Lue keskustelun säännöt.
Älyttömimmät säännöt ja rangaistukset, joita kohtasit kansakoulussa tai peruskoulussa?
En tarkoita mitään julmaa väkivaltaa tai kiusaamista, vaan juttuja, joissa ei ollut mitään järkeä ainakaan nykypäivän näkökulmasta.
Esimerkki: Yläasteen kotitaloustunnilla 13-vuotiaana opeteltiin aamiaisen tekemistä pareittain. Minun ja ystäväni tarkoitus oli keittää kananmunia. Kun munat oli keitetty, kattila vietiin tiskialtaaseen ja valutettiin kylmää vettä päälle. Jostain syystä en tajunnut, että kylmää vettä lisättiin siksi, että munat jäähtyisivät ja ne olisi helpompi kuoria. Laitoin hanan melkein saman tien kiinni, koska meillä kotona vahdittiin melkon neuroottisesti veden käyttöä, säästösyistä. Opettaja huomasi tämän ja sain jonkun miinusmerkinnän johonkin, mutta tietystikään ei selitystä, miten olisi pitänyt toimia. Tämä muna-asia jäi jonnekin takaraivoon asustamaan, sillä vasta muutama vuosi myöhemmin ihan jossain ihan eri yhteydessä tajusin, että hetkinen, se kylmä vesi oli jäähdyttämistä varten.
Kommentit (631)
Oikeesti, miettikää millainen on ihminen, joka jaksaa kytätä lapsia ja jonkin tietyn lempisääntönsä noudattamista. Ja raivota lapsille, jos huomaa, että ohjetta rikotaan. Itse ihmettelin tätä lapsena, ja nykyään on omilla ja tuttujen lapsilla ihan samanlaisia tyyppejä opettajina. Aivan uskomatonta, eikä näiden toimintaa valvo kukaan, nimellisesti oma rehtori. Opettajiksi tuntuu vuosikymmenestä toiseen päätyvän henkilöitä, jotka ovat siinä hommassa tosi hyviä, ja sitten henkilöitä, joiden ei todellakaan pitäisi olla koko alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Järjestäjä näyttää läksyn opettajalle" => opettaja ei sen vertaa jaksa työtään tehdä, että muistelisi, mitä oli edellisellä tunnilla antanut kotitehtäviksi.
"Pakkasraja -25C sisällä välitunnin viettoon" => Lieneekö lain mukaistakaan?
Nämä keski-suomalaisen yläasteen rehtorin 1980-luvulla tekemiä muutoksia koulun järjestyssääntöihin.
Piti viitata ja pyytää lupa päästä vessaan. Ekaluokkalaisena se oli aika jännittävää, koska opettaja oli auktoriteetti, eikä ollut ehkä huomaavinaan viittaamista. Lupaa ei välttämättä tullut ja jos tuli, voimakkaiden moitteiden kera. Siinäpä mieluummin sitten ujona lapsena pidättelee ja lähtee viimeisenä luokasta, ettei kukaan huomaa tuolilla mitään, paitsi ehkä siivooja. Kerran huomasin luokkakaverin kohdalla alittialla ison lammikon.
Miksi vessahätä on rikos? Joillekin opettajille se on vieläkin. Eivät ymmärrä, ettei kaikkine virtsarakko toimi samoin, kuin heillä.
Maidon juominen. Hirveä metakka, jos ei ota maitoa ala-asteella, kaikkien nähden. Natsimaista toimintaa ruokalassa. Ihmekös, jos ruokailutilanteet eivät ole miellyttäviä aikuisenakaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli ala-asteella ihan hirvittävä hulabaloo siitä, että muutama oppilas oli oppinut pitämään kynää väärin kädessä. Itse olin yksi näistä, koska olin oppinut kirjoittamaan ennen koulua. Opettaja kiristi ja uhkaili, jotta muuttaisimme käden asentoa, mutta en pystynyt muuttamaan sitä. En muista, pystyivätkö muut. Opettaja sanoi esim. että kirjoittaminen väärässä asennossa väsyttää käden niin, että kohta en jaksa kirjoittaa enää ollenkaan eikä minua siksi oteta edes yläasteelle.
Mulla olisi pitänyt olla tuo opettaja. Kirjoitan niin, että sotken kädellä sen tekstin jotenkin. Muutenkin en oppinut suomea kunnolla koulussa. Opettaja oli siellä vaan töissä, eikä sitä kiinnostanut oppiiko kukaan mitään. Joskus ne mulkut opettajat on oikeasti parempia kun jotkut pehmoilijat, jotka ei vaadi keneltäkään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihan aiheeseen, mutta opettaja ei useammasta pyynnöstä huolimatta puuttunut kiusaamiseen. Oli pakko itse opettaa kiusaajaa nyrkillä, että homma loppui.
Ala-asteella ja vielä seiskaluokallakin piti vihkoihin piirtää 2,5 ruudun levyiset marginaaliviivat ulkoreunoihin viivoittimen tarkkuudella. Aina parin kolmen kuukauden välein jotkut opettajat keräsi vihkot kaikilta hetkeksi pois tarkistaakseen niiden sisällön. Juurikaan itse kirjoitettu tai laskettu asia ei ollut se pääpointti kaikkien kohdalla, vaan joitakin kiinnosti että marginaalit oli piirretty jokaiselle sivulle virheettömästi. Ylä-asteen lopussa kun pari opettajaa jäi eläkkeelle ja uudet tuli, niin loppui marginaalien piirtäminen ja vihkoissa tärkeintä oli itse sisältö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala-asteella 80-luvulla luokassa oli kahta eri kokoa olevia pulpetteja ja tuoleja. Toiset olivat korkeampia (pöydässä ja tuolissa pidemmät jalat) ja toiset matalempia.
Opettajan mukaan pitkien oppilaitten piti käyttää matalia pulpetteja&tuoleja, ja lyhyitten oppilaitten niitä korkeita. Ajatus oli kai se että istuvien oppilaiden päät olisivat samalla korkeudella?? Luokan pisimpänä jouduin siis ahtamaan jalkoja koukkuun matalan pulpetin alle, ja katsomaan kateellisena vierestä kun luokan lyhyin heiluttu korkealla tuolilla jalkojaan jotka eivät yltäneet lattiaan.
Isä lupasi rummut jos saan kympin keskiarvon. Sain sen kympin ja isä antoi nokkahuilun. Ei sattunut itselle, mutta tarina on tosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli pienellä paikkakunnalla ihmeellinen sääntö, että alle 2km:n matkan päässä asuvat eivät saa tulla pyörällä kouluun. Meiltä matkaa oli 1900m ja tästä olen ollut rehtorinkin puhuttelussa, kun toistuvasti ajoin pyörällä kouluun.
Helsinkiläisessä liitosalueen kansakoulussa 1970-luvulla oli luokan seinällä kartta, johon oli piirretty ympyrä kilometrin säteellä. Ympyrän sisäpuolelta ei saanut tulla pyörällä kouluun. Syyksi kerrottiin pyörätelineiden vähäinen määrä yli 600 oppilaan koulun pihalla. Kerran lähellä asuva luokkalaiseni tuli pyörällä kouluun. Jännitimme kärähtäisiköhän hän. Ulkovalvojana ollut opettaja ei tietenkään tuntenut kaikkia oppilaita, tuskin edes huomasi monen sadan oppilaan hulinassa mitään. Saman alueen 1200 oppilaan oppikoulussa ei ollut pyörätelineitä eikä mitään etäisyysrajoituksia. Pihalla oli satoja pyöriä, jotka välillä esim. tuulen takia kaatuivat dominonappuloiden tapaan suuriksi kasoiksi.
Jos asui koulusta kahden kilometrin säteellä piirretyn ympyrän kehän ulkopuolella sai anoa oranssisen koulubussikortin. Bussilippu taisi olla maksuton kansakoulussa. Yli 12-vuotiaat eivät saaneet enää matkustaa lasten lipulla, mutta koululaislipun saaneet oppikoululaiset maksoivat koululaislipusta lastenlipun hinnan 16-vuotiaiksi asti. Koululaislipulla sai tosin matkustaa vain koulupäivinä. Viikonlopuiksi alle 16-vuotiaista koululaislipun haltijoista tuli siis alle 2 kilometrin päässä koulusta asuvien luokkatoveriensa tapaan aikuisia HKL:n busseissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli pienellä paikkakunnalla ihmeellinen sääntö, että alle 2km:n matkan päässä asuvat eivät saa tulla pyörällä kouluun. Meiltä matkaa oli 1900m ja tästä olen ollut rehtorinkin puhuttelussa, kun toistuvasti ajoin pyörällä kouluun.
Helsinkiläisessä liitosalueen kansakoulussa 1970-luvulla oli luokan seinällä kartta, johon oli piirretty ympyrä kilometrin säteellä. Ympyrän sisäpuolelta ei saanut tulla pyörällä kouluun. Syyksi kerrottiin pyörätelineiden vähäinen määrä yli 600 oppilaan koulun pihalla. Kerran lähellä asuva luokkalaiseni tuli pyörällä kouluun. Jännitimme kärähtäisiköhän hän. Ulkovalvojana ollut opettaja ei tietenkään tuntenut kaikkia oppilaita, tuskin edes huomasi monen sadan oppilaan hulinassa mitään. Saman alueen 1200 oppilaan oppikoulussa ei ollut pyörätelineitä eikä mitään etäisyysrajoituksia. Pihalla oli satoja pyöriä, jotka välillä esim. tuulen takia kaatuivat dominonappuloiden tapaan suuriksi kasoiksi.
Jos asui koulusta kahden kilometrin säteellä piirretyn ympyrän kehän ulkopuolella sai anoa oranssisen koulubussikortin. Bussilippu taisi olla maksuton kansakoulussa. Yli 12-vuotiaat eivät saaneet enää matkustaa lasten lipulla, mutta koululaislipun saaneet oppikoululaiset maksoivat koululaislipusta lastenlipun hinnan 16-vuotiaiksi asti. Koululaislipulla sai tosin matkustaa vain koulupäivinä. Viikonlopuiksi alle 16-vuotiaista koululaislipun haltijoista tuli siis alle 2 kilometrin päässä koulusta asuvien luokkatoveriensa tapaan aikuisia HKL:n busseissa.
Kehitysmaissa se on tuollaista. Vaikka alueella on koulu, niin perheellä ei ole varaa bussilippuhin lähettää lapsia sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perunaa ei saanut ruokailussa muussata haarukalla vaan paloiteltiin veitsellä. Kastiketta ei saanut jäädä lautaselle, jos jäi niin piti hakea lisää perunaa, jotta sai kastikkeen syötyä loppuun. Näkkäriä piti syödä aina ja se oli kovaa.
Eka luokalla päästin lyhyen vihellyksen naulakoilla koulupäivän lopussa, kun todistin kaverille, että osaan jo viheltää. Sisälle luokkaan jäänyt opettaja kuuli tämän ja vaati jäämään jälki-istuntoon. Eihän tyttöjen sopinut viheltää! Seuraavana vuonna tämä ope jäi onneksi eläkkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perunoissa oli paksut kuoret. Nykyään kaikissa pernoissa on melkein samanlaiset kuoret kun uusissa perunoissa.
Vierailija kirjoitti:
Rangaistuksia.
Hiuksista nosto
Tukka pöllyt
Karttakepillä lyöminen mm. Sormille, pepulle
Seisottaminen koko tunnin nurkassa, rehtorin oven vieressä, käytävällä
Avokämmentä poskelle
Näin peruskoulun alkuvaiheilla Turussa
Eikä siihen aikaan voinut edes "kannella" vanhemmille, että oli saanut koulussa tukkapöllyä, koska se olisi tiennyt varmaa selkäsaunaa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Muistan ikuisesti opettajan pilkalliset sanat osoittaessaan omaa teostani :" näyttääkö tämä todella maapallolta? Käsi ylös, kenen mielestä tämä on parempi kuin vieressä oleva". Niinpä, ei noussut yksikään käsi, mutta naurua sen sijaan kyllä kuului. Ja kuten arvata saattaa, tämä toinen teos sai kaikki kehut ja oppilaiden kädet nousemaan kohti kattoa.
Tuo palautti mieleeni yhden tapauksen ala-asteelta.
Meillä oli jotkut terveys- tai hammastarkastukset, mihin mentiin tunnilta yksi kerrallaan. Oma vuoroni osui kuvaamataidontunnin alkuun, joten olin poissa, kun opettaja selitti tunnin tehtävän. Palasin luokkaan, luin ohjeen taululta ja piirsin sen mukaan.
Seuraavalla kuviksen tunnilla sitten opettaja nosti työni seinälle esimerkiksi siitä, miten kuvaa ei missään nimessä olisi pitänyt tehdä.
Se olisi pitänyt tehdä jollain erityisellä tekniikalla, mitä ei taululle kirjoitetuissa ohjeissa ollut mainittu eikä kukaan ollut sanonut siitä minulle mitään.
Kopioin toisesta ketjusta johon olen kirjoittanut:
Ala-asteella oli kiellettyä tuoda eväitä kouluun ja kerran yhdellä tytöllä oli repussa mukana evästä harrastusta varten joka oli heti koulun jälkeen. Opettaja sattui näkemään ne avonaisessa repussa ja voi mikä haloo siitä syntyi. Kauheet puhuttelut ja keskustelut, kaikki jonkun sämpylän takia.
meillä joutui tytötkin pesemään suunsa saippualla, jos ope kuuli kiroilevan. Ja ruokalautanen täytyi näyttää opettajalle, että oliko tyhjä vai jäikö jotain jäljelle. Joskus sai jättää jotain, jos oli hyvä selitys, usein piti palata syömään tai ainakin maistamaan lisää. Ja sitten uudestaan lautasen näyttöön.
Meillä luokanvalvoja opetti kuinka käsipaperia käytetään ja kuinka se puolitetaan säästöjen saamiseksi.
Kansakoulu 1. tai 2. luokka. Ruoka tuotiin keittiöstä luokkaan, oppilaat kävivät jonoon ja ruoka kauhottiin heidän käsissään pitämille lautasille. Kerran sitten siinä jonossa jostain syystä otin askelen tai pari taaksepäin jolloin tönäisin, vahingossa tietenkin, takanani olleen Pirjon lautasta niin että se soppineen lensi lattialle. No, meikäläinen lensi siitä sitten kuin suurikin pahantekijä opettajan retuuttamana käytävään ja siellä se opettaja haki toisesta luokasta toisen opettajan jonka kanssa sitten meikäläisen haukkuivat oikein kunnolla.