Voiko pettämisestä alkanut suhde kestää?

Suuri osa alkaa pettämisestä :D että mitäpä luulet! Luuletko että kaikki on kiltisti sinkkuna kotona ennen kuin se oikea sattuu muuttamaan yksin naapuriin ;)

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 21:39"]

Ai uskollisuudella ei voita mitään, et liene syvällistä suhdetta koskaan sitten kokenutkaan!

[/quote]

Jos on kerran pettänyt, niin miksi uusi suhde olisi parempi?

Niin, toki hän sen vain tietää. Mietin sitäkin, että kokeeko mies mun kanssa itsensä huonoksi, koska toki hänkin teki väärin, kun oli varatun kanssa. Oli tietoinen koko ajan. Että muistutanko mä häntä siitä, että on "huono".

Mä itse tunnen miehen kanssa olevani vihdoin kotona.

Ap

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 21:56"][quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 21:53"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 21:45"]Pystytkö vannomaan olevasi tulevaisuudessakin uskollinen?

Ajattelitko edellisen suhteesi alussa samoin? Ettet koskaan pettäisi?

[/quote]

Mä olin tosi nuori, kun edellinen suhde alkoi. Tulin raskaaksi aika nopeasti, siinäpä sitä oltiin. Tajusin kyllä jo silloin, että tämä ihminen ei ole se, jonka kanssa haluaisin elämäni jakaa. Yritin kuitenkin sitkeästi, en uskaltanut erota, pelkäsin, että muhun enemmän rakastunut puolisoni ei pärjää yksin. Tyhmää. Kunnes sitten rakastuin toiseen. Petin. Ja tajusin, että en voi enää pilata puolisoni elämää. Erottiin.

Lähtökohdat nykyiseen suhteeseen on ihan erilaiset.

Ap

[/quote]

Lähtökohdat ovat ihan samanlaiset! Mieti, että sinä voit olla tässä suhteessa se, joka rakastaa enemmän ja jossa toinen kokee roikkuvansa. Kun hän löytää rakkauden, suhteenne on ohi.

[/quote]

Ok. Mun mielestä ei ole. Edellinen suhde alkoi kahden todella nuoren ja kokemattoman välille ja jatkui, kun haluttiin tarjota lapselle koti ja perhe. Tässä uudessa suhteessa on kaksi aikuista, elämää nähnyttä.

Ap

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 21:57"][quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 21:39"]

Ai uskollisuudella ei voita mitään, et liene syvällistä suhdetta koskaan sitten kokenutkaan!

[/quote]

Jos on kerran pettänyt, niin miksi uusi suhde olisi parempi?

[/quote]

No mä en olisi ikinä pettänyt "muuten vaan" tai vaihtelun vuoksi. Miksi uusi suhde ei voisi olla parempi?

Ap

Se on ainakin varmaa, että jos et pääse syyllisyydestäsi eroon ja kykene antamaan itsellesi tapahtunutta anteeksi, niin se nakertaa suhdetta.

suosittelen myös syvällistä keskustelua miehen kanssa.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 21:57"]

Suuri osa alkaa pettämisestä :D että mitäpä luulet! Luuletko että kaikki on kiltisti sinkkuna kotona ennen kuin se oikea sattuu muuttamaan yksin naapuriin ;)

[/quote]

No vaikka siksi että on löytänyt paremmin itselleen sopivan puolison?

Olen ap:n kanssa täysin samaa mieltä ja tilanteenikin oli samanlainen, paitsi ettei meillä ollut ensimmäisen mieheni kanssa lapsia.  Kauanko täytyy olla yhdessä, että voi sanoa, että uusi suhde on onnistunut? 5 vuotta, 10 vuotta vai 20 vuotta?

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 22:06"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 21:57"]

Suuri osa alkaa pettämisestä :D että mitäpä luulet! Luuletko että kaikki on kiltisti sinkkuna kotona ennen kuin se oikea sattuu muuttamaan yksin naapuriin ;)

[/quote]

No vaikka siksi että on löytänyt paremmin itselleen sopivan puolison?

[/quote]

höh, vääeä lainaus, siis tämä vastaus sille joka mietti miksi uusi suhde olis parempi kuin eka

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 22:03"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 21:57"][quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 21:39"]

Ai uskollisuudella ei voita mitään, et liene syvällistä suhdetta koskaan sitten kokenutkaan!

[/quote]

Jos on kerran pettänyt, niin miksi uusi suhde olisi parempi?

[/quote]

No mä en olisi ikinä pettänyt "muuten vaan" tai vaihtelun vuoksi. Miksi uusi suhde ei voisi olla parempi?

Ap

[/quote]

Juuri kuten sanoit: miksi uusi suhde ei voisi olla parempi, siis aina uusi ja uusi ja uusi ja... Et voi koskaan tietää. Mutta kannattaa aina kokeilla.

Voi, ollaan oltu 7 vuotta yhdessä ja siitä 4 vuotta naimisissa. Petin siis aikoinaan miestäni ja nykyinen puolisoni avovaimoaan ja tässä nyt ollaan. Rakkaus on vain kasvanut vuosien myötä. Olen jo 7 vuoden ajan saanut joka ikinen aamu työsähköpostiini hyvän työpäivän toivotus ja rakastan sua viestin. Ja juu en tuntenut aikoinani itseäni hyväksi ihmiseksi pettäessäni, tekoni ahdisti suunnattomasti enkä voinut elää asian kanssa ja kerroin miehelleni ja sanoin myös, että haluan erota. Nykyisin välit ex-mieheeni ovat asialliset, koska minulla oli myös 2 lasta ja heidän asioistaan täytyy välillä keskustella. Nykyinen mieheni on pitänyt hyvää huolta meistä ja on ollut loistava isäpuoli. Viihdymme yhdessä ja meillä on hauskaa. Elämä tuntuu hyvältä, enkä voisi kuvitella ikimaailmassa pettäväni nykyistä.

Miksi tulet kysymään, kun et kestä sitä, että vastataan, että pettäminen voi toistua? Voi sulle tai nykyiselle miehelle tulla tilanne, että yhteiselo ei suju ja toinen kohtelee kuin tiskirättiä ja juuri silloin joku työpaikalta alkaakin vaikuttaa tosi kivalta, ymmärtäväiseltä, fiksulta tyypiltä. Ei se pettäminen paljoa vaadi.

Olin se joka petti, erosin ja jatkoin sen toisen miehen kanssa. Nyt 10 vuotta myöhemmin toinen lapsi tulossa ja hyvin menee. Realisti olen silti, mitä vaan voi tapahtua mutta helposti en aio luovuttaa, niin monet vaikeudet on voitettu yhdessä.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 22:04"]Se on ainakin varmaa, että jos et pääse syyllisyydestäsi eroon ja kykene antamaan itsellesi tapahtunutta anteeksi, niin se nakertaa suhdetta.

suosittelen myös syvällistä keskustelua miehen kanssa.

[/quote]

Mä koen syyllisyyttä eniten siitä, että en koe syyllisyyttä... Outoa. Olen siis tosi häpeissäni siitä, mitä tein, en missään nimessä pidä tekoani oikeutettuna. Mutta toisaalta olen ensimmäistä kertaa elämässäni rakastunut, enkä millään siitä ole pahoillani. Ok, homman olisi voinut hoitaa toisessa järjestyksessä, sillä tämä uusi rakkaus ei mun avioliittoa hajottanut. Se oli jo hajalla, eroa olin hautonut vuositolkulla. Olin itse asiassa juuri ennen tapaamistamme asettanut itselleni aikarajan, jonka puitteissa olisin pakottanut itseni etenemään eroasiassa.

Miehen kanssa täytyy jutella tästä, se on selvää. Ehkä hänkin ajattelee samoin.

Ap

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 22:10"]Miksi tulet kysymään, kun et kestä sitä, että vastataan, että pettäminen voi toistua? Voi sulle tai nykyiselle miehelle tulla tilanne, että yhteiselo ei suju ja toinen kohtelee kuin tiskirättiä ja juuri silloin joku työpaikalta alkaakin vaikuttaa tosi kivalta, ymmärtäväiseltä, fiksulta tyypiltä. Ei se pettäminen paljoa vaadi.

[/quote]

Toki ymmärrän, että mitä vain voi tapahtua. Halusin vain korostaa sitä, että MINÄ olin pettäjä, enkä ole mikään krooninen uuden ja paremman perässä juoksija. Että kyse ei mulla ollut hyvän suhteen väljähtymisestä vaan siitä, että tiesin koko ajan olevani väärän miehen kanssa. Olin vain pelkuri, enkä osannut lähteä ennen kuin rakastuin.

Ap

Jos nainen on pettänyt edellistä miestään, uusi mies ajattelee helposti, että nainen pettää häntäkin ja saattaa siksi kiirehtiä tekemään sen itse ensin. Miksi olla uskollinen pettäjälle, näes. Ja miehillä on muutenkin aika tiukat nuo huora/madonna kategorisoinnit: jos nainen on kerran antanut löyhästi, ei häntä tarvitse arvostaa.

Luulen, että ap on jo huomannut miehessä merkkejä tällaisesta ajattelusta ja pelästynyt.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 22:10"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 22:04"]Se on ainakin varmaa, että jos et pääse syyllisyydestäsi eroon ja kykene antamaan itsellesi tapahtunutta anteeksi, niin se nakertaa suhdetta.

suosittelen myös syvällistä keskustelua miehen kanssa.

[/quote]

Mä koen syyllisyyttä eniten siitä, että en koe syyllisyyttä... Outoa. Olen siis tosi häpeissäni siitä, mitä tein, en missään nimessä pidä tekoani oikeutettuna. Mutta toisaalta olen ensimmäistä kertaa elämässäni rakastunut, enkä millään siitä ole pahoillani. Ok, homman olisi voinut hoitaa toisessa järjestyksessä, sillä tämä uusi rakkaus ei mun avioliittoa hajottanut. Se oli jo hajalla, eroa olin hautonut vuositolkulla. Olin itse asiassa juuri ennen tapaamistamme asettanut itselleni aikarajan, jonka puitteissa olisin pakottanut itseni etenemään eroasiassa.

Miehen kanssa täytyy jutella tästä, se on selvää. Ehkä hänkin ajattelee samoin.

Ap

[/quote]

Sanotaan, että käsittelemätön syyllisyys kasautuu häpeäksi.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 22:10"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 22:04"]Se on ainakin varmaa, että jos et pääse syyllisyydestäsi eroon ja kykene antamaan itsellesi tapahtunutta anteeksi, niin se nakertaa suhdetta.

suosittelen myös syvällistä keskustelua miehen kanssa.

[/quote]

Mä koen syyllisyyttä eniten siitä, että en koe syyllisyyttä... Outoa. Olen siis tosi häpeissäni siitä, mitä tein, en missään nimessä pidä tekoani oikeutettuna. Mutta toisaalta olen ensimmäistä kertaa elämässäni rakastunut, enkä millään siitä ole pahoillani. Ok, homman olisi voinut hoitaa toisessa järjestyksessä, sillä tämä uusi rakkaus ei mun avioliittoa hajottanut. Se oli jo hajalla, eroa olin hautonut vuositolkulla. Olin itse asiassa juuri ennen tapaamistamme asettanut itselleni aikarajan, jonka puitteissa olisin pakottanut itseni etenemään eroasiassa.

Miehen kanssa täytyy jutella tästä, se on selvää. Ehkä hänkin ajattelee samoin.

Ap

[/quote]

Sanotaan, että käsittelemätön syyllisyys kasautuu häpeäksi.

Tämä on ehkä asian vierestä, mutta mielestäni on turhaa perustella suhteen tämän hetkisellä tilanteella sitä, ettei tule koskaan pettämään. 10 vuoden suhde on lopulta aika lyhyt kun yhdessä on tarkoitus olla vielä 50 vuotta. Pettäminen on ennen kaikkea moraalinen vääryys itseä ja kumppania kohtaan eikä suhteen tilanteella tulisi olla tekemistä sen kanssa pettääkö vai ei. Jos näin on, niin silloin kyseessä on vain yksilön keino ratkoa ongelmia ja se taas tietää hankaluuksia tulevalle suhteelle.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 22:18"][quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 22:10"]

[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 22:04"]Se on ainakin varmaa, että jos et pääse syyllisyydestäsi eroon ja kykene antamaan itsellesi tapahtunutta anteeksi, niin se nakertaa suhdetta.

suosittelen myös syvällistä keskustelua miehen kanssa.

[/quote]

Mä koen syyllisyyttä eniten siitä, että en koe syyllisyyttä... Outoa. Olen siis tosi häpeissäni siitä, mitä tein, en missään nimessä pidä tekoani oikeutettuna. Mutta toisaalta olen ensimmäistä kertaa elämässäni rakastunut, enkä millään siitä ole pahoillani. Ok, homman olisi voinut hoitaa toisessa järjestyksessä, sillä tämä uusi rakkaus ei mun avioliittoa hajottanut. Se oli jo hajalla, eroa olin hautonut vuositolkulla. Olin itse asiassa juuri ennen tapaamistamme asettanut itselleni aikarajan, jonka puitteissa olisin pakottanut itseni etenemään eroasiassa.

Miehen kanssa täytyy jutella tästä, se on selvää. Ehkä hänkin ajattelee samoin.

Ap

[/quote]

Sanotaan, että käsittelemätön syyllisyys kasautuu häpeäksi.

[/quote]

Eli mun pitäis olla aivan reteesti, että petin, mutta mitä sitten? Ei, en ikinä voi ajatella niin. Petin ja se oli väärin. En ryve syyllisyydessä enkä itse asiassa ikinä uuden miehen kanssa koe negatiivisia tunteita syyllisyyteen liittyen. Mutta silti se oli väärin ja mun mielestä olisi tosi outoa uskotella muuta. Ne paatuneet pettäjät kai ajattelee niin?

Ap