En ymmärrä ihmisiä jotka eivät anna koiransa maata sohvalla tai tulla sänkyyn viereen
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisitkö itse kengät jalassa sänkyyn nukkumaan? En minä ainakaan.
Sohva mielestäni eri asia kuin sänky, toki ymmärrän, että kaikki eivät halua koiraa sohvallekaan. Ulkoa tuleva lika (muiden koirien uloste!!) ja punkit varmaan se suurin syy. Sohvalla ollaan kuitenkin verrattain lyhyt aika, kun taas yön aikana koiran turkista kyllä punkit löytävät tiensä ihmiseen.
Meillä pestään koirien jalat joka lenkin jälkeen. Samoin pylly ja mahan alunen, jos on jäänyt likaiseksi. Sen verran pitää mielestäni viitsiä jos koiria ottaa, onhan lapsistakin vaivaa vielä paljon enemmän. Lapsetkin muuten saattaa olla likaisia ja vaikka puklata tai nenä vuotaa räkää, mutta ei niitä silti kielletä menemästä sohvalle.
Pelottavia nämä koiramammat ja-papat jotka ihan tosissaan vertaa koiria (ihmis)lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisitkö itse kengät jalassa sänkyyn nukkumaan? En minä ainakaan.
Sohva mielestäni eri asia kuin sänky, toki ymmärrän, että kaikki eivät halua koiraa sohvallekaan. Ulkoa tuleva lika (muiden koirien uloste!!) ja punkit varmaan se suurin syy. Sohvalla ollaan kuitenkin verrattain lyhyt aika, kun taas yön aikana koiran turkista kyllä punkit löytävät tiensä ihmiseen.
Meillä pestään koirien jalat joka lenkin jälkeen. Samoin pylly ja mahan alunen, jos on jäänyt likaiseksi. Sen verran pitää mielestäni viitsiä jos koiria ottaa, onhan lapsistakin vaivaa vielä paljon enemmän. Lapsetkin muuten saattaa olla likaisia ja vaikka puklata tai nenä vuotaa räkää, mutta ei niitä silti kielletä menemästä sohvalle.
Edelleen: sänky ja sohva kaksi eri asiaa.
Toisekseen: yleinen suositus on, että koiraa ei pestä jatkuvasti, etenkään pitkäkarvaista koiraa. Muutoin iho-ongelmat on taattuja.
Sekö se on sitä koiralle ominaista elämää, kun jatkuvasti kuurataan jostakin päästä? Ja tämä vain sen takia, että koira pitänyt totuttaa nukkumaan sängyssä, ihmisen takia. Koira kyllä mielellään nukkuu ihan sängyn vieressä omalla petillään, kun siihen on tottunut. Lähellä laumaa voi olla muutenkin kuin kainalossa kiinni.
Tuo "ei pestä jatkuvasti" koskee vain saippuapesua. Vedellä saa pestä vaikka viis kertaa päivässä, kastuminen ei ole koiralle mitenkään vaarallista. Kastuisi ne niiden jalat aika paljon luonnossakin joka päivä. Eli ei todellakaan saippualla "kuurata" joka lenkin jälkeen, vaan vedellä huuhdellaan. Huoh... Ja tämäkin on ihan tottumiskysymys, ei meidän koiria mitenkään haittaa tassujen huuhtelut. Itse kävelevät reippaina suihkuun suoraan lenkiltä ja pari minuuttia niin homma on siinä.
Ihan sama asia kuin vaikka turkinhoito, voisithan sanoa vaikka että on se luonnotonta kun koiraa pitää koko ajan harjata ja kammata. Aika hirveään kuntoon menisivät pitkäturkkiset koirat, ellei niiden turkkia harjattaisi ja hoidettaisi.
Vierailija kirjoitti:
Minun koirani saa kyllä tulla sohvalle, mutta sänkyyn ei. Nukun muutenkin huonosti, heräisin jatkuvasti koiran liikkumiseen. Sillä on oma peti ihan sänkyni vieressä.
Minä ainakin liikun enemmän kuin koirani. Eli minä häiritsen koirani unia
Mutta kyllä on ihanaa aamulla, kun se tulee kainolaan makaamaan. Siinä köllötellään kunnes lähdetään aamulenkille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisitkö itse kengät jalassa sänkyyn nukkumaan? En minä ainakaan.
Sohva mielestäni eri asia kuin sänky, toki ymmärrän, että kaikki eivät halua koiraa sohvallekaan. Ulkoa tuleva lika (muiden koirien uloste!!) ja punkit varmaan se suurin syy. Sohvalla ollaan kuitenkin verrattain lyhyt aika, kun taas yön aikana koiran turkista kyllä punkit löytävät tiensä ihmiseen.
Meillä pestään koirien jalat joka lenkin jälkeen. Samoin pylly ja mahan alunen, jos on jäänyt likaiseksi. Sen verran pitää mielestäni viitsiä jos koiria ottaa, onhan lapsistakin vaivaa vielä paljon enemmän. Lapsetkin muuten saattaa olla likaisia ja vaikka puklata tai nenä vuotaa räkää, mutta ei niitä silti kielletä menemästä sohvalle.
Pelottavia nämä koiramammat ja-papat jotka ihan tosissaan vertaa koiria (ihmis)lapsiin.
Aika moni koiramamma on ja pysyy sinkkuna, itsekseen ihmetellen, miksi mies ei pysy sängyssä hänen ja kahden koiransa välissä muutamaa päivää pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisitkö itse kengät jalassa sänkyyn nukkumaan? En minä ainakaan.
Sohva mielestäni eri asia kuin sänky, toki ymmärrän, että kaikki eivät halua koiraa sohvallekaan. Ulkoa tuleva lika (muiden koirien uloste!!) ja punkit varmaan se suurin syy. Sohvalla ollaan kuitenkin verrattain lyhyt aika, kun taas yön aikana koiran turkista kyllä punkit löytävät tiensä ihmiseen.
Meillä pestään koirien jalat joka lenkin jälkeen. Samoin pylly ja mahan alunen, jos on jäänyt likaiseksi. Sen verran pitää mielestäni viitsiä jos koiria ottaa, onhan lapsistakin vaivaa vielä paljon enemmän. Lapsetkin muuten saattaa olla likaisia ja vaikka puklata tai nenä vuotaa räkää, mutta ei niitä silti kielletä menemästä sohvalle.
Onneksi koiratkin kunnon koulutuksella oppivat itse pesemään itsensä, syömään siististi pöydässä ja käymään vessassa tarpeillaan. Oppiihan ne lapsetkin ja tasavertaisiahan kaikki "perheenjäsenet" on oltava, sohvilla makoilusta lähtien.
En mahtuis mun sänkyyn jos nappaisin koirat viereen :D 60, 58 ja 42 kg koirat vie aika paljon tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisitkö itse kengät jalassa sänkyyn nukkumaan? En minä ainakaan.
Sohva mielestäni eri asia kuin sänky, toki ymmärrän, että kaikki eivät halua koiraa sohvallekaan. Ulkoa tuleva lika (muiden koirien uloste!!) ja punkit varmaan se suurin syy. Sohvalla ollaan kuitenkin verrattain lyhyt aika, kun taas yön aikana koiran turkista kyllä punkit löytävät tiensä ihmiseen.
Minä otin tämän huomioon valitessani rotua ja valitsin lyhytkarvaisen koiran. Tassut pestään jos ne ovat vähänkään likaantuneet. Lakanat toki pitää pestä useammin, mutta mielelläni itsekin vaihdan lakanat vähintään kerran viikossa jotta saa aina olla puhtaissa ja sileissä lakanoissa.
En ymmärrä miksi valita lemmikikseen sosiaalinen eläin jos sen ei anna kuitenkaan olla lähellä. Olisipa riipaisevaa jos tuo pappakoirakin jonka elämän tärkein asia on me ihmiset, ei saisi olla ihan kiinni iholla.Niin, kuten kirjoitin niin mielestäni sohva ja sänky eri asioita. Sohvalla saa olla lähellä ja paljon rapsutuksia. Yöt meillä koira nukkuu siellä missä on viileää.
Oletko siis sitä mieltä, että pitkäkarvaisia koiria ei kukaan saisi ottaa lemmikikseen? Jos siis pitää olla lyhytkarvainen koira, että pääsee sänkyyn nukkumaan.
Minusta koiralle on hyvin tärkeää psykologisesti saada nukkua samassa paikassa kuin omistajakin. En minä ole pitkäkarvaisia koiria keltään kieltämässä, totesin vain että itse pelkäsin punkkeja sen verran että valitsin lyhytkarvaisen koiran jotta sen elämä olisi mahdollisimman hyvää luonani -> saa käyttäytyä mahdollisimman lajinomaisesti eli olla yhdessä laumansa kanssa.
Koiralla oma peti sängyn vieressä ja näin ollen koira tuntee olevansa lähellä laumaansa eli on turvallista olla.
Koiran tarpeet ja ihmisen tarpeet ovat eri asia. Koiran elämä on hyvää, vaikka se ei sängyssä nukkuisikaan.
Jaa. Mä ymmärrän. Meillä saa koira olla olkkarin ja yläkerran sohvilla. Meidän aikuisten sängyssä ei, mutta lapset ovat saaneet omalta kohdaltaan päättää, kutsuvatko koiran sänkyyn. Nykyajan hygieenisessä maailmassa ihminen saa koirasta hyödyllisiä bakteereja.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä, jotka ylipäänsä ottavat koiran. Sorry.
Itse otin koiran seurakseni sekä lenkkikaveriksi. Koirasta on niin paljon seuraa ja se on aina valmiina lenkille.
Ei nuku sängyssä eikä sohvalla. Ei kävele ovista ilman lupaa, eikä tule autosta ilman lupaa. Elämä helpompaa koiran kanssa näin.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään. Eivät varmasti ole onnellisia koiria, kun eivät saa olla lähellä. Koira on sosiaalinen laumaeläin, jolle tyypillistä käytöstä esim. nukkua kasassa lähekkäin ja lepäillä myös toisten vieressä. Meidän koirat ainakin kokisivat että niitä jostain rangaistaan, jos eivät saisi tulla sohvalle. Varmaan masentuisi etenkin meidän pienin sylikoira, joka ei rakasta mitään niin paljon kuin sitä että saa käpertyä sohvalla kerälle kainaloon ja oikein painautua lähelle.
Minulle on kyllä ainakin todella terapeuttista itsellekin, kun joku rakastaa niin pyyteettömästi että haluaisi olla aina lähelläni. Aina haluaisi silityksiä, halailua ja hellittelyä. Ei ole ihanampaa olentoa kuin pikku koirani.
Uskon, että on ihana, mutta ei se pyytetöntä ole; tarjoat ruoan ja suojan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisitkö itse kengät jalassa sänkyyn nukkumaan? En minä ainakaan.
Sohva mielestäni eri asia kuin sänky, toki ymmärrän, että kaikki eivät halua koiraa sohvallekaan. Ulkoa tuleva lika (muiden koirien uloste!!) ja punkit varmaan se suurin syy. Sohvalla ollaan kuitenkin verrattain lyhyt aika, kun taas yön aikana koiran turkista kyllä punkit löytävät tiensä ihmiseen.
Meillä pestään koirien jalat joka lenkin jälkeen. Samoin pylly ja mahan alunen, jos on jäänyt likaiseksi. Sen verran pitää mielestäni viitsiä jos koiria ottaa, onhan lapsistakin vaivaa vielä paljon enemmän. Lapsetkin muuten saattaa olla likaisia ja vaikka puklata tai nenä vuotaa räkää, mutta ei niitä silti kielletä menemästä sohvalle.
Pelottavia nämä koiramammat ja-papat jotka ihan tosissaan vertaa koiria (ihmis)lapsiin.
Aika moni koiramamma on ja pysyy sinkkuna, itsekseen ihmetellen, miksi mies ei pysy sängyssä hänen ja kahden koiransa välissä muutamaa päivää pidempään.
No niinhän sinä kuvittelet. :D Minä löysin mieheni nimenomaan koirien ansiosta, ensimmäinen keskustelu lähti liikkeelle siitä että mies kertoi omasta koirastaan ja heti löytyi yhdistävä tekijä, kun huomattiin että molemmat on koiraihmisiä. Nyt seitsemättä vuotta yhdessä ja edelleen nukutaan samassa sängyssä sekä minä, mies että molempien koirat. Ja hyvin mahdutaan.
Koirat ovat meille molemmille kuin omia lapsia, hyvin paljon tuovat onnellisuutta ja aktiviteettia elämään.
Koska koira on koira ja ihminen on ihminen. Minä en ymmärrä, miksi jotkut inhimillistävät eläimiä.
Eiköhän nämä asiat ole tapaus- ja perhekohtaisia, eikä se, ettei päästä koiraa sohvalle tai sänkyyn, tee ihmisistä huonoja tai ilkeitä koiranomistajia.
Mulla on 3 harrastus-saksanpaimenkoiraa, eikä ne saa tulla sänkyyn. Eihän siinä itse mahtuisi sinne punkkaan ja koirankarvaa irtoaa tosissaan näistä tiettyihin aikoihin vuodessa, ja koska ovat paljon ulkona, talvella turkki on paksu. Niiltä menee makkarin ovi kiinni ja nukkuvat alakerran punkissaan, useimmiten kylläkin eteisessä kun siinä on viileää. Ja vaikka niitä kuinka peset, niin sinne turkin pohjavillojen syvyyksiin uppoaa käsittämätön määrä hiekkaa rapakelillä. Ei kiitos sitä sänkyyn.
Sen lisäksi on rescue-mix (pystykorva-terrieri-noutaja-jotain) ja yksi pikkuinen lyhytkarvainen jackrussell, edelliseltä omistajalta pois otettu sekin. Rescue-mix nukkuu tyttären tai teinipoikamme kanssa. Minä nukun russeli kainalossa tai se kuorsaa minun ja miehen välissä. Näiden kahden koiran turkki on helppohoitoinen ja rapa lähtee hyvin pois pesussa.
Meillä on yksi sohva pelkästään koirille ja pari nahkasohvaa siivouksen helpottamiseksi. Maalla asutaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei nuku sängyssä eikä sohvalla. Ei kävele ovista ilman lupaa, eikä tule autosta ilman lupaa. Elämä helpompaa koiran kanssa näin.
Niin ja siis tarkoitin ulko-ovesta.
Meidän koirassa on kesällä koko ajan punkkeja ja tassuissa hiekkaa ja kuraa ja mahakarvoissa pissaa. En ymmärrä miksi kukaan haluaa tuollaista sänkyyn. Ehkä jos on joku kassissa kannettava rotu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään. Eivät varmasti ole onnellisia koiria, kun eivät saa olla lähellä. Koira on sosiaalinen laumaeläin, jolle tyypillistä käytöstä esim. nukkua kasassa lähekkäin ja lepäillä myös toisten vieressä. Meidän koirat ainakin kokisivat että niitä jostain rangaistaan, jos eivät saisi tulla sohvalle. Varmaan masentuisi etenkin meidän pienin sylikoira, joka ei rakasta mitään niin paljon kuin sitä että saa käpertyä sohvalla kerälle kainaloon ja oikein painautua lähelle.
Minulle on kyllä ainakin todella terapeuttista itsellekin, kun joku rakastaa niin pyyteettömästi että haluaisi olla aina lähelläni. Aina haluaisi silityksiä, halailua ja hellittelyä. Ei ole ihanampaa olentoa kuin pikku koirani.
Nyt kyllä inhimillistät koiraasi aika rankalla kädellä :D Eihän se koira näe tuota sohvattomuutta rangaistuksena, jos ei ikinä sohvalla ole ollut. Ja toisekseen: vaikka koira ei ole sohvalla, niin voi sitä silti hellitellä (isompi koira istuu sohvan vieressä tai pienemmän kanssa lattialla tai sylissä välillä).
Meillä siis koira sohvalla, mutta ymmärrän myös niitä, jotka eivät koiraa sohvallekaan halua. Kuten sanoit, niin ihminen sitä läheisyyttä sohvalla kaipaa jopa enemmän, koira vain pennusta asti oppinut siihen.
Höpö höpö, meillä ei ole mitenkään koiria "opetettu" tulemaan sohvalle, vaan ihan itse ovat siihen alusta asti tulleet ja aina hakeutuvat ihan oma-aloitteisesti syliin, viereen ja ihan kiinni ihmisiin. Ei niitä tarvitse siihen opettaa tai totuttaa, tuo nyt oli päivän paras että muka vain ihminen itse kaipaa sitä läheisyyttä. :D Koira ei nauti mistään niin paljon kuin siitä, että saa olla lähellä ja osallistua kaikkeen. Se on vielä äärimmäisen paljon sosiaalisempi eläin kuin ihminen, kärsii herkästi eroahdistuksesta jos jää yksin ja haluaisi mielellään olla aina mukana. Meilläkin seuraavat kaikkialle ja huoneesta toiseen tulevat perässä.
Että itse et taida koirien käyttäytymisestä ja lajityypillisistä piirteistä tietää, jos kuvittelet että sosiaalisuus ja fyysinen läheisyys on vain ihmisen tarve. Koira nimenomaan kärsii, jos ei sitä sosiaalisuutta tarpeeksi saa. Jos haluaa itsenäisemmän lemmikin, jota ei kiinnosta niin paljoa sylissä istuskella ja halailla, niin silloin parempi vaihtoehto on kissa. Tai kani. Tai vaikka kilpikonna.
https://www.pets4homes.co.uk/pet-advice/the-pack-behaviour-of-the-domes…
Tuolta voit vaikkapa lukea lisää koiran käyttäytymisestä.
"Pack dogs like to sleep together, and both dogs in the wild and those within the home will usually choose to share bed space and cuddle up together, in order to gain companionship, protection, comfort and warmth."
"There is a great deal of debate as to whether or not it is ok to share your bed with your dog, but if dogs could speak, they would almost certainly say they should be allowed in the bed!"
Tämä sun "ihminen se enemmän kaipaa läheisyyttä"-argumentti on helppo todistaa vääräksi myös siten, että ei opeta koiraa mitenkään vaan antaa sen täysin vapaasti valita nukkumapaikkansa. Väitän, että lähes 100% tapauksista käy niin, että koira seuraa omistajaa sänkyyn ja sohvalle, ellei sitä erikseen kielletä. Toki jos koiralla on valtavan paksu turkki ja sisällä lämmin, niin silloin saattaa jäädä lattialle ihan siitä syystä että muuten tulee liian kuuma.
Oisko luetunymmärtäminen mitään? Kirjoitin: "ihminen sitä läheisyyttä sohvalla kaipaa jopa enemmän". Eli ei VAIN ihminen. Kyllä, koira on laumaeläin ja kaipaa seuraa ja läheisyyttä ja haluaa olla kaikessa mukana.
Mutta usein ihminen kaipaa sitä läheisyyttä ENEMMÄN kuin koira. Kaikki halittelu ja pusuttelu on eri asia kuin läheisyys. Eli vaikka koira kaipaa läheisyyttä ja haluaa tulla viereen, niin ihminen tulkitsee sen myös omalla tavallaan.
Ja tottakai koira seuraa ihmistä sohvalle ja sänkyyn, jos ei kielletä. Mutta niin se koira tekee pentuna mitä tahansa muutakin, puree kenkiä yms jos ei kielletä. Eli sohvalla olokin on lähtökohtaisesti opittua. Ihminen on aina (tai pitäisi olla) se laumanjohtaja, joka kertoo säännöt.
Minusta ne koirat joita kohdellaan kuin ihmisiä ei ole niitä onnellisimpia koiria. Koira voi parhaiten kun se tietää paikkansa ja sillä on selvät säännöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisitkö itse kengät jalassa sänkyyn nukkumaan? En minä ainakaan.
Sohva mielestäni eri asia kuin sänky, toki ymmärrän, että kaikki eivät halua koiraa sohvallekaan. Ulkoa tuleva lika (muiden koirien uloste!!) ja punkit varmaan se suurin syy. Sohvalla ollaan kuitenkin verrattain lyhyt aika, kun taas yön aikana koiran turkista kyllä punkit löytävät tiensä ihmiseen.
Minä otin tämän huomioon valitessani rotua ja valitsin lyhytkarvaisen koiran. Tassut pestään jos ne ovat vähänkään likaantuneet. Lakanat toki pitää pestä useammin, mutta mielelläni itsekin vaihdan lakanat vähintään kerran viikossa jotta saa aina olla puhtaissa ja sileissä lakanoissa.
En ymmärrä miksi valita lemmikikseen sosiaalinen eläin jos sen ei anna kuitenkaan olla lähellä. Olisipa riipaisevaa jos tuo pappakoirakin jonka elämän tärkein asia on me ihmiset, ei saisi olla ihan kiinni iholla.Niin, kuten kirjoitin niin mielestäni sohva ja sänky eri asioita. Sohvalla saa olla lähellä ja paljon rapsutuksia. Yöt meillä koira nukkuu siellä missä on viileää.
Oletko siis sitä mieltä, että pitkäkarvaisia koiria ei kukaan saisi ottaa lemmikikseen? Jos siis pitää olla lyhytkarvainen koira, että pääsee sänkyyn nukkumaan.
Minusta koiralle on hyvin tärkeää psykologisesti saada nukkua samassa paikassa kuin omistajakin. En minä ole pitkäkarvaisia koiria keltään kieltämässä, totesin vain että itse pelkäsin punkkeja sen verran että valitsin lyhytkarvaisen koiran jotta sen elämä olisi mahdollisimman hyvää luonani -> saa käyttäytyä mahdollisimman lajinomaisesti eli olla yhdessä laumansa kanssa.
Koiralla oma peti sängyn vieressä ja näin ollen koira tuntee olevansa lähellä laumaansa eli on turvallista olla.
Koiran tarpeet ja ihmisen tarpeet ovat eri asia. Koiran elämä on hyvää, vaikka se ei sängyssä nukkuisikaan.
Miksi koira sitten valitsee tulla sänkyyn ja sohvalle? Minun tarpeideni vuoksi?
No kaikki vaan ei haluaa likaa ja karvoja sänkyyn. Ei se mitään rakettitiedettä ole.