapaa, jolla siihen tilanteeseen on päädytty, silloin kun osapuolet olisivat voineet itse vaikuttaa tapahtumiin). En ole koskaan itse elänyt yhdessäkään suhteessani pitäen toista itsestäänselvyytenä ja välttäen yhteiseen elämään liittyvää vaivannäköä.
Jos on huolellisesti ja vastuullisesti kumppaninsa valinnut ja nähnyt vuosien ajan paljon vaivaa suhteen eteen (= ottanut vastuuta omasta käytöksestään ja kyseenalaistanut toimintaansa ja asenteitaan jne.), eikä sittenkään ole onnellinen, en näe mitään ongelmaa siinä että erotaan. Itsekin olen eronnut avomiehestä pariin otteeseen. Naimisiin en kuitenkaan ole mennyt noiden kumppanien kanssa juuri siitä syystä, että en ole ollut varma tuleeko suhteesta kestävä ja onnellinen vai ei. Menen naimisiin vasta sitten, kuin voin olla tästä täysin varma sekä itseni että kumppanini osalta.
t. 57 (nyt menossa naimisiin 12 vuoden avoliiton jälkeen, jossa käyty läpi niin vaikeita kriisejä, että voin todellakin olla asiasta täysin varma)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 19:21"]
Käsittämätöntä tämä suomalaisten nykyajan parisuhteet??! Huudetaan, haukutaan, käytetään jopa väkivaltaa, uhkaillaan, heitellään tavaroita seinään tai toista kohti... Ihan sairasta!
[/quote]Ei tää taida mitenkään erityisesti nykyaikaan liittyä..päinvastoin!
Ja ikää oli?
Kysyn ihan siksi, että toi sun ymmärtämättömyys muiden erilaisuutta kohtaan sekä empatiakyvyttömyytesi puhuvat nuoruuden kieltä.
Sellaisen saa, jollaiseen tyytyy.
Minä voin ihan hyvin olla yksinkin, jos kohdalle ei satu laatuyksilöä.
Kuule eiköhän suurimmalla osalla ole tuollainen "hyvä mies", ne on vaan ne surulliset huonot esimerkit, jotka nousee esim. palstalla esiin, kun heillä on mitä valittaa.
pitkisä suhteisa etenki ollaa vaa totuttu olemaan vaikka toine oiski yhtä vikaa täynnä... ei jakseta erotakaa, ei haluta olla yksin, siispä ollaa huonosa suhteesa kun ei ole muutakaan.
Miten niin "nykajan parisuhteet"? Perheväkivaltahan on vähentynyt.
mulla oli ennen paska parisuhde mutta en tiennyt sitä ennenkuin jaksoin erota. mikä lie herätti. nyt lähinnä näen painajaisia edellisestä suhteestani.
eli vastaus kysymykseen miksi jotkut naiset on paskassa parisuhteessa: he eivät joko tiedä että se on paska / eivät jaksa erota kun se on niin rankkaa ja autostakin pitäis luopua / minen eroa ja ole sitten joku paska-yh
Hannele Lauri ja Vesku-ite esitti hyvää esimerkkiä paskasta parisuhteesta elokuvassa Varasto. "naapurin ämmät on niin katellisia kun MULLA on MIES!!!"