lapseton tuttuni luulee että lapsiperheet saavat

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 00:35"]

Itse asiassa lapsiperheillä on suurempi kohdennettu maksurasitus kuin lapsettomilla. 

[/quote]

Ei pidä paikkaansa.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 23:56"]

Olen keskiluokkainen yksinasuva mies, IT-alalla.

Minun tehtäväkseni tässä yhteiskunnassa on tullut elättää verovaroillani niin somalit, yksinhuoltajat, kuin perheelliset.

Minulle kaikki maksaa suhteessa enemmän, eikä kukaan poliitikoista ole kiinnostunut minun yksineläjän asioista. Minä vastaan yksin esim. kalliissta asunnostani ja siihen liittyvistä menoista

Minä olen olen se maksumies joka ei ole poliittisessa päätöksen teosssa oikeutettu vaatimaan mitään, mutta maksamaan sitäkin enemmän.

Minun puolestani niin inisevät yksinhuoltajat kuin lapsiperheet voivat painua helvettiin.

[/quote]

Voisi tulla iso itku jos kaikki yksinhuoltajat ja lapsiperheet painuisivat helvettiin. Sun rahoilla ei varmaan asunto kauaa pysy lämpimänä, ei kadut aurattuina, ei sähköt ja nettiyhteydet toiminnassa, ei tule ruoka kauppoihin, eikä kukaan sitä myisikään. eikä sulla olisi edes työpaikkaa, koska sun pomoista ja työkavereista suurin osa on perheellisiä. Ellei, niin ainakin asiakkaat ovat. 

On todella outo ajatus, että luulet olevasi ihan omillasi tässä yhteiskunnassa. Mitähän jos kaikki perheelliset sähköfirmojen työntekijät painuisivat helvettiin? Mitä oikein tekisit, IT ammattilainen? Kaipaisiko Sinua kukaan silloin?

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 00:33"]

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 00:16"]

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 19:11"]

No onhan se aika iso panostus yhteiskunnalta, että voi kolme vuotta vaan viettää lapsen kanssa kotona. Monessa muussa maassa lapseni olisi päiväkodissa ja minä töissä. Tänään kyläilimme kaverin luona ja eilen kävimme kahvilassa. Vaikka näitä tukia hyödynnänkin, ymmärrän toisaalta sen, että lapsettomat voivat pitää sitä epäoikeudenmukaisena.

[/quote]

Kotihoidontuki ei ole mikään panostus yhteiskunnalta vaan sinulta. Yhteiskunta hyötyy kolmen vuoden kotihoidosta, sillä päivähoidon kustannukset tekevät todella paljon isomman loven yhteiskunnan lompakkoon. Monella kotihoidon vaihtoehtona on työttömyys, ja taas tulee säästöä yhteiskunnalle. Työnantajatkin säästävät, kun eivät joudu hoitovapaalaiselle maksamaan pennin latia eikä pienen lapsen vanhempi ole jatkuvasti sairaan lapsen kanssa pois töistä.

[/quote]

Ei kai kukaan työtön vie alle 3 vuotiasta lasta päiväkotiin itse ollessa kotona työttömänä? Varmaan siis niissä tapauksissa, jos työnhakemisprosessi on niin aktiivista, että käy jo työstä, mutta muuten...

Varmaan aika harvan työpanos on niin mitätön, että jos on 3 vuotta äitiyslomalla ja hoitovapaalla, niin tilalle ei tarvitsisi ottaa sijaista. Miksi työnantaja edes pitäisi sellaista työntekijää? Sijaisten perehdyttäminen tulee melko kalliiksi. Esim. oman työni kohdalla ennen poisjääntiäni sijaiseni oli ensin 3 kuukautta minun kanssa samaan aikaan töissä, jotta sain perehdytettyä hänet kunnolla tehtäviinsä ja lisäksi hänelle maksettiin kalliita ulkopuolisen järjestämiä kursseja.

Kun palaan töihin, en aio pitää "lapsi sairaana" päivä vaan hoidamme asian siten, että mieheni ottaa silloin etätyöpäivän.

Kotihoidontuki tulee varmaan yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin päivähoidon järjestäminen, mutta samalla tulee verotulojen menetystä. Olen kohtuullisen hyväpalkkaisessa työssä.

[/quote]

Pitkään hoitovapailla olevat naiset ovat tilastojen mukaan tyypillisimmin huonosti palkatuissa ammateissa naisten aloilla (hoitajat, siistijät, kaupan kassat yms), joihin on myös sijaisia tarjolla ilman, että perehdytys veisi kovinkaan kauan. Tyypillisesti näissä on myös pätkätöitä ja vuorotöitä, jolloin hoitovapaalle lähtiessä ei ole työpaikkaa jonne palata ja pienten, lyhytaikaisten vuorotyöpätkien tekeminen saattaisi aiheuttaa perheelle kohtuutonta lastenhoitojärjestelyä. Tämän takia moni pienipalkkainen naisaloilla valitsee pitkät hoitovapaajaksot. Matalapalkka-aloilla yhteiskunnan saama verohyöty töissä käyvien ja lapsiaan päivähoidossa pitäen suhteen jää helposti olemattomaksi.

Lisäksi täytyy huomauttaa, että ei me ihmiset mitään koneita olla, joiden hyötysuhteita käyttäjälleen voi laskea yksinkertaisin laskelmin. Yhteiskunnallisia hyötyjä ja haittoja mitataan pitkällä aikavälillä eivätkä ne ole kalkuloitavissa näin yksinkertaisilla laskelmilla. Toki lapsista on kustannuksia niin yhteiskunnalle kuin työnantajillekin, mutta ilman lapsia yhteiskunta ei säily eikä työntekijöitä riitä yrityksiin. Siementen hankkimisesta joutuu vähän maksamaan, että saa puun, joka joskus tuottaa hedelmiä.

Hoitovapaasysteemi on joka tapauksessa osoittautunut hyväksi systeemiksi Suomessa. Resurssipulaa potevien kuntien hoitotaakka vähenee ja tilastojen mukaan vakituisesta työstä hoitovapaalle jäävistä naisista töihin palaavat liki kaikki. Kouluikäisten lasten äitien työssäkäyntiprosentit ovatkin meillä ihan Euroopan huippua. Heikosti koulutettujen ja työllistyvien naisten tilanne on huonompi, mutta hoitovapaa tuskin on synnyttänyt tätä ongelmaa.

Meitä heikommassa taloudellisessa asemassa olevissa maissa on varaa hukata monien perheellisten naisten työpanos (ja verotulot) hyvinkin laajalti ja antaa vielä tienaavalle miehelle isoja verohelpotuksia elätettävän perheen perusteella. Meidän yhteiskunnalla on ihan varmasti varaa siihen, että pienet hoidetaan kotona tai päivähoidossa ihan perheen oman päätöksen perusteella. Valinnanvapaus on suurin oikeus meillä eikä näitä vaihtoehtoja tulisi kaventaa.

"Ei kai kukaan työtön vie alle 3 vuotiasta lasta päiväkotiin itse ollessa kotona työttömänä"

No jos perhe ei vaan tule toimeen niin, että se alle 3-vuotiaan kotona oleva vanhempi nettoaa alle 300€/kk. Työttömyysraha voi tuntua silloin jo houkuttelevalta, vaikkei sekään suuri ole. Lapsihan voi työttömälläkin olla kotona, mutta siinä on se riski, että jos kutsu käy töihin niin mihinkäs pistät lapsen lyhyellä varoitusajalla. Päivähoitopaikkoja joutuu jonottamaan jopa useita kuukausia. Sen takia moni työtön on myös pakotettu laittamaan lapsen päivähoitoon, vaikkei muuten kokisi siihen tarvetta.

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 00:46"]

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 00:35"]

Itse asiassa lapsiperheillä on suurempi kohdennettu maksurasitus kuin lapsettomilla. 

[/quote]

Ei pidä paikkaansa.

[/quote]

Viitsisitkö perustella miksi ei mielestäsi pidä paikkaansa.

Kohdennettuihin päivähoitomaksuihin lisäisin vielä sen, että lapsiperheet kuluttavat todella paljon. Tuloista menee paljon suurempi osa pakolliseen kulutukseen kuin sinkuilla ja dinkuilla ja tästä ropisee arvonlisäveroa valtiolle. En väitä, että tässä asiassa olisi jotain vikaa. Lapsista on kustannuksia perheille ja saakin olla, mutta väite siitä, että lapsiperheet saisivat jotain erityistä taloudellista hyötyä verrattuna lapsettomiin, on yksinkertaisesti väärä. Ja kuten sanottu, varsin monissa maissa lapsiperheen vanhemmat maksavat työtuloistaan paljon vähemmän veroa kuin perheettömät. Suomessa ei saa mitään verohelpotuksia huoltovastuun takia.

Vakuutusmaksuihinkin uppoaa enemmän rahaa perheellisimmillä kuin sinkuilla, jos haluaa perheensä vakuuttaa..

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 01:17"]

Viitsisitkö perustella miksi ei mielestäsi pidä paikkaansa.

[/quote]

Et voi jättää huomiotta yhteiskunnan lapsille kustantamia palveluita. Yhdysvalloissa jo lapsen koulutuksesta maksettaisiin satoja tuhansia, täällä sen saa maksutta.

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 01:38"]

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 01:17"]

Viitsisitkö perustella miksi ei mielestäsi pidä paikkaansa.

[/quote]

Et voi jättää huomiotta yhteiskunnan lapsille kustantamia palveluita. Yhdysvalloissa jo lapsen koulutuksesta maksettaisiin satoja tuhansia, täällä sen saa maksutta.

[/quote]

Yliopisto-opiskelijat ovat täysi-ikäisiä aikuisia, eivät lapsia. En oikein ymmärrä miksi suomalainen ilmainen koulutus olisi tulonsiirtoa juuri perheille eikä niille yksilöille, jotka opiskelevat. Lapsiperheet käyttävät varmaan paljon kirjastoja. Onko sekin siis jotain mistä nimenomaan lapsiperheet saavat taloudellista hyötyä? Absurdia.

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 01:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 01:38"]

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 01:17"]

Viitsisitkö perustella miksi ei mielestäsi pidä paikkaansa.

[/quote]

Et voi jättää huomiotta yhteiskunnan lapsille kustantamia palveluita. Yhdysvalloissa jo lapsen koulutuksesta maksettaisiin satoja tuhansia, täällä sen saa maksutta.

[/quote]

Yliopisto-opiskelijat ovat täysi-ikäisiä aikuisia, eivät lapsia. En oikein ymmärrä miksi suomalainen ilmainen koulutus olisi tulonsiirtoa juuri perheille eikä niille yksilöille, jotka opiskelevat. Lapsiperheet käyttävät varmaan paljon kirjastoja. Onko sekin siis jotain mistä nimenomaan lapsiperheet saavat taloudellista hyötyä? Absurdia.

[/quote]

Jos yhteiskunta ei maksaisi lasten koulunkäyntiä ja terveydenhuoltoa, vanhemmat tekisivät sen itse, eivät lapset.

Yksinkertaista.

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 02:01"]

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 01:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 01:38"]

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 01:17"]

Viitsisitkö perustella miksi ei mielestäsi pidä paikkaansa.

[/quote]

Et voi jättää huomiotta yhteiskunnan lapsille kustantamia palveluita. Yhdysvalloissa jo lapsen koulutuksesta maksettaisiin satoja tuhansia, täällä sen saa maksutta.

[/quote]

Yliopisto-opiskelijat ovat täysi-ikäisiä aikuisia, eivät lapsia. En oikein ymmärrä miksi suomalainen ilmainen koulutus olisi tulonsiirtoa juuri perheille eikä niille yksilöille, jotka opiskelevat. Lapsiperheet käyttävät varmaan paljon kirjastoja. Onko sekin siis jotain mistä nimenomaan lapsiperheet saavat taloudellista hyötyä? Absurdia.

[/quote]

Jos yhteiskunta ei maksaisi lasten koulunkäyntiä ja terveydenhuoltoa, vanhemmat tekisivät sen itse, eivät lapset.

Yksinkertaista.

[/quote]

Yhteiskunta osallistuu _kaikkien_ ihmisten koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Myös lapsettomat maksaisivat ne itse, jos yhteiskunta ei maksaisi. Argumenttisi olisi pätevä, jos yhteiskunta ei maksaisi näitä asioita lapsettomien osalta.

Olisi kyllä tosi outoa, jos yhteiskunta maksaisi kaikkien aikuisten terveydenhuollon, mutta ei lasten terveydenhuoltoa. Eivätkö lapset ole yhtä lailla kansalaisia kuin aikuisetkin. Ilmeisesti tämä on sitten jotain erityistä etua lapsiperheille, että kaikki saavat saman.

Taitaa muuten olla, että hyvin suuri osa, ehkä jopa valtaosa perheistä hoidattaa lastensa sairaudet yksityislääkäreillä omilla rahoillaan tai vakuutuksen piikkiin (josta tietenkin ovat ensin maksaneet).

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 02:08"]

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 02:01"]

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 01:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 01:38"]

[quote author="Vierailija" time="15.03.2014 klo 01:17"]

Viitsisitkö perustella miksi ei mielestäsi pidä paikkaansa.

[/quote]

Et voi jättää huomiotta yhteiskunnan lapsille kustantamia palveluita. Yhdysvalloissa jo lapsen koulutuksesta maksettaisiin satoja tuhansia, täällä sen saa maksutta.

[/quote]

Yliopisto-opiskelijat ovat täysi-ikäisiä aikuisia, eivät lapsia. En oikein ymmärrä miksi suomalainen ilmainen koulutus olisi tulonsiirtoa juuri perheille eikä niille yksilöille, jotka opiskelevat. Lapsiperheet käyttävät varmaan paljon kirjastoja. Onko sekin siis jotain mistä nimenomaan lapsiperheet saavat taloudellista hyötyä? Absurdia.

[/quote]

Jos yhteiskunta ei maksaisi lasten koulunkäyntiä ja terveydenhuoltoa, vanhemmat tekisivät sen itse, eivät lapset.

Yksinkertaista.

[/quote]

Yhteiskunta osallistuu _kaikkien_ ihmisten koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Myös lapsettomat maksaisivat ne itse, jos yhteiskunta ei maksaisi. Argumenttisi olisi pätevä, jos yhteiskunta ei maksaisi näitä asioita lapsettomien osalta.

[/quote]

Lapsettomilla ei ole lapsia, joten he eivät pääse ilmaisesta koulutuksesta enää hyötymään. Sinun maksuttomasta koulutuksestasi ovat hyötyneet vanhempasi, joiden ei ole tarvinnut ottaa lainaa tai tehdä kahta työtä sen vuoksi. He olisivat joutuneet maksamaan myös sinun terveydenhuoltosi, jos se ei olisi julkisin varoin kustannettua.

Huomaa, että palveluiden ei tarvitse olla suunnattu ainoastaan lapsiperheille, jotta lapsiperheet voisivat niistä hyötyä erityisesti.

Outo ajatus, että aikuisen opiskelijan eteen vanhemmat ottaisivat lainaa tai tekisivät kahta työtä. Vaihtoehtona köyhille perheille kun ei yleensä ole tämä vaan se, että lapsi ei opiskele lainkaan. Usein myös opiskelija itse ottaa lainaa ja tekee kahta työtä. Näin myös meidän yhteiskunnassamme, jossa opintotuella ei elä ja jossa koulutustaso periytyy edelleen voimakkaasti. Ilman ilmaista koulutusta koulutus jätettäisiin vieläkin laajamittaisemmin käyttämättä, jolloin lisäkustannuksia perheillekään ei syntyisi. Ehkäpä aivan päinvastoin perhe nettoaisi kun pitkän koulutusputken sijasta köyhän perheen lapsi menisi hanttihommiin ja antaisi köyhille vanhemmilleen rahaa palkastaan. Jännä ajatus sinänsä, että ilmaisesta koulutuksesta hyötyisivät nimenomaan vanhemmat eikä se yksilö, joka koulutuksen saa.

Aikuiset ihmiset Suomessa maksavat periaatteessa itse elatuksensa koulutuksensa aikana. Jos vanhemmat haluavat sen maksaa, se ei ole yhteiskunnan asia tai yhteiskunnan tuen seuraus. Yhtä lailla lapsettomalle aikuiselle ihmiselle voisivat vanhemmat ottaa lainaa tai tehdä kahta työtä, jos tämä opiskelee tai on vaikkapa työtön ja varaton.

Onko perhe pysyvä elementti, johon lasketaan myös aikuiset lapset, myöskin ne lapsettomat aikuiset? Siinä tapauksessa lapsiperheet taitavatkin tosiaan kahmia ihan kaiken! Jokainen lapseton kuuluu lapsiperheeseen ja kaikki palvelut, joita hän käyttää menevät lapsiperheiden eduksi.

Tai jospa kuitenkin lasketaan mitä lapseton aikuinen hyötyy. Hän ei tee lapsia ja voi näin ollen pistää ne rahat säästöön, jotka lasten elättämiseen kuluisi vähintään 18 vuoden aikana. Eläkkeellä ollessaan ja vanhaksi tullessaan hän saa yhteiskunnalta hoidon ja edunvalvojan, vaikka ei ole tuottanut yhteiskuntaan tällaista resurssia vaan on pistänyt rahat sukanvarteen (tai pistänyt menemään johonkin omaan kivaan). Uusia veronmaksajia yhteiskuntaan tuottaneet saavat täsmälleen samanlaista hoitoa ja samalla hinnalla. Stakesin ja Tilastokeskuksen mukaan lapsen kasvattaminen aikuiseksi maksaa perheelle 128 000 €. Summa on noussut koko ajan, esim. lapsilisät eivät samassa suhteessa. Summassa on mukana vain peruskulutus, eivätkä esim. terveydenhoitomenot, joita yhteiskunta ei muuten täysimääräisenä kustannakaan. Peruskulutuksesta tulee vielä paljon alveja maksettavaksi. Tämän ja vielä enemmän nettoaa lapseton aikuinen saaden sen jälkeen täysin samat palvelut. Toki jos koko summa on mennyt tupakkiin ja viinaan, on kotimaahan ehkä verojakin makseltu ihan hyvin. Ulkomaanmatkailun suhteen homma on persnettoa yhteiskunnalle. Oikeastiko meinaat, että lapsiperheet ovat niitä, jotka tässä yhteiskunnassa nettoavat?

Ps. Olen muuten itsekin lapseton. Perheiden elämään ja talouteen kyllä työni ja opintojeni puitteissa olen paljon tutustunut.

Aika moni luulee, että lapsista saa verovähennyksen. Joo 80-luvulla sai, poistui joskus 90-luvun alkupuolella. 

Mutta siis moni luulee, että lapsiperheet saavat kaikenmaailman tuet, vaikka lapsilisä on ainoa minkä normaalituloinen perhe saa. Olen itsekin tavannut paljon koulutettujakin ihmisiä, jotka ovat kateellisia asioille, joita ei ole. 

Työttömät on toinen ryhmä, ihan järkyttävää kuinka moni luulee, että työttömyys oikeuttaa automaattisesti "kaikenmaailman tukiin". Sitten kun itse jää työttömäksi, niin ovat ihan ihmeissään, eikö kahden tonnin ansiosidonnaisella saakaan asumistukea. 

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 23:56"]Olen keskiluokkainen yksinasuva mies, IT-alalla.

Minun tehtäväkseni tässä yhteiskunnassa on tullut elättää verovaroillani niin somalit, yksinhuoltajat, kuin perheelliset.

Minulle kaikki maksaa suhteessa enemmän, eikä kukaan poliitikoista ole kiinnostunut minun yksineläjän asioista. Minä vastaan yksin esim. kalliissta asunnostani ja siihen liittyvistä menoista

Minä olen olen se maksumies joka ei ole poliittisessa päätöksen teosssa oikeutettu vaatimaan mitään, mutta maksamaan sitäkin enemmän.

Minun puolestani niin inisevät yksinhuoltajat kuin lapsiperheet voivat painua helvettiin.

[/quote]

Mitä tukia ja etuuksia haluaisit? Lapsilisän kenties - no hyvä, mutta alathan maksaa myös päivähoitomaksua. Voin kertoa, että jäät tappiolle. Lapsiperheiden tuet ei ollenkaan korvaa lisäkustannuksia, joita perheen elättämisestä tulee. Samasta palkasta perheelliselle jää vähemmän käteen. On hullua olla kateellinen siitä.

No it-mies, ota akka tai vaihda halvempaan. Meillä on kaksi asuntoa, koska minun työni on sellainen, etten voi joka päivä käydä kotona. 

Päivähoitomaksut ovat korvausta palvelusta, jota käyttää, ei todellakaan mikään "lisävero" lapsiperheille. Lisäksi tuo maksu on varsin pieni verrattuna lasten päivähoidon kokonaiskustannuksiin. Päivähoitomaksu on pikemminkin lapsiperheille tarkoitettu etu, sillä vaihtoehtonahan olisi myös se, että joutuisi maksamaan käyttämästään palvelusta sen kokonaiskustannusten mukaisesti. Siinä vaihtoehdossa ei 500 eurolla pitkälle pötkittäisi.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 21:46"]

- neuvolapalvelut

- lapsen terveydenhuolto (sairauksien hoitaminen, oikomishoidot jne.)

- maksuton esiopetus

- maksuton perusopetus

- maksuton tuki- ja erityisopetus

- maksuton toisen asteen koulutus

- (toistaiseksi) maksuton korkeakoulutus

- jne. jne.

Kaikista näistä joutuisit jossakin muualla maksamaan itse pitkän pennin. Yhteiskunta tukee lapsiperheitä valtavilla summilla, joista tuet ovat vain jäävuoren huippu. En silti ole kateellinen, kun tiedän, että kahden lapsen perheellä menee silti helposti 300 000 euroa lasten elättämiseen. Saman sijoittamalla lapseton rikastuu.

[/quote]

Nämä eivät ole lapsiperheille kohdistettuja tukia vaan jokaiselle ihmiselle kohdistettuja tukia kuten päällystetyt tiet, katuvalaistus, urheilukentät, luistinradat, hiihtoladut jne. Jokainen meistä on elämässään hyötynyt neuvolasta, peruskoulusta, terveyskeskuksesta. Kaikki muut paitsi isovanhempamme, tarkennuksena ennen sotaa syntyneet sukupolvet. Peruskoulusta ovat hyötyneet 60-luvulla syntyneet mutta kansakoulu oli ilmainen.

Jokainen ihminen on aikuiseksi tultuaan käyittänyt yli 100 000 euroa saamalla näitä tukitoimia. Tässä ei ole mukana opiskelut aikuisena, ei esim. ammattikorkeakoulu eikä yliopisto, ei jo mainitut teiden käytöt eikä tietenkään esim. eläke. Toisin sanoen jokaisen pitää veroilla kattaa ensin jo tehdyt velat yhteiskunnalle, noin 150 000 euroa opiskeluista ja opintotuesta riippuen ja sen jälkeen maksaa nykyiset yhteiskunnan palveluista saadut hyödyt esim. terveyspalvelut, teiden käyttö, teatteri, yhteiskunnan tukemat harrastukset, mahdolliset työttömyyskorvaukset, asuntotuet, toimeentulotuet jne. Kaiken huippuna pitäisi alkaa maksaa yhteiskunnalle myös korvauksia tulevasta eläkkeestä verorahoista.

Jokainen meistä on tuolloin saamapuolella. Jokainen meistä on ollut lapsi. Lapseton saattaa harrastaa enemmän yhteiskunnan tukemia harrastuksia, matkustaa enemmän yhteiskunnan tukemilla välineillä, viettää enemmän aikaa ulkona iltaisin ja hyötyä näin katulampuista jne. Joku opiskelee pidempään kuin toinen ja saa ehkä enemmän opintotukea. Joku saa asumistukea ja joku toimeentulotukea. Joku sitten taas lapsilisää ja kotihoidontukea. Ihan tasan nämä tuet eivät mene, mutta joku ne maksaa verorahoina. Jos et itse pysty, niin takuulla sitten joku muu tai sen jonkun muu lapsi.

Lapsiperheet eivät ole tätä taustaa vasten yhtään sen enempää saamapuolella kuin lapsetonkaan. On olemassa niitä lapsiperheitä, jotka elävät vuosikausia yhteiskunnan tukien varassa ja on olemassa niitä lapsettomia, jotka tekevät täysin samaa. Tämä ei kuitenkaan koske suurinta osaa. Useimmissa lapsiperheissä on vähintään se yksi aikuinen töissä maksamassa veroja, ja lopputuloksena lapsi on kuitenkin tulevaisuuden veronmaksaja.

On täysin selvää, että lapsiperheet ovat elintasoltaan matalammalla kuin lapsettomat, jotka usein käyttävät suuremmat tulonsa matkustamiseen tai harrastamiseen. Paitsi että suurempi elintaso on selkeä etu, tuo se mukanaan myös yhteiskunnan tukien käyttämistä ja ympäristön rasittamista. Lapsettomat tarvitsevat myös aiemmin yhteiskunnan tukea vanhuksina, kun ei ole sukua katsomassa perään tai hoitamassa.

Ei tätä asiaa voi katsoa niin mustavalkoisesti.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 19:11"]

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 19:06"]Mikä ero on ylimääräisillä lapsiperheille maksetuilla tuilla ja lakisääteisillä rahoilla lapsesta?

[/quote]

Se luulee että kun vaan haen, saan mitä vaan.

Palveluita ja rahaa.

[/quote]

Onko tässä aloituksessa perimmäinen ongelma se, että et saa mielestäsi riittävästi rahaa ja palveluita?

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 19:12"]

Miksi alle 3 v pitää viedä kahvilaan, muttei päiväkotiin?

[/quote]

Jos äiti on hoitovapaalla, on todennäköisempää, että hän vie lapsensa kahvilaan kuin päiväkotiin ;)