Mistä tiesit että olet kohdannu oikean?
Kommentit (424)
Sitä on erittäin vaikea selittää, mutta varmuuden tunne oli järjettömän voimakas ja intensiivinen. Enkä todellakaan ole koskaan ollut esim. mikään romanttinen hömppä. Jokin siinä katseessa vain oli sellaista, että maailma pysähtyi. Yllättäen mies tunsi samoin! Muutin hänen luokseen samoin tein. Tai oikeastaan menin "yöksi" enkä sitten koskaan lähtenytkään. 3 kuukauden päästä mentiin kihloihin, vuoden päästä naimisiin ja naimisissa ollaan edelleen, 22 vuotta takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikea tuoksu.
Kiveshiki?
Nainen kirjoittaa.
Palstamies vastaa.
Toisinaan ihmettelen, miksi olen hetero.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan absurdi ajatus sellainen, että kohtaisin jonkun jonka kanssa olisi molemminpuoliset tunteet.
En ole kokenut molemminpuolista rakastumista.Sama täällä. Kerran luulin kokeneeni sellaisen ja olin aivan varma, mutta sitten selvisi että toinen ei ollut kokenut samaa ja koko juttu oli ollut hänelle yhdentekevä. Kunnon pudotus maan pinnalle. Tuon kokemuksen jälkeen en enää luota omiin tunteisiini.
Mulla ihan sama. Oli todella vaikea uskoa, että olin vain kuvitellut kaikki ne signaalit mitä mies mielestäni lähetti. Olin päiväkirjaanikin kirjoittanut "Hän se on", koska meillä oli niin ihanaa yhdessä. Ei siis päästy seksiin asti, kun sitä ehdotin niin mies tarjosi vain kaveruutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan absurdi ajatus sellainen, että kohtaisin jonkun jonka kanssa olisi molemminpuoliset tunteet.
En ole kokenut molemminpuolista rakastumista.Sama täällä. Kerran luulin kokeneeni sellaisen ja olin aivan varma, mutta sitten selvisi että toinen ei ollut kokenut samaa ja koko juttu oli ollut hänelle yhdentekevä. Kunnon pudotus maan pinnalle. Tuon kokemuksen jälkeen en enää luota omiin tunteisiini.
Mulla ihan sama. Oli todella vaikea uskoa, että olin vain kuvitellut kaikki ne signaalit mitä mies mielestäni lähetti. Olin päiväkirjaanikin kirjoittanut "Hän se on", koska meillä oli niin ihanaa yhdessä. Ei siis päästy seksiin asti, kun sitä ehdotin niin mies tarjosi vain kaveruutta.
Tasan sama tarina täälläkin.
Mua kiinnostaisi tietää tarkempaa kuvausta siitä, mitä tuo katse on ja mitä ajatuksia/tunteita siihen liittyy.
Olen muiltakin kuullut, että katseesta sen tiesivät.
Olen kohta nelikymppinen, enkä ole tuollaista vielä kokenut. Toivosta en haluaisi luopua. 😊
Vierailija kirjoitti:
Sitä on erittäin vaikea selittää, mutta varmuuden tunne oli järjettömän voimakas ja intensiivinen. Enkä todellakaan ole koskaan ollut esim. mikään romanttinen hömppä. Jokin siinä katseessa vain oli sellaista, että maailma pysähtyi. Yllättäen mies tunsi samoin! Muutin hänen luokseen samoin tein. Tai oikeastaan menin "yöksi" enkä sitten koskaan lähtenytkään. 3 kuukauden päästä mentiin kihloihin, vuoden päästä naimisiin ja naimisissa ollaan edelleen, 22 vuotta takana.
En usko että siihen oikeaan, enkä ole koskaan rakastunut tai ihastunut ensisilmäyksellä. Mutta nyt tapasin hetki sitten miehen (joka ei ole edes ole ns. tyyppiäni) josta jostain syystä pidin heti ja hänkin kiinnostui minusta. Hänestä tuli vain hyvä, lämmin ja miellyttävä fiilis ja olin todella utelias tutustumaan häneen paremmin. Jännittävä ja ihana tunne, kun en ole koskaan tätä kokenut. Rupesimme heti treffailemaan ja toistaiseksi intuitio on pitänyt paikkansa, mielenkiinnolla odotan mitä tästä tulee!
Vierailija kirjoitti:
En usko että siihen oikeaan, enkä ole koskaan rakastunut tai ihastunut ensisilmäyksellä. Mutta nyt tapasin hetki sitten miehen (joka ei ole edes ole ns. tyyppiäni) josta jostain syystä pidin heti ja hänkin kiinnostui minusta. Hänestä tuli vain hyvä, lämmin ja miellyttävä fiilis ja olin todella utelias tutustumaan häneen paremmin. Jännittävä ja ihana tunne, kun en ole koskaan tätä kokenut. Rupesimme heti treffailemaan ja toistaiseksi intuitio on pitänyt paikkansa, mielenkiinnolla odotan mitä tästä tulee!
Kiva kuulla, että menee noin hyvin sinulla.
Itselleni ei käynyt noin hyvin. Tapasin kivan naisen ja tapailimme muutamaan otteeseen, ihastuin ja sitten ilmoitti olevansa varattu. Itken iltaisin vieläkin...
Ei oo helppoa ei.
en tiedä vieläkään yli 20 vuoden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mikä on se oikea. Olin seurustellut elämässäni muutaman kerran kun tapasin miehen, josta tuntui heti, että tämä on kaikin tavoin juuri sopiva minulle. Olin korviani myöten rakastunut ja niin oli hänkin aluksi. Ja sitten hän jätti minut kuin nallin kalliolle 6 kk seurustelun jälkeen. Kuulemma hänellä vaan fiilis lopahti, ei enää tehnyt mieli olla yhdessä. Olin musertunut ja epäuskoinen.
Menin uhmalla deittiin eron jälkeen kyyneleitä pyyhkien. Heti ensimmäinen mies kenelle kirjoitin, ihastui ja myöhemmin rakastui minuun tulenpalavasti ja hän oli monella tavalla ihan hyvä ja kunnollinen, joten ryhdyin vaan suhteeseen. Nyt olemme olleet monta vuotta yhdessä, hän kohtelee minua kuin kukkaa kämmenellä ja tahtoisi naimisiin. Varmaan jossain vaiheessa menemmekin. En ole kuitenkaan ollut missään vaiheessa häneen samalla tavalla rakastunut kuin tähän aiempaan mieheen.
Ehkä hyväksyn vaan sen, että vahva rakastumisen tunne ei ole tae mistään. Olen kuitenkin kiintynyt ja tottunut nykyiseen mieheeni ja arki sujuu enkä varmaan tule koskaan löytämään toista, joka suunnilleen palvoo maata jalkojeni alla, niin tulen menemään tämän miehen kanssa naimisiin.
Itse en edes jatkanut tapailua tuollaisessa tilanteessa.
Hänkään ei osaa kirjoittaa "kohdannut" oikein.
Mies oli huikean komea, seksikäs ja karismaattinen. Meillä oli samanlainen huumorintaju. Seksi oli aivan ylimaallista. Tiesin jo silloin ettei tästä paremmaksi elämä menisi. Mieskin joka oli huolellisesti kertonut olevansa vain hakemassa seksiä, muutti mielensä. Yhdessä vieläkin 16v jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaisi tietää tarkempaa kuvausta siitä, mitä tuo katse on ja mitä ajatuksia/tunteita siihen liittyy.
Olen muiltakin kuullut, että katseesta sen tiesivät.
Olen kohta nelikymppinen, enkä ole tuollaista vielä kokenut. Toivosta en haluaisi luopua. 😊
Vierailija kirjoitti:
Sitä on erittäin vaikea selittää, mutta varmuuden tunne oli järjettömän voimakas ja intensiivinen. Enkä todellakaan ole koskaan ollut esim. mikään romanttinen hömppä. Jokin siinä katseessa vain oli sellaista, että maailma pysähtyi. Yllättäen mies tunsi samoin! Muutin hänen luokseen samoin tein. Tai oikeastaan menin "yöksi" enkä sitten koskaan lähtenytkään. 3 kuukauden päästä mentiin kihloihin, vuoden päästä naimisiin ja naimisissa ollaan edelleen, 22 vuotta takana.
Sitä on vaikea kuvailla ilman, että kuulostaa jotenkin ääliöltä :D
Se oli sellainen lämmin tunne koko kropassa, kaikki äänet ja ihmiset sun muut ympärillä katosi jonnekin niin, ettei niihin kiinnittänyt mitään huomiota. Aika hidastui niin, että tuijotettiin siinä toisiamme vaikka kunka pitkään. Ainakin siltä tuntui. Tuntui siltä kuin olisi tullut kotiin, mä kuulun yhteen tämän ihmisen kanssa. Menin siitä sitten heti juttelemaan ja hetken päästä kysyin, lähteekö se illalla vaikka oluelle. Lähtihän se ja sillä tiellä ollaan. Sekuntiakaan en ole katunut, vaikka vaikeita kausia on tietysti ollut. Ei tosin kovinkaan usein, aika harmonista tämä yhdessäelo on nämä 22 vuotta ollut.
Vierailija kirjoitti:
En usko "ainoaan oikeaan", mutta uskon siihen, että jotkut ihmiset sopivat erityisen hyvin toisilleen. Ainakin nämä asiat siihen kuuluvat:
- toista on helppo ymmärtää eli jutut ns. klikkaavat
- molemminpuolinen fyysinen ja henkinen vetovoima
- samankaltaiset arvot.
Tämähän se.
Se oli sellainen vahva tunne, että on perillä. Oikeita tyyppejä on varmasti muitakin, tämä oli minun valintani jäädä tähän. Koti.
Jonkinlainen varmuus, heti toisen tavattuaan. Sitten se, että halusi olla jokaisen mahdollisen ajan toisen kanssa. Se oleminen oli vailla "perustarpeita", eli ei syöty, ei nukuttu, "ei käyty" wc:ssä. Maattiin vierekkäin aamuun asti, vaikka oli työpäivä edessä. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan absurdi ajatus sellainen, että kohtaisin jonkun jonka kanssa olisi molemminpuoliset tunteet.
En ole kokenut molemminpuolista rakastumista.Sama täällä. Kerran luulin kokeneeni sellaisen ja olin aivan varma, mutta sitten selvisi että toinen ei ollut kokenut samaa ja koko juttu oli ollut hänelle yhdentekevä. Kunnon pudotus maan pinnalle. Tuon kokemuksen jälkeen en enää luota omiin tunteisiini.
Mulla ihan sama. Oli todella vaikea uskoa, että olin vain kuvitellut kaikki ne signaalit mitä mies mielestäni lähetti. Olin päiväkirjaanikin kirjoittanut "Hän se on", koska meillä oli niin ihanaa yhdessä. Ei siis päästy seksiin asti, kun sitä ehdotin niin mies tarjosi vain kaveruutta.
Tasan sama tarina täälläkin.
Ja täällä, mutta olinkin naiselle vain "joku, ettei tarvitse olla yksin". Omasta näkökulmastani luulin kohdanneeni sen elämäni naisen, jota olin koko ikäni etsinyt. Tavattin deittisovelluksen kautta, ja molemmilla ajatuksena elämänkumppanuus, tästä keskusteltiin useaan otteeseen.
Mutta lopulta kun olin avannut itseni ja sydämeni, niin kaikki nakattiin naisen toimesta katuojaan, kuin eiliset roskat..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikea tuoksu.
Kiveshiki?
Nainen kirjoittaa.
Palstamies vastaa.
Toisinaan ihmettelen, miksi olen hetero.
ohis
Äläs ny. Voihan tuossa olla joku totuuden siemen vaikka lienee ihmisen reagoiminen feromoneihin
aika rajoitettua.
Olet pinnallinen ihminen. Seksuaalinen kipinä syttyy kyllä kun on muita tunteita.