Lue keskustelun säännöt.
Älyttömimmät säännöt ja rangaistukset, joita kohtasit kansakoulussa tai peruskoulussa?
En tarkoita mitään julmaa väkivaltaa tai kiusaamista, vaan juttuja, joissa ei ollut mitään järkeä ainakaan nykypäivän näkökulmasta.
Esimerkki: Yläasteen kotitaloustunnilla 13-vuotiaana opeteltiin aamiaisen tekemistä pareittain. Minun ja ystäväni tarkoitus oli keittää kananmunia. Kun munat oli keitetty, kattila vietiin tiskialtaaseen ja valutettiin kylmää vettä päälle. Jostain syystä en tajunnut, että kylmää vettä lisättiin siksi, että munat jäähtyisivät ja ne olisi helpompi kuoria. Laitoin hanan melkein saman tien kiinni, koska meillä kotona vahdittiin melkon neuroottisesti veden käyttöä, säästösyistä. Opettaja huomasi tämän ja sain jonkun miinusmerkinnän johonkin, mutta tietystikään ei selitystä, miten olisi pitänyt toimia. Tämä muna-asia jäi jonnekin takaraivoon asustamaan, sillä vasta muutama vuosi myöhemmin ihan jossain ihan eri yhteydessä tajusin, että hetkinen, se kylmä vesi oli jäähdyttämistä varten.
Kommentit (631)
Ei ole pakko lukea jos vain tyylikkäästi ohittaa koko palstan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta ylläolevasta lettukasajutusta tuli mieleen, jos diabeetikko ei jaksanut itse syödä niitä kaikkia, kai ne olisi käyneet muillekin, tavallista ruokavaliota käyttäville, ettei ainakaan hukkaan olisi tarvinnut heittää?
Mikä ero niissä letuissa on diabeetikoille vs tavallisille?
Nämä ei ole varsinaisesti kaikki sääntöjä, mutta...
Kävin alakoulun pienessä noin 70 oppilaan maalaiskoulussa. Meillä oli yhdistetyt luokat. Liikuntatunnit järjestettiin siten, että 3.-6. luokkien tytöt (ja vastaavasti myös pojat) olivat samassa ryhmässä. Oli aikamoinen ero kehityksessä, kun ryhmän nuorimmat olivat kolmasluokkalaisia ja ihan lapsia, kun taas vanhimmat olivat teini-iän kynnyksellä. Oli kolmos-nelosluokkalaiselle aika piinallista olla samassa pukukopissa tai pelata joukkuelajeja.
Samassa koulussa luokat 3.-6. söivät luokissa, sillä ruokala oli niin pieni ettei sinne mahtunut. Vain eka- ja tokaluokkalaiset söivät ruokalassa. Joka luokalla oli järjestäjä, jonka tehtävänä oli pyyhkiä kaikkien pulpetit ruokailun jälkeen. Osa oppilaista oli todella sotkuisia ruokailijoita ja pulpeteilla oli aina kokkareita ja roiskeita. Hyi olkoon. En ymmärrä miksi jokainen ei olisi voinut vain pyyhkiä omaansa.
Osa tytöistä olisi halunnut mennä puukäsityöhön, mutta tähän ei alakoulussa suostuttu. Yläasteella tytöt joutuivat ikäänkuin anomaan vapautusta sukupuolestaan jos halusivat mennä tekniseen työhön. Käsittämätöntä. Tämä tapahtui 90-luvun lopussa.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteella 80 luvun alussa oli pakko opetella soittamaan melodiikkaa ja nokkahuilua.
Kuka herranjestas sitä taitoa tarvitsi ikinä yhtään mihinkään.Soittimia, joilla pääsee helposti musiikin alkeisiin käsiksi.
Edullisia ja kestäviä koulusoittimia.
Sehän se syy on ollut. Nokkahuilun ääni vain on niin karsea, että epäilen pakollisella nokkahuilun soitolla kuitenkin aiheutettu enemmän haittaa kuin hyötyä musiikkikasvatukselle.
Mikä tahansa väärin soitettu on karseaa.
Nokkahuilussa sinänsä ei ole mitään vikaa.
Muistelen että meilläkin ala-asteella 80-luvulla oli jossain vaiheessa nokkahuilailua, mutta muuten musiikintunnit oli aika kivoja, pidettiin esim. levyraateja kun silloin televisiossakin oli Jukka Virtasen juontama Levyraati, Klasu ja Pirkko Liinamaa vakiojäseninä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuosta ylläolevasta lettukasajutusta tuli mieleen, jos diabeetikko ei jaksanut itse syödä niitä kaikkia, kai ne olisi käyneet muillekin, tavallista ruokavaliota käyttäville, ettei ainakaan hukkaan olisi tarvinnut heittää?
Mikä ero niissä letuissa on diabeetikoille vs tavallisille?
Kaikki toiset olivat jo aika lailla syöneet, suurin osa oli lähtenyt jo välitunnillekin, kun muistan luokan olleen tuossa kohtaa jo aika tyhjänä. Eikä hänen ruokiaan kyllä kukaan muu koskaan syönyt, paitsi omenapillimehun hän saattoi joskus antaa jollekulle toiselle, jos ei sitä itse käyttänyt.
En tiedä diabeteksesta juuri mitään, enkä tiedä, miksi tuolle pojalle piti olla ihan omat erikoisruokansa, kun käsittääkseni ykköstyypin diabeetikot syövät yleensä ihan samaa ruokaa kuin muutkin, vain tarkasti hiilihydraattien määrää laskien. Tällä oppilaalla oli kuitenkin aina oma ruokansa, omasta tarjoiluastiastaan tarjoiltuna. En tiedä, olisiko hänellä sitten ollut joku allergia päälle. Jos joku diabetestietäjä osaa selittää, niin tervetuloa :D
Muistan vain, että hänen pinaattilettunsa olivat aivan ihanan herkullisen näköisiä. Meillä muilla oli perus pyöreitä, kuivia, einesletun näköisiä (joita sai ottaa vain kuusi :( ), ja hänellä oli aivan tummanvihreitä, isoiksi suorakulmioiksi leikattuja, kosteita lättyjä, kuin ohuesta, vihreästä pannukakusta leikattuja. Sitähän se taisi ollakin, pinaattinen pannukakku, joka oli sitten koko pellillinen annosteltu yksin hänelle :D
Vierailija kirjoitti:
Pojat eivät saaneet käyttää hattuja sisällä. Tytöt saivat, koska "tytöillä hattu voi olla osa pukeutumista".
Niin, pojathan tunnetusti pitävät hattuja päässään pyyhkiäkseen niillä tarvittaessa pyllynsä, eivät suinkaan siksi että haluaisivat pukeutua niihin.
Hetken luulin, että olin itse kirjoittanut tämän kommentin! Pyllyjen pyyhkimisestä en tiedä, mutta tämä sääntö oli lukiossani reilusti 2000-luvun puolella. Hattu voi "kuulua" tytön asuun, muttei pojan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän englanninopettajamme sanoi, että kokeessa tehtävään oli vastattava vähintään viidellä lauseella, muuten saisi miinuspisteitä. Mutta liian pitkästikään ei olisi saanut kirjoittaa, sillä opettaja ei kuulemma jaksanut niitä lukea. Kyseessä oli sellainen tehtävä jonka vastaus kirjoitettiin koepaperiin. Olen aina ollut hyvä tiivistämään, joten vaatimus herätti suuria vaikeuksia.
En kuollaksenikaan muista tehtävänantoa, mutta se kuului jotenkin tyyliin "kysy missä urheiluosasto sijaitsee ja kerro että haluaisit ostaa lenkkarit". Kirjoitin vastaukseksi jotain 'excuse me, can you tell me where the sports products are? I would like to buy a pair of trainers'. Vaikka kuinka yritin, en millään saanut asiasta puserrettua enempää. Opettaja oli sitä mieltä, että olisi pitänyt kirjoittaa enemmän, vaikka vastaus oli sinänsä oikein.
Seuraavalla kerralla kirjoitin samantyyppisen tiiviin vastauksen, mutta lisäsin loppuun muutaman lauseen verran aivan puuta heinää jotta sain viisi lausetta täyteen. Siis tyyliin: "Excuse me, can you tell me where the sports products are? I would like to buy a pair of trainers. I'm looking for red ones, not blue ones. Maybe I will also find a matching t-shirt. I like jogging".
Vierailija kirjoitti:
Meidän englanninopettajamme sanoi, että kokeessa tehtävään oli vastattava vähintään viidellä lauseella, muuten saisi miinuspisteitä. Mutta liian pitkästikään ei olisi saanut kirjoittaa, sillä opettaja ei kuulemma jaksanut niitä lukea. Kyseessä oli sellainen tehtävä jonka vastaus kirjoitettiin koepaperiin. Olen aina ollut hyvä tiivistämään, joten vaatimus herätti suuria vaikeuksia.
En kuollaksenikaan muista tehtävänantoa, mutta se kuului jotenkin tyyliin "kysy missä urheiluosasto sijaitsee ja kerro että haluaisit ostaa lenkkarit". Kirjoitin vastaukseksi jotain 'excuse me, can you tell me where the sports products are? I would like to buy a pair of trainers'. Vaikka kuinka yritin, en millään saanut asiasta puserrettua enempää. Opettaja oli sitä mieltä, että olisi pitänyt kirjoittaa enemmän, vaikka vastaus oli sinänsä oikein.
Seuraavalla kerralla kirjoitin samantyyppisen tiiviin vastauksen, mutta lisäsin loppuun muutaman lauseen verran aivan puuta heinää jotta sain viisi lausetta täyteen. Siis tyyliin: "Excuse me, can you tell me where the sports products are? I would like to buy a pair of trainers. I'm looking for red ones, not blue ones. Maybe I will also find a matching t-shirt. I like jogging".
Meillä oli ala-asteella oma opettajamme, joka opetti meille melkein kaikkea, mukaanlukien äidinkieltä ja kirjoitusasioita, mutta muutamille aineille oli oma opettajansa. Kuten englannille. Englannissa oli koetehtävänä kääntää joitain sanoja, ja minä käänsin jotain tyyliin "a fly - kärpänen". Kaikki tehtäväni olivat asiasisällöltään oikein, mutta englanninopettaja miinusti englanninkokeestani pisteitä siksi, koska kirjoitin ä-kirjaimen pisteet hänen mielestään väärin! Oma luokanopettajamme, joka oli meidät opettanut kirjoittamaan, ei ollut koskaan huomauttanut ääkköspisteistäni mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin ala-asteella ysärin puolivälissä. Luokkamme opettaja oli oikea ilkeä piikittelijä, kenen toiminta ei ikinä nykypäivänä menisi läpi. Varmaan jotain oikeusjuttujakin olisi tullut, esim siitä että kuvasi videokameralla luokkamme hieman erikoista poikaa välitunnilla itkemässä ja riehumaassa. Kertoi sitten halveksuen koko luokalle, että oli kuvannut häntä.
Muita mistä keksi nipottaa
- lyijykynän piti olla keltainen, ei käynyt muu väri eikä saanut esim olla made in china. Oikeasti luki ja tarkisti näitä kyniä.
- se fkin reissuvihko. Sinne jaksoi rustata ihan jonninjoutavaa valitusta sivukaupalla
- rohmusin keittoa ruokalassa. Rohmuamista oli kuulemma se, kun otin kauhalla pinnasta enkä reippaasti kauhaissut pohjasta asti. Yritin kuulemma onkia kaikki nakit itselleni!
- osasin lukea jo ennen koulun aloitusta, oli vihainen tästä
- omasi selkeitä lellikkejä, vertaili sitten kovaan ääneen vaikka "katsokaa miten Iida tämän teki!"
Ei ollut ennen vanhaan oikein keinoja valvoa opettajien touhuja. Ei ollut todistajia, luokallinen oppilaita ei kelvannut todistajiksi. Vaikka kaikki vastaan opettaja, opettaja oli oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Olin ala-asteella ysärin puolivälissä. Luokkamme opettaja oli oikea ilkeä piikittelijä, kenen toiminta ei ikinä nykypäivänä menisi läpi. Varmaan jotain oikeusjuttujakin olisi tullut, esim siitä että kuvasi videokameralla luokkamme hieman erikoista poikaa välitunnilla itkemässä ja riehumaassa. Kertoi sitten halveksuen koko luokalle, että oli kuvannut häntä.
Muita mistä keksi nipottaa
- lyijykynän piti olla keltainen, ei käynyt muu väri eikä saanut esim olla made in china. Oikeasti luki ja tarkisti näitä kyniä.
- se fkin reissuvihko. Sinne jaksoi rustata ihan jonninjoutavaa valitusta sivukaupalla
- rohmusin keittoa ruokalassa. Rohmuamista oli kuulemma se, kun otin kauhalla pinnasta enkä reippaasti kauhaissut pohjasta asti. Yritin kuulemma onkia kaikki nakit itselleni!
- osasin lukea jo ennen koulun aloitusta, oli vihainen tästä
- omasi selkeitä lellikkejä, vertaili sitten kovaan ääneen vaikka "katsokaa miten Iida tämän teki!"Ei ollut ennen vanhaan oikein keinoja valvoa opettajien touhuja. Ei ollut todistajia, luokallinen oppilaita ei kelvannut todistajiksi. Vaikka kaikki vastaan opettaja, opettaja oli oikeassa.
Aikuiset luulevat aina olevansa parempia kuin lapset. Sairasta, koska tuo on sama asia, jos mies kiduttaa useita naisia ja eikä uhreja kuunneltaisi, koska mies oli oikeassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulun ekalla luokalla istuin tosi kauan tomaattikeittolautasen edessä itkien, koska opettajan mukaan lautanen piti aina syödä tyhjaksi. Onneksi opettajan piti lähteä seuraavalle tunnille - tai juomaan kahvinsa, ja keittiön tädit päästivät pois. Sen jälkeen olin aina sairas, kuume nousi ja ripuli, niinä päivinä jolloin se oli ruokalistassa, ihan vain stressistä.
Toinen karmea kokemus oli hammastarkastuksista ja -hoidoista, puudutusta ei tietenkään lapsille tarvittu.
Tomaattikeitto itsessään olis varmaan pentunakin maittanu itelle mutta tuli tästä vastaavanlainen muisto omalta esikouluvuodelta... Siellä oli sillon aikanaan aina sillontällön klimppistä mangokiisseliä joka oli sitten aina syötävä kokonaan pois maistu tai ei. Ei se mango itessäänkään mulle maittanu, mutta ne klimpit oli varsinainen piste i:n päälle ja usein meinas se kiisseli tulla ylös jokaisella klimppi lusikallisella.
Taitaa olla viimevuostuhannelle jäänyt käytäntö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin ala-asteella ysärin puolivälissä. Luokkamme opettaja oli oikea ilkeä piikittelijä, kenen toiminta ei ikinä nykypäivänä menisi läpi. Varmaan jotain oikeusjuttujakin olisi tullut, esim siitä että kuvasi videokameralla luokkamme hieman erikoista poikaa välitunnilla itkemässä ja riehumaassa. Kertoi sitten halveksuen koko luokalle, että oli kuvannut häntä.
Muita mistä keksi nipottaa
- lyijykynän piti olla keltainen, ei käynyt muu väri eikä saanut esim olla made in china. Oikeasti luki ja tarkisti näitä kyniä.
- se fkin reissuvihko. Sinne jaksoi rustata ihan jonninjoutavaa valitusta sivukaupalla
- rohmusin keittoa ruokalassa. Rohmuamista oli kuulemma se, kun otin kauhalla pinnasta enkä reippaasti kauhaissut pohjasta asti. Yritin kuulemma onkia kaikki nakit itselleni!
- osasin lukea jo ennen koulun aloitusta, oli vihainen tästä
- omasi selkeitä lellikkejä, vertaili sitten kovaan ääneen vaikka "katsokaa miten Iida tämän teki!"Ei ollut ennen vanhaan oikein keinoja valvoa opettajien touhuja. Ei ollut todistajia, luokallinen oppilaita ei kelvannut todistajiksi. Vaikka kaikki vastaan opettaja, opettaja oli oikeassa.
Narsku.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta ylläolevasta lettukasajutusta tuli mieleen, jos diabeetikko ei jaksanut itse syödä niitä kaikkia, kai ne olisi käyneet muillekin, tavallista ruokavaliota käyttäville, ettei ainakaan hukkaan olisi tarvinnut heittää?
Mikä ero niissä letuissa on diabeetikoille vs tavallisille?
Taikinan koostumus, ehkä?
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisellä luokalla meille opetettiin, että oikea kenkä laitettiin jalkaan ensin ja vasen kenkä seuraavaksi. Kukaan ei selittänyt miksi, mutta tästä säännöstä muistutettiin aina.
Oli myös kiellettyä tehdä kengännauhoihin rusetti "lapsellisella tavalla" eli muodostamalla ensin nauhoista kaksi lenkkiä ja solmimalla ne yhteen.
Miten se sitten pitäisi tehdä?
Aurinkoa ei saanut piirtää siten, että se pilkistää jommasta kummasta kulmasta paperia, vaan kokonaisena keskelle paperia. Oli kuulemma liian lapsellista piirtää pilkistävä aurinko.
Kouluun sai tulla pyörällä vasta 3. luokalta lähtien, kun oli suorittanut liikunnanopettajien organisoiman polkupyörän ajokortin. Käsittämätöntä lapselle, joka oli oppinut ajamaan jo ennen kouluikää. Ja kouluhan oli tosiaan liikuntapainotteinen :D
Hiljaiset tytöt laitettiin aina istumaan villien poikien pariksi, jotta nämä rauhoittuisivat.
Vierailija kirjoitti:
Aurinkoa ei saanut piirtää siten, että se pilkistää jommasta kummasta kulmasta paperia, vaan kokonaisena keskelle paperia. Oli kuulemma liian lapsellista piirtää pilkistävä aurinko.
No onko se hyvin piirretty että aurinko on kolmio paperin kulmassa? :D
Taisit olla onnekas, tuolla uimaopettajalla oli taatusti ihan muut temput mielessä kuin uimahypyt.