Älyttömimmät säännöt ja rangaistukset, joita kohtasit kansakoulussa tai peruskoulussa?
En tarkoita mitään julmaa väkivaltaa tai kiusaamista, vaan juttuja, joissa ei ollut mitään järkeä ainakaan nykypäivän näkökulmasta.
Esimerkki: Yläasteen kotitaloustunnilla 13-vuotiaana opeteltiin aamiaisen tekemistä pareittain. Minun ja ystäväni tarkoitus oli keittää kananmunia. Kun munat oli keitetty, kattila vietiin tiskialtaaseen ja valutettiin kylmää vettä päälle. Jostain syystä en tajunnut, että kylmää vettä lisättiin siksi, että munat jäähtyisivät ja ne olisi helpompi kuoria. Laitoin hanan melkein saman tien kiinni, koska meillä kotona vahdittiin melkon neuroottisesti veden käyttöä, säästösyistä. Opettaja huomasi tämän ja sain jonkun miinusmerkinnän johonkin, mutta tietystikään ei selitystä, miten olisi pitänyt toimia. Tämä muna-asia jäi jonnekin takaraivoon asustamaan, sillä vasta muutama vuosi myöhemmin ihan jossain ihan eri yhteydessä tajusin, että hetkinen, se kylmä vesi oli jäähdyttämistä varten.
Kommentit (620)
Mun mielestä meillä oli joskus 90- luvun lopussa/ 00- luvun alussa ihan reilut opettajat ja asialliset säännöt, mutta yhden tapauksen muistan edelleen elävästi mistä kyllä olin ihmeissäni.
Olin muistaakseni lähikoulun ala-asteen ensimmäisellä tai toisella luokalla ja meidän luokanopettajana oli semmonen n. 50v, käkkärätukkainen tiukka täti-ihminen.
Se usein käytti itse vähän voimallisempaa kieltä komentaessaan meitä ja mm. kerran sanoi mulle ja yhdelle toiselle pojalle tappelun päätteeksi, että "jos olisitte minun omia poikia niin saisitte selkäänne!".
Noh, ihan mukava lopulta kuitenkin, mutta kerran sitten itse kun olin unohtanut tehdä jotain kotiläksyjä open niitä tiedustellessa niin tokaisin kohtuu kovaan ääneen "voi hitsi!", kun tajusin, että tuli kämmättyä.
Ope otti tästä oikeasti todella pahasti nokkiinsa ja läksytti mua varmaan minuutin ihan naama punaisena luokan edessä. Sen jälkeen komensi jälki-istuntoon ja pakotti viemään reissuvihkon kotiin minne oli tarinoinut mun "hävyttömästä kielenkäytöstä" kaikenlaista. :O
Vieläkin kummastuttaa, että mistä moinen vaikka olin kuullut samaa sanaa muidenkin käyttävän aiemmin, eikä siitä koskaan mitään seurannut... :D Ehkä mä vaan olin joku ennakkotapaus, enkä kyllä taatusti ollut se kaikkein helpoin oppilaskaan peruskoulussa. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus 1900-luvun alussa poika oli oikaissut nurmen poikki. Naisopettaja oli tullut pojan luo, tukistanut tätä ja sanonut: "Minä tukistan sinua niin kuin sinä tukistit tuota nurmikkoa!"
Oi niitä aikoja!
Herttinen sentään, minkä ikäinen oikein olet?
Vaiko ennemminkin niin että keneltä tai mistä kuulit tai luit tuon???
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteela meille toitotettiin jatkuvasti pyöräilykypärän pidon tärkeyttä
Jouduin jälki-istuntoon kun sanoin hieman ääntäni korottaen ilman kypärää pyöräilevälle opettajalle: "Käytä kypärää".
Opettajan ego ei kestänyt kun "alamainen" antoi ohjeita. Rikoin sosiaalista hierarkiaa. Poikkesin robottimaisen alistuvan oppilaan roolista. Opettajan auktoriteetti joutui kyseenalaiseksi. Eikö tuosta olisi selvinnyt vaikkapa huumorilla tai jollain letkautuksella? Sanomalla vaikka: "Oho kyllä kypärää kannattaisi pitää". Mutta kun pitää olla niin sosiaalisesti jäykkää että jälki-istuntorangaistus siitä tuli. Ei oltu missään armeijassa vaan koulussa. Eikö opettajan auktoriteettikunnioitus-saarnaa olisi voinut pitää samantien ilman tunnin jälki-istuntoa? Uskomatonta millaista paskaa siellä piti sietää pikkusieluisilta opettajilta.
Opettaja käytti valtaansa alistavasti ja nöyryyttävästi vaikka toimin pohjimmiltaan heidän kypäränpidon tärkeyttä korostavan aivopesunsa pohjalta. Törkeää valta-aseman väärinkäyttöä
Tuon opettajan olisi pitänyt ennemminkin palkita sinut sopivassa tilanteessa esim. jäätelöllä, omenalla, banaanilla tms.
Vierailija kirjoitti:
Käsityöopettaja pesi suuni (pala)saippualla. Meillä oli jotain pientä erimielisyyttä jostain asiasta, jota en enää muista ja satuin sanomaan sanan helvetti
Auttaisikohan tuo suun saippualla peseminen ainakin hieman vähentävästi v-tyylin käyttöön. Jos tohtori tai professori käyttää sitä kirjoituksessaan 'täytesanana', niin torilla jalkapuussa olo jonkin aikaa voisi olla vaivasta vapauttavaa.
Muistui mieleen yksi viidenneltä luokalta.
Olen aina ollut todella huono piirtämään. Silloinkin olin varmaan luokkamme huonoin. Kuvaamataidon tunnilla piti piirtää maapallo ( ainakin suunnilleen kartan mukaisesti) ja sitä ympäröimään lapsilauma.
Miedän luokalla oli yksi oppilas, joka taas oli todella hyvä ja tarkka teoksissaan ja ne piirustukset oikeasti näytti siltä, mikä milloinkin oli aiheena.
Tämä armas opettajamme sitten päätti arvostella teokset pareittain koko luokan edessä.
Voitte vain kuvitella, että kenen teos aseteltiin taululle oman rustaukseni viereen ja niitä tarkasteltiin erittäin kriittisesti.
Muistan ikuisesti opettajan pilkalliset sanat osoittaessaan omaa teostani :" näyttääkö tämä todella maapallolta? Käsi ylös, kenen mielestä tämä on parempi kuin vieressä oleva". Niinpä, ei noussut yksikään käsi, mutta naurua sen sijaan kyllä kuului. Ja kuten arvata saattaa, tämä toinen teos sai kaikki kehut ja oppilaiden kädet nousemaan kohti kattoa.
Oli hän muuten ihan hyvä opettaja, mutta henkinen nöyryytys ilmeisesti kuului hänen opetussuunnitelmaansa.
Paljon tuli seistyä nurkassa , mutta yksi kerta jäi mieleen kun seistiin kaverin kanssa luokan edessä nurkassa jossa oli isovalkokangas edessä jonka takana seistiin . kun ope hetkeksi poistui luokasta jätettiin kumisaappaat vain valkokankaan taa hämäämään ja itse hypättiin ikkunasta ulos kun oli ensimmäinen kerros ja kotiin ilman kenkiä , oli lumi jo maassa. Oli kuulema jonkin aikaa mennyty kun ope oli huomannut vilpin. muistaakseni saatiin uusinta toiselle päivälle.
90-luvulla askarreltiin koulussa jotain vessapaperirullasta ja sen ympärille virkatusta "nauhasta". Tätä on vähän vaikea selittää, mutta yritän. Minä liimasin nauhan vessapaperirullaan kiinni koko leveydeltään, mutta opettaja suuttui hirveästi ja käski minun purkaa koko homman. Nauha piti kiinnittää liimalla rullaan vain alusta ja lopusta. Liiman levittäminen koko rullan alueelle oli siis fataali virhe.
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteela meille toitotettiin jatkuvasti pyöräilykypärän pidon tärkeyttä
Jouduin jälki-istuntoon kun sanoin hieman ääntäni korottaen ilman kypärää pyöräilevälle opettajalle: "Käytä kypärää".
Opettajan ego ei kestänyt kun "alamainen" antoi ohjeita. Rikoin sosiaalista hierarkiaa. Poikkesin robottimaisen alistuvan oppilaan roolista. Opettajan auktoriteetti joutui kyseenalaiseksi. Eikö tuosta olisi selvinnyt vaikkapa huumorilla tai jollain letkautuksella? Sanomalla vaikka: "Oho kyllä kypärää kannattaisi pitää". Mutta kun pitää olla niin sosiaalisesti jäykkää että jälki-istuntorangaistus siitä tuli. Ei oltu missään armeijassa vaan koulussa. Eikö opettajan auktoriteettikunnioitus-saarnaa olisi voinut pitää samantien ilman tunnin jälki-istuntoa? Uskomatonta millaista paskaa siellä piti sietää pikkusieluisilta opettajilta.
Opettaja käytti valtaansa alistavasti ja nöyryyttävästi vaikka toimin pohjimmiltaan heidän kypäränpidon tärkeyttä korostavan aivopesunsa pohjalta. Törkeää valta-aseman väärinkäyttöä
Armeijassakin kyllä on syytä olla sellainen turvallisuuskulttuuri, että vaaratilanteen nähdessään uskaltaa avata suunsa, vaikka se vaarallinen asia olisi tapahtumassa kuinka isolle herralle tahansa. Ehkä mistään pyöräilykypärästä ei viitsi sanoa, mutta kun käsitellään aseita tai raskaita ajoneuvoja, on olemassa hyvin vakavan onnettomuuden vaara. Oma lukunsa ovat sitten ne maat, joilla on esimerkiksi ydinaseita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulu- ja kevätjuhlan näytelmässä päärooliin valittiin aina kaunis vaaleatukkainen tyttö. Muut esittivät jotain tonttuja ja puita ja kiviä. En usko, että enää tehtäisiin näin vaan yritettäisiin olla tasapuolisempia.
Poikkeus tähän: 60-luvulla olin kaunis ruskeasilmäinen ja tummatukkainen (luonnonkiharat) tyttö ja jouduin aina näytelmän prinsessaksi. En olisi halunnut, koska se aiheutti kateutta.
Meillä joulukuvaelman pääenkeliksi pantiin luokan ainoa tyttö, jolla oli vaaleat luonnonkiharat. Ei tainnut muillakaan enkeleillä olla tummia hiuksia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä piti syödä lautanen tyhjäksi eka- ja tokaluokalla. Jotkut oksensivat, toiset mättöivät pulpettiin ruokaa salaa. Oli aikamoinen täti.
Kolmannesta luokasta alkaen ei enää samanlaista pakotusta ollut.
Minä istuin kaalikeittolautanen edessäni kolme tuntia kun en suostunut sitä syömään, ei puhettakaan että olisin päässyt välitunnille tai edes vessaan. Vieläkin muistan miten siinä keitossa lillui ällöttäviä läskinpaloja ja rasvakerros koko keiton päällä. Vaikka olin vasta tokalla luokalla niin en sitä sotkua syönyt vaikka opettaja kävi välillä uhkailemassa ja maanittelemassa. Sain sentään lähteä kotiin kun koulupäivä loppui.
Vieläkään en syö kaalikeittoa vaikka tuosta on kulunut aikaa melkein 40 vuotta.
Semmä vaan sanon että laulukoe ja cooper oli kohtuuttomia.
Ei opetettu. Testattiin vaan.
Olis annettu laulu- ja juoksuvalmennusta niin olishan jengi yrittäny. Arvosana sitten siitä mitennon tsempattu.
Olin yläasteella aina saanut kympin liikunnasta, olin hyvä juoksija yms. Muutettiin ja menin lukioon toiseen kaupunkiin, jumppamaikka vaati tyttöjä käyttämään sinistä voimistelupukua (ed. Koulussa kelpadi verrarit ja t-paita),en käyttänyt, sain liikunnasta 6-7!! Kylläpä huononin pian johtuen vääristä vermeistä😂
Meillä oli eräs opettaja joka kierteli ruokalassa vahtimassa pöytätapoja. Tosin nämä pöytätavat olivat aina täysin opettajan omaa keksintöä tyyliin "ei saa juoda maitoa kun syö salaattia!"
Lapseni luokalla ala-asteella pikkujoulupäivänä kaikki toi herkkuja yhteiseen pöytään. Sitten alettiin askarrella jotain koristetta ja nopeimmin askarrelleet sai kirjaimellisesti tyhjentää pöydän. Oli kiva pikkujoulutunnelma lapsella.
Ala-asteella 3. luokalla, olin kerran unohtanut vihon kotiin. En ikinä aiemmin ollut unohtanut mitään, olin hirveän tunnollinen. Oli viimeinen tunti. Opettaja käski minun hakea vihon kotoa. Lähdin hirveällä kiireellä, talvella, käytännössä juosten, sillä matkaa oli kolme kilometriä suuntaansa. Hain vihon ja lähdin saman tien takaisin. Vein vihon opettajalle itku kurkussa. Opettaja odotti. Koulu oli jo loppunut ja kaikki lähteneet kotiin. Miten kesti näin kauan? No menin niin lujaa kuin pääsin, mutta kun kotiin on 3 kilometriä. Opettaja oli sitten vihainen minulle, sillä hän oli luullut että asun ihan lähellä: Mikset sanonut mitään?
En tietenkään sanonut, kun ei kysytty. Tällaista se oli kun oli kasvanut ankarassa perheessä ja ankarassa koulussa 80-luvulla. Tottelevaisuus on huono oppi elämänhallintaan.
Sinä päivänä taivalsin kolmen kilometrin koulumatkan neljään kertaan, 12 km, 3-luokkalaisena. Näistä 9 iltapäivällä.
Eikä näistä todellakaan reklamoitu.
Aikuisena olenkin sitten ollut enimmäkseen vihainen, kaikesta ja kaikille, melkein koko ajan.
N55
Vierailija kirjoitti:
Liikuntatunnilla vanha täti paukutti tamburiinia, jonka tahdissa marssittiin erilaisissa kuvioissa. Muistojeni mukaan tätä oli huomattavan suuri osuus liikuntatunneista. Kun täti pääsi eläkkeelle, uuden liikunnanopettajan kanssa alettiin pelata pesäpalloa ja lentopalloa ja koripalloa, voimistella ja kaikkea muutakin. Nyt aikuisena siitä tamburiinitouhusta tulee mieleen lähinnä 30-luvun touhut, ja itse olin koulussa sentään 80-luvulla.
Eiköhän se soitin ollut kehärumpu. Tamburiinia on vähän vaikea paukuttaa. Meillä oli sama meininki.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisellä luokalla meille opetettiin, että oikea kenkä laitettiin jalkaan ensin ja vasen kenkä seuraavaksi. Kukaan ei selittänyt miksi, mutta tästä säännöstä muistutettiin aina.
Oli myös kiellettyä tehdä kengännauhoihin rusetti "lapsellisella tavalla" eli muodostamalla ensin nauhoista kaksi lenkkiä ja solmimalla ne yhteen.
Voi ei, mä puen kengät aina väärässä järjestyksessä. Piiskaa!
Yläasteen liikunnanopettaja vaati, että sisäliikuntatunneilla ei saanut käyttää alushousuja urheiluhousujen alla. Perusteli sen muka jollain hikoilujutulla. Eli pelkät urheilushortsit tai verkkarit paljaalteen jalkaan. Tais olla vähän seksuaalisesti kieroutunut kaveri (naimisissa oleva mies). Näkihän tunneilla komeita telttapullotuksia, kun erektioherkät poikien kalut heilui vapaana verkkareissa. Lisäksi ukko tuli aina valvomaan, että jokainen kävi suihkussa tunnin jälkeen. Taisi vaan haluta nähdä teinipoikien jalkovälejä. Tuolla entisellä armeijan kapiaisella oli muutenkin opetusmetodit, jotka eivät enää kestäisi päivänvaloa, antoi meille pojille ihan rehellisiä tukkapöllyjä rangaistuksena vielä 80-luvulla.
Rangaistuksia.
Hiuksista nosto
Tukka pöllyt
Karttakepillä lyöminen mm. Sormille, pepulle
Seisottaminen koko tunnin nurkassa, rehtorin oven vieressä, käytävällä
Avokämmentä poskelle
Näin peruskoulun alkuvaiheilla Turussa
Opettaja otti minut ulkojonosta erilleen kun jonotettiin sisälle. Minun ilmeeni ei häntä miellyttänyt. Minulla oli ihan perus ilme en siis irvistänyt tai muutakaan. Seurasi puhuttelu. Opettaja haukkui minua. En uskaltanut puolustaa itseäni mitenkään. En tiennyt mitä tein väärin. Tämä oli kauan sitten jolloin opettajat saivat tehdä mitä halusivat. Taisin olla jostain syystä tämän opettajan silmätikku. Vaikka olin kiltti ja arka maalaistyttö.