Miten suhtautuisitte jos saisitte 5v. jälkeen tietää, että mies seurusteli ekat 3kk päällekkäin myös toisen naisen kanssa?

En nyt ole varma onko ap avannut asiaa, että muuttiko hän miehen omistamaan asuntoon vai muuttiko mies ap:n omistamaan asuntoon vai hommattiinko yhdessä vuokrakämppä vai ostettiinko yhdessä asunto? Onko kaikki asumiskulut mennyt alusta asti puoliksi vai onko kenties jompi kumpi maksanut enemmän esim. ap ja mies on saanut itselleen kivan katon päänsä päälle tai jonkun kodinhoitajan? On vaan erikoista haluta muuttaa lähes tuntemattoman ihmisen kanssa saman katon alle noin lyhyellä tuntemisella.

En mitenkään. Se on ollut ja mennyt. Ei sillä enää ole väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minullekin tulisi todella pahamieli ja huijattu olo, jos suhteemme alkuvaihe on ollut miehen toimesta pelkkää valhetta eikä hän ollutkaan minuun niin rakastunut, kuin väitti, koska hänellä oli siinä toinen nainen 3 kk! Se 3 kk on oikeasti melko pitkä aika tuollaisessa tilanteessa... Minulle on ihan ok, että tapailuvaiheessa voi tapailla muitakin jne., mutta sekin kertoo ihmisestä tarpeeksi, jos alkaa tapailla muita vielä ollessaan suhteessa.

Toisaalta minusta on ihan luonnollista ,että menee aikaa muutama kuukausi tapaamisesta ennenkuin tietää ,mitä mistäkin suhteesta tulee ja haluaa. Tässä tapauksessa mies kuitenkin lopetti toisen suhteen ennenkuin suhde APN kanssa syveni yhdessä asumiseen asti. Jopa APN mielestä tämä tosiasia on aivan varma.

Ap uskoi seurustelevansa tuon miehen kanssa jo vakavasti.

Ja tämäkö on muiden ongelma? Minusta seurustelu ei ole vakavaa ennenkuin muutetaan yhteen tai muuten sitoudutaan. Se että paneskellaan silloin tällöin ei ole vakava suhde.

Minusta jo seksi tarkoittaa, että suhde alkaa olla jo tietyllä tavalla vakava. En voisi kuvitellakaan harrastavani irtosuhteita tai yleensäkään seksiä ihmisen kanssa jota kohtaan ei ole tunteita. Jos mulle selviäisi että kumppanini suhtautuu seksiin noin kevyesti kuin esimerkiksi sinä, en näkisi suhteella jatkoa. Jos seksi ei tee suhteesta vakavaa, silloinhan sitä voi harrastaa kenen kanssa tahansa milloin vain, myös virallisessa suhteessa ollessa - vaikka sitten kumppanin selän takana. En pystyisi luottamaan ihmiseen, jonka suhtautuminen seksiin on tuo. Eikä siihen ole mitään tarvettakaan, koska on myös olemassa ihmisiä jotka ajattelevat samoin kuin minä.

Hyvin monet ihmiset harrastavat seksiä ihan vaan seksin takia eivätkä ajattele olevansa missään parisuhteessa partnereidensa kanssa. Mikä nyt kenenkin mielestä on virallisesta parisuhteessa olemista ja mistä sen laskee alkavaksi. Toki olisi suotavaa että on yhteinen näkemys siitä, mikä on tapailua, mikä seurustelua ja milloin ollaan virallisesti sitoutuneessa parisuhteessa ja missä näiden rajat ja alkamiskohdat on . Kaikki ei ole nykyisin neitseellisiä puritsaaneja, ei naisista eikä miehistä.

Tiedän että tuo on varmasti nykyään yleisin suhtautumistapa mutta en ole koskaan sitä osannut itse sisäistää. Mulle seksi on se juttu joka tekee ihmissuhteesta parisuhteen ja erityisen muiden suhteiden joukossa. Jos voi olla samalla lailla intiimisti vaikka vain kaverin tai jonkun minkä lie randomin kanssa, mikä sitten käytännössä erottaa parisuhteen näistä muista suhteista?

Rakkaushan se juttu on. Ja yleensä ihminen ei enää halua seksiä jonkun muun kanssa, jos on rakastunut.

Mulle kun voimakas ihastuminen/rakkaus on lähtökohta, että edes haluan seksiä toisen ihmisen kanssa. Ei ole mitään mielenkiintoa jos näitä tunteita toista kohtaan ei ole.

Vierailija kirjoitti:

En nyt ole varma onko ap avannut asiaa, että muuttiko hän miehen omistamaan asuntoon vai muuttiko mies ap:n omistamaan asuntoon vai hommattiinko yhdessä vuokrakämppä vai ostettiinko yhdessä asunto? Onko kaikki asumiskulut mennyt alusta asti puoliksi vai onko kenties jompi kumpi maksanut enemmän esim. ap ja mies on saanut itselleen kivan katon päänsä päälle tai jonkun kodinhoitajan? On vaan erikoista haluta muuttaa lähes tuntemattoman ihmisen kanssa saman katon alle noin lyhyellä tuntemisella.

Mitä väliä näillä on? Ihan oikeasti, ei mitään tämän ketjun kannalta. Minusta tätä ei tarvitse avata, yhteenmuutto kuin yhteenmuutto ja naimissa ovat nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minullekin tulisi todella pahamieli ja huijattu olo, jos suhteemme alkuvaihe on ollut miehen toimesta pelkkää valhetta eikä hän ollutkaan minuun niin rakastunut, kuin väitti, koska hänellä oli siinä toinen nainen 3 kk! Se 3 kk on oikeasti melko pitkä aika tuollaisessa tilanteessa... Minulle on ihan ok, että tapailuvaiheessa voi tapailla muitakin jne., mutta sekin kertoo ihmisestä tarpeeksi, jos alkaa tapailla muita vielä ollessaan suhteessa.

Toisaalta minusta on ihan luonnollista ,että menee aikaa muutama kuukausi tapaamisesta ennenkuin tietää ,mitä mistäkin suhteesta tulee ja haluaa. Tässä tapauksessa mies kuitenkin lopetti toisen suhteen ennenkuin suhde APN kanssa syveni yhdessä asumiseen asti. Jopa APN mielestä tämä tosiasia on aivan varma.

Ap uskoi seurustelevansa tuon miehen kanssa jo vakavasti.

Ja tämäkö on muiden ongelma? Minusta seurustelu ei ole vakavaa ennenkuin muutetaan yhteen tai muuten sitoudutaan. Se että paneskellaan silloin tällöin ei ole vakava suhde.

Minusta jo seksi tarkoittaa, että suhde alkaa olla jo tietyllä tavalla vakava. En voisi kuvitellakaan harrastavani irtosuhteita tai yleensäkään seksiä ihmisen kanssa jota kohtaan ei ole tunteita. Jos mulle selviäisi että kumppanini suhtautuu seksiin noin kevyesti kuin esimerkiksi sinä, en näkisi suhteella jatkoa. Jos seksi ei tee suhteesta vakavaa, silloinhan sitä voi harrastaa kenen kanssa tahansa milloin vain, myös virallisessa suhteessa ollessa - vaikka sitten kumppanin selän takana. En pystyisi luottamaan ihmiseen, jonka suhtautuminen seksiin on tuo. Eikä siihen ole mitään tarvettakaan, koska on myös olemassa ihmisiä jotka ajattelevat samoin kuin minä.

Hyvin monet ihmiset harrastavat seksiä ihan vaan seksin takia eivätkä ajattele olevansa missään parisuhteessa partnereidensa kanssa. Mikä nyt kenenkin mielestä on virallisesta parisuhteessa olemista ja mistä sen laskee alkavaksi. Toki olisi suotavaa että on yhteinen näkemys siitä, mikä on tapailua, mikä seurustelua ja milloin ollaan virallisesti sitoutuneessa parisuhteessa ja missä näiden rajat ja alkamiskohdat on . Kaikki ei ole nykyisin neitseellisiä puritsaaneja, ei naisista eikä miehistä.

Tämä kannattaa muistaa suhteita aloittaessaan ,mikäli se seksi on itselle se iso juttu. Kaikille se ei ole. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kun ihminen on sitten parisuhteessa, hän ei pystyisi olemaan pettämättä.

Jos seksi on itselle jokin kättelyyn verrattava tapahtuma, miten se että on parisuhteessa muuttaa tätä asiaa? En rehellisesti sanottuna usko että mitenkään. Kyllä tuollaisella ihmisellä ainakin on huomattavsti korkeampi riski eksyä parisuhteen aikana vieraaseen sänkyyn kuin ihmisellä, joka ei kevyttä seksiä harrasta.

Hei haloo, kenelle seksi on muka "kättelyyn verrattava tapahtuma"? Ja että irtosuhteita aiemmin harrastaneet automaattisesti pettävät parisuhteessaan? Nyt on kyllä semmoista legendaa, että huhuh :D

Puhut tosi inhottavasti muista ihmisistä, eli et ilmeisesti osaa ymmärtää erilaisuutta. Monille seksi voi tarkoittaa eri elämänvaiheissa eri asioita, mutta ei se silti tee siitä väärää tai paheksuttavaa. Seksi voi olla ilman parisuhdettakin hyvää ja mielihyvää tuottavaa, joskus hauskanpitoa ja jännitystäkin.

Sinkkukin voi siis harrastaa hyvää ja merkityksellistä seksiä! Ja sitä seksiä harrastetaan tietenkin jonkun TIETYN ihmisen kanssa, ei siihen kuka vaan käy.

Edelleen ihmettelen tätä asennetta, että sinkut selibaattiin, ja parisuhteessa sitten saa luvan kanssa niinku viimestä päivää.

- eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minullekin tulisi todella pahamieli ja huijattu olo, jos suhteemme alkuvaihe on ollut miehen toimesta pelkkää valhetta eikä hän ollutkaan minuun niin rakastunut, kuin väitti, koska hänellä oli siinä toinen nainen 3 kk! Se 3 kk on oikeasti melko pitkä aika tuollaisessa tilanteessa... Minulle on ihan ok, että tapailuvaiheessa voi tapailla muitakin jne., mutta sekin kertoo ihmisestä tarpeeksi, jos alkaa tapailla muita vielä ollessaan suhteessa.

Toisaalta minusta on ihan luonnollista ,että menee aikaa muutama kuukausi tapaamisesta ennenkuin tietää ,mitä mistäkin suhteesta tulee ja haluaa. Tässä tapauksessa mies kuitenkin lopetti toisen suhteen ennenkuin suhde APN kanssa syveni yhdessä asumiseen asti. Jopa APN mielestä tämä tosiasia on aivan varma.

Ap uskoi seurustelevansa tuon miehen kanssa jo vakavasti.

Ja tämäkö on muiden ongelma? Minusta seurustelu ei ole vakavaa ennenkuin muutetaan yhteen tai muuten sitoudutaan. Se että paneskellaan silloin tällöin ei ole vakava suhde.

Minusta jo seksi tarkoittaa, että suhde alkaa olla jo tietyllä tavalla vakava. En voisi kuvitellakaan harrastavani irtosuhteita tai yleensäkään seksiä ihmisen kanssa jota kohtaan ei ole tunteita. Jos mulle selviäisi että kumppanini suhtautuu seksiin noin kevyesti kuin esimerkiksi sinä, en näkisi suhteella jatkoa. Jos seksi ei tee suhteesta vakavaa, silloinhan sitä voi harrastaa kenen kanssa tahansa milloin vain, myös virallisessa suhteessa ollessa - vaikka sitten kumppanin selän takana. En pystyisi luottamaan ihmiseen, jonka suhtautuminen seksiin on tuo. Eikä siihen ole mitään tarvettakaan, koska on myös olemassa ihmisiä jotka ajattelevat samoin kuin minä.

Hyvin monet ihmiset harrastavat seksiä ihan vaan seksin takia eivätkä ajattele olevansa missään parisuhteessa partnereidensa kanssa. Mikä nyt kenenkin mielestä on virallisesta parisuhteessa olemista ja mistä sen laskee alkavaksi. Toki olisi suotavaa että on yhteinen näkemys siitä, mikä on tapailua, mikä seurustelua ja milloin ollaan virallisesti sitoutuneessa parisuhteessa ja missä näiden rajat ja alkamiskohdat on . Kaikki ei ole nykyisin neitseellisiä puritsaaneja, ei naisista eikä miehistä.

Tiedän että tuo on varmasti nykyään yleisin suhtautumistapa mutta en ole koskaan sitä osannut itse sisäistää. Mulle seksi on se juttu joka tekee ihmissuhteesta parisuhteen ja erityisen muiden suhteiden joukossa. Jos voi olla samalla lailla intiimisti vaikka vain kaverin tai jonkun minkä lie randomin kanssa, mikä sitten käytännössä erottaa parisuhteen näistä muista suhteista?

Rakkaushan se juttu on. Ja yleensä ihminen ei enää halua seksiä jonkun muun kanssa, jos on rakastunut.

Mulle kun voimakas ihastuminen/rakkaus on lähtökohta, että edes haluan seksiä toisen ihmisen kanssa. Ei ole mitään mielenkiintoa jos näitä tunteita toista kohtaan ei ole.

Niin, sulla asia menee noin. Jollakin toisella taas seksin haluaminen on huomattavasti yksinkertaisempaa. Yllättääkö se, että ihmiset on erilaisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt ole varma onko ap avannut asiaa, että muuttiko hän miehen omistamaan asuntoon vai muuttiko mies ap:n omistamaan asuntoon vai hommattiinko yhdessä vuokrakämppä vai ostettiinko yhdessä asunto? Onko kaikki asumiskulut mennyt alusta asti puoliksi vai onko kenties jompi kumpi maksanut enemmän esim. ap ja mies on saanut itselleen kivan katon päänsä päälle tai jonkun kodinhoitajan? On vaan erikoista haluta muuttaa lähes tuntemattoman ihmisen kanssa saman katon alle noin lyhyellä tuntemisella.

Mitä väliä näillä on? Ihan oikeasti, ei mitään tämän ketjun kannalta. Minusta tätä ei tarvitse avata, yhteenmuutto kuin yhteenmuutto ja naimissa ovat nyt.

No, kyllä sillä vähän on, jos mies on seurustellut kahden naisen kanssa samaan aikaan, kun toisen kanssa oli jo kiire muuttaa yhteen. Ei vaan pysty ymmärtämään, että millainen ihminen pyörittää kahta ihmistä suhteissa ja toisen kanssa ollaan jo menossa saman katon alle! Sehän ap:ta nyt vaivaakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minullekin tulisi todella pahamieli ja huijattu olo, jos suhteemme alkuvaihe on ollut miehen toimesta pelkkää valhetta eikä hän ollutkaan minuun niin rakastunut, kuin väitti, koska hänellä oli siinä toinen nainen 3 kk! Se 3 kk on oikeasti melko pitkä aika tuollaisessa tilanteessa... Minulle on ihan ok, että tapailuvaiheessa voi tapailla muitakin jne., mutta sekin kertoo ihmisestä tarpeeksi, jos alkaa tapailla muita vielä ollessaan suhteessa.

Toisaalta minusta on ihan luonnollista ,että menee aikaa muutama kuukausi tapaamisesta ennenkuin tietää ,mitä mistäkin suhteesta tulee ja haluaa. Tässä tapauksessa mies kuitenkin lopetti toisen suhteen ennenkuin suhde APN kanssa syveni yhdessä asumiseen asti. Jopa APN mielestä tämä tosiasia on aivan varma.

Ap uskoi seurustelevansa tuon miehen kanssa jo vakavasti.

Ja tämäkö on muiden ongelma? Minusta seurustelu ei ole vakavaa ennenkuin muutetaan yhteen tai muuten sitoudutaan. Se että paneskellaan silloin tällöin ei ole vakava suhde.

Minusta jo seksi tarkoittaa, että suhde alkaa olla jo tietyllä tavalla vakava. En voisi kuvitellakaan harrastavani irtosuhteita tai yleensäkään seksiä ihmisen kanssa jota kohtaan ei ole tunteita. Jos mulle selviäisi että kumppanini suhtautuu seksiin noin kevyesti kuin esimerkiksi sinä, en näkisi suhteella jatkoa. Jos seksi ei tee suhteesta vakavaa, silloinhan sitä voi harrastaa kenen kanssa tahansa milloin vain, myös virallisessa suhteessa ollessa - vaikka sitten kumppanin selän takana. En pystyisi luottamaan ihmiseen, jonka suhtautuminen seksiin on tuo. Eikä siihen ole mitään tarvettakaan, koska on myös olemassa ihmisiä jotka ajattelevat samoin kuin minä.

Hyvin monet ihmiset harrastavat seksiä ihan vaan seksin takia eivätkä ajattele olevansa missään parisuhteessa partnereidensa kanssa. Mikä nyt kenenkin mielestä on virallisesta parisuhteessa olemista ja mistä sen laskee alkavaksi. Toki olisi suotavaa että on yhteinen näkemys siitä, mikä on tapailua, mikä seurustelua ja milloin ollaan virallisesti sitoutuneessa parisuhteessa ja missä näiden rajat ja alkamiskohdat on . Kaikki ei ole nykyisin neitseellisiä puritsaaneja, ei naisista eikä miehistä.

Tämä kannattaa muistaa suhteita aloittaessaan ,mikäli se seksi on itselle se iso juttu. Kaikille se ei ole. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kun ihminen on sitten parisuhteessa, hän ei pystyisi olemaan pettämättä.

Jos seksi on itselle jokin kättelyyn verrattava tapahtuma, miten se että on parisuhteessa muuttaa tätä asiaa? En rehellisesti sanottuna usko että mitenkään. Kyllä tuollaisella ihmisellä ainakin on huomattavsti korkeampi riski eksyä parisuhteen aikana vieraaseen sänkyyn kuin ihmisellä, joka ei kevyttä seksiä harrasta.

Hei haloo, kenelle seksi on muka "kättelyyn verrattava tapahtuma"? Ja että irtosuhteita aiemmin harrastaneet automaattisesti pettävät parisuhteessaan? Nyt on kyllä semmoista legendaa, että huhuh :D

Puhut tosi inhottavasti muista ihmisistä, eli et ilmeisesti osaa ymmärtää erilaisuutta. Monille seksi voi tarkoittaa eri elämänvaiheissa eri asioita, mutta ei se silti tee siitä väärää tai paheksuttavaa. Seksi voi olla ilman parisuhdettakin hyvää ja mielihyvää tuottavaa, joskus hauskanpitoa ja jännitystäkin.

Sinkkukin voi siis harrastaa hyvää ja merkityksellistä seksiä! Ja sitä seksiä harrastetaan tietenkin jonkun TIETYN ihmisen kanssa, ei siihen kuka vaan käy.

Edelleen ihmettelen tätä asennetta, että sinkut selibaattiin, ja parisuhteessa sitten saa luvan kanssa niinku viimestä päivää.

- eri

Mun mielestä tuo on vain niin epäloogista että en sitä ymmärrä. Mutta hyväksyn tietenkin. Mulle on sinällään aivan sama miten joku muu haluaa elämäänsä elää, jos en kyseisen ihmisen kanssa ole mihinkään suhteeseen ryhtymässä. Siitä kenen kanssa ryhdyn olen tarkka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minullekin tulisi todella pahamieli ja huijattu olo, jos suhteemme alkuvaihe on ollut miehen toimesta pelkkää valhetta eikä hän ollutkaan minuun niin rakastunut, kuin väitti, koska hänellä oli siinä toinen nainen 3 kk! Se 3 kk on oikeasti melko pitkä aika tuollaisessa tilanteessa... Minulle on ihan ok, että tapailuvaiheessa voi tapailla muitakin jne., mutta sekin kertoo ihmisestä tarpeeksi, jos alkaa tapailla muita vielä ollessaan suhteessa.

Toisaalta minusta on ihan luonnollista ,että menee aikaa muutama kuukausi tapaamisesta ennenkuin tietää ,mitä mistäkin suhteesta tulee ja haluaa. Tässä tapauksessa mies kuitenkin lopetti toisen suhteen ennenkuin suhde APN kanssa syveni yhdessä asumiseen asti. Jopa APN mielestä tämä tosiasia on aivan varma.

Ap uskoi seurustelevansa tuon miehen kanssa jo vakavasti.

Ja tämäkö on muiden ongelma? Minusta seurustelu ei ole vakavaa ennenkuin muutetaan yhteen tai muuten sitoudutaan. Se että paneskellaan silloin tällöin ei ole vakava suhde.

Minusta jo seksi tarkoittaa, että suhde alkaa olla jo tietyllä tavalla vakava. En voisi kuvitellakaan harrastavani irtosuhteita tai yleensäkään seksiä ihmisen kanssa jota kohtaan ei ole tunteita. Jos mulle selviäisi että kumppanini suhtautuu seksiin noin kevyesti kuin esimerkiksi sinä, en näkisi suhteella jatkoa. Jos seksi ei tee suhteesta vakavaa, silloinhan sitä voi harrastaa kenen kanssa tahansa milloin vain, myös virallisessa suhteessa ollessa - vaikka sitten kumppanin selän takana. En pystyisi luottamaan ihmiseen, jonka suhtautuminen seksiin on tuo. Eikä siihen ole mitään tarvettakaan, koska on myös olemassa ihmisiä jotka ajattelevat samoin kuin minä.

Hyvin monet ihmiset harrastavat seksiä ihan vaan seksin takia eivätkä ajattele olevansa missään parisuhteessa partnereidensa kanssa. Mikä nyt kenenkin mielestä on virallisesta parisuhteessa olemista ja mistä sen laskee alkavaksi. Toki olisi suotavaa että on yhteinen näkemys siitä, mikä on tapailua, mikä seurustelua ja milloin ollaan virallisesti sitoutuneessa parisuhteessa ja missä näiden rajat ja alkamiskohdat on . Kaikki ei ole nykyisin neitseellisiä puritsaaneja, ei naisista eikä miehistä.

Tiedän että tuo on varmasti nykyään yleisin suhtautumistapa mutta en ole koskaan sitä osannut itse sisäistää. Mulle seksi on se juttu joka tekee ihmissuhteesta parisuhteen ja erityisen muiden suhteiden joukossa. Jos voi olla samalla lailla intiimisti vaikka vain kaverin tai jonkun minkä lie randomin kanssa, mikä sitten käytännössä erottaa parisuhteen näistä muista suhteista?

Rakkaushan se juttu on. Ja yleensä ihminen ei enää halua seksiä jonkun muun kanssa, jos on rakastunut.

Mulle kun voimakas ihastuminen/rakkaus on lähtökohta, että edes haluan seksiä toisen ihmisen kanssa. Ei ole mitään mielenkiintoa jos näitä tunteita toista kohtaan ei ole.

Niin, sulla asia menee noin. Jollakin toisella taas seksin haluaminen on huomattavasti yksinkertaisempaa. Yllättääkö se, että ihmiset on erilaisia?

No ei se kyllä yllätä yhtään. Tuo oli vain täsmennys tuohon aiempaan kommenttiini, johon edeltävä oli vastannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minullekin tulisi todella pahamieli ja huijattu olo, jos suhteemme alkuvaihe on ollut miehen toimesta pelkkää valhetta eikä hän ollutkaan minuun niin rakastunut, kuin väitti, koska hänellä oli siinä toinen nainen 3 kk! Se 3 kk on oikeasti melko pitkä aika tuollaisessa tilanteessa... Minulle on ihan ok, että tapailuvaiheessa voi tapailla muitakin jne., mutta sekin kertoo ihmisestä tarpeeksi, jos alkaa tapailla muita vielä ollessaan suhteessa.

Toisaalta minusta on ihan luonnollista ,että menee aikaa muutama kuukausi tapaamisesta ennenkuin tietää ,mitä mistäkin suhteesta tulee ja haluaa. Tässä tapauksessa mies kuitenkin lopetti toisen suhteen ennenkuin suhde APN kanssa syveni yhdessä asumiseen asti. Jopa APN mielestä tämä tosiasia on aivan varma.

Ap uskoi seurustelevansa tuon miehen kanssa jo vakavasti.

Ja tämäkö on muiden ongelma? Minusta seurustelu ei ole vakavaa ennenkuin muutetaan yhteen tai muuten sitoudutaan. Se että paneskellaan silloin tällöin ei ole vakava suhde.

Minusta jo seksi tarkoittaa, että suhde alkaa olla jo tietyllä tavalla vakava. En voisi kuvitellakaan harrastavani irtosuhteita tai yleensäkään seksiä ihmisen kanssa jota kohtaan ei ole tunteita. Jos mulle selviäisi että kumppanini suhtautuu seksiin noin kevyesti kuin esimerkiksi sinä, en näkisi suhteella jatkoa. Jos seksi ei tee suhteesta vakavaa, silloinhan sitä voi harrastaa kenen kanssa tahansa milloin vain, myös virallisessa suhteessa ollessa - vaikka sitten kumppanin selän takana. En pystyisi luottamaan ihmiseen, jonka suhtautuminen seksiin on tuo. Eikä siihen ole mitään tarvettakaan, koska on myös olemassa ihmisiä jotka ajattelevat samoin kuin minä.

Hyvin monet ihmiset harrastavat seksiä ihan vaan seksin takia eivätkä ajattele olevansa missään parisuhteessa partnereidensa kanssa. Mikä nyt kenenkin mielestä on virallisesta parisuhteessa olemista ja mistä sen laskee alkavaksi. Toki olisi suotavaa että on yhteinen näkemys siitä, mikä on tapailua, mikä seurustelua ja milloin ollaan virallisesti sitoutuneessa parisuhteessa ja missä näiden rajat ja alkamiskohdat on . Kaikki ei ole nykyisin neitseellisiä puritsaaneja, ei naisista eikä miehistä.

Tämä kannattaa muistaa suhteita aloittaessaan ,mikäli se seksi on itselle se iso juttu. Kaikille se ei ole. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kun ihminen on sitten parisuhteessa, hän ei pystyisi olemaan pettämättä.

Olen eri, mutta entä sitten? Miksei ne, joille ympäriinsä paneskelu tapailun alkuvaiheessa on pikku juttu viitsi olla näistä näkemyksistään rehellisiä? Miksei niillä, joille seksi on isompi asia ole oikeutta etsiä kaltaistaan kumppania? Miksi täällä syyllistetään niitä, joista tuntuu kurjalta ajatella joutuneensa yhteen seksuaalimoraaliltaan täysin erilaisen ihmisen kanssa kuin luulivat?

Enkä siis itse ole siveyden sipuli vaan niitä vapaamielisempiä naisia. Mutta tuota vedättämistä en ymmärrä. Meillä molemmat on suhtautuneet sinkkuaikoina irtoseksiin kevyesti ja molemmat ovat harrastaneet seksiä muiden kanssa tapailun alkuvaiheessa. Kusettaa ei ole kummankaan tarvinnut kun on valmiiksi etsitty ihminen joka on samalla aaltopituudella.

On ihan okei olla kevyempi tai vakavampi ote omaan seksuaalisuuteen. Mutta sitten on näitä ap:n miehen kaltaisia, jotka katsovat oikeudekseen huijata suhteeseen aivan toisenlaista ihmistä etsivän kumppanin. Ja kaiken lisäksi loukkaantuvat kun tämä sumutus paljastuu. Se ei minusta ole okei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt ole varma onko ap avannut asiaa, että muuttiko hän miehen omistamaan asuntoon vai muuttiko mies ap:n omistamaan asuntoon vai hommattiinko yhdessä vuokrakämppä vai ostettiinko yhdessä asunto? Onko kaikki asumiskulut mennyt alusta asti puoliksi vai onko kenties jompi kumpi maksanut enemmän esim. ap ja mies on saanut itselleen kivan katon päänsä päälle tai jonkun kodinhoitajan? On vaan erikoista haluta muuttaa lähes tuntemattoman ihmisen kanssa saman katon alle noin lyhyellä tuntemisella.

Mitä väliä näillä on? Ihan oikeasti, ei mitään tämän ketjun kannalta. Minusta tätä ei tarvitse avata, yhteenmuutto kuin yhteenmuutto ja naimissa ovat nyt.

Joku muu syy, kuin päätön rakastuminen on ollut miehen yhteenmuuton taustalla. Jos oikeasti tapaa sen oikean ja rakastutaan päätä pahkaa, niin ei siinä enää seukkailla kuukausia toisen kanssa. Ja kun tämä toinen ei myöskään ollut mikään vuosien suhde, vaan joku lyhytaikainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla suhteessa on aina ollut tärkeintä luottamus. Tätä on ollut jokaisen naisen vaikea tajuta. Eli homma menee niin, että ei paneminen ole niin paha asia kuin sen salailu ja valehtelu.

Tämän ketjun valossa kyllä näyttää siltä ettei avoimuus kannata. Kaikkea mitä sanot voidaan käyttää tilanteen tullen todisteena sinua vastaan.

Ei sinulla ole mitään subjektiivista oikeutta laajaan valikoimaan kumppaniehdokkaita jotka etsivät täysin erilaista ihmistä kuin sinä. Moraalinen vaihtoehto on valita niistä ihmisistä, jotka etsivät elämältä ja suhteelta samoja asioita kuin sinä. Käytännössä sinun on mahdollista yrittää myös huijata eikä sille valitettavasti kukaan voi mitään. Itse en henkilökohtaisesti tajua miten kukaan jaksaa elää suhteessa jossa ei voi olla oma rehellinen itsensä, mutta meitä on moneen junaan, kai sitä noinkin voi elää. Mutta jotenkin hirveän väsynyt argumentti tuo, ettei ihmisillä saisi olla mitään toiveita tai kriteerejä kumppanilleen, tai sitten voi aina vedota siihen että "mutku ei sulle voinu kertoo kun sä olisit lähteny". Kun aina on se vaihtoehto, ettet vaan yksinkertaisesti tee sellaisia asioita jotka tiedät kumppanillesi deal breakereiksi. Yleensä näiden asioiden lista on aika lyhyt. Lähinnä älä pane muita ja älä vedä turpaan.

Tekisi hyvää kuulla sen ensimmäisen naisen versio tapahtumista silloin alku aikoina. Pystytkö mitenkään saamaan niitä selville? Ihan tosi, vannottiinko hällekin rakkautta ensi hetkinä? Halusiko mies muuttaa yhteen, mutta nainen himmaili? Kuka onkaan lopulta jättänyt ja kenet? Tilannetta parantaisi hieman tieto siitä, että mies todella jätti hänet sinun vuoksesi vaikkakin 3 kuukautta liian myöhään... Entäs jos mies olisikin halunnut pitää teidät molemmat samaan aikaan eikä nähnyt sinua selvästi parempana? Teidän koko tarinanne saisi aivan uuden totuuden. Lisäyksenä vielä, että jos mies ei suostu tunteistaan puhumaan eikä keskustelemaan menneestä vaikka sinulla SELVÄSTI on huono olo kaikesta ei hän ole tarpeeksi välittävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minullekin tulisi todella pahamieli ja huijattu olo, jos suhteemme alkuvaihe on ollut miehen toimesta pelkkää valhetta eikä hän ollutkaan minuun niin rakastunut, kuin väitti, koska hänellä oli siinä toinen nainen 3 kk! Se 3 kk on oikeasti melko pitkä aika tuollaisessa tilanteessa... Minulle on ihan ok, että tapailuvaiheessa voi tapailla muitakin jne., mutta sekin kertoo ihmisestä tarpeeksi, jos alkaa tapailla muita vielä ollessaan suhteessa.

Toisaalta minusta on ihan luonnollista ,että menee aikaa muutama kuukausi tapaamisesta ennenkuin tietää ,mitä mistäkin suhteesta tulee ja haluaa. Tässä tapauksessa mies kuitenkin lopetti toisen suhteen ennenkuin suhde APN kanssa syveni yhdessä asumiseen asti. Jopa APN mielestä tämä tosiasia on aivan varma.

Ap uskoi seurustelevansa tuon miehen kanssa jo vakavasti.

Ja tämäkö on muiden ongelma? Minusta seurustelu ei ole vakavaa ennenkuin muutetaan yhteen tai muuten sitoudutaan. Se että paneskellaan silloin tällöin ei ole vakava suhde.

Minusta jo seksi tarkoittaa, että suhde alkaa olla jo tietyllä tavalla vakava. En voisi kuvitellakaan harrastavani irtosuhteita tai yleensäkään seksiä ihmisen kanssa jota kohtaan ei ole tunteita. Jos mulle selviäisi että kumppanini suhtautuu seksiin noin kevyesti kuin esimerkiksi sinä, en näkisi suhteella jatkoa. Jos seksi ei tee suhteesta vakavaa, silloinhan sitä voi harrastaa kenen kanssa tahansa milloin vain, myös virallisessa suhteessa ollessa - vaikka sitten kumppanin selän takana. En pystyisi luottamaan ihmiseen, jonka suhtautuminen seksiin on tuo. Eikä siihen ole mitään tarvettakaan, koska on myös olemassa ihmisiä jotka ajattelevat samoin kuin minä.

Hyvin monet ihmiset harrastavat seksiä ihan vaan seksin takia eivätkä ajattele olevansa missään parisuhteessa partnereidensa kanssa. Mikä nyt kenenkin mielestä on virallisesta parisuhteessa olemista ja mistä sen laskee alkavaksi. Toki olisi suotavaa että on yhteinen näkemys siitä, mikä on tapailua, mikä seurustelua ja milloin ollaan virallisesti sitoutuneessa parisuhteessa ja missä näiden rajat ja alkamiskohdat on . Kaikki ei ole nykyisin neitseellisiä puritsaaneja, ei naisista eikä miehistä.

Tämä kannattaa muistaa suhteita aloittaessaan ,mikäli se seksi on itselle se iso juttu. Kaikille se ei ole. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kun ihminen on sitten parisuhteessa, hän ei pystyisi olemaan pettämättä.

Jos seksi on itselle jokin kättelyyn verrattava tapahtuma, miten se että on parisuhteessa muuttaa tätä asiaa? En rehellisesti sanottuna usko että mitenkään. Kyllä tuollaisella ihmisellä ainakin on huomattavsti korkeampi riski eksyä parisuhteen aikana vieraaseen sänkyyn kuin ihmisellä, joka ei kevyttä seksiä harrasta.

Sama ihminen voi käyttäytyä eri elämäntilanteissa eri tavalla. Minä olen joskus ollut kaupan kassalla töissä, mutta ei se tarkoita, että minulla olisi loppuelämäni jokin kiusaus palata sinne. Enää ei ole mitään syytä, vaikka aikoinaan oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt ole varma onko ap avannut asiaa, että muuttiko hän miehen omistamaan asuntoon vai muuttiko mies ap:n omistamaan asuntoon vai hommattiinko yhdessä vuokrakämppä vai ostettiinko yhdessä asunto? Onko kaikki asumiskulut mennyt alusta asti puoliksi vai onko kenties jompi kumpi maksanut enemmän esim. ap ja mies on saanut itselleen kivan katon päänsä päälle tai jonkun kodinhoitajan? On vaan erikoista haluta muuttaa lähes tuntemattoman ihmisen kanssa saman katon alle noin lyhyellä tuntemisella.

Mitä väliä näillä on? Ihan oikeasti, ei mitään tämän ketjun kannalta. Minusta tätä ei tarvitse avata, yhteenmuutto kuin yhteenmuutto ja naimissa ovat nyt.

Joku muu syy, kuin päätön rakastuminen on ollut miehen yhteenmuuton taustalla. Jos oikeasti tapaa sen oikean ja rakastutaan päätä pahkaa, niin ei siinä enää seukkailla kuukausia toisen kanssa. Ja kun tämä toinen ei myöskään ollut mikään vuosien suhde, vaan joku lyhytaikainen.

Tämä! On miehissäkin näitä hyväksikäyttäjiä, jotka lähtevät suhteeseen sen mukana tulevien etujen perusteella, jos ei täysin niin osittain.

Nainen voi olla varakkaasta perheestä, sillä voi olla itsellään rahaa, hieno iso asunto, vene, kesämökki, auto, mitä vain joka miestä kiinnostaa eikä kykene itse hankkimaan.

Vierailija kirjoitti:

Tekisi hyvää kuulla sen ensimmäisen naisen versio tapahtumista silloin alku aikoina. Pystytkö mitenkään saamaan niitä selville? Ihan tosi, vannottiinko hällekin rakkautta ensi hetkinä? Halusiko mies muuttaa yhteen, mutta nainen himmaili? Kuka onkaan lopulta jättänyt ja kenet? Tilannetta parantaisi hieman tieto siitä, että mies todella jätti hänet sinun vuoksesi vaikkakin 3 kuukautta liian myöhään... Entäs jos mies olisikin halunnut pitää teidät molemmat samaan aikaan eikä nähnyt sinua selvästi parempana? Teidän koko tarinanne saisi aivan uuden totuuden. Lisäyksenä vielä, että jos mies ei suostu tunteistaan puhumaan eikä keskustelemaan menneestä vaikka sinulla SELVÄSTI on huono olo kaikesta ei hän ole tarpeeksi välittävä.

Varmaan sitä toista naistakin yritettiin saada nopeasti muuttamaan yhteen, mutta tämäpä ei suostunut, mutta ap suostui. Joko mies ei osaa elää yksin ja tyyliin "kuka vaan" kelpaa tai sitten hän pääsi jotenkin hyötymään nopeasta yhteenmuutosta. Ymmärrän täysin, että ap on hämillään ja muuttunut epävarmaksi tämän asian tullessa ilmi!

Jos kuulisin että naiseni on deittaillut/tapaillut/pannut yhtäkin muuta miestä sen jälkeen kun tapasimme, ottaisin eron. Aivan välittömästi. Olemme olleet tiiviisti alusta lähtien, ja itse olen 100%:sti ollut hänen kanssaan. Joten jos paljastuisi että nainen on vielä silloinkin moikkaillut muita miehiä, etsin uuden. Naimisissa olosta huolimatta.

Koska silloin nainen ei ole ollut sitä, jonka kanssa olen luullut olevani yhdessä.

Suosittelen heivaamaan tuon miehen helvattiin.

Jotenkin tulee mieleen joo, että mies on tavalla tai toisella hyötynyt siitä että sai ap:n. Joko taloudellisessa mielessä tai muista syistä. Eihän tuossa kuvatunlaisessa alkutilanteessa muutoin ole mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisi hyvää kuulla sen ensimmäisen naisen versio tapahtumista silloin alku aikoina. Pystytkö mitenkään saamaan niitä selville? Ihan tosi, vannottiinko hällekin rakkautta ensi hetkinä? Halusiko mies muuttaa yhteen, mutta nainen himmaili? Kuka onkaan lopulta jättänyt ja kenet? Tilannetta parantaisi hieman tieto siitä, että mies todella jätti hänet sinun vuoksesi vaikkakin 3 kuukautta liian myöhään... Entäs jos mies olisikin halunnut pitää teidät molemmat samaan aikaan eikä nähnyt sinua selvästi parempana? Teidän koko tarinanne saisi aivan uuden totuuden. Lisäyksenä vielä, että jos mies ei suostu tunteistaan puhumaan eikä keskustelemaan menneestä vaikka sinulla SELVÄSTI on huono olo kaikesta ei hän ole tarpeeksi välittävä.

Varmaan sitä toista naistakin yritettiin saada nopeasti muuttamaan yhteen, mutta tämäpä ei suostunut, mutta ap suostui. Joko mies ei osaa elää yksin ja tyyliin "kuka vaan" kelpaa tai sitten hän pääsi jotenkin hyötymään nopeasta yhteenmuutosta. Ymmärrän täysin, että ap on hämillään ja muuttunut epävarmaksi tämän asian tullessa ilmi!

Voi hyvinkin olla ja selitys saattaa olla todella arkinen, esim. mieheltä meni syystä tai toisesta kämppä alta. Ehkä vuokranantaja laittoi myyntiin ja irtisanoi sopparin, tuli putkiremontti, yllättävä taloudellinen tilanne, ihan mitä tahansa. Ehkä se toinen ei tosiaan suostunut muuttamaan yhteen, mutta ap suostui?

Puhdasta spekulaatiotahan tämä on, kun ei ole faktoja tiedossa. Jos olisin ap miettisin kyllä millä tavoin mies on mahdollisesti hyötynyt nopeasta yhteenmuutosta ja suhteesta. Onko ap:lla jotain sellaista, joka on edistänyt miehen taloudellista tilannetta, etenemistä uralla, harrastuksia? Se voi olla resursseja, kontakteja, suhteita, ihan mitä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapasin mieheni aikanaan elokuussa ekan kerran, tapailusuhteena ja pitkinä puhelinkeskusteluina se jatkui jouluun, jonka jälkeen alkoi seurustelu. Sain noin 6 vuoden yhdessäolon jälkeen tietää, että mies oli viettänyt joulun ex-seurustelukumppanin vanhempien luona.

En suuttunut, miksi olisin, sillä asian voi nähdä myös niin, että minä tungin miehen ja exänsä väliin. Vaikka en tästä tiennyt.

Kiitos tästäkin näkökulmasta. Aikuisena ihmisenä ymmärrän myöskin, että kyllähän sitä alkuvaiheet monesti on sellaisia, että sitä vähän katsellaan ja tunnustellaan ja ihan puhtain paperein ei aina päästä ainakaan jälkikäteen ajatellen.

Ehkä minua hämää tässä nyt eniten se kuilu mikä on siinä, että meidän tapauksessamme nimenomaan mieheni oli se joka hullaantui aivan totaalisesti ja sanoi rakastuneensa heti ja halusi alkaa heti ekojen treffiemme jälkeen seurustelemaan ja tosiaan hänen aloitteestaan muutimme yhteenkin. Se kaikki hullun ihana (toki molemmin puolinen) rakastuminen ei stemmaa siihen, että toiseen suuntaan hän kuitenkin onkin vielä 3 kuukautta katsellut...

AP

Se mikä on liian hyvää ollakseen totta ei yleensä olekaan totta. Heti rakastuu, heti ekojen treffien jälkeen seurustelu, todella pian yhteenmuutto... MUTTA seurusteli vielä toisen naisen kanssa 3 kk :D kyllä miehellä oli joku hyötymistarkoitus yhteenmuutossa. Ja vielä tuo, ettei mies suostu asialliseen ja rehelliseen keskusteluun asiasta, kun se on oikeasti aika iso juttu.