Miten suhtautuisitte jos saisitte 5v. jälkeen tietää, että mies seurusteli ekat 3kk päällekkäin myös toisen naisen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä pitää mainita, että kun tapasimme ja aloimme seurustelemaan, mieheni sanoi ettei hänellä ole ollut pitkään aikaan ketään. Että ihan yksin vaan, juu.

AP

Tällaiset asiat minulla painaisi vaakakupissa enemmän. Että on valehdeltu asioista ja piiloteltu totuutta. Muuten meillä on kuitenkin oman miehen kanssa tilanne, että ensimmäiset 6kk kun ollaan tapailtu niin miehen elämä on ollut silloin minulta vähän hämärän puolella. Tapailumme ei ollut siis niin tiivistä, eikä tulevaisuuteen tähtäävää. En voi sanoa, etteikö mies olisi esim tinderöinyt, haaveillut jonkun muun perään tai yrittänyt löytää muualta naista.

En siis osaa sanoa, kuin reagoisin aloittajan tilanteeseen. Tässä vaiheessa, vuosien jälkeen suhteeseen on kuitenkin panostettu monella tapaa ja olisi vaikeaa heittää kaikkea menemään kerralla. Tosin luottamus olisi aika kuralla, sen valehtelun takia.

Itse olen todennut, että tapahtui niin tai näin, suhteessa kannattaa pitää itsensä koko ajan sillä painolla, että selviää ihan mistä vain. Kerran on elämä jo lahonnut totaalisesti eksän perään itkemisen takia, js toiste niin ei käy. Kaikesta selviää. Pitää vain päättää mitä suhteessaan hyväksyy ja mitä ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea sanoa. Asettaisihan se ainakin suhteen alun ja kaikki siihen liittyvät ihanat muistot lievästi sanottuna outoon valoon, mutta toisaalta minä olisin kuitenkin se, joka lopulta sai miehen, ja se toinen olisi jäänyt häviölle. Kyllä kai ne 5 yhteistä vuotta painaisivat jotain. Asiasta pitäisi varmaan keskustella ja sitten vetää johtopäätökset.

Vai olisiko kuitenkin käynyt niin että se toinen nainen lopetti suhteen miehen kanssa eikä hänelle jäänyt muita vaihtoehtoja? Olisi ehkä kuitenkin saattanut haluta ennemmin sen toisen.

Voi olla mahdollista ja hyvinkin todennäköistä. Mutta se on kummaa, miten me naiset jurputetaan kuinka meidän pitäisi saada olla miehen 1. halun kohde, kuitenkin unohdetaan, että emme itsekään saaneet sitä unelmien prinssiä. Viisi vuotta painaa vaakakupissa nyt aika paljon. Ap:lla ei ole helppo paikka.

En kyllä itse ryhdy suhteeseen kuin ihmisen kanssa, joka on sillä hetkellä mun ensimmäinen vaihtoehto, eli ihmisen kanssa johon olen ihastunut. Kun on ihastunut ei näe ketään muuta kuin sen yhden ihmisen.

Entäpä jos olet valmiiksi suhteessa toisen kanssa ja sitten ilmestyy se ykkösvaihtoehto, jonka haluat saada?

Mulla on todella korkea kynnys ryhtyä suhteeseen joten jos niin teen, se ihminen on todellakin mulle se kenet haluan. Ihastun harvoin joten pidän erittäin epätodennäköisenä että suhteen aikana ihastuisin toiseen, mutta jos niin tapahtuisi niin tietenkin jatkaisin sen kanssa johon olen sitoutunut. Jos suhteessa olisi jotain isoja ongelmia ja ero käynyt mielessä muutenkin, eroaisin ensin ennen kuin alkaisin lähentymään toisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeä mies, jos ei olisi sinua saanut niin olisi jatkanut tuon toisen kanssa joka oli selvästi vain varavaihtoehto. Itse en pystyisi luottamaan ettei hän vaihda sinuakin johonkin toiseen jos löytää "paremman". Lapsia en tuollaisen miehen kanssa ainakaan tekisi, siinä on hyvin iso riski että jääkin vauvan kanssa yksin kun mies vaihtaa toiseen vauvavuoden aikana.

Olisiko sitten parempi, että mies vain pysyisi sinun kanssasi, vaikka olisi löytänyt jonkun muun jonka kanssa haluaisi mieluummin olla? Sellaistako suhdetta haluat?

Entinen jätetään ennen kuin aletaan vehtaamaan uuden kanssa, sen verran selkärankaa pitää olla.

Välttämättä se jättäminen ei onnistu sillä, että sanoo heippa tämä oli tässä. SE toinen voi haluta yrittää korjata asiat, saada selityksiä tai yksinkertaisesti jää roikkumaan.

Tunteiden menettämiselle ei voi kukaan mitään. Kenelläkään ei ole velvollisuutta jäädä suhteeseen, vaikka toinen kuinka haluaisi korjata tilannetta. Ei siihen jättämiseen tarvita yhtään sen isompaa syytä, kuin että ei halua olla suhteessa. Roikkkujalla ei ole suhteessa enemmän oikeuksia kuin jättäjällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeä mies, jos ei olisi sinua saanut niin olisi jatkanut tuon toisen kanssa joka oli selvästi vain varavaihtoehto. Itse en pystyisi luottamaan ettei hän vaihda sinuakin johonkin toiseen jos löytää "paremman". Lapsia en tuollaisen miehen kanssa ainakaan tekisi, siinä on hyvin iso riski että jääkin vauvan kanssa yksin kun mies vaihtaa toiseen vauvavuoden aikana.

Olisiko sitten parempi, että mies vain pysyisi sinun kanssasi, vaikka olisi löytänyt jonkun muun jonka kanssa haluaisi mieluummin olla? Sellaistako suhdetta haluat?

Entinen jätetään ennen kuin aletaan vehtaamaan uuden kanssa, sen verran selkärankaa pitää olla.

Välttämättä se jättäminen ei onnistu sillä, että sanoo heippa tämä oli tässä. SE toinen voi haluta yrittää korjata asiat, saada selityksiä tai yksinkertaisesti jää roikkumaan.

Tunteiden menettämiselle ei voi kukaan mitään. Kenelläkään ei ole velvollisuutta jäädä suhteeseen, vaikka toinen kuinka haluaisi korjata tilannetta. Ei siihen jättämiseen tarvita yhtään sen isompaa syytä, kuin että ei halua olla suhteessa. Roikkkujalla ei ole suhteessa enemmän oikeuksia kuin jättäjällä.

Roikkuja voi kuitenkin monella tapaa vedota käyttäjään ja henkisesti kiristää esim tapaamisia ja ihan käytännön apua. Konflikteja välttääkseen käyttäjä niihin suostuu ihan kiltteyttään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törkeä mies, jos ei olisi sinua saanut niin olisi jatkanut tuon toisen kanssa joka oli selvästi vain varavaihtoehto. Itse en pystyisi luottamaan ettei hän vaihda sinuakin johonkin toiseen jos löytää "paremman". Lapsia en tuollaisen miehen kanssa ainakaan tekisi, siinä on hyvin iso riski että jääkin vauvan kanssa yksin kun mies vaihtaa toiseen vauvavuoden aikana.

Olisiko sitten parempi, että mies vain pysyisi sinun kanssasi, vaikka olisi löytänyt jonkun muun jonka kanssa haluaisi mieluummin olla? Sellaistako suhdetta haluat?

Entinen jätetään ennen kuin aletaan vehtaamaan uuden kanssa, sen verran selkärankaa pitää olla.

Välttämättä se jättäminen ei onnistu sillä, että sanoo heippa tämä oli tässä. SE toinen voi haluta yrittää korjata asiat, saada selityksiä tai yksinkertaisesti jää roikkumaan.

Tunteiden menettämiselle ei voi kukaan mitään. Kenelläkään ei ole velvollisuutta jäädä suhteeseen, vaikka toinen kuinka haluaisi korjata tilannetta. Ei siihen jättämiseen tarvita yhtään sen isompaa syytä, kuin että ei halua olla suhteessa. Roikkkujalla ei ole suhteessa enemmän oikeuksia kuin jättäjällä.

Roikkuja voi kuitenkin monella tapaa vedota jättäjään ja henkisesti kiristää esim tapaamisia ja ihan käytännön apua. Konflikteja välttääkseen jättäjä niihin suostuu ihan kiltteyttään. Korjattu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, tuota noin, miten niin se on väärin? Jos kysymys on tosiaan suhteen alusta.

Ei se nyt ehkä ihan kaikkein kivointa toimintaa ole mutta jos on tyrkyllä kaksi yhtä hyvää tyttöystäväkandidaattia, niin miten niin se on väärin jos menee vähän aikaa miettiessä, että kumman kanssa alkais oleen vakavammin?

3kk on aika lyhyt aika. Jos nyt ei ihan joka päivä tai viikkokaan tapaa, niin helposti vierähtää tuon verran aikaa, ennen kuin osaa päättää tykkääkö toisesta vai ei.

Minusta ap voi mennä miehen kanssa pariterapiaan jos asia vaivaa. Mutta jos suhde on muuten hyvä ja onnistunut, niin en tosiaan alkais tuosta nipottamaan. Etenkään kun olette jo naimisiinkin ehtineet.

En ole koskaan ymmärtänyt miksi kukaan jatkaisi suhdetta ihmisen kanssa, josta ei tiedä tykkääkö vaiko ei ja jota joutuu vielä kilpailuttamaan jonkun toisen kanssa. Valinnan pitäisi olla aivan selvä, jos ei ole niin se ihminen on väärä ja ainoa oikea ratkaisu on jatkaa eri teille. Mulle tasan ainut syy jatkaa suhdetta jonkun kanssa on se, että pidän hänestä kaikilla mittareilla. Jos sitä fiilistä ei tule heti, ei ole mitään syytä jatkaa.

No mutta, selvästi tässäkin asiassa ihmisiä on todella erilaisia...

Elämä ei aina mene kuin romanttisessa filmissä. Pam ensi katseesta rakastumaan, unohdetaan kaikkien muu ja eletään onnellisesti elämän loppuun asti. Edellinen kommentti selittääkin, miksi yhä isompi osa ihmisistä elää sinkkuna. Ei kestetä eoätäydellisyyttä toisissa ihmisissä eikä suhteissa.

Itse antaisin menneen olla mennyttä ja miettisin ainoastaan sitä ,onko suhde tällä hetkellä itselle hyvä ja toimiva. Mies on kuitenkin valinnut 5 v olla APN kanssa ei kenenkään muun?

Toihan on ihan siitä kiinni mitä etsii. Tiedän ihan tosielämästä tapauksia joissa suhteen alku on mennyt kuin romanttisessa elokuvassa eli ei sekään mitenkään mahdotonta ole. En koe että on liikaa vaadittu olla toiselle alusta asti numero yksi eikä vertailussa jonkun toisen kanssa. Varsinkin kuvottaa ajatus, että suhteen alussa olisin onnessani harrastanut miehen kanssa seksiä ja seuraavassa hetkessä hän on ollut panemassa jotain toista naista, ja sitten on seuraavalla tapaamisella kuin mitään ei olisi tapahtunut. Keskityn aina vain yhteen ihmiseen kerrallaan, miksi mun pitäisi odottaa toiselta vähemmän? En keksi yhtäkään syytä. Samanlaiset keskenään jne.

Tämä. En ole vielä koskaan aloittanut seurustelua ilman niin voimakasta ihastumisen tunnetta, ettei siinä olisi käynyt mielessäkään pyöritellä muita. En kertakaikkiaan ymmärrä ihmisiä joilla on tarvetta tällaiseen kilpailutukseen. Eikä tämä ihastumisen edellyttäminen suhteelta ole estänyt minua seurustelemasta tai tapaamasta nykyistä aviomiestäni. Jotkut sitten ilmeisesti aloittavat suhteen useiden täysin yhdentekevien ihmisten kanssa ja odottelevat josko jotain kimpailevaa ehdokasta kohtaan kehittyisi siinä tapailun lomassa tunteitakin. Minusta se kuulostaa kyllä tunnevammalta.

Entäpä jos olet seurustelusuhteessa ja sitten tapaatkin uuden, johon kertakaikkiaan ihastut ja rakastut. Ghoustaatko entisen tosta vaan vai yritätkö lopettaa suhteen siististi. En näe tätä tilannetta minään kilpailuttamisena. On vain päättyvä suhde ja alkava suhde.

Ghoustaamisen ja 3kk seurustelun välilläkin on monia tapoja. Aikaahan tuossa on ollut vaikka kuinka.

AP ei sanonut että mies on seurustellut toisen kanssa tuon kolmen kuukauden aikana vaan että on tavannut tuon toisen . Tapaamisten laadusta ei ole havaintoa.

Ei kai muuta kuin:Tulin, näin, voitin!

Ehkä se alkuhuuma ja rakastuminen oli kuitenkin vain sinun päässäsi? Itsekin olen kelannut parin tulisen rakkaustarinani tapahtumia jälkeenpäin ja huomannut, että se suuri rakkaus oli vain minun pääni sisäinen tuotos. Toisen käytös ei jälkeenpäin tarkasteltuna ollut mitenkään suurenmoista saatika rakastunutta. Itseasiassa päinvastoin. Tulkitsin vain kaiken oman rakastumiseni kautta väärin.

Vierailija kirjoitti:

hups hups. kuka näitä aloituksia tekee. porvoosta tämäkin. ihmiset uskovat kaiken.  hups hups.

eikä sivut oikein vedä enää ihmisiä kun tehtaillaan aloituksia ihan huuhaasta.

Ja mitä erikoista tässä aloituksessa on että pitää tulla rääkymään porvoota kuin joku idiootti? Eikö sinun elämässä ole ikinä tapahtunut mitään? Ei tämä ole edes mitenkään harvinaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroaisin. Toisen tapailu ei tässä olisi se kriittinen juttu, vaan vuosien epärehellisyys. Minulla on kusettamiselle täysi nollatoleranssi. Haukkukaa mustavalkoksi, evvk, kumppanille valehtelu ei ole mikään pyhä ihmisoikeus.

Se ettei kerro jotain asiaa menneisyydestään ei ole valehtelua. Se on kertomatta jättämistä. On aika inhimmillistä jättää paljonkin menneitä asioita kertomatta.

Olen eri mieltä. On eri asia jättää kertomatta epäoleellisia asioita suhdetta edeltävältä ajalta, kuin jättää kertomatta sellaisia olennaisia suhteen aikaisia tekijöitä jotka todennäköisesti vaikuttaisivat kumppanin haluun jatkaa koko suhdetta. Siinä pimitetään tietoa nimenomaan siinä tarkoituksessa, että viedään toiselta oikeus tehdä informoituja päätöksiä omasta parisuhteestaan. Se on törkeimpiä asioita mitä toiselle voi suhteessa tehdä ja osoittaa syvää kunnioituksen puutetta. Vrt. pettäminen - riittääkö oikeasti jonkun mielestä selitykseksi, että "noku sä et kysynyt"? Kaikkea ei toki tarvitse tai edes kannata kertoa, mutta sellaiset asiat kyllä jotka itsekin tietää isoiksi ja oleellisiksi. Usean kuukauden jatkuva kahden kumppanin pyörittäminen on tällaine asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroaisin. Toisen tapailu ei tässä olisi se kriittinen juttu, vaan vuosien epärehellisyys. Minulla on kusettamiselle täysi nollatoleranssi. Haukkukaa mustavalkoksi, evvk, kumppanille valehtelu ei ole mikään pyhä ihmisoikeus.

Se ettei kerro jotain asiaa menneisyydestään ei ole valehtelua. Se on kertomatta jättämistä. On aika inhimmillistä jättää paljonkin menneitä asioita kertomatta.

Olen eri mieltä. On eri asia jättää kertomatta epäoleellisia asioita suhdetta edeltävältä ajalta, kuin jättää kertomatta sellaisia olennaisia suhteen aikaisia tekijöitä jotka todennäköisesti vaikuttaisivat kumppanin haluun jatkaa koko suhdetta. Siinä pimitetään tietoa nimenomaan siinä tarkoituksessa, että viedään toiselta oikeus tehdä informoituja päätöksiä omasta parisuhteestaan. Se on törkeimpiä asioita mitä toiselle voi suhteessa tehdä ja osoittaa syvää kunnioituksen puutetta. Vrt. pettäminen - riittääkö oikeasti jonkun mielestä selitykseksi, että "noku sä et kysynyt"? Kaikkea ei toki tarvitse tai edes kannata kertoa, mutta sellaiset asiat kyllä jotka itsekin tietää isoiksi ja oleellisiksi. Usean kuukauden jatkuva kahden kumppanin pyörittäminen on tällaine asia.

Niin. Olisiko suhde jatkunut jos ap olisi saanut tietää silloin kun asia oli käynnissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, tuota noin, miten niin se on väärin? Jos kysymys on tosiaan suhteen alusta.

Ei se nyt ehkä ihan kaikkein kivointa toimintaa ole mutta jos on tyrkyllä kaksi yhtä hyvää tyttöystäväkandidaattia, niin miten niin se on väärin jos menee vähän aikaa miettiessä, että kumman kanssa alkais oleen vakavammin?

3kk on aika lyhyt aika. Jos nyt ei ihan joka päivä tai viikkokaan tapaa, niin helposti vierähtää tuon verran aikaa, ennen kuin osaa päättää tykkääkö toisesta vai ei.

Minusta ap voi mennä miehen kanssa pariterapiaan jos asia vaivaa. Mutta jos suhde on muuten hyvä ja onnistunut, niin en tosiaan alkais tuosta nipottamaan. Etenkään kun olette jo naimisiinkin ehtineet.

En ole koskaan ymmärtänyt miksi kukaan jatkaisi suhdetta ihmisen kanssa, josta ei tiedä tykkääkö vaiko ei ja jota joutuu vielä kilpailuttamaan jonkun toisen kanssa. Valinnan pitäisi olla aivan selvä, jos ei ole niin se ihminen on väärä ja ainoa oikea ratkaisu on jatkaa eri teille. Mulle tasan ainut syy jatkaa suhdetta jonkun kanssa on se, että pidän hänestä kaikilla mittareilla. Jos sitä fiilistä ei tule heti, ei ole mitään syytä jatkaa.

No mutta, selvästi tässäkin asiassa ihmisiä on todella erilaisia...

Elämä ei aina mene kuin romanttisessa filmissä. Pam ensi katseesta rakastumaan, unohdetaan kaikkien muu ja eletään onnellisesti elämän loppuun asti. Edellinen kommentti selittääkin, miksi yhä isompi osa ihmisistä elää sinkkuna. Ei kestetä eoätäydellisyyttä toisissa ihmisissä eikä suhteissa.

Itse antaisin menneen olla mennyttä ja miettisin ainoastaan sitä ,onko suhde tällä hetkellä itselle hyvä ja toimiva. Mies on kuitenkin valinnut 5 v olla APN kanssa ei kenenkään muun?

Toihan on ihan siitä kiinni mitä etsii. Tiedän ihan tosielämästä tapauksia joissa suhteen alku on mennyt kuin romanttisessa elokuvassa eli ei sekään mitenkään mahdotonta ole. En koe että on liikaa vaadittu olla toiselle alusta asti numero yksi eikä vertailussa jonkun toisen kanssa. Varsinkin kuvottaa ajatus, että suhteen alussa olisin onnessani harrastanut miehen kanssa seksiä ja seuraavassa hetkessä hän on ollut panemassa jotain toista naista, ja sitten on seuraavalla tapaamisella kuin mitään ei olisi tapahtunut. Keskityn aina vain yhteen ihmiseen kerrallaan, miksi mun pitäisi odottaa toiselta vähemmän? En keksi yhtäkään syytä. Samanlaiset keskenään jne.

Tämä. En ole vielä koskaan aloittanut seurustelua ilman niin voimakasta ihastumisen tunnetta, ettei siinä olisi käynyt mielessäkään pyöritellä muita. En kertakaikkiaan ymmärrä ihmisiä joilla on tarvetta tällaiseen kilpailutukseen. Eikä tämä ihastumisen edellyttäminen suhteelta ole estänyt minua seurustelemasta tai tapaamasta nykyistä aviomiestäni. Jotkut sitten ilmeisesti aloittavat suhteen useiden täysin yhdentekevien ihmisten kanssa ja odottelevat josko jotain kimpailevaa ehdokasta kohtaan kehittyisi siinä tapailun lomassa tunteitakin. Minusta se kuulostaa kyllä tunnevammalta.

Entäpä jos olet seurustelusuhteessa ja sitten tapaatkin uuden, johon kertakaikkiaan ihastut ja rakastut. Ghoustaatko entisen tosta vaan vai yritätkö lopettaa suhteen siististi. En näe tätä tilannetta minään kilpailuttamisena. On vain päättyvä suhde ja alkava suhde.

Tämä on omasta näkökulmastani monella tavalla absurdi kysymys. En ensinnäkään edes ole suhteessa ellen ole rakastunut ihan siihen omaan kumppaniini. Toiseksi, pelkkä voimakaskaan hullaantuminen ei mitenkään yksiselitteisesti riitä minulle syyksi vaihtaa kumppania. En usko rakkauteen ensi silmäyksellä, en ole koskaan sellaista kokenut eikä ole kukaan ystävänikään. Tunteet kehittyvät joskus nopeastikin, mutta harvoin niin nopeasti ettei siinä muka ehdi polkaista jarrua jos oma suhde on tärkeä. Yhteys poikki tai minimiin ja välit viileän asialliseksi. Menee ajan kanssa ohi, on aina mennyt.

Kolmanneksi, vaikka tunne pääsisi yrityksistä huolimatta kehittymään rakastumiseksi ja rakkaudeksi, ei sekään välttämättä riittäisi syyksi vaihtaa kumppania. Sitoutuminen on sitoutumista eikä elämä ole mikään kumppaniehdokkaiden karkkikauppa. Tai joillekin ilmeisesti on, mutta niin me ihmiset sitten ollaan erilaisia.

Ja viimeiseksi. Mikäli oman suhteen päätyy lopettamaan, niin sen voi lopettaa ennen kuin alkaa tapailemaan sitä seuraavaa. Ei siihen kolmen kuukauden selän takana vehtaamista tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroaisin. Toisen tapailu ei tässä olisi se kriittinen juttu, vaan vuosien epärehellisyys. Minulla on kusettamiselle täysi nollatoleranssi. Haukkukaa mustavalkoksi, evvk, kumppanille valehtelu ei ole mikään pyhä ihmisoikeus.

Se ettei kerro jotain asiaa menneisyydestään ei ole valehtelua. Se on kertomatta jättämistä. On aika inhimmillistä jättää paljonkin menneitä asioita kertomatta.

Olen eri mieltä. On eri asia jättää kertomatta epäoleellisia asioita suhdetta edeltävältä ajalta, kuin jättää kertomatta sellaisia olennaisia suhteen aikaisia tekijöitä jotka todennäköisesti vaikuttaisivat kumppanin haluun jatkaa koko suhdetta. Siinä pimitetään tietoa nimenomaan siinä tarkoituksessa, että viedään toiselta oikeus tehdä informoituja päätöksiä omasta parisuhteestaan. Se on törkeimpiä asioita mitä toiselle voi suhteessa tehdä ja osoittaa syvää kunnioituksen puutetta. Vrt. pettäminen - riittääkö oikeasti jonkun mielestä selitykseksi, että "noku sä et kysynyt"? Kaikkea ei toki tarvitse tai edes kannata kertoa, mutta sellaiset asiat kyllä jotka itsekin tietää isoiksi ja oleellisiksi. Usean kuukauden jatkuva kahden kumppanin pyörittäminen on tällaine asia.

Niin. Olisiko suhde jatkunut jos ap olisi saanut tietää silloin kun asia oli käynnissä?

Tuskin. Ja joidenkin mielestä tämä on vielä ihan pätevä puolustus. "No kun sä et ois mun kanssa jos mä en ois huijannu sua." 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroaisin. Toisen tapailu ei tässä olisi se kriittinen juttu, vaan vuosien epärehellisyys. Minulla on kusettamiselle täysi nollatoleranssi. Haukkukaa mustavalkoksi, evvk, kumppanille valehtelu ei ole mikään pyhä ihmisoikeus.

Se ettei kerro jotain asiaa menneisyydestään ei ole valehtelua. Se on kertomatta jättämistä. On aika inhimmillistä jättää paljonkin menneitä asioita kertomatta.

Olen eri mieltä. On eri asia jättää kertomatta epäoleellisia asioita suhdetta edeltävältä ajalta, kuin jättää kertomatta sellaisia olennaisia suhteen aikaisia tekijöitä jotka todennäköisesti vaikuttaisivat kumppanin haluun jatkaa koko suhdetta. Siinä pimitetään tietoa nimenomaan siinä tarkoituksessa, että viedään toiselta oikeus tehdä informoituja päätöksiä omasta parisuhteestaan. Se on törkeimpiä asioita mitä toiselle voi suhteessa tehdä ja osoittaa syvää kunnioituksen puutetta. Vrt. pettäminen - riittääkö oikeasti jonkun mielestä selitykseksi, että "noku sä et kysynyt"? Kaikkea ei toki tarvitse tai edes kannata kertoa, mutta sellaiset asiat kyllä jotka itsekin tietää isoiksi ja oleellisiksi. Usean kuukauden jatkuva kahden kumppanin pyörittäminen on tällaine asia.

Kyllä nykyisin itsekullakin on suhteita ja elämää ennen nykyistä suhdetta. Eihän ne entiset suhteet siihen uuteen suhteeseen kuulu. 3 kk suhteen alussa on lyhyt aika vs 5 v sitoutuneessa suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroaisin. Toisen tapailu ei tässä olisi se kriittinen juttu, vaan vuosien epärehellisyys. Minulla on kusettamiselle täysi nollatoleranssi. Haukkukaa mustavalkoksi, evvk, kumppanille valehtelu ei ole mikään pyhä ihmisoikeus.

Se ettei kerro jotain asiaa menneisyydestään ei ole valehtelua. Se on kertomatta jättämistä. On aika inhimmillistä jättää paljonkin menneitä asioita kertomatta.

Olen eri mieltä. On eri asia jättää kertomatta epäoleellisia asioita suhdetta edeltävältä ajalta, kuin jättää kertomatta sellaisia olennaisia suhteen aikaisia tekijöitä jotka todennäköisesti vaikuttaisivat kumppanin haluun jatkaa koko suhdetta. Siinä pimitetään tietoa nimenomaan siinä tarkoituksessa, että viedään toiselta oikeus tehdä informoituja päätöksiä omasta parisuhteestaan. Se on törkeimpiä asioita mitä toiselle voi suhteessa tehdä ja osoittaa syvää kunnioituksen puutetta. Vrt. pettäminen - riittääkö oikeasti jonkun mielestä selitykseksi, että "noku sä et kysynyt"? Kaikkea ei toki tarvitse tai edes kannata kertoa, mutta sellaiset asiat kyllä jotka itsekin tietää isoiksi ja oleellisiksi. Usean kuukauden jatkuva kahden kumppanin pyörittäminen on tällaine asia.

Niin. Olisiko suhde jatkunut jos ap olisi saanut tietää silloin kun asia oli käynnissä?

Tuskin. Ja joidenkin mielestä tämä on vielä ihan pätevä puolustus. "No kun sä et ois mun kanssa jos mä en ois huijannu sua." 🙄

Ei ole huijaamista jättää kertomatta asia jonka tietää olevan epärelevanttia.

Onhan tuo kieltämättä outoa. Mies ikäänkuin piti molempia suhteita yllä että jos toinen jättää niin toinen jää? Tai piti molemmista ja ajatteli selvittää kummasta enemmän?

Minun ex taas hommasi itsensä Tinderiin elokuun alussa kun vielä oltiin yhdessä. Löysi sieltä jonkun eukonkin jonka kanssa seurustellut siitä asti. Hieno mies. Ilkeä alkkis vielä kaiken lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroaisin. Toisen tapailu ei tässä olisi se kriittinen juttu, vaan vuosien epärehellisyys. Minulla on kusettamiselle täysi nollatoleranssi. Haukkukaa mustavalkoksi, evvk, kumppanille valehtelu ei ole mikään pyhä ihmisoikeus.

Se ettei kerro jotain asiaa menneisyydestään ei ole valehtelua. Se on kertomatta jättämistä. On aika inhimmillistä jättää paljonkin menneitä asioita kertomatta.

Olen eri mieltä. On eri asia jättää kertomatta epäoleellisia asioita suhdetta edeltävältä ajalta, kuin jättää kertomatta sellaisia olennaisia suhteen aikaisia tekijöitä jotka todennäköisesti vaikuttaisivat kumppanin haluun jatkaa koko suhdetta. Siinä pimitetään tietoa nimenomaan siinä tarkoituksessa, että viedään toiselta oikeus tehdä informoituja päätöksiä omasta parisuhteestaan. Se on törkeimpiä asioita mitä toiselle voi suhteessa tehdä ja osoittaa syvää kunnioituksen puutetta. Vrt. pettäminen - riittääkö oikeasti jonkun mielestä selitykseksi, että "noku sä et kysynyt"? Kaikkea ei toki tarvitse tai edes kannata kertoa, mutta sellaiset asiat kyllä jotka itsekin tietää isoiksi ja oleellisiksi. Usean kuukauden jatkuva kahden kumppanin pyörittäminen on tällaine asia.

Niin. Olisiko suhde jatkunut jos ap olisi saanut tietää silloin kun asia oli käynnissä?

Tuskin. Ja joidenkin mielestä tämä on vielä ihan pätevä puolustus. "No kun sä et ois mun kanssa jos mä en ois huijannu sua." 🙄

Ei ole huijaamista jättää kertomatta asia jonka tietää olevan epärelevanttia.

Anteeksi mutta uskaltaisin väittää asian olleen hyvinkin relevantti, miksi sitä muuten olisi pitänyt salailla. Muutaman ihmisen tiedän, jotka tärkeissä asioissa jättää kertomatta toiselle jotain, jotta tämä toinen ei suuttuisi. Rinnastaisin sen kyllä valehteluun. Eri asia kertoa pieni valkoinen valhe jos toinen vaikka kysyy pidätkö tekemästäni ruuasta ja et kehtaa sanoa että no en nyt aivan vakuutu kokkaustaidoistasi, mutta tuollainen isompi ihmissuhteisiin tai parisuhdestatukseen liittyvä peittely on hieman eri asia. Jos on peitellyt tai jättänyt jotain kertomatta siinä pelossa, ettei toinen halua olla kanssaan, perustaa tietoisesti koko suhteen valheelle eikä anna toiselle aitoa mahdollisuutta valita. En ymmärrä miten pokkana viisi vuotta nukkuu yöt tyytyväisenä, itse pelkäisin koko ajan että se valhe jostain räpsähtää eteen. Ja näinhän siinä nyt kävi. Jos aloittajan mies olisi heti kertonut että on suhteessa, mutta aikoo erota, aloittaja olisi voinut esim antaa mahdollisuuden miehem puhdistaa pöytä omassa päässään ja aloittaa sitten suhde. Vaan ei. Ja nyt valhe on vaarassa värittää koko suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä toi on aika nipoa. Mitä väliä jollain olleella ja menneellä? Etenkään kun ette olleet vielä silloin kihloissakaan!

Jos et ole saanut miestäsi petoksesta ja pettämisestä kiinni avioliiton aikana, niin ei kannata olla huolissaan.

Kuinka vakaalla pohjalla suhde voi olla jos se on alkanut pettämisellä?

Sinänsä tämä kyllä tuntuu olevan yllättävän yleistä että ensin pedataan uusi suhde alulle, ennen kuin uskalletaan lähteä vanhasta.

Millä ihmeen pettämisellä?

Mitä väliä sillä on jos mies on alussa ollut epävarma, jos on kuitenkin mennyt ap:n kanssa naimisiin ja ollut koko sen ajan uskollinen?

Minusta seurustelu on vasta toiseen tutustumista ja sen harkitsemista, että alanko tuon kanssa oikein tosissani.

En minä ainakaan suhteen alussa ollut aivan varma ja meni pitkään ennen kuin alkoi tuntua siltä, että juuri tuon miehen kanssa voin mennä naimisiinkin.

Jos minulla naisena näin, voin kuvitella, että miehilläkin voi olla.

Olen samaa mieltä tuossa epävarmuusasiassa, normaalia on se.

Mutta pettäminen oli kyllä tosiasia, kun mies seurusteli tuon toisen kanssa ENNEN kuin tapasi ap:n. Petti siis ap:n kanssa tuota toista.

Suhtautuisin huonosti.

Olen varmaan vanhanaikainen, mutta en ymmärrä alkuunkaan tätä kulttuuria jossa koeajetaan useita kumppaniehdokkaita yhtä aikaa ja pyöritetään jotain varasäätöjen rinkiä jotta voi vaihtaa lennosta ”parempaan”.

Tässä tapauksessa miehen epärehellisyys asiasta ja se, että vaatii luottamaan eikä suostu keskustelemaan, riittäisi siihen että luottamus ja kunnioitus olisi pysyvästi menetetty. Ilman luottamusta ei liitolla ole minulle tulevaisuutta joten potkisin miehen pellolle. Ei tuollaisen tyypin kanssa olisi enää intoa jatkaa minkäänlaista yhteiseloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroaisin. Toisen tapailu ei tässä olisi se kriittinen juttu, vaan vuosien epärehellisyys. Minulla on kusettamiselle täysi nollatoleranssi. Haukkukaa mustavalkoksi, evvk, kumppanille valehtelu ei ole mikään pyhä ihmisoikeus.

Se ettei kerro jotain asiaa menneisyydestään ei ole valehtelua. Se on kertomatta jättämistä. On aika inhimmillistä jättää paljonkin menneitä asioita kertomatta.

Olen eri mieltä. On eri asia jättää kertomatta epäoleellisia asioita suhdetta edeltävältä ajalta, kuin jättää kertomatta sellaisia olennaisia suhteen aikaisia tekijöitä jotka todennäköisesti vaikuttaisivat kumppanin haluun jatkaa koko suhdetta. Siinä pimitetään tietoa nimenomaan siinä tarkoituksessa, että viedään toiselta oikeus tehdä informoituja päätöksiä omasta parisuhteestaan. Se on törkeimpiä asioita mitä toiselle voi suhteessa tehdä ja osoittaa syvää kunnioituksen puutetta. Vrt. pettäminen - riittääkö oikeasti jonkun mielestä selitykseksi, että "noku sä et kysynyt"? Kaikkea ei toki tarvitse tai edes kannata kertoa, mutta sellaiset asiat kyllä jotka itsekin tietää isoiksi ja oleellisiksi. Usean kuukauden jatkuva kahden kumppanin pyörittäminen on tällaine asia.

Jep, nimenomaan. Eli pettäminen ei ole pettämistä, jos toinen ei kysy asiasta joten ei ole syytä kertoa? Se ei ole valehtelua, jos ei kerro, että petän sinua kun toinen ei tajua kysyä? Sillä siitähän tässä on kyse, pettämisestä. Jos sovitaan yhteisesti seurustelusta, niin seurustelu tarkoittaa sitoutumista yhteen ihmiseen ellei muuta sovita. Vapaa suhde on asia erikseen ja siitäkin sovitaan ja puhutaan. Kun ap ja mies ovat sopineet seurustelevansa ja mies on säätänyt edelleen toisen ihmisen kanssa joka 3kk, niin se on tietoista valehtelua, tietoista pettämistä. Ei kyse ole mistään että ei vain kerro aikaisemmista säädöistään, tuohan on tapahtunut samaan aikaan!

En pystyisi luottamaan tuollaiseen ihmiseen, sillä kertoo paljon mielenlaadusta, arvoista, moraalista ja ennen kaikkea häikäilemättömyydestä, että kehtaa ja pystyy säätämään noin pitkään ja valehtelemaan ihmisille. Tuollaiseen harva kykenee, eikä tuollaiseen kykene kukaan sellainen, joka pystyy sitoutumaan yhteen suhteeseen.

Olen valitettavasti ap lähes täysin varma, että tämä ei ole miehesi ainut sivusuhde ja että näitä yllätyksiä tulee esiin enemmänkin tulevaisuudessa, jos päätät jatkaa. Itse en pystyisi, koska en arvostaisi miestä enää. Luottamus on yksi tärkeimmistä asioista ja tuollaisen jälkeen se olisi mennyttä. Millainen ihminen pystyy tuollaiseen?

Ja joo, kyllä minullakin oli säätöä muualla kun tapailin miesystävääni ja miesystäväni oli täysin tietoinen asiasta. Mutta ne loppui siinä vaiheessa, kun molemmilla alkoi olemaan isompia tunteita pelissä mukana. En olisi ikinä pystynyt säätämään muiden kanssa samaan aikaan, kun olin rakastumassa miesystävääni. Ja jos sovitaan seurustelusta, niin sen jälkeiset säätämiset ovat ihan vain pettämistä.