Vaikeasti kehitysvammaiset
Näettekö te muka vaikeasti kehitysvammaiset tasavertaisina osallistujina yhteiskunnassa? En tarkoita nyt toisenlaisten frendien tasoisia tyyppejä vaan huomattavasti vaikeampia, esim niitä joilla on VAIKEA/SYVÄ kehitysvamma ja diagnoosina joku Rett, Angelman, AGU-taudin loppuvaihe, INCL yms. Jotka ei osaa puhua eikä välttämättä kävelläkään, äännellä vain. Ja jotka kuolaa ja mölisee ja jotka on arvaamattomia, pitelemättömiä ja vaikeasti hallittavissa olevia ja joilla lisänä vaikeaa autismia ja kypärän tarve yms ja jotka asuu laitoksissa ja ottaa kontaktia esim nappasemalla nenästä kiinni yms tosi pelottavaa.
Kysyn, koska täällä joku käytti minun nimeä ja sanoi, että kyllä vaikeasti/syvästi kehitysvammaisellakin on yhtäläinen oikeus HALUTA tehdä asioita kuin minulla, eri asia sitten on, annetaanko meistä kummankaan niitä tehdä...
Minä en mielestäni ole täällä sorsinut enkä syrjinyt vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisia enkä ymmärrä mitä vahinkoa kommenttini aiheutti vaikeavammaisille. En usko, että ne vaikeasti vammaiset itse edes osaavat pahoittaa kommentistani mieltään, kun muutenkaan eivät älyä tästä maailmasta yhtään mitään.
Vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisen perustarpeista ja virikkeistä pitää huolehtia ja käsitellä ja hoitaa heitä hyvin, mutta eivät he pysty itsenäiseen elämiseen eivätkä päättämään asioistaan itse millään tavalla eikä heille ole merkitystä sillä, mitä minä heistä sanon kun eivät edes ymmärrä asian merkitystä.
Ja jos olen täällä kertonut kehitysvammaisista mitkä kuvakorteilla näyttäen ilmaisevat haluavansa tehdä jotakin yms niin en ole koskaan oikeasti niitä tavannut, ovat vain itse keksimiäni mielikuvitushahmoja. Ei tarvitse niitä alkaa puolustelemaan, kun jos sanon ettei ne jotakin osaisi, sanon vaan tosiasian, minun pointtina on todeta tosiasia, ei esim mustamaalata diagnoosin perusteella ketään.
Miksi minut aina leimataan syrjijäksi? onko niin, että en ole osannut ilmaista asiaani riittävän empaattisesti ja että aikuiselta ihmiseltä odotetaan empaattisempaa otetta jo siinä kun puhutaan vaikeavammaisista? eikö muka riitä, että vaikeavammaisen kohdatessa kohtelee vammaista hyvin? minulle on sanottu että kun kohtaan vaikeavammaisen, kohtelen sitä kuulemma hyvin ja kunnioittavasti. Eikö se muka riitä? pitääkö puheenkin tasolla ilmetä joku arvostava lähestymistapa? jos sanoo tosiasiana sen, että esim Matti ei osaisi jotakin asiaa tehdä koska on ääniyliherkkä, niin toivon että siihen suhtaudutaan tosiasiana eikä syytellä minua siitä että tuomitsen toisen ihmisen esim diagnoosin perusteella. Kun en edes ole terveydenhuollon ammattilainenkaan eikä minun käsissä ole mitä jonkun Angelmanin syndroomaa sairastavan Matin tai autistisen Liisan tai Downin syndroomaisen Enni tai Rettin syndroomaisen Tyynen annetaan tehdä. Minun puolesta saa tehdä mitä vaan mitä hänen hoitajat antavat hänen tehdä, en minä siitä päätä. Mutta totean vain tosiasian ja jos tosiasian toteaminen on noin suuri loukkaus, niin minun pitää nähtävästi vaieta koko vammais-aiheesta kun en osaa käsitellä puheissani asiaa oikein, on ilmeisesti liian tunnepohjainen asia minulle siinä määrin että heti herää jollakin reaktiot.
Kommentit (146)
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 18:50"]
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 18:48"]
Saisiko sen blogiosoitteen kiitos
[/quote]
http://varikaspipsa.blogspot.fi/
[/quote]
Typerys. Tuo ei todellakaan ole ap:n blogin osoite.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 18:57"]
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 18:50"]
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 18:48"]
Saisiko sen blogiosoitteen kiitos
[/quote]
http://varikaspipsa.blogspot.fi/
[/quote]
Typerys. Tuo ei todellakaan ole ap:n blogin osoite.
[/quote]
Kyllä vain on. Ap on juuri tuo henkilö ja hän sairastaa lievää Downin syndroomaa ja itkee täällä sitä, kun häntä sorretaan siksi, kun hän on LIEVÄSTI vammainen, eikä vaikeasti tai keskivaikeasti niinkuin jotkut toiset.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 19:06"]
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 18:57"]
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 18:50"]
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 18:48"]
Saisiko sen blogiosoitteen kiitos
[/quote]
http://varikaspipsa.blogspot.fi/
[/quote]
Typerys. Tuo ei todellakaan ole ap:n blogin osoite.
[/quote]
Kyllä vain on. Ap on juuri tuo henkilö ja hän sairastaa lievää Downin syndroomaa ja itkee täällä sitä, kun häntä sorretaan siksi, kun hän on LIEVÄSTI vammainen, eikä vaikeasti tai keskivaikeasti niinkuin jotkut toiset.
[/quote]
Älä nyt jaksa jauhaa paskaa. Pipsalla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Kyllä kehitysvammasillakin ja vaikeestivammasillakin
on tunteet. Ja niitenkin kanssa pystyy kommunikoida
Ne ei ainakaan hauku ketään. Ja ne ovat ihania ihmisiä
Olen itekkin lievästi vammanen
Jos epäilee, että tuomitsen diagnoosin perusteella, niin sitä ei pidä niin suoralta käsin heti olettaa, että kyse olisi tuomitsemisesta. minä tiedän paljon eri vammoista ja olen hoitanut nuorempana vaikeasti kehitysvammasia yms ja ikinä en ole kiusannut heitä, päin vastoin, on jopa sanottu, että kohtelen heitä tosi kunnioittavasti kun heitä jossakin näen. onko sitten minun puhetapa räikeässä ristiriidassa suhteessa siihen miten heitä kohtelen vai oliko kyse siitä, että henkilö joka minua asiasta näpäytti, kiusasi minua tahallaan?
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 15:07"]
Möliset itsekin.
[/quote]
Mölisemisellä en tarkoita puhetta vaan ääntelyä tyyliin "äöööö öööö äääyyy äää ööö!" joka on tyypillista vaipoissa olevalle syvästi kehitysvammaselle vuodepotilaalle. Ehkä minäkin olen yöllä unissani mölissyt. Asutko naapurissani ja oletko kuullut minun tuollaista ääntä unissani yöllä pitäneeni?
Minulla saattoi olla silloin stressiä tai verensokeri saatto olla matalalla enkä kyenny uupumuksesta, nälästä tai stressistä johtuen virittäytymään kyseisen henkilön kanssa kommunikoimiseen eikä henkilö kunnolla minua tuntenut joten saattoi siksi luulla että tuomitsen. äänensävyni saattoi olla ärtynyt ja ilmentää senhetkistä elimistöni tilaa ja fyysisiä tuntemuksiani, ei asenteitani. En osaa kommunikoida tunteillani enkä ilmaista niitä enkä niillä ilmentää suhtautumistani johonkin asiaan, mutta toisaalta äänensävyistäni saattaa tahdostani riippumatta kuvastua senhetkinen fyysinen tilani, esim kipu, stressi ja nälkä ja koska olin muistaakseni nälissäni ja oltiin ruokaa tekemässä niin äänensävyni perusteella hän luuli että minä haluan sortaa jotakin vammaista mikä ei ole edes läsnä tilanteessa vaikka oikeasti en halunnut mitään muuta kuin syödä ruokaa sillä hetkellä.
kyseinen henkilö tais ihmetelläkin joskus sitä etträ miksi minut annettiin hälle tuettavaksi vaikkei hän edes ole ammattilainen. minua oli niin vaikea ymmärtää ja olis tarvinnu ammattitaitoa ja elämänkokemudta enempi sen selvittämiseksi mitä tarkoitan.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 15:24"]
Minulla saattoi olla silloin stressiä tai verensokeri saatto olla matalalla enkä kyenny uupumuksesta, nälästä tai stressistä johtuen virittäytymään kyseisen henkilön kanssa kommunikoimiseen eikä henkilö kunnolla minua tuntenut joten saattoi siksi luulla että tuomitsen. äänensävyni saattoi olla ärtynyt ja ilmentää senhetkistä elimistöni tilaa ja fyysisiä tuntemuksiani, ei asenteitani. En osaa kommunikoida tunteillani enkä ilmaista niitä enkä niillä ilmentää suhtautumistani johonkin asiaan, mutta toisaalta äänensävyistäni saattaa tahdostani riippumatta kuvastua senhetkinen fyysinen tilani, esim kipu, stressi ja nälkä ja koska olin muistaakseni nälissäni ja oltiin ruokaa tekemässä niin äänensävyni perusteella hän luuli että minä haluan sortaa jotakin vammaista mikä ei ole edes läsnä tilanteessa vaikka oikeasti en halunnut mitään muuta kuin syödä ruokaa sillä hetkellä.
kyseinen henkilö tais ihmetelläkin joskus sitä etträ miksi minut annettiin hälle tuettavaksi vaikkei hän edes ole ammattilainen. minua oli niin vaikea ymmärtää ja olis tarvinnu ammattitaitoa ja elämänkokemudta enempi sen selvittämiseksi mitä tarkoitan.
[/quote]
kärsin noista oireista itsekin kauheasti ja ihmisten reaktiot käytökseeni tulevat minulle yllättäen ja ennalta arvaamattomasti ja minun luullaan tarkoittavan jotakin muuta kuin todellisuudessa edes tarkoitankaan.
Kyllä syvästi kehitysvammaisellakin on mieli ja hän voi haluta asioita. Hän ei pysty toimimaan yhteiskunnassa samoin kuin vammaton. Mutta tavoite on, että pystyisi niin paljon kuin mahdollista. Rajoitteet eivät estä hyvää elämää. Hoidan noita mainitsemiasi vaikeasti vammaisia, mutta en kuule heidän mölisevän. Erilaista ääntelyä kyllä on, mutta sillä on tarkoitus.En tiedä mikä se tosiasia on, jonka olet sanonut ja mistä olet nyt noin tohkeissasi. Oli se mikä tahansa, niin muista, että sinun totuutesi ei välttämättä ole muiden totuus. Usein totuus on vain oletusta.
Ikävä kyllä ihmisiä ei myöskään aina kiinnosta ihminen joka ei osaa kommunikoida tunteillaan ja jonka äänensävy ei sovi tilanteeseen. Ei, vaikka kuinka olisi lahjakas. jotkut näkee ihmisen silloin vain kliinisenä tapauksena, mutta toisaalta vaikeimminkin ja syvimminkin kehitysvammainen nähdään ihmisenä vamman takaa, koska vaikeavammainen kykenee viestimään eleillään ja ilmeillään oikein ja äännähdyksissäkin heillä on juuri se oikea äänensävy. Hekin menevät uskottavuudessaan ja ihmisoikeuksissaan minun edelle. Samoin kuin myös dementian loppuvaiheessa olevat, vakavasti häiriintyneet ja jopa psykopaatitkin menevät kirkkaasti minun edelle. Näin se ikävä kyllä on, minua kohdellaan huonommin kuin ketään muuta maailmassa ja jopa Jammu olis saanu paremman kohtelun kuin minä.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 15:24"]
Minulla saattoi olla silloin stressiä tai verensokeri saatto olla matalalla enkä kyenny uupumuksesta, nälästä tai stressistä johtuen virittäytymään kyseisen henkilön kanssa kommunikoimiseen eikä henkilö kunnolla minua tuntenut joten saattoi siksi luulla että tuomitsen. äänensävyni saattoi olla ärtynyt ja ilmentää senhetkistä elimistöni tilaa ja fyysisiä tuntemuksiani, ei asenteitani. En osaa kommunikoida tunteillani enkä ilmaista niitä enkä niillä ilmentää suhtautumistani johonkin asiaan, mutta toisaalta äänensävyistäni saattaa tahdostani riippumatta kuvastua senhetkinen fyysinen tilani, esim kipu, stressi ja nälkä ja koska olin muistaakseni nälissäni ja oltiin ruokaa tekemässä niin äänensävyni perusteella hän luuli että minä haluan sortaa jotakin vammaista mikä ei ole edes läsnä tilanteessa vaikka oikeasti en halunnut mitään muuta kuin syödä ruokaa sillä hetkellä.
kyseinen henkilö tais ihmetelläkin joskus sitä etträ miksi minut annettiin hälle tuettavaksi vaikkei hän edes ole ammattilainen. minua oli niin vaikea ymmärtää ja olis tarvinnu ammattitaitoa ja elämänkokemudta enempi sen selvittämiseksi mitä tarkoitan.
[/quote]
Miksi et kysy sitä tuolta ihmiseltä itseltään? Mistä me voitasiin tietää mitä jonkun randomin päässä liikkuu ja miksi se sanoo sulle niin tai näin ja suhtautuu sinuun niin tai näin.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 15:40"]
Kyllä syvästi kehitysvammaisellakin on mieli ja hän voi haluta asioita. Hän ei pysty toimimaan yhteiskunnassa samoin kuin vammaton. Mutta tavoite on, että pystyisi niin paljon kuin mahdollista. Rajoitteet eivät estä hyvää elämää. Hoidan noita mainitsemiasi vaikeasti vammaisia, mutta en kuule heidän mölisevän. Erilaista ääntelyä kyllä on, mutta sillä on tarkoitus.En tiedä mikä se tosiasia on, jonka olet sanonut ja mistä olet nyt noin tohkeissasi. Oli se mikä tahansa, niin muista, että sinun totuutesi ei välttämättä ole muiden totuus. Usein totuus on vain oletusta.
[/quote]
Kyse oli vauvanhoidosta ja siitä, kun sanoin, ettei vaikeavammainen kykene hoitamaan esim vauvaa YKSIN mikä sinällään onkin järkevästi sanottu, koska vaikeavammainen, siis vaikeasti kehitysvammainen tarvitsee apua jo itsestäänkin huolehtimisessa enkä minä esim itse usksltaisi avuttomana ja liikuntakyvyttömänä jäädä kahdestaan vaikeasti kehitysvammaisen kanssa kun pelkäisin hänen satuttavan minua ehkä ymmärtämättömyyttään tai jotakin.
Jos tuo on vain minun totuuteni, niin mitäs sanot siitä, kun samasta asiasta keskustelin erään toisenkin kehitysvamma-alan asiantuntijan kanssa joka sanoi että antas esim niitten hoitaa vauvaa mitkä on sillä tasolla kuin ne toisenlaiset frendit, eli lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisia, mutta lisäsi siihen myös sen, että oli työssään kohdannut huomattavasti vaikeammin vammasia jotka olisivat halunnu hoitaa vauvaa mut hän ei antanut heidän hoitaa ja perusteli sitä sillä kun olivat kuulemma aggressiivisia tai motorisesti kömpelöitä tai levottomia. Mutta hän kuulemma antoi jonkun vaikeammin vammaisen osallistua vauvanhoitoon siten, että vammainen seuraa vierestä kun joku terve aikuinen hoitaa vauvaa. Toimiko tuo henkilö mielestäsi väärin ja oliko se tuomitsemista mitä hän minulle asiasta kertoi?
mikä siinä on tuomitsemista jos sanoo, että "syvästi kehitysvammainen ei kykene yksin esi vuorokautta hoitamaan vauvaa, koska syvään kehitysvammaan kuuluu esim se että voi olla vuodepotilas tai letkuissa tai ei itse esim kykene hallitsemaan itseään" miksi siihen sanotaan että jos minä noin sanon niin tuomitsen. se ei ole tuomitsemista vaan totuus.
En tajunnut vieläkään. Ihan oikeenhan tuo asiantuntija on sanonut.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 18:49"]
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 18:42"]
[/quote]
ymmärrän ainakin sen että provoilu aiheuttaa vaan lisää provoilua TEIDÄN taholtanne mutta muuta en ymmärräkään kun en voi tietää oletteko oikeita ihmisiä vai jotakin mainos-spämmi-roborreja jotka on ohjelmoitu provoilemaan nimenomaan minua.
on käyny mielessä että te ette oo oikeita ihmisiä vaan ootte oikeesti robotteja ja yks kirurgi on teidät ohjelmoinu provoilemaan nimenomaan minua ja te ootte jotakin robotteja joita kirurgi on viritellyt naapurin 13-vuotiaan pojan kanssa minua ärsyttelemään ja sen pojan nimi on varmaan Jonne ja mielipiteensä asperger-henkilöistä on "Hä-hää, ASSburger!" ja kirurgi on sen paras kaveri eikä sillä pojalla oikeesti edes ole muita kavereita kuin naapurin 49-vuotias kirurgina työskentelevä nainen ja kun Jonne haukkuu aspergereja niin hän itse asiassa ilmentää sillä omaa epävarmuuttaan, koska ei hänellä itselläänkään liiemmin ole kavereita, ainut kaveri on se kirurgi.
jos tietäisin mitä vahinkoa aiheutan sillä kun provoilen täällä niin lopettasin provoilun täällä heti.
[/quote]
Minä luulen, että sitä on yritetty monta kertaa jo selittää.. Etkö itse ymmärrä, mitä vahinkoa se provoilusi aiheuttaa? Ei ole minusta oikea tapa purkaa omaa pahaa oloa siten, että aiheutetaan muille mielipahaa. Ammattilaisapu on sitä varten.
[/quote]
[/quote]
Kuulostaa skitsoferniseltä. Voin vakuuttaa sinulle, että me muut kirjoittajat olemme ihan tavallisia ihmisiä. Voin myös vakuuttaa sinulle, että tuolla kirurgilla ei ole niin suurta osaa elämässäsi kuin sinä tunnut kuvittelevan. Se ei lue sun blogia, se ei käy lukemassa täällä sun juttuja ja luultavasti sitä ei kiinnosta sinä ja sinun elämäsi pätkääkään kuten ei muidenkaan potilaidensa. Sinä olet sille vain potilas jolle se on joskus tehnyt kirurgisen toimenpiteen, ihan niin kuin varmaan sadoille (tuhansille) muille ihmisille. Se on sen työtä tehdä kirurgisia toimenpiteitä, ei mikään ystävällisyyden ja rakkauden osoitus.