Kotirouvaksi/-äidiksi jättäytyminen oli kyllä paras päätös aikoihin
Ihan turhaan mietin ja jossittelin uhkakuvia ja muiden ihmisten mielipiteitä. Meni monta vuotta, ennenkuin uskaltauduin jäämään pois työelämästä, "ihan vaan kotiin" pääasiassa hoitamaan lasten asioita ja huushollia.
Tää on tehnyt niin hyvää meidän perheelle ja kaikkien jaksamiselle. Väsymys, kitinät ja riidat jääneet pois.
On niin selkeää, että toisen hommiin kuuluu käydä töissä ja maksaa asuminen ja ruoka ja muut kulut, ja toisen hommiin kuuluu sitten se huushollin siivoominen, pyykkäykset, kaupassakäynnit ja ruoanlaitot ja päävastuu lasten asioista, esim. harrastuksiin huolehtiminen, asioiden muistamiset jne.
Päivät mies on töissä ja minä siivoan, pyykkään, ja teen valmisteluita, esim. tänään etsin varastosta lapsille sopivat luistimet valmiiksi huomista liikuntatuntia varten, ja kävin ostamassa luistinsuojat, kun ne puuttuivat.
Lasten läksyissä ja kokeisiinluvussa ehdin autella jo ennenkuin mies tulee töistä. Ja valmistella päivällisen.
Loppuilta sitten perheellä rentoa lepoaikaa kaikilla.
Ihan huikea ero entiseen. Ei tarvitse enää työpäivän jälkeen tapella kumpi lähtee kauppaan, kumpi tekee ruoan ja kumpi ryhtyy koluamaan varastoa, ja sadatella puuttuvia luistinsuojia ja väsyneenä yrittää vielä jaksaa siivota ja samalla auttaa lapsia läksyissä, ja tuskailla kuinka kello juoksee ja nukkumaan pitäisi ehtiä, ja huomenna sama ralli alusta.
Klo 17.00 meillä nykyään syödään päivällinen yhdessä, ja sen jälkeen kaikilla on ilta leppoisaa vapaa-aikaa. Kotityöt on tehty, pyykit pesty, kaupassa käyty, asiat ja tavarat katsottu huomiseksi valmiiksi.
Paljon parjattu "malli" tämä kotiäitiys, mutta ah, niin ihana!
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ainakin kiva työ ja hoidan siinä sivussa yksinhuoltajana kaksi lasta ilman isovanhempia. Mikä siinä on että KAKSI tervettä aikuista ei pärjää? Jatkuvaa narinaa että työelämä on niiin kamalaa.
Ja mulla taas niin paljon omaisuutta, etta ei tarvitse työskennella. Ja mieskin on. Miksi sulla ei ole? Kun mullakin on...
Juu on mies mutta en ole ottanut saman katon alle. Mietin vielä kun hyvin menee näin.
Kuulostat hyvältä tyypiltä ap, hienoa että olette uskaltaneet tehdä teille sopivia ratkaisuja. Mietin vaan yleisellä tasolla että monessako ammatissa onnistuu jäädä vuosikausiksi kotiin ilman että se vaikuttaa osaamisen ylläpitoon ja työpaikan saantiin myöhemmin. Monissa korkeaa koulutusta vaativissa asiantuntija ammateissa ei vaan onnistu. Mutta varmasti aloilla joissa on työvoimapula esim. hoitoalalla onnistuu hyvinkin.
Onko sanonta eletään kuin viimeistä päivää tuttu?