Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä ihmisiä jotka eivät anna koiransa maata sohvalla tai tulla sänkyyn viereen
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisitkö itse kengät jalassa sänkyyn nukkumaan? En minä ainakaan.
Sohva mielestäni eri asia kuin sänky, toki ymmärrän, että kaikki eivät halua koiraa sohvallekaan. Ulkoa tuleva lika (muiden koirien uloste!!) ja punkit varmaan se suurin syy. Sohvalla ollaan kuitenkin verrattain lyhyt aika, kun taas yön aikana koiran turkista kyllä punkit löytävät tiensä ihmiseen.
Minä otin tämän huomioon valitessani rotua ja valitsin lyhytkarvaisen koiran. Tassut pestään jos ne ovat vähänkään likaantuneet. Lakanat toki pitää pestä useammin, mutta mielelläni itsekin vaihdan lakanat vähintään kerran viikossa jotta saa aina olla puhtaissa ja sileissä lakanoissa.
En ymmärrä miksi valita lemmikikseen sosiaalinen eläin jos sen ei anna kuitenkaan olla lähellä. Olisipa riipaisevaa jos tuo pappakoirakin jonka elämän tärkein asia on me ihmiset, ei saisi olla ihan kiinni iholla.
Niin, kuten kirjoitin niin mielestäni sohva ja sänky eri asioita. Sohvalla saa olla lähellä ja paljon rapsutuksia. Yöt meillä koira nukkuu siellä missä on viileää.
Oletko siis sitä mieltä, että pitkäkarvaisia koiria ei kukaan saisi ottaa lemmikikseen? Jos siis pitää olla lyhytkarvainen koira, että pääsee sänkyyn nukkumaan.
Minusta koiralle on hyvin tärkeää psykologisesti saada nukkua samassa paikassa kuin omistajakin. En minä ole pitkäkarvaisia koiria keltään kieltämässä, totesin vain että itse pelkäsin punkkeja sen verran että valitsin lyhytkarvaisen koiran jotta sen elämä olisi mahdollisimman hyvää luonani -> saa käyttäytyä mahdollisimman lajinomaisesti eli olla yhdessä laumansa kanssa.
Koiralla oma peti sängyn vieressä ja näin ollen koira tuntee olevansa lähellä laumaansa eli on turvallista olla.
Koiran tarpeet ja ihmisen tarpeet ovat eri asia. Koiran elämä on hyvää, vaikka se ei sängyssä nukkuisikaan.
Miksi koira sitten valitsee tulla sänkyyn ja sohvalle? Minun tarpeideni vuoksi?
Koira valitsee myös tulla ruokapöytään syömään ja mieluiten yhtä aikaa kuin ihmiset, jos sen antaa valita. Ja koiran sydän varmasti murtuu surusta jos sille laittaa oman kupin omalle paikalle, eikä anna sille kaikkea mitä itse syö. 🙄
Kyllä se varmasti valitsisi, mutta minulla on velvollisuus pitää siitä mahdollisimman hyvää huolta ja siihen kuuluu se ettei se saa syödä kaikkea mitä me syömme, vaan sille on tarjottava lajille sopivaa ruokaa, eli koiran tapauksessa lihaa.
Voihan sitä ottaa minkä vaan lemmikin mihin rahkeet riittää, mutta miksei tarjoaisi sille eläimelle mahdollisimman hyviä olosuhteita? Fyysinen läheisyys on kuitenkin (rodusta riippuen) hyvin tärkeää.
Ja sitä fyysistä läheisyyttä voi saada vain sängyssä tai sohvalla? Miks ajattelette, että on olemassa vain kaksi ääripäätä: koira saa olla missä vaan ihmisen vieressä vs. koira ei saa läheisyyttä ikinä?
Vaikka täällä moni onkin sanonut, että lemmikkiä ei saa inhimillistää, niin ei sillä tarkoiteta, etteikö koiraa saisi rapsutella tai pitää fyysisesti lähellä. Inhimillistäminen on sitä, että koiraa ei esim. voida kieltää tekemästä jotain, kun koiralle tulee paha mieli. Tai että koiran pitää saada herkkuja, kun se niin nätisti nappisilmillään katsoo. Ja taas tulee paha mieli, kun ei saa mitä haluaa.
Inhimillistämistä on se, että koiraa säälitään. Mitä hyötyä säälimisestä edes on, koiralle tai ihmisellekään? Säälimisellähän vaan vahvistetaan sitä negatiivista oloa. Jos säälit koiraasi, kun se jää yksin kotiin, niin eihän se ole ihmekään, jos on eroahdistusta.
Sääli on empatiaa, joka on ihmisen tunnuspiirre. Siinä, että tuntee empatiaa kerjäävää tai perään itkevää koiraa kohtaan, ei ole kyse siitä että ihminen inhimillistäisi koiraa. Vaan on kyse siitä, että ihminen on itse inhimillinen, ja näin ollen kokee inhimillisiä tunteita.
Aika julmalta kuulostaa tuo sinun lausahduksesi, että mitä hyötyä säälimisestä on. Kyllä säälimisesyä ja empatiasta on hyvinkin paljon hyötyä sosiaalisissa suhteissa (sekä ihmisten välisissä että koiran ja ihlisen välisissä), muutenhan koko empatian tunnetta ei olisi kehittynytkään. Se saa meidät huolehtimaan toisista, tekemään hyviä tekoja toisille ja näin ollen myös vahvistaa sosiaalisia suhteita. Myös esim. se herkkujen antaminen silloin tällöin kuuluu tähän, tietenkin ihmisen täytyy järjellään osata säännöstellä sitä ettei mene liiallisuuksiin ja lihota koiraa herkuilla muodottomaksi.
Mutta kyllä jos asenne on tämä että "ketään ei saa sääliä, sääli on heikkoutta" jne, niin tunnekylmältä ihmiseltä vaikuttaa minun mielestäni. Koirillakin (ja muilla eläimillä) on muuten havaittu empatiaa, tästä on tehty mielenkiintoisia tutkimuksia. Netistä varmasti löytyy, oli tutkittu koeoloissa että eläimet esim. kokivat ahdistusta loukkuun jääneen lajitoverin huudoista ja päästivät tämän pinteestä, kun hoksasivat että nappia painamalla voi sen tehdä. Tämä toistettiin ja huomattiin että käytös toistui vielä vahvemmin, kun eläin oppi yhdistämään napin painamisen siihen että toisen eläimen pelko ja hätäännys loppui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sohva on meidän koiramme lempipaikka ja vaikka onkin aika isokokoinen, tykkää hirmuisen palajon sylitellä ja tulla aivan kiinni nukkumaan, samalla kun itse puuhailee siinä läppärillä/kännykällä/katsoo TVtä.
Meidän koira myös tykkää nukkua aivan kiinni miussa ja se ei haittaa yhtään, aina jossain kohtaa yötä vaihtaa viileämpään paikkaan.
Lakanat on toki vaihdettava usein, karvanlähtöaikaan imuri ja harja kovassa käytössä; tassut puhdistetaan, jos ovat likaantuneet.
Näin meillä & meidän koira onkin todella sylikoira - pitkillä lenkeillä päivittäin purkaa sen enegian ja kotona tykkää löhöillä.
On hällä oma paikkakin, jossa joskus on mutta yleensä haluaa olla vieressä ja kyllä sattuisi suoraan sanoen sydämeen kieltää olemasta lähellä.
Jokainen toki tavallaan; sanoisin kuiten, että koira on laumaeläin ja tarvitsee ihmisen läheisyyttä. Esim.ulkohäkissä koiran pitäminen on miusta suorastaan rääkkäystä mutta jos joku ei halua olla niin läheinen koiransa kanssa, että päästäisi syliin, niin mitä se miulle kuuluu.
N28
Vierailija kirjoitti:
Minusta ne koirat joita kohdellaan kuin ihmisiä ei ole niitä onnellisimpia koiria. Koira voi parhaiten kun se tietää paikkansa ja sillä on selvät säännöt.
Tää on nyt pikkasen outo korrelaatio siulla meneillään. Se, että koira on tervetullut syliin sohvalle ja viekuun nukkumaan, EI tarkoita sitä, etteikö koiralla olisi selkeät säännöt & sitä olisi opetettu pennusta asti huolellisesti tietämään paikkaansa laumassa. Meillä ainakin on huolella kasvatettu koira; tietenkin koira voi todella huonosti, jos ei ymmärrä paikkaansa, eikä ole selviä sääntöjä mutta sillä ei ole mitään tekemistä sohvalla/sängyssä olon kanssa.
N28
En ymmärrä ihmisiä, joilla on koiria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisitkö itse kengät jalassa sänkyyn nukkumaan? En minä ainakaan.
Sohva mielestäni eri asia kuin sänky, toki ymmärrän, että kaikki eivät halua koiraa sohvallekaan. Ulkoa tuleva lika (muiden koirien uloste!!) ja punkit varmaan se suurin syy. Sohvalla ollaan kuitenkin verrattain lyhyt aika, kun taas yön aikana koiran turkista kyllä punkit löytävät tiensä ihmiseen.
Meillä pestään koirien jalat joka lenkin jälkeen. Samoin pylly ja mahan alunen, jos on jäänyt likaiseksi. Sen verran pitää mielestäni viitsiä jos koiria ottaa, onhan lapsistakin vaivaa vielä paljon enemmän. Lapsetkin muuten saattaa olla likaisia ja vaikka puklata tai nenä vuotaa räkää, mutta ei niitä silti kielletä menemästä sohvalle.
Pelottavia nämä koiramammat ja-papat jotka ihan tosissaan vertaa koiria (ihmis)lapsiin.
Aika moni koiramamma on ja pysyy sinkkuna, itsekseen ihmetellen, miksi mies ei pysy sängyssä hänen ja kahden koiransa välissä muutamaa päivää pidempään.
Meillä kyllä koira osaa jo lähteä sivummalle, kun meillä alkaa ”omat leikit”, koska häntä on pienestä pitäen pyydetty pois siksi aikaa sohvalta/sängyltä. Ihan yhdessä halusimme perheeseemme koiran ja seksielämään ei ole vaikuttanut mitenkään (nyt 5,5v koiramme).
Muutoin kyllä saa olla sängyssä/sohvalla.
Eikä tuijota mistään (kuten joku sanoi), vaan menee omalle paikalleen ja eipä tule sitten siitä eteenpäin paljoa kiinnitettyä huomiota häneen mieheni ja miun seksin aikana, koska ei tule häiritsemään.
Aivan ihana kun nukkuu vieressä, eihän me unissamme seksiä harrastetakaan.
N28
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi syytä, miksi koirallamme ei ole sohvalle mitään asiaa.
1. Se on ärsyttävä vöhnääjä, joka ei osaa olla aloillaan jos sen lähelleen päästää. Lapsista se on kivaa, minusta raivostuttavaa. Tästä syystä lapset istuu toisinaan lattialle, jotta koira saa pyöriä heidän päällään ja nuolla naamaa ja käsiä. Öisin saisi herätä 10 kertaa siihen, kun koira nuolee naamaa.
Pari ekaa kk koira sai vielä sohvalle tulla ja lasten sänkyihin, mutta siihen loppui kun on niin vöhnäke.2. Koirasta tarttuu tunkkainen "ulon" haju tekstiileihin. Kun koiramme vielä sai olla sohvalla huomasin, että tyynyt haisivat aivan koiralle.
Koiramme puhtaudesta huolehditaan, olen melkoinen siisteysfriikki, mutta ei koirasta koiran hajua pestä pois. Sisälle tullessa koko talo haisee hetken koiralle, jolloin pakko tuulettaa vaikka olisi 30 astetta pakkasta.Myönnän, etten itse ole koirarakas toisin kuin muu perhe, mutta ei koiramme siitä kärsi että siltä on tasan kaksi paikkaa kielletty talostamme: sohvat ja sängyt. Tasapuolisuuden vuoksi emme mekään pyöri sen pedissä.
Kannattaisi käydä eläinlääkärissä.
Terve koira ei haise, ellei ole märkä (jollon voi kuivata/käyttää sadevarusteita). Monet eivät esim. pidä koitan hampaista tarpeeksi hyvää huolta ravinnollisesti, jolloin koiralla saattaa olla hammastulehdus. Jokatapauksessa, koirassa haju, etenkin sellainen, joka tarttuu jo ympäriinsä on selkeä indikaattori sairaudesta/ongelmasta. Eläinlääkäriin hops.
Etkö viitsinyt kultsupalstalla Facebookissa itkeä omalla nimellä tästä? Nimittäin melkolailla samaan aikaan ilmestyi kysely, että annetaanko koiran olla sohvalla ja sängyssä vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sohvalla tai sängyssä makaaminen ei tuo mitään lisäarvoa koiran elämään. Sohva ja sänky menee tehokkaasti piloille kun ovat täynnä karvoja. En ymmärrä ihmisiä jotaka eivät osaa kouluttaa koirilleen rajoja.
Ei koiraa sänkyyn. Koiralle voi hommata oman pedin siihen sängyn viereen, jos haluaa.
Koira on elukka, ei se mieltään pahoita jos ei sänkyyn pääse. Se elää hetkessä.
Karseeta tämä eläimien inhimillistäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sohvalla tai sängyssä makaaminen ei tuo mitään lisäarvoa koiran elämään. Sohva ja sänky menee tehokkaasti piloille kun ovat täynnä karvoja. En ymmärrä ihmisiä jotaka eivät osaa kouluttaa koirilleen rajoja.
Edelleen, omituinen korrelaatio, etteikö koiraa olisi hyvin koulutettu, jos koiralla on lupa tulla sängylle/sohvalle.
En minäkään ymmärrä ihmisiä, jotka eivät kouluta koiriaan & näytä selkeästi, mikä on koiran paikka laumassa ja esim.miten ohitustilanteet hoidetaan jne. Koira kärsii, jos ei tiedä paikkaansa laumassa tai saa kunnon koulutusta.
Meidän koira on kyllä huolella koulutettu mutta saa tulla sohvalle/sängylle viekkuun.
N28
Koira saa tulla sänkyyn ja sohvalle. Pesen lakanat viikottain ja sekä sohvan suojan.
Tämä tapaus on niin lellitty kuin vain voi olla, mutta on tottelevaisin koira ikinä mitä minulla on ollut.
Ei tarvitse kuin kuiskata tai osoittaa vain kädellä mitä nyt pitää tehdä, niin homma toimii.
Luoksetulo on takuu varmaa, juoksee kuin salama eteen, että mitäs nyt sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväkoti kirjoitti:
Ei koiraa sänkyyn. Koiralle voi hommata oman pedin siihen sängyn viereen, jos haluaa.
Koira on elukka, ei se mieltään pahoita jos ei sänkyyn pääse. Se elää hetkessä.
Karseeta tämä eläimien inhimillistäminen.
No mitä se haittaa, jos koira nukkuu sängyssä? Oma koirani ainakin nukkuu vieressäni tyytyväisenä pää tyynyllä.
Vierailija kirjoitti:
Koira saa tulla sänkyyn ja sohvalle. Pesen lakanat viikottain ja sekä sohvan suojan.
Tämä tapaus on niin lellitty kuin vain voi olla, mutta on tottelevaisin koira ikinä mitä minulla on ollut.
Ei tarvitse kuin kuiskata tai osoittaa vain kädellä mitä nyt pitää tehdä, niin homma toimii.
Luoksetulo on takuu varmaa, juoksee kuin salama eteen, että mitäs nyt sitten.
Sama juttu!
Todella sylikoira meidän tapaus & rakastaa olla lähellä. Silti voi pittää vapaana ihan rauhaisin mielin, kun heti kutsuttaessa tulee luokse, jos joku tulee vastaan, tulee automaattisesti kiltisti viereen. On myös todella viisas ja ymmärtää juurikin kuiskauksesta mitä tehdä. Tarkkaan ja huolella & rakkaudella, positiivisella tavalla koulutettu aivan pennusta asti.
Rajat siis on, tietää paikkansa laumassa ja tottelee täysin, voi juoksuttaa metsässä huoletta vapaana. Eikä menekään kauas laumasta, vaikka metsässä juokseekin. Kun otimme perheenjäsenen, halusimme tarjota hänelle meidän perheessämme niin lahityypillisen ja onnellisen elämän kuin mahdollista.
Mikään ei kuiten korvaa sitä onnea, minkä tämä tepsuttaja tuo jokapäivä iloitessaan lenkeillä ja kömpiessään syliin.
N28
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyväkoti kirjoitti:
Ei koiraa sänkyyn. Koiralle voi hommata oman pedin siihen sängyn viereen, jos haluaa.
Koira on elukka, ei se mieltään pahoita jos ei sänkyyn pääse. Se elää hetkessä.
Karseeta tämä eläimien inhimillistäminen.No mitä se haittaa, jos koira nukkuu sängyssä? Oma koirani ainakin nukkuu vieressäni tyytyväisenä pää tyynyllä.
Meillä myös! 😄 En osaisi itse edes nukkuakaan ilman suloisia koiriani siinä vieressä, miehen kanssa leikillään aina kisaillaankin siitä kumman viereen pieni ja mahdottoman söpö koiramme tulee. Ihana nukahtaa, kun se pieni tuhisee onnellisena pää tyynyllä ja jos yölläkin herää, niin näkee sen uniset silmät ja pienen kuonon. Voi että. Ja minun koirani tuoksuu aivan ihanalta, ei kyllä haise pahalle niin kuin joku sanoi. Ei sillä ole kyllä paljon karvojakaan, lyhytkarvainen on. Haisee korkeintaan likaisna ja kuraisena, mutta sellaisena sitä nyt ei sänkyyn päästetäkään vaan viedään pesulle.
Mulla unen laatu on hyvä koiran kanssa nukkuessa. Vaikutus on sekä fyysinen että psyykkinen. Keho rentoutuu koska koira tuo alitajuisesti turvaa ja psyyke voi leppoisassa läheisyydessä hyvin.
Koska en ole keksinyt yhtäkään haittapuolta asiassa ei ole syytä muuttaa tapoja.
Johan on ongelmat. Meillä sohva on ihmisiä, ei koiraa varten. Koiralla on oma turvallinen paikka, jossa sen on mukava köllötellä.
Sänkyyn ei ole koiralla tulemista. Makkariin pääsee yöllä jos haluaa, sängyn viereen/alle. En halua sänkyyn hiekkaa, multaa, punkkeja, karvaa jne. Lisäksi koirat nukkuu levottomasti, vaihtaa asentoa jatkuvasti, nuolee muniaan tms. eli minä heräisin noin viiden minuutin välein. Eli ei tule meidän sänkyyn koirat. Sori jos pahoitan ap:n mielen. Mulle koirat on perheenjäseniä mutta ne on kuitenkin eläimiä, en kohtele niitä ihmisinä.
Koirani nukkui kyllä niin sängyssä kuin sohvallakin. En koskaan kieltänyt sitä tulemasta viereeni. Sinkkuna on hyvä toimia niin kuin itse tahtoo. Koiraani kaipaan paljon.
Vierailija kirjoitti:
Johan on ongelmat. Meillä sohva on ihmisiä, ei koiraa varten. Koiralla on oma turvallinen paikka, jossa sen on mukava köllötellä.
Sänkyyn ei ole koiralla tulemista. Makkariin pääsee yöllä jos haluaa, sängyn viereen/alle. En halua sänkyyn hiekkaa, multaa, punkkeja, karvaa jne. Lisäksi koirat nukkuu levottomasti, vaihtaa asentoa jatkuvasti, nuolee muniaan tms. eli minä heräisin noin viiden minuutin välein. Eli ei tule meidän sänkyyn koirat. Sori jos pahoitan ap:n mielen. Mulle koirat on perheenjäseniä mutta ne on kuitenkin eläimiä, en kohtele niitä ihmisinä.
Sulla ja muilla vastaavilla kommentoijilla tässä mun mielestä vaikuttaa olevan joku "ongelma" kun teidän mielestä koiran viereen ottaminen sohvalle tai sänkyyn on sitä että "kohtelee koiraa ihmisenä".
Minä kohtelen koiriani koirina, jotka saavat olla sohvalla ja nukkua vieressäni. Ei se niistä ihmisiä tee, ja aika hullu pitää olla, jos luulee ettei koiraa vieressään pitävä omistaja tunnistaisi eri eläinlajeja.
Meillä on 12 viikkoinen saksanpaimenkoira, eikä se ole tullut/päässyt kertaakaan sohvalle tai sänkyyn. Päiväpeti on lähellä sohvaa, joten se saa halutessaan olla koko ajan lähellä. Yöt nukkuu joko olkkarissa tai vierashuoneessa, aamulla käppäilee makkariin herättämään aamupissalle. Näin on hyvä ainakin meillä.
Ja sitä fyysistä läheisyyttä voi saada vain sängyssä tai sohvalla? Miks ajattelette, että on olemassa vain kaksi ääripäätä: koira saa olla missä vaan ihmisen vieressä vs. koira ei saa läheisyyttä ikinä?
Vaikka täällä moni onkin sanonut, että lemmikkiä ei saa inhimillistää, niin ei sillä tarkoiteta, etteikö koiraa saisi rapsutella tai pitää fyysisesti lähellä. Inhimillistäminen on sitä, että koiraa ei esim. voida kieltää tekemästä jotain, kun koiralle tulee paha mieli. Tai että koiran pitää saada herkkuja, kun se niin nätisti nappisilmillään katsoo. Ja taas tulee paha mieli, kun ei saa mitä haluaa.
Inhimillistämistä on se, että koiraa säälitään. Mitä hyötyä säälimisestä edes on, koiralle tai ihmisellekään? Säälimisellähän vaan vahvistetaan sitä negatiivista oloa. Jos säälit koiraasi, kun se jää yksin kotiin, niin eihän se ole ihmekään, jos on eroahdistusta.