Oon yli 30 vee transmies. Mitä haluat tietää?
Kommentit (119)
Entä jos valkoinen haluaa muuttua mustaksi?
Jos Michale Jackson olisi siittänyt lapsia, ne olisivat perineet hänen Negrogeeninsä.
Mustasta ei saa valkoista eikö naisesta miestä.
Tämä on totuus..
Vastauksesi viestissä 56 oli tosi kiinnostava. Olisi kiva kuulla enemmän siitä, koetko maailman muuten nyt erilaisena, kun sitä sävyttävät mieshormonit?
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 20:52"]
Olen lääkäri. Miten suhtaudut siihen, että mielestäni yhteiskunnan ei pitäisi maksaa tämäntyyppisiä korjausleikkauksia. Jos mies haluaa pukeutua naiseksi, ihan ok, senkin vaan. Mutta kukaan ei oikeasti voi kuvitella korjaavansa sukupuoltaan leikkaamalla. XX ja XY säilyvät geneettisessä koodissa silti. Psykoterapiaa ja tukea voi yhteiskunta tarjota. Kirurginen "halki-poikki" ratkaisu on yhtä luonnotonta kuin kuvitella mustaihoisen muuttuvan leikkauksilla valkoiseksi. En usko olevan mahdotonta sopeutua siihen sukupuoleen, ihonväriin yms ominaisuuksiin mihin on syntynyt.
[/quote]
Lääkärinä sulla on oikeus mielipiteeseesi, minun kohdallani vaihtoehdot olivat tasan sukupuolenkorjaushoidot leikkauksineen tai hauta. Psykoterapialla ei korjata aivoja. Onneksi meillä on translaki, joka pitää huolta meistä vähän erikoisimmistakin ihmisistä. Veroja minäkin maksan, niin äitini, isäni, veljeni, tätini, jne. Mikä sairaus on hyväksyttävää veronmaksajilla maksaa? Tupakoinnista johtuvat keuhkoahtaumataudit? Lihavuudesta ja väärin syömisestä johtuvat diabetekset? Lääkärin tehtävä on auttaa ihmistä. Jos vuosikymmeniä lääkärit on yrittäneet psykoterapialla ja lääkityksellä auttaa kaltaisiani ihmsiä, eikä mitään hyviä tuloksia ole tullut, niin miksi haluaisit jatkaa samaa rataa edelleen? Kai tiedät, että hulluuden määritelmä on tehdä samaa asia uudestaan ja uudestaan ja odottaan eri tulosta kuin aikaisemmin??
Kaikkea hyvää sinulle lääkäri ja jos eteesi tulee kaltaiseni ihminen, niin laitathan lähetteen TAYSin tai HYKSin transpolille jatkotutkimuksiin. Kiitos :)
Aika vanhanaikaiseksi junttimieheksi itseäsi olet muuttamassa. Yöks..
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 22:09"]
No senverran olen ihmisiä leikannut, että voin vannoa että mikään noista mainitsemistasi kromosomivioista ei korjaannu leikkaamalla. Sensijaan, uskon että moniin asioihin ihminen voi sopeutua. [/quote]
Otinkin kantaa tapaasi määritellä sukupuoli sukupuolikromosomien kautta. Ne kun ei sitä sukupuolta määrää, kuten listaamani esimerkit osoittavat. Pitäisi kai sinun se ymmärtää?
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 22:05"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 21:58"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 20:52"]
Olen lääkäri. Miten suhtaudut siihen, että mielestäni yhteiskunnan ei pitäisi maksaa tämäntyyppisiä korjausleikkauksia. Jos mies haluaa pukeutua naiseksi, ihan ok, senkin vaan. Mutta kukaan ei oikeasti voi kuvitella korjaavansa sukupuoltaan leikkaamalla. XX ja XY säilyvät geneettisessä koodissa silti. Psykoterapiaa ja tukea voi yhteiskunta tarjota. Kirurginen "halki-poikki" ratkaisu on yhtä luonnotonta kuin kuvitella mustaihoisen muuttuvan leikkauksilla valkoiseksi. En usko olevan mahdotonta sopeutua siihen sukupuoleen, ihonväriin yms ominaisuuksiin mihin on syntynyt.
[/quote]
Jos olisit lääkäri, niin tietäisit jotain kromosomeista, niiden häiriöistä ja niiden osuudesta sukupuolen määrittelijänä. Vai mikä on mielipiteesi meioottisista nondisjunktioista, SRY-geenistä tai DSS-geenialueen kahdentumisesta? Entä ihmisistä, joiden sukupuolikromosomit ovat XXY, XXXYYY tai vaikka XXXX ja XO? Ja tuohon mustan miehen muuttumiseen valkoiseksi minulla on sinulle vain yksi asia: Michael Jackson.
Jos tilaa jenkkilästä lääkärinpaperit nettiylioiston kautta, niin ei se vielä tee kenestäkään lääkäriä. Saati auta häntä ymmärtämään genetiikkaa ja ihmisen sukupuolen määräytymistä.
[/quote]
No mitä ajattelet ihmisestä, joka kokee syntyneensä valkoiseksi mutta on ihonväriltään musta? Onko se senkaltainen asia, jolle pitää keksiä jokin hoito tai leikkaus/leikkauksia? Pitäisikö ihmisen hyväksyä ihon värinsä vai vaatia sen muuttamista? Pitäisikö sun mielestä yhteiskunnan kustantaa hoidot jos ihminen ei pidä ihonväristään?
[/quote]
Jos ihminen kärsii ihonväristään niin, että se muuttuu patologiseksi sairaudeksi tai itsetuhoisuudeksi, niin mielestäni yhteiskunnan tukea voisi harkita. Yhteiskunnan tukea myönnetään jo nyt leikkauksiin, joiden teolle on ainoastaan psykiatrinen peruste. Harvinaistahan se on, mutta mahdollista.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 21:04"]
Ajatteletko rehellisesti että sinusta tulee mies joku päivä? Sun kromosomit ovat aina naisen.
Se Sisko-mikä-lie näyttää kyllä edelleenkin mieheltä, kun hän kadulla tulee vastaan, isokokoinen romuluinen, mieheksikin tosi iso, ohut tukka tuulessa hulmuten. Sääliksi käy parkaa..
[/quote]
Ei minusta tule miestä. Minä OLEN mies, ulkokuoreni on jo nyt miehistynyt ja hormoonihoito tekee tehtävänsä ja muokkaa minua koko ajan miehisemmäksi. Aivoni ovat miehen, ulkokuoreni naisen, tästä on siis kysymys sukupuolenkorjauksessa. Sanoinkin tutkimuksissa, että jos joku voisi korjata aivoni vastaamaan naisen aivoja, niin suostuisin ilomielin. Sellainen ei valitettavasti ole mahdollista, joten tyytyminen on näihin leikkauksiin. Ehkä en tule olemaan se "ihan oikea mies" ulkokuorelta, mutta sisältä kyllä. Olenkin päättänyt lahjoittaa kehoni lääketieteen käyttöön kuolemani jälkeen. Leikelkööt aivota ja katsokoot sitten, että vastaako ne cismiehen aivoja. Mutta näitä leikkauksia on jo tehty ja tämä todettu, että miesten ja naisten aivot on erilaiset. Kas kummaa, että transmiehen aivot vastaa ihan tavismiehen aivoja.
Marja-Sisko tietenkin näyttää vielä miehiseltä, koska murrosiässä testosteroni on vääjämättä miehistänyt hänen kasvonpiirteensä, pituutensa, äänensä jne. Onneksi minun tilanteeni on siten hyvä, että estrogeeni ei ole muokannut kehoani sellaiseksi, etteikö korjaus olisi mahdollista. Monet transnaiset käyvät thaimaassa korjauttamassa kasvonpiirteensä ja höyläyttävät aataminomenansa.
Eiköhän Marja-Sisko ole silti onnellinen, että saa loppuelämänsä elää ulkoisestikin naisena. Tiedän montakin naista, joilla on ihan luonnostaan miehiset piirteet, mitäs hittoa niille tehdään? Pitäisikö sääliä?
Jos nyt unohdat itsesi ja ajattelet puhtaan hypoteettisesti.
Jos se kynnyskysymys olisikin ihonväri? Pitäisikö sille keksiä lääketieteellisiä hoitoja tai leikkauksia? Vai pitäisikö ihmisen hyväksyä ihon värinsä sellaisena kuin se on?
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 21:27"]
Missään tapauksessa yhteiskunnan ei tulisi kustantaa noita leikkauksia! Lääkäri on aivan oikeassa.
Psykoterapiaa voisi tarjota, mutta ei leikkauksia verovaroilla. Ei ei ei!!!
Vanhukset jää hoitamatta, vai onko niin ettei vanhuksilla ole niin väliä.. oikeasti???
[/quote]
Psykoterapia kestää vuosikymmeniä, eikä senkään jälkeen auta. Yksi psykoterapiakäynti maksoi joskus sitä tutkiessani jotain 50 e / 45 min ja siellä pitää käydä vähintään kaksi kertaa viikossa eli tämä tekee 400e/kk, joka tekee vuositasolla 4800 (no ehkä kesälomia noi pitää, joten kai se 4000 egee vuodessa riittäis) nämä hinnat ehkä 10 vuotta vanhoja, mitä muistan erään psykoterapeutin kertoneen. Nyt ehkä vuodessa maksais sen 5000 egee. Ja siltikin se on hyödytön.
En halua, että yhteiskunta maksaa känniääliöille niiden viinat, mutta minkäs teet. Alkoholismi on sairaus ja yhteiskunta auttaa ja sama heebo on 10 kertaa vieroituksessa elämänsä aikana. Alkoholisteja on varmaankin aika paljon enemmän kuin transsukupuolisia, ellen ihan väärässä ole. Tämä ihan mutua, mutta työssäni näitä alkoholin suurkuluttajia näkyy jokaikinen päivä. Saavat perkeleet vielä sossustakin rahaa vuokraan ja ruokaan. Niin minä mieleni pahoitin. Samaan aikaan omat vuoroni ovat vähintään 10 tuntia pitkiä, joskus jopa 14 tuntia pitkiä, jotta saa asumiseni ja ruokani maksettua. En silti osaa olla katkera, onhan minulla sentään työtä ja ihmisarvo! :)
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 21:34"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 21:18"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 20:52"]
Olen lääkäri. Miten suhtaudut siihen, että mielestäni yhteiskunnan ei pitäisi maksaa tämäntyyppisiä korjausleikkauksia. Jos mies haluaa pukeutua naiseksi, ihan ok, senkin vaan. Mutta kukaan ei oikeasti voi kuvitella korjaavansa sukupuoltaan leikkaamalla. XX ja XY säilyvät geneettisessä koodissa silti. Psykoterapiaa ja tukea voi yhteiskunta tarjota. Kirurginen "halki-poikki" ratkaisu on yhtä luonnotonta kuin kuvitella mustaihoisen muuttuvan leikkauksilla valkoiseksi. En usko olevan mahdotonta sopeutua siihen sukupuoleen, ihonväriin yms ominaisuuksiin mihin on syntynyt.
[/quote]
En ole ap, mutta pakko vastata noihin mielipiteisiin, joita en usko suomalaisen lääkärin esittämiksi. Eiväthän nuo ole lähelläkään tämän päivän lääketiedettä ja tutkimusta transseksualismista, minkä sinun lääkärinä (jos nyt oikeasti olet lääkäri) luulisi tietävän vai heititkö vain kevyen provon.
[/quote]
Jos psykiatrit hyväksyvät trans-jutut yms hömpän niin ei tarkoita että kaikki lääkärit näkevät asian samoin. Aika paljon muiden kollegojen kanssa pyöritellään päätä näille sukupuolen vaihdoksille. Mihin ja minkätyyppisten sairauksien hoitoon yhteiskunnan rahat kohdennetaan? Aika tiukalla resurssoinnilla mennään mun erikoisalalla, mikä tarkoittaa että kaikkea hoidettavaa ei voida hoitaa. Kyllä mä rahoja kohdentaisin pois näistä sukupuolen vaihdoksista esim lasten tehohoitoon.
[/quote]
Sorry, ne on SUKUPUOLENKORJAUKSIA, eikä mitään vaihdoksia. Lapsi minäkin olin ja nythän mä tässä saan tehohoitoa, vaikka ehdin kasvaa jo aikuiseksi... Sinuna tutkisin hiukan enemmän transsukupuolisuutta sen työkaverisi kanssa ennen kuin alatte päitänne pyörittelemään.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 22:22"]
Entä jos valkoinen haluaa muuttua mustaksi?
Jos Michale Jackson olisi siittänyt lapsia, ne olisivat perineet hänen Negrogeeninsä.
Mustasta ei saa valkoista eikö naisesta miestä.
Tämä on totuus..
[/quote]
No en minä haluakaan ihoani mustaksi tai silmiäni sinisestä vihreäksi :D Sukupuoli määrittyy aivoissa, miten ihminen kokee itsensä. Ole hei sinä onnellinen, että tunnet olevasi juuri sitä sukupuolta mihin sinut syntymässäsi on määritelty, kun on tsiikattu jalkojen väliin. Itse en ole niin onnellisessa asemassa. Väittäisin, että elämä olisi ollut paljon helpompaa, jos olisin voinut syntyä ihan alusta loppuun asti pojaksi. Aina ei mee nallekarkit tasan.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 22:05"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 21:58"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 20:52"]
Olen lääkäri. Miten suhtaudut siihen, että mielestäni yhteiskunnan ei pitäisi maksaa tämäntyyppisiä korjausleikkauksia. Jos mies haluaa pukeutua naiseksi, ihan ok, senkin vaan. Mutta kukaan ei oikeasti voi kuvitella korjaavansa sukupuoltaan leikkaamalla. XX ja XY säilyvät geneettisessä koodissa silti. Psykoterapiaa ja tukea voi yhteiskunta tarjota. Kirurginen "halki-poikki" ratkaisu on yhtä luonnotonta kuin kuvitella mustaihoisen muuttuvan leikkauksilla valkoiseksi. En usko olevan mahdotonta sopeutua siihen sukupuoleen, ihonväriin yms ominaisuuksiin mihin on syntynyt.
[/quote]
Jos olisit lääkäri, niin tietäisit jotain kromosomeista, niiden häiriöistä ja niiden osuudesta sukupuolen määrittelijänä. Vai mikä on mielipiteesi meioottisista nondisjunktioista, SRY-geenistä tai DSS-geenialueen kahdentumisesta? Entä ihmisistä, joiden sukupuolikromosomit ovat XXY, XXXYYY tai vaikka XXXX ja XO? Ja tuohon mustan miehen muuttumiseen valkoiseksi minulla on sinulle vain yksi asia: Michael Jackson.
Jos tilaa jenkkilästä lääkärinpaperit nettiylioiston kautta, niin ei se vielä tee kenestäkään lääkäriä. Saati auta häntä ymmärtämään genetiikkaa ja ihmisen sukupuolen määräytymistä.
[/quote]
No mitä ajattelet ihmisestä, joka kokee syntyneensä valkoiseksi mutta on ihonväriltään musta? Onko se senkaltainen asia, jolle pitää keksiä jokin hoito tai leikkaus/leikkauksia? Pitäisikö ihmisen hyväksyä ihon värinsä vai vaatia sen muuttamista? Pitäisikö sun mielestä yhteiskunnan kustantaa hoidot jos ihminen ei pidä ihonväristään?
[/quote]
Jos siihen on olemassa jokin suht toimiva, eikä miljoonia/yksilö toimiva hoitomuoto, niin miksikäs ei. Mitäs mömmöjä se Jackson käytti, että sai ihonsa vaalenemaan?
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 22:25"]
Vastauksesi viestissä 56 oli tosi kiinnostava. Olisi kiva kuulla enemmän siitä, koetko maailman muuten nyt erilaisena, kun sitä sävyttävät mieshormonit?
[/quote]
Uskallan sanoa vastaan enemmän ihan face2face ihmisille. Uskalsin työnantajalta pyytää palkankorotusta, koska koin ansaitsevani sen kaikesta ylimääräisestä työhön liittyvästä hommasta johtuen. Voitontahtoni on kasvanut, jos en voi voittaa, niin räjähdän (säälittävää, tiedän!). Haluni avata ovi naisille on kasvanut. Naisena oleminen on muutenkin vaikeaa, että totta kai naisia pitää auttaa, varsinkin jos pyydetään. Valitettavasti tähän mennessä se pyytäjä on ennimmäkseen ollut äitini :D
Mutta yksi asia, jota en näissä biomiehissä käsitä on se, että miksi miesporukalla ne vitsit on aina ja iänkaikkisesti jotain navan alapuolelta olevia? Voi tietenkin olla, että monet kollegat ovat puutteessa ja siksi härskejä juttuja täytyy puhua töissä :D
Ehkä olen muuttunut hiukan vastuullisemmaksi ihmiseksi koko tämän prosessin myötä. Mietin tarkemmin tulevaisuutta ja mitä tahdon. Myös syömiseni ovat terveellisempiä kuin aiemmin. Energiatasot on nousseet, sen huomaa koiran kanssa lenkille lähdessä ja muutenkin töissä.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 22:40"]
Jos nyt unohdat itsesi ja ajattelet puhtaan hypoteettisesti.
Jos se kynnyskysymys olisikin ihonväri? Pitäisikö sille keksiä lääketieteellisiä hoitoja tai leikkauksia? Vai pitäisikö ihmisen hyväksyä ihon värinsä sellaisena kuin se on?
[/quote]
No mutta on ihan eri asia puhutaanko ihonväristä vai sukupuolesta. Esimerkiksi vessat on kauheita paikkoja nykysin, kun meen läpi miehenä ehkä puolille ihmisistä. Tässä yhteiskunnassa on niin tarkat rajat sille mihin mies saa mennä ja mihin nainen. On olemassa töitä, joita naiset ei pysty fysiikan takia tekemään, kun työssä vaaditaan niin paljon voimaa. Ihonväri on kauneuskysymys. Mistä kukin pitää. Toki, jos pitäisin tummemmasta ihosta, niin ottaisin aurinkoa ja hommaisin samalla ihosyövän jee! Jos oisin luonnostaan tummaihoinen, mutta toivoisin vaaleampaa, niin ehkä selvittäisin onko jollain voiteilla mahdollisuutta saada vaaleampi iho. Olin tumma tai vaalea, niin se ei määritä asemaani, eikä tee jotain asioita mahdottomaksi. Nainen ei voi saada nimeä Tommi, eikä mies voi saada nimeä Lilja, vaikka haluaisi. Sukupuoli ei ole pelkkää kauneutta, se on asema, mihin ihmiset haluavat laittaa sinut, kun tapaavat. Jos sukupuoli tuntuu epäselvältä, niin toiselle tulee outo olo. Mihin tuon ihmisen laitan, voinko pyytää häntä ulos, kun se on niin kivan oloinen. Ai hitto, se onkin poika, enkä minä ole homo.
Itselläni tuli ns. naisena naiseen ihastumisessa klikki... En ole lesbo, en voi naisena pitää naisesta. Kuitenkin minulla oli naisen nimi, tissit, kuukautiset eli olen nainen. Voisin siis rakastua vain miehiin, ok, ihastuin yhtein ja kohtelin häntä naisena. Lisää ahdistusta toivottomuutta - > itsemurhayritys nro 2.
Transsukupuolisuudesta kuullessani ja sitä tutkittuani tajusin, että hei, mä oon just tota! Tän voi korjata, mun ei tarvii kuolla, että saan elää sellaisena kuin tuntuu itsestä hyvältä. Mun ei tarvii olla mikään butchlesbo, vaan voin ulkoisestikin muuttua mieheksi. Sukupuoli on niin paljon enemmän kuin ihonväri. Ja kyllähän ihmiset värjää tukkaa, kun se on mahdollista. Jos ihminen olisi aina tyytyväinen siihen, mitä on syntymästään saanut, niin kukaan ei tekis itselleen mitään. Ei laitettais läväreitä, ei tatskoja, ei maalattais huulia, kynsiä, silmiä.
Sanotaanko, että turha kysymys ja ehkä tämä oli turha vastaus, mutta parempaankaan en nyt kykene. Toivon, että edes joku ymmärsi yhden murto-osan mitä yritin tuossa sepostuksessa kertoa.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 23:25"]
Onko karvaiset sääret? :)
[/quote]
On ja niitä karvoja tulee kuule semmoisiin paikkoihin, joissa niitä ei pitäisi olla kuin apinalla, jos silläkään! Enempi sais tulla naamaan niitä karvoja... Pitäisköhän pyytää, että se seuraava piikki leukaan :D Ei vaan, sattus ihan hitosti se... No jos nelikymppisenä saan kasvatettua parran, niin oon ihan tyytyväinen. Eikä onneks kaikki naiset tykkää naamakarvoista edes miehillä ;D
Pikkutytöille sanotaan, ettei ne saa olla "pikkupomoja" jos ne on vahvoja ja rohkeita ja ryhmässä johtajia, jos pikkupoika on samanlainen, sitä vaan kehutaan ja ihaillaan ja poika kävelee rinta kaarella!
Siitä se ero alkaakin. Ei naiset saa olla samanlaisia kuin miehet :(
Voisin "lesbona" ja naisena parisuhteessa naisen kanssa kuitenkin itseni
transmiehenä kokemana todeta näin..
Ei se leikkaus kaikkea onnea tuo..varsinkaan jonkun munasarjojen tai kohdunpoisto ei anna
mitään. Itse ole poistanut vaan rinnat ja olen muutenkin hyvin poikamainen
ja tyytyväinen nyt tilanteeseeni.
Mutta ei tässä nyt tietenkään ketään mikään psykologin tai psykiatrin vastaanotto auta,
nämä henkisen tuen tyrkyttäjät pitäs hirttää:)
Mitä jos leikkauksen jälkeen kaduttaa? Dokkarissa oli pari ruotsalaismiestä, molemmat oli leikkauttanut itsensä naisiksi. Sen jälkeen iski katumus ja prosessi takaisin mieheksi. Se leikkaus ei siis ollutkaan ratkaisu ongelmaan.
Minusta ajatuksena todella pelottava tuo katumus...paluuta entiseen ei ole, jos esim. kohdunpoiston tekee.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 20:34"]
Oletko törmännyt miten paljon ennakkoluuloihin tai syrjintään? Ovatko ihmiset olleet ilkeitä asian suhteen? Onko ihmisillä ollut vaikeuksia suhtautua sinuun?
[/quote]
Olen työni puolesta joutunut vakiasiakkaille kertomaan miksi nimeni vaihtui vuosi sitten ja mikä on edessä, mutta kaikki ovat olleet tosi ihania. Vanhat ihmiset eritoten ovat olleet sitä mieltä, että totta kai elän elämäni niin kuin hyvältä tuntuu. Lapsi-asiakkailla kesti hetken oppia uusi nimi ja ehkä ymmärtää, että olenkin nyt mies, enkä nainen. Mutta nyt lapset ovat hienosti ymmärtäneet ja kutsuvat minua taksisedäksi :D
Varmaksi tiedän yhden kollegan, joka ilmeisesti ei ymmärrä ja varmaan pitää mua friikkinä. Jokaisella on toki oikeus omaan mielipiteeseensä. Mä luulen, että varsinkin miehet vähän vierastavat, eivätkä uskalla kysyä mitään. Joskus saatan itse kertoa, että missä vaiheessa meen prosessia.