Mies meinaa vaihtaa perheensä 10v nuorempaan naiseen...

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 14:57"]

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 23:28"]

Lasten kera? Kuka hullu ottaa lapsellisen miehen, kun kauniille ja fiksuille on lapsettomiakin tarjolla... Ap:lle tsempit!!

[/quote]

Sellainen, joka oikeasti pitää lapsista ja on vastuullinen. MInä (se 21-vuotiaana 8-vuotiaan äitipuoleksi tullut) otin avo-eronneen miehen, joka oli saanut lapsensa 20-vuotiaana. Eli hän oli 28, kun tavattiin (minä siis 21). Enkä minä ajatellut että mies olisi jotenkin "huonompi", kun sillä on tytär. Oli minullakin siihen mennessä ollut jo 6 poikaystävää, joista yksi oli avoliitto ja kihlaus, joka purkaantui. Ompa ihmiset mustavalkoisia. Mutta ehkä se johtuu kivusta tai sitten siitä avuttomuuden tunteesta, kun kurjia asioita tapahtuu ja siihen ei voi itse vaikuttaa.

Jakasmista ap. Kyllä se elämä siitä lähtee. Voi olla että löydät vielä joskus vielä kivemman miehen, jota et olisi koskaan muutoin tapahtunut ellei miehesi olisi lähtenyt. Kannattaa kakkoskierroksella tarkkailla sitä, ettei elämä muutu liian arkiseksi (kummankaan puolison toimesta). Ja kuten sanottu, ei kannata dissata hyviä miehiä vain siksi, että niillä saattaa olla ennestään jo lapsia. Jos itse vaan on sosiaalisesti lahjakas ja molemmat kykenee keskustelemaan KAIKESTA, niin ei ole mitään estettä sille miksi uusperhekuvio ei onnistuisi.

p.s. parikymppisenä monet miehet ovat vielä kovin lapsellisia "baila-baila-ja baariin"-meiningillä. Jos tyttö on kypsä ja haluaa oikeasti aikuisen parisuhteen eikä vaan bilettää, on pakko katsella niitä kolmenkympin kieppeillä olevia miehiä, joilta pahimmat "kohellukset" ja itsekkyys on jo karisseet.

[/quote]

onhan nuori ja tiukka pillu aina mehevämpi pantava, kuin joku kolmikymppisen löysä tavara

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 14:12"]

Olisit pitänyt miehestäsi parempaa huolta... 

[/quote]

Väärin. Miehen olisi pitänyt helliä vaimoaan kuin kukkaa kämmenellä, kun tämä on hänelle suostunut tekemään lapsia. Eikös se nuorinkin ollut vain yksivuotias? Ruusuja ja samppanjaa jokaikinen sunnuntai, kun vaimo on ollut niin viitseliäs, että on jatkanut miehen sukua. Ajatelkaa nyt: ensin yhdeksän kuukauden karmea odotus ja synnytystuskat sitten vielä siihen päälle. Ei ole miehistä tähän!

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 15:17"]

onhan nuori ja tiukka pillu aina mehevämpi pantava, kuin joku kolmikymppisen löysä tavara

[/quote]

Onko tää nyt se lassukka?

Huh, mitä keskustelua. Ikävä tilanne ap:lla. Mutta usko, että kaikki kääntyy vielä eduksesi. Mies, joka tekee noin, ei ole arvoisesi. Löydät vielä ihanan rakastavan miehen, joka arvostaa sinua.

Mulla oli paska exä. Eron jälkeen kertoi, että petti. Toivoin erosta ja nyt olen onnellisempi kuin koskaan. Mulla on ihanat lapset ja uusi rakastava mies. Suunnittelemme yhteistä tulevaisuutta, talon rakentamista, ehkä vielä yhteistä lastakin.

Ja mitä lapsiin tulee, en välttämättä niitä liikaa antaisi tommoisen paskan hoiviin.

Joo, unohda koko kikkeliukkeli ja elä täysillä omaa elämääsi:)

Mä halusin aikanani erota itse ilman mitään erityistä syytä. Siitä on kymmensien vuotta ja laspet kohta aikuisia:) Jätin kaiken muun paitsi lapset otin kainaloon. asennoinnuin heti niin että jos jotakin tulee niin tulkoon mutta omillani tuun toimeen enkä lapsilleni tarvitse lastenvahtia. harmittaa että koko kaksikymppiset jumitin siinä suhteessa

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 13:33"]

30- 40-kymppisten miesten lisääntymisarvo on korkeimmillaan, jolloin tuossa ikävaiheessa he helposti tohkeissaan hankkiutuvat naisten seuraan joiden lisääntymisarvo on samalla tasolla. Ikävä kyllä samanikäisten naisten lisääntymisarvo alkaa laskea kuin kissan häntä. Miehet aistivat vaihdevuosien lähestyvän. Jos suhde on perustunut alusta alkaen lähinnä seksuaaliselle vetovoimalle, niin voi helposti käydä niin että mies ottaa ja lähtee kun nainen alkaa vanheta.  Ei siinä sen kummempaa.  Miehet vain ovat eläimiä ja seuraavat viettejään.

[/quote]

Voi hitto miten tämä sepustus otti mua nauruhermoon, niin tragikoomista ajattelua!

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 12:53"]

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 20:56"]

Kommentoikaa nyt jotain! Ihan paska olo eikä ketään kelle puhua :( ap

[/quote]

Mitäpä tässä kauheasti kommetoimista. Mies vaihtoi nuorempaan ja ilmeisesti omasta mielestään parempaan. Tottahan minä fiiliksesi ymmärrän, mutta tällaistahan tämä elämä varsinkin nykyään on. Jos tarkastellaan pelkästään nykyisiä liittoja eli vaikkapa tästä hetkestä eteenpäin solmittuja, niin tuskin niistä liitoista tulee olemaan edes kymmenen prosenttia sellaisia. jotka fraasin mukaan "kuolema erottaa". Kyllähän se valitettavasti on niin, että nykyään ero on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Niin ja mitä otsikkoosi tulee, niin eikös se ole vähän turhan raflaava. Ei kait hän lapsiaan ole siihen naiseen vaihtamassa, sinut ainoastaan. Elämä olisi kaikille paljon helpompaa, jos ihmiset ihan oikeasti sisäistäisivät se tosiasian, että ketään ei voi omistaa.

[/quote]

Miten niin ei ole vaihtamassa lapsiansa uuteen naiseen ja tämän kanssa vietettävään uuteen elämään? Tämä on sellainen korulause, jonka aina joku vetää ässänä hihasta kun mies jättää perheensä. Siis tottakai hän on vaihtamassa naisen lisäksi myös perhearjen lapsettomaan arkeen. Faktisesti lasten kanssa vietetty aika saa väistyä uuden naisen tieltä. On aivan eri asia olla mukana lasten arjessa joka päivä kuin se normiavioeron jälkeinen joka toinen viikonloppu ja lomat jaetusti. Miehille vaan sallitaan tällainen, hyvän isyyden mittariksi tuntuu riittävän joka toinen vkl-isyys. Jos nainen lähtisi uuden miehen matkaan, ryhtyisi etävanhemmaksi ja tapaisi lapsiaan vain joka toinen vkl, niin kyllä hänen sanottaisiin jättäneen lapsensa eikä kukaan saivartelisi asialla. Hän olisi nimenomaan huono äiti valtaväestön silmissä.

Kyllä ne avioerolapset itkee pitkään isiensä perään arkenakin, viikolla, toivovat isäänsä mukaan iltatoimiin yms. Lapset kokevat tulleensa hylätyksi siinä missä ex-puolisokin.

T. Ei jätetty, mutta avioerolapsi itse.

Ei voi tietää toisten avioliitoista, kuka rakastaa tai on edes koskaan rakastanutkaan. Jotkut ihmiset vain ajautuvat yhteen ja perustavat jonkun kanssa perheen, kenties eivät ole ykkösihmistä saaneet ja sitten tyytyvät seuraavaan. Jos on hyvä suhde sitä ei kolmas pysty sotkemaan. Jonain päivänä voi huomata että tuli tehtyä virhe, aina on oikeus yrittää uudelleen ja onnistua ehkä paremmin, se on miehen tai naisen oikeus. Ei me toiset voida elää toisen elämää, jokainen tekee sen itse. Toki jokaisen kannattaa miettiä ettei ihan jokaisen kanssa lapsia hanki, elämästä voi tulla hankalaa.

Mun miehellä on kolme lasta. Nuorin ei edes muista kunnolla millaista heidän ydinperhearki oli, kaksi vanhinta muistaa ja molemmat on sanoneet monta kertaa, että hyvä kun vanhemmat erosi. Loppui tappelut kotona ja elämä tasaantui. Isän kanssa suhteet on tosi hyvät, koska isä panostaa lapsiin täysillä kun tapaa näitä ja lapset tykkäsivät mustakin jo ennen kuin tapasivat, koska "iskän ääni muuttuu aina niin pehmeäksi, kun se puhuu ***:sta ja se näyttää tosi onnelliselta".

Joten ei todellakaan kaikki lapset koe vanhempiensa eroa huonoksi. Mä en totta puhuen ole tavannut yhtäkään avioerolasta, joka haikailisi ydinperheensä perään eikä olisi onnellinen oman vanhempansa uudesta onnesta.

Eli ei, Ap:n mies ei ole vaihtanut lapsiaan uuteen naiseen, ainakaan toivottavasti! Varmasti sellaisiakin sikoja on =\ Itse en voisi olla miehen kanssa, joka olisi hylännyt lapsensa, se kertoisi niin vääristyneestä arvomaailmasta ettei olisi ihminen mua varten, koska en moista luuseria voisi ikinä kunnioittaa.

Niin ja siis vaikka Ap:n mies olisi nk hyvä isä, se ei poista sitä etteikö Ap:ta saisi ottaa päähän, etteikö saisi tuntea olevansa loukattu yms.

Mutta on turha väittää, että kaikki miehet aina vaan on sikoja ja hylkää lapsensa sen nuoren toisen naisen takia, tilanteita ja ihmisiä on erilaisia!

Tsemppiä siis Ap! Toivota se äijä hornan kuuseen, nauti vino hymy naamallasi kun hän hakee paikkaansa uusperhearjessa yms. Kiukuttele, mesoa, mitä vain, mutta ÄLÄ käytä lapsia! Ei vaikka tekisi mieli, siinä ei koskaab häviä kukaan muu kuin ne lapset =(

-94-

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 15:53"]

Toki jokaisen kannattaa miettiä ettei ihan jokaisen kanssa lapsia hanki, elämästä voi tulla hankalaa.

[/quote]

Ja tätä eivät miehet osaa. Jokaisen uuden naisen kanssa tehdään ainakin yksi, jos ei useampi kakara. Ja sitten nyyhkitään kaljakuppiloissa ja keskustelupalstoilla, kun täytyykin maksaa elatusmaksuja. Tsiisus, miten tyhmää porukkaa!

Ei sitä osaa kaikki naisetkaan, hankitaan lapsia heti kohta kun seurustelu aloitettu, ei mistään asioista puhuttu tai sovittu sen enempää! Sitten täällä kysellään mitä se tarkoitti kun sanoi, jos edes sanoi ehkä se vaan meni sinne baariin eikä nyt vastaa puhelimeen, miksiköhän? Eikä se edes hoida vauvaa.

Pettäminen on aina törkeää, oli osapuolten ikä mitä tahansa. Olen pahoillani, ap, että miehesi osoittautui tuollaiseksi. Uskon, että elämä tarjoaa sinulle jotain parempaa.

Aihe tuntuu keräävän kiukkuisia kommentteja tämän toisen naisen iän vuoksi. Tuntuisi minustakin pahalta, jos mieheni lähtisi kymmenen vuotta nuoremman mukaan, tai ylipäänsä kenenkään matkaan. Satun kuitenkin tietämään myös, miltä tuntuu olla se nuorempi nainen. Itse aloin suhteeseen kaksikymppisenä (vapaan) 36v. miehen kanssa. Oman ikäisiäni olin siihen asti tapaillut. Minua kiehtoi hänen rauhallinen ja varma suhtautumisensa elämää kohtaan. Se oli jotain ihan muuta, kuin mitä ikäisilläni miehillä oli tarjottavana. Kymmenen vuotta on oltu yhdessä ja hyvin menee. Ei ne nuoret naiset välttämättä juokse vanhempien miesten perässä siksi, etteivät muutakaan saa ja vaihda heti pois, jos parempi löytyy. Monet haluavat ohittaa levottomat vuodet ja saada kokeneempaa seuraa. Jos mieheni olisi ollut tavatessamme varattu ja osoittanut silti kiinnostusta minua kohtaan, en olisi muodostanut hänestä samanlaista kuvaa. Luultavasti olisin nähnyt hänessä pojan, joka on unohtanut kasvaa mieheksi tai vanhemman miehen, joka toivoo olevansa nuori taas. Se ei olisi tehnyt vaikutusta...

Mikä nuoremmassa naisessa sitten kiehtoo miestä? Eivät varmasti vain ne asiat, mitkä nainen haluaisi kuulla... Kysyin mieheni mielipidettä. Hän totesi, että positiivisuus, iloisuus ja energia, uteliaisuus elämää kohtaan. Nämähän ovat asioita, joita meistä jokainen voi vaalia itsessään, sukupuoleen ja ikään katsomatta. Parit, jotka innostuvat elämästä yhdessä ja vahvistavat toistensa energiaa, todennäköisimmin myös pysyvät yhdessä.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 20:35"]

Mulle tämä tuli kun salama kirkkaalta taivaalta,ja nyt siis tämä uusi salasuhde on kestänyt 2kk ja meinaa lähteä sen naisen matkaan...En vaan tajua,ei meillä ole edes mennyt huonosti,seksiä on jne! 

Ei helvetti että tuntuu paskalta :( ja kyllä tämä nyt mun naiseuttakin loukkaa aika paljon..Noh,toivottavasti teki nyt sitten viisaan valinnan.

Voihan se olla ettei tämä 22v ole ihan valmistautunut siihen että miehen mukana tulee 1v ja 3v jotka minun työni luonteen vuoksi tulevat oleskelemaan isällään paljonkin.

[/quote]

Niin..sun mielestä teille meni hyvin ja oli seksiäkin...niinpä niin...mies taitaa olla asioista erimieltä....

No siinä vaiheessa kun ap:n mies ehdottaa lähivanhemmuutta itselleen, tai edes vuoroviikkosysteemiä, niin siinä vaiheessa hän on aidosti vaihtamassa vain naista, eikä samalla perhe-elämää lapsettomaan arkeen. Se uusi nainen on vaan niin usein vapaalippu myös lapsettomaan arkeen: kummasti on taas aikaa harrastaa, pitää huolta itsestään, laihduttaa, tavata kavereita. Ja miksei olisi? Enää ei olekaan kiire joka ilta töiden jälkeen hakemaan lapsia päivähoidosta, ei tartte kustaka joka ilta lapsia harrastuksiin, ei tarvitse auttaa iltapuuhissa.

Tämä on niin monesti nähty. Sille jätetylle vaan niin usein jää se lapsiperhearki kannettavaksi kun lähtijä vaihtoi "vain" naista.  

Ja oikeasti. Kuinka moni äiti vaihtaisi miestä lennosta ilman suunnitelmia kantaa lapsista samalla vastuu, myös arjessa? Ei vaan joka toinen vkl tai elatusmaksujen muodossa.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 15:00"]

Oon 20v ja seurustelen 29 v miehen kanssa. Mulle olis ihan ok että miehen ja sen exän yhteinen lapsi olis meillä joskus, mutta kun tää ex ei anna mun nähdä tätä lasta:D Kun me alettiin tapaileen, en edes tiennyt että toi seurustelee.. Ja kun sain tietää, MINÄ menin kertomaan sille exälle, että et taidaa tietää ihan kaikkee miehestäs...

[/quote]

Takapenkin tiina itse ilmottautui - there rests my case.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 11:45"]

Soita sen naisen ovikelloa ja vedä ns. pataan. Sitten lyöt vielä toisen kerran ja sanot että loppu tähän, että sun ukkos ei täällä enää käy. Rikot vielä jonkun astian sinne. Sitten sanot äijälles mitä teitä ja että syötät sille lasia jos se ikinä edes vilkaisee toista. En ymmärrä miksi naiset ovat niin s*****nan nössöjä näissä tilanteissa. Taistelkaa perheenne puolesta! Lopeta lässytys ja toimi!

[/quote]Ei todellakaan kannata taistella väkivalloin. Täytyy olla itsekunnioitusta.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 23:24"]

Ei se kyllä ihan niinkään ole, kuin numero 14 väittää. Kun itse olin parikymppinen, oli vain hienoa, mitä vanhempi miesystävä sen ikäisellä oli. Oman ikäisiä poikia ei pidetty minään, vaan kilpailtiin siitä, kuka oli saanut vanhemman miehen, jopa 50v asti, jos oli makea tyyppi. Ja tosiaan me ja he kaikki olisivat "pärjänneet markkinoilla", ei vaan kiinnostanut nuoremmat kundit, vaan aikuiset miehet. Ja nimenomaan seurustelutarkoituksessa, ei pelkästään seksin takia.

[/quote]

Suomennettuna: Siis rahan perässä juoksitte. Tietenkään ette sitä myönnä.

Itketään, mutta ei miesten takia vaan lasten puolesta. Olet vahva ja selviät tämän kanssa. Maailma on täynnä miehiä. Nyt kun muistatte olla aikuisesti ja säästää lapset riitelyltä. Kaikkea hyvää sinulla, ole vahva.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 23:09"]Eiköhän mulla ole tässä vaiheessa oikeus ajatella just niin kun haluan...ja kun tosiaan se "pako arjesta" on miehellä se syy,niin aika äkkiä sitten varmaan hohto himmenee.ap
Pakko kyllä sanoa et ei välttämättä.